Lohdutuksen sanoja gradun tekijälle
Hyväksiluetut ensimmäiset opinnot vanhenevat tämän lukukauden lopussa ja gradu on pakko saada nyt tehtyä. On ihan valtava ahdistus. Sanokaa nyt, että stressaanko ihan turhaan? Onko gradulla mitään väliä?
Kommentit (613)
Ei ole. Todennäköisesti jäät työttömäksi kuitenkin.
N18
Kukaan ei ole kiinnostunut gradusta, kun haet töitä. Kukaan ei kysele graduaiheesi perään siinä vaiheessa, kun olet työelämässä. Gradulla saat paperit ulos ja voit hakea töitä.
Tässä juuri itse pyöritän valmista opinnäytetyötäni plagiointitarkastuksen läpi ja odottelen tuloksia. Huomenna lopullinen palautus. Ttu mikä työmaa.
Reilu kk sitten sain arvostelun toisesta gradustani, ja jo nyt aika hyvin unohtunut koko show. Eli kuten muukin asia elämässä suurin osa painuu unholaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun lukeminen keväällä oli se potku persauksille, jonka tarvin gradun loppuunsaattamiseen.
Maaliskuussa kaivoin työn naftaliinista ja päätin, että nyt se ei jää enää kesken. Olin aloittanut työn kolme vuotta sitten, aihekin oli jo vähän vanhentunut.
Teidän, tämän ketjun innoittamana ja tsempillä sain kun sainkin gradun palautettua kesäkuussa. Se tunne, kun sain pitkään roikkuneen työn pois ToDo listalta, oli uskomaton. Tuntui, ettei jalat pysy maassa, niin paljon olo keveni.
Arvosanaksi sain surkean C:n- kyllä se vähän ketutti, kun opintosuoritukset oli muuten järjestäen 4 ja 5. Mutta toisaalta, tavoite oli pakertaa työ valmiiksi, suuria en siltä edes odottanut. Ohjaajaa minulla ei käytännössä ollut. Opintojen ajalta tuttu tohtori luki gradun kerran läpi- antoi mitään sanomattomat kommentit, että hyvältä näyttää. Hän oli työni ensimmäinen arvioija- ne arviot olikin sitten täyttä kritiikkiä. Olisi ollut ihan hyvä saada ne ennen työn palautusta. Arviossa oli myös selviä virheitä, joista olisin voinut vaatia uudelleen arviointia, mutta en jaksanut. Mulle riitti, että työ menee läpi.
Paperit tuli postissa elokuussa. Luulin, että se olisi tuntunut enemmän. Aika mitätön fiilis oli lopulta valmistua maisteriksi. En juhlinut muuten, miehen kanssa juotiin pullakahvit.
Gradun vääntäminen varmisti minulle sen, että tutkijaa minusta ei tule.
Onnea! Kova suoritus. C on ihan hyvä arvosana! Tiedän tuon kevyen tunteen. Olen ensi viikolla palauttamassa gradun ja uskomaton tunne. Nyt sen huomaa, miten paljon tekemätön työ on vaivannut kaikki nämä vuodet. Ja ihme syyllisyys. Kohta se on ohi :)
Toimi kuin persu"rehellinen" Laura Huuhaasaari ja varasta muiden tuottamat tekstit omaan graduusi.
Hanki tsemppari, vaikka puoliso, joka oikolukee kirjoitus- ja pilkkuvirheet (ja siten kannustaa, pitää mielialasi korkealla).
Lue se gradusi rauhallisesti läpi. katsot mitä olet tehnyt ja kirjoitat sen perusteella tiivistelmän.
Luet uudelleen rauhallisesti läpi, niin huomaat, haluatko korjata jotain.
Voit kirjoittaa loppupäätelmät valmiiksi.
Tärkeintä on, että tutkimuskysymys, jonka ei tarvitse olla kovin ihmeellinen, tarkentuu sekin sen pohjalta, mitä olet kirjoittanut.
Gradu ei ole turha. Itse tein sen työelämän ohella ja sen ansiosta sain heti ylennyksen ja lisää liksaa, joten minulle se merkitsi jo taloudellisesta parannusta elämääni.
Kun haet töitä, esim. juuri omalta alaltasi, gradun tehnyt on helposti edellä sitä kandivaiheeseen lopettanutta.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole kiinnostunut gradusta, kun haet töitä. Kukaan ei kysele graduaiheesi perään siinä vaiheessa, kun olet työelämässä. Gradulla saat paperit ulos ja voit hakea töitä.
Juuri omalla alallani keskeisestä aiheesta tehty gradu on ollut merkityksellinen työni kannalta, jossa jatkuvasti olen aihepiirin kanssa tekemisissä. Gradun eteen tehdyt opinnot ja tutkimuskirjallisuuden läpikäynti on antanut asiantuntemusta, jota ei vain ole niillä, jotka sitä eivät ole hankkineet. - Toki koulutan tässä asiassa itseäni edelleen jatko-opintojen parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole kiinnostunut gradusta, kun haet töitä. Kukaan ei kysele graduaiheesi perään siinä vaiheessa, kun olet työelämässä. Gradulla saat paperit ulos ja voit hakea töitä.
Juuri omalla alallani keskeisestä aiheesta tehty gradu on ollut merkityksellinen työni kannalta, jossa jatkuvasti olen aihepiirin kanssa tekemisissä. Gradun eteen tehdyt opinnot ja tutkimuskirjallisuuden läpikäynti on antanut asiantuntemusta, jota ei vain ole niillä, jotka sitä eivät ole hankkineet. - Toki koulutan tässä asiassa itseäni edelleen jatko-opintojen parissa.
Ilman muuta joskus gradun aiheella on merkitystä, siinä syventyy johonkin teemaan vähän enemmän. Yleisemmin se hyöty gradun kaltaisesta oppimiskokemuksesta tulee opettelusta jäsentämään jotain asiaa: sinulla ongelma, josta tiedetään jotain etukäteen, yrität omalta osaltasi saada koostettua asiasta lisää tietoa (synteesi/haastattelu/empiirinen koe tms) ja lopuksi mietit miten omat havaintosi sopivat aiemmin tiedettyyn, tuovatko jotain uutta, mitä muuttavat jne. Se ei ole elämäntyö, niin kuin ei ole väitöskirjakaan, pikemminkin harjoitus itsenäiseen työskentelyyn, tiedon kasaamiseen ja analysointiin, jonkinlaisen oman synteesin tekemiseen vanhan ja uuden tiedon pohjalta. Siis tavallaan perusjuttua akateemisissa ammateissa: hirveä tietotulva pitää käsitellä ja keskittyä olennaiseen, tehdä sen pohjalta hahmotus kuinka jatkaa/mitä nostaa asiassa esille/kuinka päättää ongelmallisessa asiassa. Ei kannata antaa pienten, merkityksettömien detaljien viedä, tunnistaa olennaisen, keskittyy siihen ja kiteyttää sen. Tuon opin kun graduvaiheessa saa voi tuota oppia toteuttaa melkein missä tahansa työssä myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän alalla loppututkinnolla on väliä ja tietääkseni nimenomaan aihetta kysellään. Arvosana merkitsee enemmän, jos haluaa tutkijaksi, mutta tietysti hyvä arvosana näyttää CV:ssä hyvältä. Tärkeintä on kuitenkin saada paperit ulos.
Olen saanut gradusta hyvän arvosanan ja jopa harmitellut, ettei sitä oikein missään voi tuoda esille. Yleensä ei kai ole tapana CV:ssäkään graduarvosanaa mainita, mutta voisiko sen kuitenkin mainita? Sain juuri palautetta, että se on täysin turha tieto!
Valmistuin vasta ja gradun aihekin liittyy hakemiini töihinkin, mutta arvosana tuntuu jotenkin nololta CV:ssä. Niin kuin olisin lapsellisen innoissani hyvästä arvosanasta tai ajattelisin, että sillä olisi jotain väliä.
Eikö tuo "with honors" olisi kiva maininta jos haluaa numeroitaan mainostaa :)
Tuon siis saa joissain paikoissa jos keskiarvo ja gradun arvosana on molemmat vähintään 4.
Mistä tuollaisen "with honours" maininnan saa? En ole koskaan kuullutkaan, HY:sta valmistunut.
Saisinko mäkin lohdutuksen sanoja ja perseellä potkimista? Mun gradu on oikeasti aivan loppusuoralla, sain viimeiset palautteet ja pitäis voiko lopun aikana tehdä vielä korjaukset ja ens viikolla se me is arvosteluun. Mutta mua ahdistaa. Nousee pala kurkkuun ja tuntua päässä inhottavalta kun katsonkin mun läppäriä jossa se sähköposti ehdotuksineen on eilisestä illasta odottanut. Oon vaan jo niin väsynyt tähän koko hommaan, joka ei tunnu valmistuvan ikinä. Nämä on jo kolmannet "viimeiset viilaukset joiden jälkeen saat latausluvan". Joka lukemisella ohjaaja keksii vielä jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Saisinko mäkin lohdutuksen sanoja ja perseellä potkimista? Mun gradu on oikeasti aivan loppusuoralla, sain viimeiset palautteet ja pitäis voiko lopun aikana tehdä vielä korjaukset ja ens viikolla se me is arvosteluun. Mutta mua ahdistaa. Nousee pala kurkkuun ja tuntua päässä inhottavalta kun katsonkin mun läppäriä jossa se sähköposti ehdotuksineen on eilisestä illasta odottanut. Oon vaan jo niin väsynyt tähän koko hommaan, joka ei tunnu valmistuvan ikinä. Nämä on jo kolmannet "viimeiset viilaukset joiden jälkeen saat latausluvan". Joka lukemisella ohjaaja keksii vielä jotakin.
Mua ahdistaa myös! Mutta pakotan itseni. Niin lähellä jo ollaan loppusuoraa. Voin kyllä kuvitella jo nyt, miten mua ahdistaa lähettää työ arvosteltavaksi, mutta pakko vaan tehdä se. Aion tehdä tänään myöhään, huomisen koko päivän ja sunnuntain. Maanantaina luen vielä läpi ja lähetän arvioitavaksi. Tsemppaan itseäni sillä, että tiistaina tämä on jo ohi. Kyllä säkin pystyt siihen.
Huh, miten on hidasta tämä korjaus ja viilaus. Pitkä päivä edessä :(
Keräsin lähteet parissa päivässä, ja auki olkkarin lattialle. Joka päivä kirjoitin aina pakosti viisi liuskaa. Kolmisen viikkoa siihen meni. Tulipa tehtyä valtsikan gradu, arvosana keskinkertainen.
Edel. kommenttiin lisäten: Kirjoitin näyttämättä kenellekään tuotosta. Suoraan vaan arvioitavaksi. Pakolliset semmat toki kävin.
Mulla on gradun ehdoton deadline tiistaina 10. päivä, kun opiskelen Helsingissä vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti. Vielä on paljon tekemistä...
Kävi mitenkävii niin pärjäätte paremmin kuin muuan poliitikko joka oli kopioi ut löhes koko gradunsa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on gradun ehdoton deadline tiistaina 10. päivä, kun opiskelen Helsingissä vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti. Vielä on paljon tekemistä...
Sama! Olen herännyt klo 6.30 ja toooooodella hitaasti etenee korjaus :( Olen pitänyt ihan pieniä taukoja vain. Tuskanhiki tulee kohta... Ja jatkuvasti bongaan epätarkkuuksia ja huonosti muotoiltuja kohtia... Aaaarrgghhh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on gradun ehdoton deadline tiistaina 10. päivä, kun opiskelen Helsingissä vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti. Vielä on paljon tekemistä...
Sama! Olen herännyt klo 6.30 ja toooooodella hitaasti etenee korjaus :( Olen pitänyt ihan pieniä taukoja vain. Tuskanhiki tulee kohta... Ja jatkuvasti bongaan epätarkkuuksia ja huonosti muotoiltuja kohtia... Aaaarrgghhh
Sä olet sentään korjauksissa. Mun pitäisi vielä kirjoittaa suurin osa siitä... :D
Huh, luin tätä ketjua ja tuli oma gradukevät mieleen. Ihan hirveää hommaa, koko kevät meni itkiessä mutta eipä ole sitä sen jälkeen tarvinnut pohtia :).
Kuulin jostain hyvän kuvauksen gradusta:
”Hetken häpeä, ikuinen kunnia” ja näin se tosiaan menee. Päivän jaksoin valmistumisen jälkeen harmitella että tulipa tehtyä surkea gradu, mutta niin vaan olen työllistynyt ja päässyt kivoihin hommiin, joissa vaatimuksena on maisterin paperit.