Ihan kuin vanhojen miesten kanssa seurustelevat nuoret naiset vanhenisivat itse nopeammin

Naurattaa, kun setämiehet havittelee meitä nuoria naisia ulkonäkömme tähden, mutta niillä menee tunteisiin kun avaamme suumme ja paljastamme ”lapsellisuutemme” eli sen, ettei setämies kiinnosta.

Lol.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yleensä ne vanhemmista miehistä kiinnostuneet naiset on jo lähtökohtaisesti sellaisia tylsiä ja tätimäisiä, ikäistään vanhemman näköisiä, mutta kyllä se vanha mies vanhentaa lisää.

Nuorelle naiselle joku 30+ mies on kuin lupa plösähtää, ja näin siinä yleensä tapahtuukin.

Mulla jotenkin säälittää naiset, joilla on itseään vuosia vanhempi mies.

Menee elämä hukkaan ja vaikka ne varmaan itse siitä tykkäävätkin, niin mun näkökulmasta pirun tylsää elämää viettävät.

Yksi ikäiseni vanha kaveri alkoi pari vuotta sitten itseään melkein 10 vuotta vanhemman miehen kanssa, ja nykyään on semmonen plösähtänyt tylsimys jolla ruma dad bod-mies, sipsiä menee ja matkustelee jossain Rodoksella ja Alanyassa pakettilomilla sen keski-ikää lähentelevän miehensä kanssa, eli tosi tommosta keski-ikäisen elämää.

Luonnollisesti ei olla enää tekemisissä, ei ole enää mitään yhteistä.

N27

Sinähän olet kohta keski-ikäinen. Mikään ei ole niin säälittävää, kuin kolmekymppinen nainen joka yrittää esittää pissistä.

Mikä tuoss vastauksessa oli mielestäsi niin pissismäistä? Tais vaan setämiehellä mennä edellinen vastaus tunteisiin.

T.eri

30 ei ole uusi 20.

 

30 ei myöskään ole uusi keski-ikä muille kuin katkeruuden syövyttämille uléille.

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, kun setämiehet havittelee meitä nuoria naisia ulkonäkömme tähden, mutta niillä menee tunteisiin kun avaamme suumme ja paljastamme ”lapsellisuutemme” eli sen, ettei setämies kiinnosta.

Lol.

Itseäni naurattaa lähinnä se ettei se ole totta 😁👌

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuori kolli ei vanhempaa naista katso kuin seksi mielessä. Jos nuori löytyy, niin vaihtoon.

Entas jos se "nuori kolli" on tarkoituksella ja omiin aikaisempiin seurustelukokemuksiinsa pettyneena talla kertaa hakenut sen vanhemman naisen ihan tietoisesti? 

Yleensä sellaisen kanssa voi olla siihen asti, kun alkaa oikeasti pariutua ja suunnitella perhettä. Sitä vanhempaa naista ei viitsi esitellä perheelle eikä sen kanssa kehtaa julkisesti näyttäytyä.

Niin, tassa tapauksessa mies oli 29 tavatessamme.. Taustalla oli kaksi aikaisempaa ihmissuhdetta omanikaisten naisten kanssa, nama suhteet olivat taynna draamaa, huonoa itsetuntoa, mustasukkaisuutta, huomionkipeytta, huonoa ja kaavamaista seksia, ihme prinsessafantasioita jne. naisten puolelta. 

Tuli siihen tulokseen, etta haluaa harmonisen ihmissuhteen itseaan vanhemman naisen kanssa, ei myoskaan halua lapsia koska on vela. 

Perheelle/suvulle minut on jo ajat sitten esitelty Skypessa, tietavat ikani. Eivat tee asiasta ongelmaa. 

Julkisesti "esiinnytaan" useinkin, silla tykataan molemmat matkustelusta, festareista, livekeikoista, ravintolailloista tai ihan vaan parista lasillisesta paikallisessa baarissa. 

En ole viela koskaan edes ajatellut, etta mies jotenkin hapeaisi minua. Miksi se muuten kavelisi omasta aloitteestaan kasi kadessa, tai vetaisi yhtakkia syliinsa antaakseen suukon keskella katua.

N44/M31

Sinä kustannat kaiken. Ei taida olla suomalainen?

No mita valia minka maalainen on?

Sai nyt toita ja aloittaa ensi kuussa, mina puolestani sain just halutut potkut eli nyt vaihdetaan osia :) 

😂 Kyllä se sun afrikka/lähi itä mies sua kuitenkin pettää.

No, jos tama olettamus tekee sinut onnelliseksi, niin ihan minun puolesta saat sen pitaa. 

Sen verran kuitenkin sanon, etta aika uros on jos viela pettaa kun kuitenkin kotonakin "puuhastellaan" ihan paivittain ja viikonloppuisin useamminkin. Etta sitten mun puolesta jo saa ihan luvalla pettaakin jos viela puhtia riittaa. 😂

Oliko viela muuta, jolla voisit oikeuttaa itsellesi mun elamaa paremman elaman? Nama tahanastiset kyhaelmat on aika hyvin torpattu..?

Vai kannattaisikohan vaan opetella olemaan onnellinen toisen onnesta, ja hankkia oma, onnellinen elama? Onnea sen loytamiseen. <3 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yleensä ne vanhemmista miehistä kiinnostuneet naiset on jo lähtökohtaisesti sellaisia tylsiä ja tätimäisiä, ikäistään vanhemman näköisiä, mutta kyllä se vanha mies vanhentaa lisää.

Nuorelle naiselle joku 30+ mies on kuin lupa plösähtää, ja näin siinä yleensä tapahtuukin.

Mulla jotenkin säälittää naiset, joilla on itseään vuosia vanhempi mies.

Menee elämä hukkaan ja vaikka ne varmaan itse siitä tykkäävätkin, niin mun näkökulmasta pirun tylsää elämää viettävät.

Yksi ikäiseni vanha kaveri alkoi pari vuotta sitten itseään melkein 10 vuotta vanhemman miehen kanssa, ja nykyään on semmonen plösähtänyt tylsimys jolla ruma dad bod-mies, sipsiä menee ja matkustelee jossain Rodoksella ja Alanyassa pakettilomilla sen keski-ikää lähentelevän miehensä kanssa, eli tosi tommosta keski-ikäisen elämää.

Luonnollisesti ei olla enää tekemisissä, ei ole enää mitään yhteistä.

N27

Sinähän olet kohta keski-ikäinen. Mikään ei ole niin säälittävää, kuin kolmekymppinen nainen joka yrittää esittää pissistä.

Mikä tuoss vastauksessa oli mielestäsi niin pissismäistä? Tais vaan setämiehellä mennä edellinen vastaus tunteisiin.

T.eri

30 ei ole uusi 20.

 

No itse asiassa on, koska ihmiset elävät koko ajan pidempään ja vanhemmiksi. Mutta 60 ei ole uusi 30.

T. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: miksi muiden silmissä "vanheneminen" olisi jokin ongelma? En näe, mikä haitta tässä olisi. Jos jonkun mielestä vanhenen niin sitten vanhenen. Yllättäen ihmiset myös luonnostaan vanhenevat, olipa ikäero puolisoon mikä tahansa.

Odotan edelleen vastausta tähän :) ^

71

Ei kai se muiden ongelma ole, mutta tosiasia kuitenkin.

Ja onhan se vähän eri asia vanheta vaikka 40-50-vuotiaana, kuin 25-35-vuotiaana.

Toki joitain se ei haittaa yhtään, eihän kaikki halua olla nuoria eikä elää nuoruutta, ei ole villiä sielua ja menevää kehoa.

Kas tässä ollaan asian ytimessä. Yhteiskuntamme on hyvin nuoruus-keskeinen. Oletteko miettineet miksi näin on ja mitä hyötyä asiasta on?

Esimerkiksi itse en ole koskaan identifioitunut ns. nuoreksi, en teini-iässä enkä 20-30-vuotiaanakaan. En tämän vuoksi myöskään usein samaistu ikäisiini vaikka minulla muutama läheinen samanikäinen ystävä onkin. Olen tästä huolimatta ollut aina varsin tyytyväinen itseeni juuri tällaisena kuin olen. Ikä tai vanheneminen ei ole oikeastaan asia, jota ajattelen juuri lainkaan, eikä tämä mietityttänyt paljoa myöskään silloin, kun tapasin ja tutustuin tulevaan puolisooni. Rakastuin vain ihmiseen.

Tiedän, että edessä voi olla aika, jolloin puolisoni iän mukana tuomat (fyysiset) haasteet vaikuttavat arkeemme enemmänkin, mutta mitä sitten? Rakastan puolisoani enkä rakasta häntä sen vähempää, vaikka voi olla, että viimeiset 10-20 vuotta elämästäni saatankin joutua elämään ilman häntä. Toisaalta kuka tahansa meistä voi kuolla vaikkapa huomenna. Elämä on tässä ja nyt.

71

Niin, sinä olet siis juuri tuollainen ihminen mistä kirjoitinkin, eli ei halua viettää nuoruutta.

Tottakai tiedostan kulttuurisen nuoruuden ihannoinnin ja näen sen ongelmallisena, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että rakastan nuoruutta ja niin rakastaa moni muukin.

Suurinosa ihmisistä muistelee nuoruuttaan kuolemaansa saakka, useimmiten silloin on tapahtunut kaikkea sellaista jännää ja hauskaa, mitä ei esim. keski-ikäisenä tapahdu.

Vanhempanakin on nautinnollista, mutta nimenomaan sellainen jännä ja hauska ja nuoruuden hulluus on yleensä juurikin nuoruuteen kuuluvia asioita.

Koen siis, että nuoruuden romantisoiminen on osittain ihan aiheellistakin.

Eivät kaikki ajattele noin. Osa on kokenut nuoruutensa enemmän tai vähemmän ahdistavana, kuka mistäkin syystä. Ei myöhemminkään ole mitään esteitä elää sellaista elämää kuin haluaa, ja tehdä sellaisia asioita, mitä ei ole kerennyt nuorena tehdä. Vielä vanhanakin se onnistuu, jos vain terveyttä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yleensä ne vanhemmista miehistä kiinnostuneet naiset on jo lähtökohtaisesti sellaisia tylsiä ja tätimäisiä, ikäistään vanhemman näköisiä, mutta kyllä se vanha mies vanhentaa lisää.

Nuorelle naiselle joku 30+ mies on kuin lupa plösähtää, ja näin siinä yleensä tapahtuukin.

Mulla jotenkin säälittää naiset, joilla on itseään vuosia vanhempi mies.

Menee elämä hukkaan ja vaikka ne varmaan itse siitä tykkäävätkin, niin mun näkökulmasta pirun tylsää elämää viettävät.

Yksi ikäiseni vanha kaveri alkoi pari vuotta sitten itseään melkein 10 vuotta vanhemman miehen kanssa, ja nykyään on semmonen plösähtänyt tylsimys jolla ruma dad bod-mies, sipsiä menee ja matkustelee jossain Rodoksella ja Alanyassa pakettilomilla sen keski-ikää lähentelevän miehensä kanssa, eli tosi tommosta keski-ikäisen elämää.

Luonnollisesti ei olla enää tekemisissä, ei ole enää mitään yhteistä.

N27

Sinähän olet kohta keski-ikäinen. Mikään ei ole niin säälittävää, kuin kolmekymppinen nainen joka yrittää esittää pissistä.

Mikä tuoss vastauksessa oli mielestäsi niin pissismäistä? Tais vaan setämiehellä mennä edellinen vastaus tunteisiin.

T.eri

30 ei ole uusi 20.

 

No itse asiassa on, koska ihmiset elävät koko ajan pidempään ja vanhemmiksi. Mutta 60 ei ole uusi 30.

T. Eri

No ei yhäkään ole.

Ihmiset elävät vanhemiksi = vanhuus jatkuu pidempään.

Ei tarkoita sitä että nuoruus jatkuisi pidempään, etenkään kun puhutaan naisista.

Sinä päivänä kun 40v naiset näyttävät parikymppisiltä (siis oikeasti, näitä kuulemma on paljonkin mutta koskaan en ole nähnyt esimerkkiä, edes kuvissa) ja viisikymppiset ovat hedelmällisyytensä huipulla, voidaan keskustella asiasta uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, kun setämiehet havittelee meitä nuoria naisia ulkonäkömme tähden, mutta niillä menee tunteisiin kun avaamme suumme ja paljastamme ”lapsellisuutemme” eli sen, ettei setämies kiinnosta.

Lol.

Itseäni naurattaa lähinnä se ettei se ole totta 😁👌

Eipä...

Ps. Nuo emojit ei tee sua yhtään nuorekkaammaksi, vaikka niin kuvitteletkin. Keski-ikäisyytesi paistaa kilometrien päähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: miksi muiden silmissä "vanheneminen" olisi jokin ongelma? En näe, mikä haitta tässä olisi. Jos jonkun mielestä vanhenen niin sitten vanhenen. Yllättäen ihmiset myös luonnostaan vanhenevat, olipa ikäero puolisoon mikä tahansa.

Odotan edelleen vastausta tähän :) ^

71

Ei kai se muiden ongelma ole, mutta tosiasia kuitenkin.

Ja onhan se vähän eri asia vanheta vaikka 40-50-vuotiaana, kuin 25-35-vuotiaana.

Toki joitain se ei haittaa yhtään, eihän kaikki halua olla nuoria eikä elää nuoruutta, ei ole villiä sielua ja menevää kehoa.

Kas tässä ollaan asian ytimessä. Yhteiskuntamme on hyvin nuoruus-keskeinen. Oletteko miettineet miksi näin on ja mitä hyötyä asiasta on?

Esimerkiksi itse en ole koskaan identifioitunut ns. nuoreksi, en teini-iässä enkä 20-30-vuotiaanakaan. En tämän vuoksi myöskään usein samaistu ikäisiini vaikka minulla muutama läheinen samanikäinen ystävä onkin. Olen tästä huolimatta ollut aina varsin tyytyväinen itseeni juuri tällaisena kuin olen. Ikä tai vanheneminen ei ole oikeastaan asia, jota ajattelen juuri lainkaan, eikä tämä mietityttänyt paljoa myöskään silloin, kun tapasin ja tutustuin tulevaan puolisooni. Rakastuin vain ihmiseen.

Tiedän, että edessä voi olla aika, jolloin puolisoni iän mukana tuomat (fyysiset) haasteet vaikuttavat arkeemme enemmänkin, mutta mitä sitten? Rakastan puolisoani enkä rakasta häntä sen vähempää, vaikka voi olla, että viimeiset 10-20 vuotta elämästäni saatankin joutua elämään ilman häntä. Toisaalta kuka tahansa meistä voi kuolla vaikkapa huomenna. Elämä on tässä ja nyt.

71

Niin, sinä olet siis juuri tuollainen ihminen mistä kirjoitinkin, eli ei halua viettää nuoruutta.

Tottakai tiedostan kulttuurisen nuoruuden ihannoinnin ja näen sen ongelmallisena, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että rakastan nuoruutta ja niin rakastaa moni muukin.

Suurinosa ihmisistä muistelee nuoruuttaan kuolemaansa saakka, useimmiten silloin on tapahtunut kaikkea sellaista jännää ja hauskaa, mitä ei esim. keski-ikäisenä tapahdu.

Vanhempanakin on nautinnollista, mutta nimenomaan sellainen jännä ja hauska ja nuoruuden hulluus on yleensä juurikin nuoruuteen kuuluvia asioita.

Koen siis, että nuoruuden romantisoiminen on osittain ihan aiheellistakin.

Ei minulla ole mitään nuoruuden viettämistä vastaan, en vain arvosta omassa elämässäbi sellaisia asioita mitä stereotyyppiseen nuoruuteen ikänä ja elämänkaaren ajankohtana yleensä tunnutaan liittävän. Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi useat, ehkä jopa useimmat, viehättyvät nuoruuteen ikänä ja elämänjaksona liitettyihin asiohin. Ei se ole itseltäni mitenkään pois, en vain samaistu siihen enkä ole koskaan kaivannut "hulluutta". Minilla on ollut aina yhtä hauskaa, jännää ja kiinnostavaa, iästä riippumatta :). Koen myös oikeastaan jokseenkin masentavana tuon kuvauksen, että nuoruus olisi jotenkin erityinen aika elämästä verrattuna muihin elämänvaiheisiin ja sen "romantisoiminen olisi aiheellista", koska ehkä enemmänkin itse näen, että kaikissa elämänvaiheissa on puolensa. On harmillista ajatella, että joku muu kokee, että nuoruuden (identiteettinä tai elämänvaiheena) jälkeinen elämä on jotenkin perustavanlaatuisesti innottomapaa ja huonompaa tähän verrattuna.

71

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: miksi muiden silmissä "vanheneminen" olisi jokin ongelma? En näe, mikä haitta tässä olisi. Jos jonkun mielestä vanhenen niin sitten vanhenen. Yllättäen ihmiset myös luonnostaan vanhenevat, olipa ikäero puolisoon mikä tahansa.

Odotan edelleen vastausta tähän :) ^

71

Ei kai se muiden ongelma ole, mutta tosiasia kuitenkin.

Ja onhan se vähän eri asia vanheta vaikka 40-50-vuotiaana, kuin 25-35-vuotiaana.

Toki joitain se ei haittaa yhtään, eihän kaikki halua olla nuoria eikä elää nuoruutta, ei ole villiä sielua ja menevää kehoa.

Kas tässä ollaan asian ytimessä. Yhteiskuntamme on hyvin nuoruus-keskeinen. Oletteko miettineet miksi näin on ja mitä hyötyä asiasta on?

Esimerkiksi itse en ole koskaan identifioitunut ns. nuoreksi, en teini-iässä enkä 20-30-vuotiaanakaan. En tämän vuoksi myöskään usein samaistu ikäisiini vaikka minulla muutama läheinen samanikäinen ystävä onkin. Olen tästä huolimatta ollut aina varsin tyytyväinen itseeni juuri tällaisena kuin olen. Ikä tai vanheneminen ei ole oikeastaan asia, jota ajattelen juuri lainkaan, eikä tämä mietityttänyt paljoa myöskään silloin, kun tapasin ja tutustuin tulevaan puolisooni. Rakastuin vain ihmiseen.

Tiedän, että edessä voi olla aika, jolloin puolisoni iän mukana tuomat (fyysiset) haasteet vaikuttavat arkeemme enemmänkin, mutta mitä sitten? Rakastan puolisoani enkä rakasta häntä sen vähempää, vaikka voi olla, että viimeiset 10-20 vuotta elämästäni saatankin joutua elämään ilman häntä. Toisaalta kuka tahansa meistä voi kuolla vaikkapa huomenna. Elämä on tässä ja nyt.

71

Niin, sinä olet siis juuri tuollainen ihminen mistä kirjoitinkin, eli ei halua viettää nuoruutta.

Tottakai tiedostan kulttuurisen nuoruuden ihannoinnin ja näen sen ongelmallisena, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että rakastan nuoruutta ja niin rakastaa moni muukin.

Suurinosa ihmisistä muistelee nuoruuttaan kuolemaansa saakka, useimmiten silloin on tapahtunut kaikkea sellaista jännää ja hauskaa, mitä ei esim. keski-ikäisenä tapahdu.

Vanhempanakin on nautinnollista, mutta nimenomaan sellainen jännä ja hauska ja nuoruuden hulluus on yleensä juurikin nuoruuteen kuuluvia asioita.

Koen siis, että nuoruuden romantisoiminen on osittain ihan aiheellistakin.

Ei minulla ole mitään nuoruuden viettämistä vastaan, en vain arvosta omassa elämässäbi sellaisia asioita mitä stereotyyppiseen nuoruuteen ikänä ja elämänkaaren ajankohtana yleensä tunnutaan liittävän. Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi useat, ehkä jopa useimmat, viehättyvät nuoruuteen ikänä ja elämänjaksona liitettyihin asiohin. Ei se ole itseltäni mitenkään pois, en vain samaistu siihen enkä ole koskaan kaivannut "hulluutta". Minilla on ollut aina yhtä hauskaa, jännää ja kiinnostavaa, iästä riippumatta :). Koen myös oikeastaan jokseenkin masentavana tuon kuvauksen, että nuoruus olisi jotenkin erityinen aika elämästä verrattuna muihin elämänvaiheisiin ja sen "romantisoiminen olisi aiheellista", koska ehkä enemmänkin itse näen, että kaikissa elämänvaiheissa on puolensa. On harmillista ajatella, että joku muu kokee, että nuoruuden (identiteettinä tai elämänvaiheena) jälkeinen elämä on jotenkin perustavanlaatuisesti innottomapaa ja huonompaa tähän verrattuna.

71

Hups, phoittelut muutamasta kirjoitusvirheestä :)

71

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yleensä ne vanhemmista miehistä kiinnostuneet naiset on jo lähtökohtaisesti sellaisia tylsiä ja tätimäisiä, ikäistään vanhemman näköisiä, mutta kyllä se vanha mies vanhentaa lisää.

Nuorelle naiselle joku 30+ mies on kuin lupa plösähtää, ja näin siinä yleensä tapahtuukin.

Mulla jotenkin säälittää naiset, joilla on itseään vuosia vanhempi mies.

Menee elämä hukkaan ja vaikka ne varmaan itse siitä tykkäävätkin, niin mun näkökulmasta pirun tylsää elämää viettävät.

Yksi ikäiseni vanha kaveri alkoi pari vuotta sitten itseään melkein 10 vuotta vanhemman miehen kanssa, ja nykyään on semmonen plösähtänyt tylsimys jolla ruma dad bod-mies, sipsiä menee ja matkustelee jossain Rodoksella ja Alanyassa pakettilomilla sen keski-ikää lähentelevän miehensä kanssa, eli tosi tommosta keski-ikäisen elämää.

Luonnollisesti ei olla enää tekemisissä, ei ole enää mitään yhteistä.

N27

Sinähän olet kohta keski-ikäinen. Mikään ei ole niin säälittävää, kuin kolmekymppinen nainen joka yrittää esittää pissistä.

Mikä tuoss vastauksessa oli mielestäsi niin pissismäistä? Tais vaan setämiehellä mennä edellinen vastaus tunteisiin.

T.eri

30 ei ole uusi 20.

 

No itse asiassa on, koska ihmiset elävät koko ajan pidempään ja vanhemmiksi. Mutta 60 ei ole uusi 30.

T. Eri

No ei yhäkään ole.

Ihmiset elävät vanhemiksi = vanhuus jatkuu pidempään.

Ei tarkoita sitä että nuoruus jatkuisi pidempään, etenkään kun puhutaan naisista.

Sinä päivänä kun 40v naiset näyttävät parikymppisiltä (siis oikeasti, näitä kuulemma on paljonkin mutta koskaan en ole nähnyt esimerkkiä, edes kuvissa) ja viisikymppiset ovat hedelmällisyytensä huipulla, voidaan keskustella asiasta uudestaan.

Oli miten oli, 27v kuuluu vielä nuoruuteen kaikilla mittareilla.

Nuoruus loppuu tulkitsijasta riippuen 30 tai 35-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon huomannut että just ne naiset joilla on joku nuori kolli vanhenevat kaikista nopeammin.

Hyvin säilyy se nainen joka tekee järkevästi ja hankkii varakkaan vanhemman herrasmiehen ja viettää rauhallista kotielämää hänen kanssaan. On varaa kaikenlaisiin spaa hoitihin ja kauneuskliniikkakin voi olla joku muu kuin se viron halvin.

Just päinvastoin. Vanhojen "herrasmiesten" kanssa rupsahtaa helpommin, kun nainen alkaa lopulta sen epäkypsän, mutta vanhan miehen omaishoitajaksi eikä nainen enää ehdi tai kykene huolehtimaan itsestään.

Nuorekkaat miehet ovat yleensä ikäistään paremmassa kunnossa. Dannysta tässä kai on viimeaikoina puhuttu vauvassa, ja vaikka Danny nyt alkaakin olla jo aika kulunut, niin come on, onhan se nyt 77v jo. Vaikuttaa ikäistään 15 vuotta nuoremmalta. Moni tietyntyyppinen ihminen ( esim. moni tänne kirjoittavista mammoista... ) on jo kuuskymppisenä sellainen ylipainoinen, roikkuva, harmaantunut, ryppyinen, kärttyinen ja toinen jalka haudassa. On fakta, että toiset vanhenee nopeammin kuin toiset, tästähän on biologista tutkimustakin.

Luulen, että nämä vanhempi mies - nuorempi nainen -suhteet sattuvat kaikkein eniten niihin naisiin, joilla on tuo on biologinen taipumus vanhentua nopeammin kuin muut keskimäärin, ja jotka siihen päälle vielä päästävät itsensä huonoon kuntoon ja lääkitsevät surkeaa tilaansa esim. alkoholilla. Kyllähän se ketuttaa nelikymppistä naista, kun itse on ihan hajalla jo ja parantumaton, ei ole enää ylöspääsyä kuopasta, ja samaan aikaan joku samanikäinen mies kehtaa olla elämänsä kunnossa ja deittailla nuorempia naisia.

Heh, mistä edes tiedät minkä ikäisiä tai näköisiä tänne kirjoittaa?

Danny on käynyt kauneusleikkauksissa ja on niistä huolimatta ihan ikäisensä näköinen eikä näytä päivääkään nuoremmalta. Sen sijaan hänen nuorikkonsa näyttää yhtäkkiä 10 vuotta vanhemmalta kuin mitä hän on todellisuudessa => vanha mies siis vanhentaa

Ei todellakaan ole Danny 77-vuotiaan näköinen, kävisi vielä kuusikymppisestä, jos ei ikää tietäisi.

No ei todellakaan menis! :D Miltä oikein kuvittelet kuuskymppisten näyttävän? Ilmeisesti suvussasi vanhennutaan todella karusti ja ennenaikaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: miksi muiden silmissä "vanheneminen" olisi jokin ongelma? En näe, mikä haitta tässä olisi. Jos jonkun mielestä vanhenen niin sitten vanhenen. Yllättäen ihmiset myös luonnostaan vanhenevat, olipa ikäero puolisoon mikä tahansa.

Odotan edelleen vastausta tähän :) ^

71

Ei kai se muiden ongelma ole, mutta tosiasia kuitenkin.

Ja onhan se vähän eri asia vanheta vaikka 40-50-vuotiaana, kuin 25-35-vuotiaana.

Toki joitain se ei haittaa yhtään, eihän kaikki halua olla nuoria eikä elää nuoruutta, ei ole villiä sielua ja menevää kehoa.

Kas tässä ollaan asian ytimessä. Yhteiskuntamme on hyvin nuoruus-keskeinen. Oletteko miettineet miksi näin on ja mitä hyötyä asiasta on?

Esimerkiksi itse en ole koskaan identifioitunut ns. nuoreksi, en teini-iässä enkä 20-30-vuotiaanakaan. En tämän vuoksi myöskään usein samaistu ikäisiini vaikka minulla muutama läheinen samanikäinen ystävä onkin. Olen tästä huolimatta ollut aina varsin tyytyväinen itseeni juuri tällaisena kuin olen. Ikä tai vanheneminen ei ole oikeastaan asia, jota ajattelen juuri lainkaan, eikä tämä mietityttänyt paljoa myöskään silloin, kun tapasin ja tutustuin tulevaan puolisooni. Rakastuin vain ihmiseen.

Tiedän, että edessä voi olla aika, jolloin puolisoni iän mukana tuomat (fyysiset) haasteet vaikuttavat arkeemme enemmänkin, mutta mitä sitten? Rakastan puolisoani enkä rakasta häntä sen vähempää, vaikka voi olla, että viimeiset 10-20 vuotta elämästäni saatankin joutua elämään ilman häntä. Toisaalta kuka tahansa meistä voi kuolla vaikkapa huomenna. Elämä on tässä ja nyt.

71

Niin, sinä olet siis juuri tuollainen ihminen mistä kirjoitinkin, eli ei halua viettää nuoruutta.

Tottakai tiedostan kulttuurisen nuoruuden ihannoinnin ja näen sen ongelmallisena, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että rakastan nuoruutta ja niin rakastaa moni muukin.

Suurinosa ihmisistä muistelee nuoruuttaan kuolemaansa saakka, useimmiten silloin on tapahtunut kaikkea sellaista jännää ja hauskaa, mitä ei esim. keski-ikäisenä tapahdu.

Vanhempanakin on nautinnollista, mutta nimenomaan sellainen jännä ja hauska ja nuoruuden hulluus on yleensä juurikin nuoruuteen kuuluvia asioita.

Koen siis, että nuoruuden romantisoiminen on osittain ihan aiheellistakin.

Ei minulla ole mitään nuoruuden viettämistä vastaan, en vain arvosta omassa elämässäbi sellaisia asioita mitä stereotyyppiseen nuoruuteen ikänä ja elämänkaaren ajankohtana yleensä tunnutaan liittävän. Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi useat, ehkä jopa useimmat, viehättyvät nuoruuteen ikänä ja elämänjaksona liitettyihin asiohin. Ei se ole itseltäni mitenkään pois, en vain samaistu siihen enkä ole koskaan kaivannut "hulluutta". Minilla on ollut aina yhtä hauskaa, jännää ja kiinnostavaa, iästä riippumatta :). Koen myös oikeastaan jokseenkin masentavana tuon kuvauksen, että nuoruus olisi jotenkin erityinen aika elämästä verrattuna muihin elämänvaiheisiin ja sen "romantisoiminen olisi aiheellista", koska ehkä enemmänkin itse näen, että kaikissa elämänvaiheissa on puolensa. On harmillista ajatella, että joku muu kokee, että nuoruuden (identiteettinä tai elämänvaiheena) jälkeinen elämä on jotenkin perustavanlaatuisesti innottomapaa ja huonompaa tähän verrattuna.

71

Hups, phoittelut muutamasta kirjoitusvirheestä :)

71

Tämä menee jo vähän noloksi... 😬

71

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yleensä ne vanhemmista miehistä kiinnostuneet naiset on jo lähtökohtaisesti sellaisia tylsiä ja tätimäisiä, ikäistään vanhemman näköisiä, mutta kyllä se vanha mies vanhentaa lisää.

Nuorelle naiselle joku 30+ mies on kuin lupa plösähtää, ja näin siinä yleensä tapahtuukin.

Mulla jotenkin säälittää naiset, joilla on itseään vuosia vanhempi mies.

Menee elämä hukkaan ja vaikka ne varmaan itse siitä tykkäävätkin, niin mun näkökulmasta pirun tylsää elämää viettävät.

Yksi ikäiseni vanha kaveri alkoi pari vuotta sitten itseään melkein 10 vuotta vanhemman miehen kanssa, ja nykyään on semmonen plösähtänyt tylsimys jolla ruma dad bod-mies, sipsiä menee ja matkustelee jossain Rodoksella ja Alanyassa pakettilomilla sen keski-ikää lähentelevän miehensä kanssa, eli tosi tommosta keski-ikäisen elämää.

Luonnollisesti ei olla enää tekemisissä, ei ole enää mitään yhteistä.

N27

Sinähän olet kohta keski-ikäinen. Mikään ei ole niin säälittävää, kuin kolmekymppinen nainen joka yrittää esittää pissistä.

Mikä tuoss vastauksessa oli mielestäsi niin pissismäistä? Tais vaan setämiehellä mennä edellinen vastaus tunteisiin.

T.eri

30 ei ole uusi 20.

 

No itse asiassa on, koska ihmiset elävät koko ajan pidempään ja vanhemmiksi. Mutta 60 ei ole uusi 30.

T. Eri

No ei yhäkään ole.

Ihmiset elävät vanhemiksi = vanhuus jatkuu pidempään.

Ei tarkoita sitä että nuoruus jatkuisi pidempään, etenkään kun puhutaan naisista.

Sinä päivänä kun 40v naiset näyttävät parikymppisiltä (siis oikeasti, näitä kuulemma on paljonkin mutta koskaan en ole nähnyt esimerkkiä, edes kuvissa) ja viisikymppiset ovat hedelmällisyytensä huipulla, voidaan keskustella asiasta uudestaan.

Itse asiassa paremman ravinnon vuoksi nykyihmiset vanhenevat hieman hitaammin kuin vaikkapa 100 vuotta sitten.

Mutta edelleen, 30=30, ei 40 eikä 20.

Koita hyväksyä ikäsi äläkä kuvittele olevasi samanikäinen kuin parikymppiset tai älä yritä väittää että joku joka ei ole edes vielä kolmeakymmentä olisi kohta jo keski-ikäinen.

Ja miten niin etenkin kun puhutaan naisista? Ainahan itserakkaat miehet kuvittelevat vanhenevansa hitaammin ja varmaan naisetkin, mutta todellisuudessa kumpikin sukupuoli vanhenee ihan samalla lailla.

T.eri, jo keski-ikäinen ja keski-ikäisyytensä myös hyväksyvä henkilö, joka ei ole mikään nolo puuma tai setämies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: miksi muiden silmissä "vanheneminen" olisi jokin ongelma? En näe, mikä haitta tässä olisi. Jos jonkun mielestä vanhenen niin sitten vanhenen. Yllättäen ihmiset myös luonnostaan vanhenevat, olipa ikäero puolisoon mikä tahansa.

Odotan edelleen vastausta tähän :) ^

71

Ei kai se muiden ongelma ole, mutta tosiasia kuitenkin.

Ja onhan se vähän eri asia vanheta vaikka 40-50-vuotiaana, kuin 25-35-vuotiaana.

Toki joitain se ei haittaa yhtään, eihän kaikki halua olla nuoria eikä elää nuoruutta, ei ole villiä sielua ja menevää kehoa.

Kas tässä ollaan asian ytimessä. Yhteiskuntamme on hyvin nuoruus-keskeinen. Oletteko miettineet miksi näin on ja mitä hyötyä asiasta on?

Esimerkiksi itse en ole koskaan identifioitunut ns. nuoreksi, en teini-iässä enkä 20-30-vuotiaanakaan. En tämän vuoksi myöskään usein samaistu ikäisiini vaikka minulla muutama läheinen samanikäinen ystävä onkin. Olen tästä huolimatta ollut aina varsin tyytyväinen itseeni juuri tällaisena kuin olen. Ikä tai vanheneminen ei ole oikeastaan asia, jota ajattelen juuri lainkaan, eikä tämä mietityttänyt paljoa myöskään silloin, kun tapasin ja tutustuin tulevaan puolisooni. Rakastuin vain ihmiseen.

Tiedän, että edessä voi olla aika, jolloin puolisoni iän mukana tuomat (fyysiset) haasteet vaikuttavat arkeemme enemmänkin, mutta mitä sitten? Rakastan puolisoani enkä rakasta häntä sen vähempää, vaikka voi olla, että viimeiset 10-20 vuotta elämästäni saatankin joutua elämään ilman häntä. Toisaalta kuka tahansa meistä voi kuolla vaikkapa huomenna. Elämä on tässä ja nyt.

71

Niin, sinä olet siis juuri tuollainen ihminen mistä kirjoitinkin, eli ei halua viettää nuoruutta.

Tottakai tiedostan kulttuurisen nuoruuden ihannoinnin ja näen sen ongelmallisena, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että rakastan nuoruutta ja niin rakastaa moni muukin.

Suurinosa ihmisistä muistelee nuoruuttaan kuolemaansa saakka, useimmiten silloin on tapahtunut kaikkea sellaista jännää ja hauskaa, mitä ei esim. keski-ikäisenä tapahdu.

Vanhempanakin on nautinnollista, mutta nimenomaan sellainen jännä ja hauska ja nuoruuden hulluus on yleensä juurikin nuoruuteen kuuluvia asioita.

Koen siis, että nuoruuden romantisoiminen on osittain ihan aiheellistakin.

Ei minulla ole mitään nuoruuden viettämistä vastaan, en vain arvosta omassa elämässäbi sellaisia asioita mitä stereotyyppiseen nuoruuteen ikänä ja elämänkaaren ajankohtana yleensä tunnutaan liittävän. Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi useat, ehkä jopa useimmat, viehättyvät nuoruuteen ikänä ja elämänjaksona liitettyihin asiohin. Ei se ole itseltäni mitenkään pois, en vain samaistu siihen enkä ole koskaan kaivannut "hulluutta". Minilla on ollut aina yhtä hauskaa, jännää ja kiinnostavaa, iästä riippumatta :). Koen myös oikeastaan jokseenkin masentavana tuon kuvauksen, että nuoruus olisi jotenkin erityinen aika elämästä verrattuna muihin elämänvaiheisiin ja sen "romantisoiminen olisi aiheellista", koska ehkä enemmänkin itse näen, että kaikissa elämänvaiheissa on puolensa. On harmillista ajatella, että joku muu kokee, että nuoruuden (identiteettinä tai elämänvaiheena) jälkeinen elämä on jotenkin perustavanlaatuisesti innottomapaa ja huonompaa tähän verrattuna.

71

En minä siis ajatellutkaan, että sinulla olisi jotain nuoruuden viettäjiä vastaan.:)

Itselläni nuoruuteen käsitteenä sekä omaan nuoruuteen että vanhempien ihmisten kuultuihin nuoruustarinointeihin liittyy sellaista seikkailua, mitä ei hirveästi nuoruuden jälkeen ole ja itse arvostan nimenomaan seikkailua. Ainakin nyt.

Tämä ei tietty poista sitä, että kaikissa elämänvaiheissa on puolensa ja elämä voi olla nautinnollista hautaan saakka.

Itselleni nuoruus vain on nyt ykkönen, ja muita vaiheita ehtii elää sit vanhempana jos kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yleensä ne vanhemmista miehistä kiinnostuneet naiset on jo lähtökohtaisesti sellaisia tylsiä ja tätimäisiä, ikäistään vanhemman näköisiä, mutta kyllä se vanha mies vanhentaa lisää.

Nuorelle naiselle joku 30+ mies on kuin lupa plösähtää, ja näin siinä yleensä tapahtuukin.

Mulla jotenkin säälittää naiset, joilla on itseään vuosia vanhempi mies.

Menee elämä hukkaan ja vaikka ne varmaan itse siitä tykkäävätkin, niin mun näkökulmasta pirun tylsää elämää viettävät.

Yksi ikäiseni vanha kaveri alkoi pari vuotta sitten itseään melkein 10 vuotta vanhemman miehen kanssa, ja nykyään on semmonen plösähtänyt tylsimys jolla ruma dad bod-mies, sipsiä menee ja matkustelee jossain Rodoksella ja Alanyassa pakettilomilla sen keski-ikää lähentelevän miehensä kanssa, eli tosi tommosta keski-ikäisen elämää.

Luonnollisesti ei olla enää tekemisissä, ei ole enää mitään yhteistä.

N27

Sinähän olet kohta keski-ikäinen. Mikään ei ole niin säälittävää, kuin kolmekymppinen nainen joka yrittää esittää pissistä.

Mikä tuoss vastauksessa oli mielestäsi niin pissismäistä? Tais vaan setämiehellä mennä edellinen vastaus tunteisiin.

T.eri

30 ei ole uusi 20.

 

No itse asiassa on, koska ihmiset elävät koko ajan pidempään ja vanhemmiksi. Mutta 60 ei ole uusi 30.

T. Eri

No ei yhäkään ole.

Ihmiset elävät vanhemiksi = vanhuus jatkuu pidempään.

Ei tarkoita sitä että nuoruus jatkuisi pidempään, etenkään kun puhutaan naisista.

Sinä päivänä kun 40v naiset näyttävät parikymppisiltä (siis oikeasti, näitä kuulemma on paljonkin mutta koskaan en ole nähnyt esimerkkiä, edes kuvissa) ja viisikymppiset ovat hedelmällisyytensä huipulla, voidaan keskustella asiasta uudestaan.

Oli miten oli, 27v kuuluu vielä nuoruuteen kaikilla mittareilla.

Nuoruus loppuu tulkitsijasta riippuen 30 tai 35-vuotiaana.

Millä ihmeen kaikilla mittareilla? 25-vuotias menee vielä nuoresta, 27v ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yleensä ne vanhemmista miehistä kiinnostuneet naiset on jo lähtökohtaisesti sellaisia tylsiä ja tätimäisiä, ikäistään vanhemman näköisiä, mutta kyllä se vanha mies vanhentaa lisää.

Nuorelle naiselle joku 30+ mies on kuin lupa plösähtää, ja näin siinä yleensä tapahtuukin.

Mulla jotenkin säälittää naiset, joilla on itseään vuosia vanhempi mies.

Menee elämä hukkaan ja vaikka ne varmaan itse siitä tykkäävätkin, niin mun näkökulmasta pirun tylsää elämää viettävät.

Yksi ikäiseni vanha kaveri alkoi pari vuotta sitten itseään melkein 10 vuotta vanhemman miehen kanssa, ja nykyään on semmonen plösähtänyt tylsimys jolla ruma dad bod-mies, sipsiä menee ja matkustelee jossain Rodoksella ja Alanyassa pakettilomilla sen keski-ikää lähentelevän miehensä kanssa, eli tosi tommosta keski-ikäisen elämää.

Luonnollisesti ei olla enää tekemisissä, ei ole enää mitään yhteistä.

N27

Sinähän olet kohta keski-ikäinen. Mikään ei ole niin säälittävää, kuin kolmekymppinen nainen joka yrittää esittää pissistä.

Mikä tuoss vastauksessa oli mielestäsi niin pissismäistä? Tais vaan setämiehellä mennä edellinen vastaus tunteisiin.

T.eri

30 ei ole uusi 20.

 

No itse asiassa on, koska ihmiset elävät koko ajan pidempään ja vanhemmiksi. Mutta 60 ei ole uusi 30.

T. Eri

No ei yhäkään ole.

Ihmiset elävät vanhemiksi = vanhuus jatkuu pidempään.

Ei tarkoita sitä että nuoruus jatkuisi pidempään, etenkään kun puhutaan naisista.

Sinä päivänä kun 40v naiset näyttävät parikymppisiltä (siis oikeasti, näitä kuulemma on paljonkin mutta koskaan en ole nähnyt esimerkkiä, edes kuvissa) ja viisikymppiset ovat hedelmällisyytensä huipulla, voidaan keskustella asiasta uudestaan.

Oli miten oli, 27v kuuluu vielä nuoruuteen kaikilla mittareilla.

Nuoruus loppuu tulkitsijasta riippuen 30 tai 35-vuotiaana.

Millä ihmeen kaikilla mittareilla? 25-vuotias menee vielä nuoresta, 27v ei.

Mitä maagista tuossa kahdessa vuodessa tapahtuu? Ihan demografisestikin 27-vuotias lasketaan nuoreksi aikuseksi. 27-vuotiaina kuolleita rokkareita sanotaan ikuisiksi nuoriksi tai nuorena kuolleiksi.

T. Se oikeasti keski-ikäinen (ei se 27-vuotias)

Tämä ketju ei sitten ollut ikiksen aloittama, vaikka ikis tulikin pariin viestiin trollaamaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yleensä ne vanhemmista miehistä kiinnostuneet naiset on jo lähtökohtaisesti sellaisia tylsiä ja tätimäisiä, ikäistään vanhemman näköisiä, mutta kyllä se vanha mies vanhentaa lisää.

Nuorelle naiselle joku 30+ mies on kuin lupa plösähtää, ja näin siinä yleensä tapahtuukin.

Mulla jotenkin säälittää naiset, joilla on itseään vuosia vanhempi mies.

Menee elämä hukkaan ja vaikka ne varmaan itse siitä tykkäävätkin, niin mun näkökulmasta pirun tylsää elämää viettävät.

Yksi ikäiseni vanha kaveri alkoi pari vuotta sitten itseään melkein 10 vuotta vanhemman miehen kanssa, ja nykyään on semmonen plösähtänyt tylsimys jolla ruma dad bod-mies, sipsiä menee ja matkustelee jossain Rodoksella ja Alanyassa pakettilomilla sen keski-ikää lähentelevän miehensä kanssa, eli tosi tommosta keski-ikäisen elämää.

Luonnollisesti ei olla enää tekemisissä, ei ole enää mitään yhteistä.

N27

Sinähän olet kohta keski-ikäinen. Mikään ei ole niin säälittävää, kuin kolmekymppinen nainen joka yrittää esittää pissistä.

Mikä tuoss vastauksessa oli mielestäsi niin pissismäistä? Tais vaan setämiehellä mennä edellinen vastaus tunteisiin.

T.eri

30 ei ole uusi 20.

 

No itse asiassa on, koska ihmiset elävät koko ajan pidempään ja vanhemmiksi. Mutta 60 ei ole uusi 30.

T. Eri

No ei yhäkään ole.

Ihmiset elävät vanhemiksi = vanhuus jatkuu pidempään.

Ei tarkoita sitä että nuoruus jatkuisi pidempään, etenkään kun puhutaan naisista.

Sinä päivänä kun 40v naiset näyttävät parikymppisiltä (siis oikeasti, näitä kuulemma on paljonkin mutta koskaan en ole nähnyt esimerkkiä, edes kuvissa) ja viisikymppiset ovat hedelmällisyytensä huipulla, voidaan keskustella asiasta uudestaan.

Oli miten oli, 27v kuuluu vielä nuoruuteen kaikilla mittareilla.

Nuoruus loppuu tulkitsijasta riippuen 30 tai 35-vuotiaana.

Millä ihmeen kaikilla mittareilla? 25-vuotias menee vielä nuoresta, 27v ei.

Mitä maagista tuossa kahdessa vuodessa tapahtuu? Ihan demografisestikin 27-vuotias lasketaan nuoreksi aikuseksi. 27-vuotiaina kuolleita rokkareita sanotaan ikuisiksi nuoriksi tai nuorena kuolleiksi.

T. Se oikeasti keski-ikäinen (ei se 27-vuotias)

27-vuotias on jo lähempänä kolmeakymmentä kuin kahtakymppiä. Ja nuo rokkarit eivät ehkä ole paras esimerkki, on vähän eri asia kuolla nuorena kuin olla nuori. Kyllähän paljon vanhempanakin kuolleista sanotaan helposti, että kuoli nuorena (=kesken kaiken).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: miksi muiden silmissä "vanheneminen" olisi jokin ongelma? En näe, mikä haitta tässä olisi. Jos jonkun mielestä vanhenen niin sitten vanhenen. Yllättäen ihmiset myös luonnostaan vanhenevat, olipa ikäero puolisoon mikä tahansa.

Odotan edelleen vastausta tähän :) ^

71

Ei kai se muiden ongelma ole, mutta tosiasia kuitenkin.

Ja onhan se vähän eri asia vanheta vaikka 40-50-vuotiaana, kuin 25-35-vuotiaana.

Toki joitain se ei haittaa yhtään, eihän kaikki halua olla nuoria eikä elää nuoruutta, ei ole villiä sielua ja menevää kehoa.

Kas tässä ollaan asian ytimessä. Yhteiskuntamme on hyvin nuoruus-keskeinen. Oletteko miettineet miksi näin on ja mitä hyötyä asiasta on?

Esimerkiksi itse en ole koskaan identifioitunut ns. nuoreksi, en teini-iässä enkä 20-30-vuotiaanakaan. En tämän vuoksi myöskään usein samaistu ikäisiini vaikka minulla muutama läheinen samanikäinen ystävä onkin. Olen tästä huolimatta ollut aina varsin tyytyväinen itseeni juuri tällaisena kuin olen. Ikä tai vanheneminen ei ole oikeastaan asia, jota ajattelen juuri lainkaan, eikä tämä mietityttänyt paljoa myöskään silloin, kun tapasin ja tutustuin tulevaan puolisooni. Rakastuin vain ihmiseen.

Tiedän, että edessä voi olla aika, jolloin puolisoni iän mukana tuomat (fyysiset) haasteet vaikuttavat arkeemme enemmänkin, mutta mitä sitten? Rakastan puolisoani enkä rakasta häntä sen vähempää, vaikka voi olla, että viimeiset 10-20 vuotta elämästäni saatankin joutua elämään ilman häntä. Toisaalta kuka tahansa meistä voi kuolla vaikkapa huomenna. Elämä on tässä ja nyt.

71

Niin, sinä olet siis juuri tuollainen ihminen mistä kirjoitinkin, eli ei halua viettää nuoruutta.

Tottakai tiedostan kulttuurisen nuoruuden ihannoinnin ja näen sen ongelmallisena, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että rakastan nuoruutta ja niin rakastaa moni muukin.

Suurinosa ihmisistä muistelee nuoruuttaan kuolemaansa saakka, useimmiten silloin on tapahtunut kaikkea sellaista jännää ja hauskaa, mitä ei esim. keski-ikäisenä tapahdu.

Vanhempanakin on nautinnollista, mutta nimenomaan sellainen jännä ja hauska ja nuoruuden hulluus on yleensä juurikin nuoruuteen kuuluvia asioita.

Koen siis, että nuoruuden romantisoiminen on osittain ihan aiheellistakin.

Ei minulla ole mitään nuoruuden viettämistä vastaan, en vain arvosta omassa elämässäbi sellaisia asioita mitä stereotyyppiseen nuoruuteen ikänä ja elämänkaaren ajankohtana yleensä tunnutaan liittävän. Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi useat, ehkä jopa useimmat, viehättyvät nuoruuteen ikänä ja elämänjaksona liitettyihin asiohin. Ei se ole itseltäni mitenkään pois, en vain samaistu siihen enkä ole koskaan kaivannut "hulluutta". Minilla on ollut aina yhtä hauskaa, jännää ja kiinnostavaa, iästä riippumatta :). Koen myös oikeastaan jokseenkin masentavana tuon kuvauksen, että nuoruus olisi jotenkin erityinen aika elämästä verrattuna muihin elämänvaiheisiin ja sen "romantisoiminen olisi aiheellista", koska ehkä enemmänkin itse näen, että kaikissa elämänvaiheissa on puolensa. On harmillista ajatella, että joku muu kokee, että nuoruuden (identiteettinä tai elämänvaiheena) jälkeinen elämä on jotenkin perustavanlaatuisesti innottomapaa ja huonompaa tähän verrattuna.

71

En minä siis ajatellutkaan, että sinulla olisi jotain nuoruuden viettäjiä vastaan.:)

Itselläni nuoruuteen käsitteenä sekä omaan nuoruuteen että vanhempien ihmisten kuultuihin nuoruustarinointeihin liittyy sellaista seikkailua, mitä ei hirveästi nuoruuden jälkeen ole ja itse arvostan nimenomaan seikkailua. Ainakin nyt.

Tämä ei tietty poista sitä, että kaikissa elämänvaiheissa on puolensa ja elämä voi olla nautinnollista hautaan saakka.

Itselleni nuoruus vain on nyt ykkönen, ja muita vaiheita ehtii elää sit vanhempana jos kiinnostaa.

Okei. Eikä siinä mitään, minun puolestani kaikki saavat viettää juuri sellaista elämää kuin itse haluavat, iässä missä hyvänsä. Voimme ymmärtää arvostavamme erilaisia asioita elämässä ja hyväksyä tämän ihan hyvillä mielin. :)

Lähinnä tässä pohdin, että miksi aloituksessa tästäkin on tehty jonkinlainen ongelma. Kokisin itse parempana suhtautumisena erilaisuuden hyväksymisen ja arvostamisen. Se, että jokaisen annetaan elää ja tuetaan elämään sellaista elämää kuin itse haluaa (kunhan ei toki satuta elämäntavallaan itseään tai muita) olisi mielestäni rakentavampi lähestymistapa. Painostus (tiedostettu tai tiedostamattomampi) yhteen muottiin ahtautumisesta lienee aiheuttavan monelle ahdistusta, joka olisi täysin vältettävissä asenneilmapiiriä löysäämällä ja arvostelua vähentämällä.

71