Lohdutuksen sanoja gradun tekijälle

Ei haittaa, vaikka vähän plagioisit.

Luin jo eilen tätä keskustelua ja nyt tämä tuli uudestaan vastaan. Mielenkiintoista luettavaa, kun ensi syksynä on itselläkin aika aloittaa gradun kirjoittaminen. Hyvä ap, että sulla oli eilen hyvä päivä!

Olen samaa mieltä monien muiden kanssa siitä, että gradun arvosanalla ei ole mitään väliä (paitsi jos haluat tutkijaksi), vaan sillä on väliä, että se on tehty. Tulisit vielä varmasti katumaan sitä, jos tutkinto jäisi kesken vain gradun takia. Vaikka minulla ei olekaan vielä kokemusta gradun kirjoittamisesta, niin suosittelen myös sitä, että aloitat vaan turhaan sen kummempia miettimättä ja teet jotain. Huomaan tämän jo kaikkien muidenkin koulutöideni kanssa, että ahdistun ihan turhaan miettimällä liikaa, pitäisi aina vain aloittaa tekeminen. Välillä sitä voi jopa päästä vauhtiin, joinakin päivinä se ei onnistu, mutta sekin on parempi kuin ei mitään!

Tsemppiä rutistukseen! Pian sulla on jo ne maisterin paperit kourassa!

Parhaaksi kokemani tapa on kirjoittaa ensin menetelmät ja tulokset, koska se on melko mekaanista luettelemista ja siten siis helppoa verrattuna muuhun graduun. Se myös selkiyttää gradun punaisen langan ja intro on helpompi sitten kirjoittaa kun on selkeä ajatus siitä, mitä tulikaan tutkittua ja miten sitä pitäisi taustoittaa. Viimeiseksi sitten kirjoittaa tärkeimmän ja vaikeimman eli discussionin, jolloin on ehtinyt jo paljon pohtia aihetta ja tutustua kirjallisuuteen. Kannattaa kyllä koko kirjoitusprosessin aikana vaikka ranskalaisin viivoin pistää discu-osioon mieleen tulevia pohdinnan aiheita niin ne ei unohdu sitten kun oikeasti rupeaa discua kirjoittamaan. Myös lähdeartikkeleihin voi jo lukuvaiheessa merkitä, että tästä aihetta introon/discuun.

Tsemppiä, kyllä gradu valmistuu kun nyt ei vaan säästele istumalihaksia! Olen itse kirjoittanut oman väikkärin alle kahdessa kuukaudessa (ja sain siitä erinomaisen arvion), joten aika kyllä riittää kunhan vaan keskittyy nyt graduun ja muistaa sen, että vaikka tämä kevät on nyt kurjaa ja ahdistavaa ja stressiä, niin sitten se on tehty ja kesällä on mahtava fiilis :)

63 jatkaa vielä: kaikkeen pakolliseen ikävään ja kurjaan kannattaa suhtautua ajatuksella "tekemätön työ rasittaa enemmän kuin työn tekeminen". Pitää täysin paikkansa!

Ainoa huono gradu on se, jota ei tehty.

Pääasia on saada tutkinto suoritettua ennen kuin osa opinnoista "menee hukkaan." Alat vain kirjoittamaan, kyllä se siitä. Gradu on ihan sivuseikka koko opintojen kannalta, eikä sitä kukaan myöhemmin lue. Pohdiskelet vaan aihetta ja tutkimuksesi tuloksia, sillä saa riittävän sivumäärän. Teoreettista pohdintaa päälle, ja läpimeno on varmaa.

Eikä se tutkijanpaikka eli jatko-opiskelu yliopistolla olisi edes ollut mikään huippujuttu. Niitäkin paikkoja on vähennetty viime vuosina ja on tainneet palkatkin laskea. Lisäksi yliopisto on aikamoinen juoruämmien ja työpaikkakiusaajien pesäpaikka, hyvä vaan jos ei sinne joudu töihin.

Jos et tosiaan yliopistolle toihin halua, niin mitaan valia mita graduun kirjoitat. Laita muotoseikat kuntoon (menetelma, viitteet, asianmukainen kirjoitusasu) ja sitten vaan sivumaara tayteen... 

Vierailija kirjoitti:

Parhaaksi kokemani tapa on kirjoittaa ensin menetelmät ja tulokset, koska se on melko mekaanista luettelemista ja siten siis helppoa verrattuna muuhun graduun. Se myös selkiyttää gradun punaisen langan ja intro on helpompi sitten kirjoittaa kun on selkeä ajatus siitä, mitä tulikaan tutkittua ja miten sitä pitäisi taustoittaa. Viimeiseksi sitten kirjoittaa tärkeimmän ja vaikeimman eli discussionin, jolloin on ehtinyt jo paljon pohtia aihetta ja tutustua kirjallisuuteen. Kannattaa kyllä koko kirjoitusprosessin aikana vaikka ranskalaisin viivoin pistää discu-osioon mieleen tulevia pohdinnan aiheita niin ne ei unohdu sitten kun oikeasti rupeaa discua kirjoittamaan. Myös lähdeartikkeleihin voi jo lukuvaiheessa merkitä, että tästä aihetta introon/discuun.

Tsemppiä, kyllä gradu valmistuu kun nyt ei vaan säästele istumalihaksia! Olen itse kirjoittanut oman väikkärin alle kahdessa kuukaudessa (ja sain siitä erinomaisen arvion), joten aika kyllä riittää kunhan vaan keskittyy nyt graduun ja muistaa sen, että vaikka tämä kevät on nyt kurjaa ja ahdistavaa ja stressiä, niin sitten se on tehty ja kesällä on mahtava fiilis :)

Mä inhoan sitä metodiosuutta, kun en ikinä oikein tiedä mitä tehdä sen kanssa. Mulla on kielihistoriallinen aihe ja en oikein saa tehtyä eroa metodin ja tuloksien välille.

Entä jos mä haluan yliopistolle tohtoria tekemään. Joku on väläytellyt, että gradusta pitäisi vähintään C saada, jotta jatko onnistuu. Onko tämä ihan yleinen käytäntö? En ole ennen kuullut siitä, joten onko olemassa jotain muita salattuja ehtoja tohtoripaikan saamiselle?

Ihan käytännön vinkki: herää aikaisin. Jos tykkäät normaalisti nukkua aamuisin pitkään tämä toimii vielä paremmin. Aikainen aamu klo 5-7 on henkisesti vapaata työaikaa: kukaan ei viesteile, mitään ei tapahdu. Edes itsekritiikki ei ole vielä herännyt, joten pystyt posottamaan pitkät pätkät tekstiä ilman ahdistusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei rauhoittukaa sen gradun kanssa. Itsellekin se oli ihan pirun hankala homma, jotenkin suhtauduin siihen ihan mahdottomana asiana. Sitten kun sen lopulta kirjoitti, tajusi miten pieni puristus se loppujen lopuksi onkaan. 

Gradu kuitenkin ehdottomasti kannattaa kirjoittaa, kun on kerran jaksanut opiskellakin. Siitä saattaa olla arvaamatonta hyötyä jonakin päivänä - tai sen puuttumisesta arvaamatonta harmia.

Sinun on ihan mahdollista saada se tehtyä! Itse kirjoitin graduni lopulta kahdessa viikossa ja sivuja siinä oli noin 120. Muista iso riviväli ja fonttikoko. Valitse vielä pyöreä fontti ;) 

Suosittelen aloittamaan sisällysluettelosta. Sitten vaan pyrit saamaan jokaisen otsikon alle jotain tekstiä. Aloita helpoimmasta. Niin se sitten vaan valmistuu.

Tsemppiä!

Rivivälille, fontille ja fonttiko’olle on täsmälliset määritelmät ohjeistuksessa - niillä ei voi kikkailla. Samoin sivumäärältään on ohjeistus, jota ei olisi hyvä mahdottomasti ylittää (tosin parempi yli kuin ali).

Jos sivumäärä ei meinaa tulla kasaan, kannattaa melkein loppuun oleville sivuille kirjoittaa jotain niin, että menee edes yhden sanan verran seuraavalle sivulle. Uusi luku kun alkaa uudelta sivulta, niin mitä useampaan lukuun gradu on jaettu, sitä enemmän sinne väliin saa tyhjää tuolla tavalla kikkailemalla.

Ja erilaisilla kuvioilla ja kaavioita saa työhön sekä lukijaa miellyttävää havainnollistavuutta että pituutta, jos sivumäärä meinaa olla se pääasiallinen ongelma.

Mutta tärkeintä siis, että kirjoittaa (ja tekee tutkimusta) edes jostakin. Vaikka sitten sivumäärä jäisi alle ohjeistuksen.

Okei okei, sori, olen tehnyt graduni aikoinaan ulkomaille, siellä oli varmasti eri tavat kuin Suomessa. Joka tapauksessa itseni pelasti tuo sisällysluetteloidea, eli otsikoiden alle kirjoittelu oli todella paljon helpompaa kuin lineaarisesti eteneminen.

Edelleen tsemppiä ap:lle ja muillekin graduntekijöille! 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos mä haluan yliopistolle tohtoria tekemään. Joku on väläytellyt, että gradusta pitäisi vähintään C saada, jotta jatko onnistuu. Onko tämä ihan yleinen käytäntö? En ole ennen kuullut siitä, joten onko olemassa jotain muita salattuja ehtoja tohtoripaikan saamiselle?

Ihan ilman kettuilua kysyn, että miksi haluaisit tekemään väitöskirjaa, jos jo gradun tekeminen on hankalaa?

Vierailija kirjoitti:

Jos aioit tutkijaksi, eli kirjoittamaan gradua vastaavaa tekstiä mutta laajemmassa mittakaavassa, gradun laadulla on väliä. Muuten vain sillä että, että saat ulostettua jonkinmoisen pökäleen, joka pääset läpi.

Laadulla saattaa olla väliä tai sitten ei. Kirjoitin keskinkertaisen gradun, väittelin tohtoriksi ja lähdin teollisuuden palvelukseen. Olen palkannut useita henkilöitä, tarkastanut osaamisvaatimuksia eri hankkeisiin ja niin edespäin. Kukaan ei ole koskaan kysynyt kenenkään gradun aihetta, saati sen arvosanaa. Osaaminen kiinnostaa, gradu ei.

Tutkintoakin kysellään lähinnä pakon sanelemana, jos asiakas sitä edellyttää. Yleensä julkisen sektorin hankkeissa. Ei ole vielä tullut eteen yksityisellä puolella. Takana 25 vuotta työelämää.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos mä haluan yliopistolle tohtoria tekemään. Joku on väläytellyt, että gradusta pitäisi vähintään C saada, jotta jatko onnistuu. Onko tämä ihan yleinen käytäntö? En ole ennen kuullut siitä, joten onko olemassa jotain muita salattuja ehtoja tohtoripaikan saamiselle?

Minä olen ollut käsityksessä, että vähintään M pitäisi gradusta saada, jos haluaa elätellä toiveita jatko-opinnoista. Tosin myös gradun aihe on tärkeä. Moni opettajaksi tähtäävä tekee tusinagradun jostain opetukseen liittyvästä aiheesta, niillä en lähtisi yrittämään.

Ne salatut ehdot tohtoriopintoihin ovat mm. se, että kontaktoidut jo hyvissä ajoin laitoksen henkilökunnan kanssa ja teet ehkä jotain työpätkää siellä. Luikertelet itsesi akateemiseen työyhteisöön. Ulkoapäin on vaikeampi hakeutua.

Kuvioiden ja kaavioiden käytön pitää olla perusteltua, ei niitä kannata sylkeä jostain Pivotista vain sen vuoksi, että niillä saa "lisää pituutta". Vaikka onhan näitä humanistien graduja nähty, joissa on ympyrädiagrammi tehty miesten ja naisten osuudesta, eli vaikka 40 % ja 60 %. Kun muuttujia on vain kaksi, niin eipä kannata havainnollistaa kuviolla. Joku järki niihin ihkuihin "havainnollistaviin" kuvioihin.

Ja opiskelkaa ensin tilastografiikkaa edes yhden kurssin verran, ennen kuin alatte Excelillä kikkailemaan. Erilaisten kuvioiden käyttöön on omat, tarkoituksenmukaisuuteen ja käytäntöön perustuvat sääntönsä. Ihan mitä tahansa palkkikuviota ei kannata turauttaa vain, koska mä voin.

Ota yhteyttä oppilaitoksesi opinto-ohjaajaan. Keskustele, miten saat haettua jatkoaikaa opinnoillesi. Oppilaitokset myöntävät mielellään jatkoaikaa, koska saavat rahan tutkinnon suorittaneista, valmistuneista opiskelijoista. Jatkoaikaa haetaan sähköisellä lomakkeella, joka löytyy oppilaitoksesi sivulta. Tai palauta työsi tänään keskeneräisenä. Se tulee hylättynä takaisin, mutta ilmeisesti voisit saada opinnoillesi tätä kautta jatkoaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa huono gradu on se, jota ei tehty.

Myös copy/pastettu on huono, etten sanoisi rikollisen huono.

Aikuisopiskelija kirjoitti:

Ota yhteyttä oppilaitoksesi opinto-ohjaajaan. Keskustele, miten saat haettua jatkoaikaa opinnoillesi. Oppilaitokset myöntävät mielellään jatkoaikaa, koska saavat rahan tutkinnon suorittaneista, valmistuneista opiskelijoista. Jatkoaikaa haetaan sähköisellä lomakkeella, joka löytyy oppilaitoksesi sivulta. Tai palauta työsi tänään keskeneräisenä. Se tulee hylättynä takaisin, mutta ilmeisesti voisit saada opinnoillesi tätä kautta jatkoaikaa.

Ei onnistu tutkinnonuudistuksen takia. Keskeneräiset, ennen vuotta 2016 aloitetut tutkinnot vanhenevat. Aloitusajankohdasta riippuen voivat vanhentua KAIKKI suoritukset.

Voisikos tuota vanhenemista kiertää sillä, että hakee uudestaan opiskelijaksi toiseen yliopistoon ja hyväksyttää opinnot?

Jos opinnot vanhenevat, sehän tarkoittaa silloin sitä, että käytännössä kaikki vanhat tutkinnot/kurssit/suoritukset nollautuvat, joten niitä ei voi siis hyväksilukea minnekään. Siinähän olisi varsinainen idiootin älynväläys opetusministeriöltä.

Kolmas vaihtoehto. Ulkomaille. Kandin tutkinnosta sitten eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos mä haluan yliopistolle tohtoria tekemään. Joku on väläytellyt, että gradusta pitäisi vähintään C saada, jotta jatko onnistuu. Onko tämä ihan yleinen käytäntö? En ole ennen kuullut siitä, joten onko olemassa jotain muita salattuja ehtoja tohtoripaikan saamiselle?

Ihan ilman kettuilua kysyn, että miksi haluaisit tekemään väitöskirjaa, jos jo gradun tekeminen on hankalaa?

Mulla on aina aloittaminen vähän hankalaa, mutta ns. pakon edessä hommat aina hoituvat. Ja oikeasti pidän tosi paljon tutkimisesta ja uuden tiedon löytämisestä. Mulla gradun aloittaminen on myös venynyt täyspäiväisen työn ja muiden opiskeluiden takia. Laitoin muut opiskelut nyt jäähylle kevään ajaksi.

En ole ap