Turha sössöttää masentuneelle kiitollisuudesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, minä kehun aina, että minua auttoi D- ja B- vitamiint.

Kyllä! Kunnon vitamiinit ja juoksulenkit lennättää syövänkin toiseen ulottuvuuteen

Syöpä ja masennus ei ole sama sairaus. On paljonkin tauteja, joihin ruokavalio on sekä parannus, että sairauden laukaisija. Otat sellainen esimerkiksi.

Kyllä osteoporoosiin määrätään d- vitamiinia ja kalkkia. Rautaa anemiaan ja foolihappoa estämään spina bifidaa. Mutta eihän sellainen nyt sinusta voi tehota. Koska eihän vitamiinit voi mihinkään muuhunkaan tehota, jos ne eivät kerran syöpään tehoa. Ei ainakaan masennukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa ihminen joka voi nostaa sut masennuksesta, olet sinä itse. Olipa sairaus mikä tahansa, itsellään on osuutta sen sairauden synnyssä (poisluettuna synnynnäiset sairaudet) ja siten myös paranemiseen voi itse vaikuttaa. Olipa kyseessä masennus tai syöpä tai mikä vaan, niin Itse on ollut mukana sitä kehittelemässä tahtomattaankin. Tämä pitää myöntää ihan ensimmäisenä ja sitten voi lähteä paranemisen tielle. Ei ole ihme, että ihmisillä on paljon sairauksia ja nykyään paljon masennusta, kun ei kukaan missään opeta kiitollisuutta ja positiivista ajattelua, joka pitäisi aloittaa ihan lapsesta asti. Sairaudet ja vaivat tulevat meidän sisältä, ei meidän ulkopuolelta. Tietysti elämäntavoilla ja olosuhteilla on merkitystä myös. Mutta jos jää vain uhriksi ja antaa tilantenteen pahentua tai kuvittelee paranevansa lääkkeillä, se sairaus jää sisälle ja iskee joskus uudelleen tai tulee joku uusi sairaus. Kovaa on tämä meidän koulutus. Olen kokenut vaikean masennuksen ja siitä tervehtymisen, ei ollut helppoa ei, käytännössä minun piti muuttaa elämässäni ja ajattelutavassani ihan kaikki. Tsemppiä kaikille sairastaville!

Ahaa, eli M. Nordin eksyi tähänkin ketjuun sairausteorioineen... Selevä. 

Mitä pahaa on siinä että yritetään auttaa masentunutta ajattelemaan positiivisuutta? Onhan se välillä vaikeaa, itsellänikin sen huomaan, mutta kyllä tuossa vinha perä on, että kun vain jaksat psyykata itsesi positiivisemmaksi, niin lopulta tulet positiivisemmaksi. Siinä vain voi mennä jonkin aikaa.

Ja tietynlaista itsekkyyttä olisi monen masentuneen hyvä harrastaa. Se liika nöyristely ja jaksaminen monesti polttaa ihmisen loppuun ja silloin pitää ruveta tekemään itsekkäästi itselle kivoja juttuja.

<3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, minä kehun aina, että minua auttoi D- ja B- vitamiint.

Kyllä! Kunnon vitamiinit ja juoksulenkit lennättää syövänkin toiseen ulottuvuuteen

Syöpä ja masennus ei ole sama sairaus. On paljonkin tauteja, joihin ruokavalio on sekä parannus, että sairauden laukaisija. Otat sellainen esimerkiksi.

Kyllä osteoporoosiin määrätään d- vitamiinia ja kalkkia. Rautaa anemiaan ja foolihappoa estämään spina bifidaa. Mutta eihän sellainen nyt sinusta voi tehota. Koska eihän vitamiinit voi mihinkään muuhunkaan tehota, jos ne eivät kerran syöpään tehoa. Ei ainakaan masennukseen.

YouTubesta löytyy itsemurhan tehneiden omaisten vlogeja ja joukossa on sellaisiakin joiden läheinen söi terveellisesti, liikkui aktiivisesti, kävi kokeneilla lääkäreillä, otti lääkkeensä jne. = itsari

Omaiset soimasivat aluksi itseään sekä jopa lääkäreitä kunnes tajusivat kuinka synkkä olotila masennus voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa ihminen joka voi nostaa sut masennuksesta, olet sinä itse. Olipa sairaus mikä tahansa, itsellään on osuutta sen sairauden synnyssä (poisluettuna synnynnäiset sairaudet) ja siten myös paranemiseen voi itse vaikuttaa. Olipa kyseessä masennus tai syöpä tai mikä vaan, niin Itse on ollut mukana sitä kehittelemässä tahtomattaankin. Tämä pitää myöntää ihan ensimmäisenä ja sitten voi lähteä paranemisen tielle. Ei ole ihme, että ihmisillä on paljon sairauksia ja nykyään paljon masennusta, kun ei kukaan missään opeta kiitollisuutta ja positiivista ajattelua, joka pitäisi aloittaa ihan lapsesta asti. Sairaudet ja vaivat tulevat meidän sisältä, ei meidän ulkopuolelta. Tietysti elämäntavoilla ja olosuhteilla on merkitystä myös. Mutta jos jää vain uhriksi ja antaa tilantenteen pahentua tai kuvittelee paranevansa lääkkeillä, se sairaus jää sisälle ja iskee joskus uudelleen tai tulee joku uusi sairaus. Kovaa on tämä meidän koulutus. Olen kokenut vaikean masennuksen ja siitä tervehtymisen, ei ollut helppoa ei, käytännössä minun piti muuttaa elämässäni ja ajattelutavassani ihan kaikki. Tsemppiä kaikille sairastaville!

Ahaa, eli M. Nordin eksyi tähänkin ketjuun sairausteorioineen... Selevä. 

Mitä pahaa on siinä että yritetään auttaa masentunutta ajattelemaan positiivisuutta? Onhan se välillä vaikeaa, itsellänikin sen huomaan, mutta kyllä tuossa vinha perä on, että kun vain jaksat psyykata itsesi positiivisemmaksi, niin lopulta tulet positiivisemmaksi. Siinä vain voi mennä jonkin aikaa.

Ja tietynlaista itsekkyyttä olisi monen masentuneen hyvä harrastaa. Se liika nöyristely ja jaksaminen monesti polttaa ihmisen loppuun ja silloin pitää ruveta tekemään itsekkäästi itselle kivoja juttuja.

<3

Tuossa aiemmin ei ollutkaan pelkästään kyse mielen sairauksista, vaan myös fyysisistä sairauksista. Eräs henkilö väitti, että kaikki sairaudet, niin syövät, depressiot kuin muutkin orgaanisperäiset sairaudet johtuisivat loppupeleissä aina psyykestä, ja niitä voisi helpottaa/parantaa muuttamalla ajatteluaan positiivisemmaksi ja kiitollisemmaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, minä kehun aina, että minua auttoi D- ja B- vitamiint.

Kyllä! Kunnon vitamiinit ja juoksulenkit lennättää syövänkin toiseen ulottuvuuteen

Syöpä ja masennus ei ole sama sairaus. On paljonkin tauteja, joihin ruokavalio on sekä parannus, että sairauden laukaisija. Otat sellainen esimerkiksi.

Kyllä osteoporoosiin määrätään d- vitamiinia ja kalkkia. Rautaa anemiaan ja foolihappoa estämään spina bifidaa. Mutta eihän sellainen nyt sinusta voi tehota. Koska eihän vitamiinit voi mihinkään muuhunkaan tehota, jos ne eivät kerran syöpään tehoa. Ei ainakaan masennukseen.

YouTubesta löytyy itsemurhan tehneiden omaisten vlogeja ja joukossa on sellaisiakin joiden läheinen söi terveellisesti, liikkui aktiivisesti, kävi kokeneilla lääkäreillä, otti lääkkeensä jne. = itsari

Omaiset soimasivat aluksi itseään sekä jopa lääkäreitä kunnes tajusivat kuinka synkkä olotila masennus voi olla.

Ja myös niitä jotka kertoivat, että aloitettuaan syömään terveellisemmin ja ulkoilemaan ja harjoittaamaan kiitollisuutta heidän olotilansa parani ja jopa paranivat, mutta sellaiset jätät aina jostain syystä huomioimatta ja laskematta mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, minä kehun aina, että minua auttoi D- ja B- vitamiint.

Kyllä! Kunnon vitamiinit ja juoksulenkit lennättää syövänkin toiseen ulottuvuuteen

Syöpä ja masennus ei ole sama sairaus. On paljonkin tauteja, joihin ruokavalio on sekä parannus, että sairauden laukaisija. Otat sellainen esimerkiksi.

Kyllä osteoporoosiin määrätään d- vitamiinia ja kalkkia. Rautaa anemiaan ja foolihappoa estämään spina bifidaa. Mutta eihän sellainen nyt sinusta voi tehota. Koska eihän vitamiinit voi mihinkään muuhunkaan tehota, jos ne eivät kerran syöpään tehoa. Ei ainakaan masennukseen.

YouTubesta löytyy itsemurhan tehneiden omaisten vlogeja ja joukossa on sellaisiakin joiden läheinen söi terveellisesti, liikkui aktiivisesti, kävi kokeneilla lääkäreillä, otti lääkkeensä jne. = itsari

Omaiset soimasivat aluksi itseään sekä jopa lääkäreitä kunnes tajusivat kuinka synkkä olotila masennus voi olla.

Ja myös niitä jotka kertoivat, että aloitettuaan syömään terveellisemmin ja ulkoilemaan ja harjoittaamaan kiitollisuutta heidän olotilansa parani ja jopa paranivat, mutta sellaiset jätät aina jostain syystä huomioimatta ja laskematta mukaan.

Miten tää tieto auttaa noita läheisensä menettäneitä? Yhtälailla heidänkin pitäisi olla vielä elossa terveellisten elämäntapojen ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, minä kehun aina, että minua auttoi D- ja B- vitamiint.

Kyllä! Kunnon vitamiinit ja juoksulenkit lennättää syövänkin toiseen ulottuvuuteen

Syöpä ja masennus ei ole sama sairaus. On paljonkin tauteja, joihin ruokavalio on sekä parannus, että sairauden laukaisija. Otat sellainen esimerkiksi.

Kyllä osteoporoosiin määrätään d- vitamiinia ja kalkkia. Rautaa anemiaan ja foolihappoa estämään spina bifidaa. Mutta eihän sellainen nyt sinusta voi tehota. Koska eihän vitamiinit voi mihinkään muuhunkaan tehota, jos ne eivät kerran syöpään tehoa. Ei ainakaan masennukseen.

YouTubesta löytyy itsemurhan tehneiden omaisten vlogeja ja joukossa on sellaisiakin joiden läheinen söi terveellisesti, liikkui aktiivisesti, kävi kokeneilla lääkäreillä, otti lääkkeensä jne. = itsari

Omaiset soimasivat aluksi itseään sekä jopa lääkäreitä kunnes tajusivat kuinka synkkä olotila masennus voi olla.

Ja myös niitä jotka kertoivat, että aloitettuaan syömään terveellisemmin ja ulkoilemaan ja harjoittaamaan kiitollisuutta heidän olotilansa parani ja jopa paranivat, mutta sellaiset jätät aina jostain syystä huomioimatta ja laskematta mukaan.

Miten tää tieto auttaa noita läheisensä menettäneitä? Yhtälailla heidänkin pitäisi olla vielä elossa terveellisten elämäntapojen ansiosta.

Onko mikään parannuskeino sataprosenttisen tehokasta? Kantasolusiirto esimerkiksi? Se toimii toisille, muttei kaikille, mutta alkaisitko sanomaan ettei kannata edes kokeilla, koska YouTubessa on vlogeja, joissa sen saanut on lopulta kuitenkin kuollut? Auttaako se ketään, ottaa se sinunlainen asenne, ettei yritetä eikä kokeilla,, koska kaikki eivät parane ja omaiset surevat?

Masentuminen on ehkä vaan pohjattoman pessimistinen toinen nimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, minä kehun aina, että minua auttoi D- ja B- vitamiint.

Kyllä! Kunnon vitamiinit ja juoksulenkit lennättää syövänkin toiseen ulottuvuuteen

Syöpä ja masennus ei ole sama sairaus. On paljonkin tauteja, joihin ruokavalio on sekä parannus, että sairauden laukaisija. Otat sellainen esimerkiksi.

Kyllä osteoporoosiin määrätään d- vitamiinia ja kalkkia. Rautaa anemiaan ja foolihappoa estämään spina bifidaa. Mutta eihän sellainen nyt sinusta voi tehota. Koska eihän vitamiinit voi mihinkään muuhunkaan tehota, jos ne eivät kerran syöpään tehoa. Ei ainakaan masennukseen.

YouTubesta löytyy itsemurhan tehneiden omaisten vlogeja ja joukossa on sellaisiakin joiden läheinen söi terveellisesti, liikkui aktiivisesti, kävi kokeneilla lääkäreillä, otti lääkkeensä jne. = itsari

Omaiset soimasivat aluksi itseään sekä jopa lääkäreitä kunnes tajusivat kuinka synkkä olotila masennus voi olla.

Ja myös niitä jotka kertoivat, että aloitettuaan syömään terveellisemmin ja ulkoilemaan ja harjoittaamaan kiitollisuutta heidän olotilansa parani ja jopa paranivat, mutta sellaiset jätät aina jostain syystä huomioimatta ja laskematta mukaan.

Miten tää tieto auttaa noita läheisensä menettäneitä? Yhtälailla heidänkin pitäisi olla vielä elossa terveellisten elämäntapojen ansiosta.

Onko mikään parannuskeino sataprosenttisen tehokasta? Kantasolusiirto esimerkiksi? Se toimii toisille, muttei kaikille, mutta alkaisitko sanomaan ettei kannata edes kokeilla, koska YouTubessa on vlogeja, joissa sen saanut on lopulta kuitenkin kuollut? Auttaako se ketään, ottaa se sinunlainen asenne, ettei yritetä eikä kokeilla,, koska kaikki eivät parane ja omaiset surevat?

Masentuminen on ehkä vaan pohjattoman pessimistinen toinen nimi.

Asenne on suoraan kuin jostain verkostomarkkinoinnin huipulta. Menestyjät löytyy huipulta ja häviäjät alhaalta. Mitään empatiaa tässä ei ollut. Eivätköhän menehtyneet yrittäneet kiitellä ja nousta vaan päätyivät häviäjiin eli kuoppaan. Kaikille ei toimi alituinen kiittely. Masennuksesta täytyy voida puhua suoraan niin etteivät omaiset ottaisi itseensä sitä menetettyä sielua joka koitti noudattaa ohjeita joskin tällä kertaa turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, minä kehun aina, että minua auttoi D- ja B- vitamiint.

Kyllä! Kunnon vitamiinit ja juoksulenkit lennättää syövänkin toiseen ulottuvuuteen

Syöpä ja masennus ei ole sama sairaus. On paljonkin tauteja, joihin ruokavalio on sekä parannus, että sairauden laukaisija. Otat sellainen esimerkiksi.

Kyllä osteoporoosiin määrätään d- vitamiinia ja kalkkia. Rautaa anemiaan ja foolihappoa estämään spina bifidaa. Mutta eihän sellainen nyt sinusta voi tehota. Koska eihän vitamiinit voi mihinkään muuhunkaan tehota, jos ne eivät kerran syöpään tehoa. Ei ainakaan masennukseen.

YouTubesta löytyy itsemurhan tehneiden omaisten vlogeja ja joukossa on sellaisiakin joiden läheinen söi terveellisesti, liikkui aktiivisesti, kävi kokeneilla lääkäreillä, otti lääkkeensä jne. = itsari

Omaiset soimasivat aluksi itseään sekä jopa lääkäreitä kunnes tajusivat kuinka synkkä olotila masennus voi olla.

Ja myös niitä jotka kertoivat, että aloitettuaan syömään terveellisemmin ja ulkoilemaan ja harjoittaamaan kiitollisuutta heidän olotilansa parani ja jopa paranivat, mutta sellaiset jätät aina jostain syystä huomioimatta ja laskematta mukaan.

Miten tää tieto auttaa noita läheisensä menettäneitä? Yhtälailla heidänkin pitäisi olla vielä elossa terveellisten elämäntapojen ansiosta.

Onko mikään parannuskeino sataprosenttisen tehokasta? Kantasolusiirto esimerkiksi? Se toimii toisille, muttei kaikille, mutta alkaisitko sanomaan ettei kannata edes kokeilla, koska YouTubessa on vlogeja, joissa sen saanut on lopulta kuitenkin kuollut? Auttaako se ketään, ottaa se sinunlainen asenne, ettei yritetä eikä kokeilla,, koska kaikki eivät parane ja omaiset surevat?

Masentuminen on ehkä vaan pohjattoman pessimistinen toinen nimi.

Asenne on suoraan kuin jostain verkostomarkkinoinnin huipulta. Menestyjät löytyy huipulta ja häviäjät alhaalta. Mitään empatiaa tässä ei ollut. Eivätköhän menehtyneet yrittäneet kiitellä ja nousta vaan päätyivät häviäjiin eli kuoppaan. Kaikille ei toimi alituinen kiittely. Masennuksesta täytyy voida puhua suoraan niin etteivät omaiset ottaisi itseensä sitä menetettyä sielua joka koitti noudattaa ohjeita joskin tällä kertaa turhaan.

Masennuksesta täytyy voida puhua suoraan. Niin sanot. Mutta sitten toisen harjoittamaa suoraa puhetta et kuitenkaan hyväksy. Empatiaa ei löydy sinunkaan viestistä.

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka eivät ole koskaan olleet masentuneita, ovat ihan parhaita neuvojia.

Voimia päivään!

t. toinen masentunut

Totta. Masentuneiden kannattaisi ottaa oppia ja kysellä neuvoja niiltä jotka eivät koskaan masennu vaan sinnittelevät sitkeästi itseään niskasta pidellen päivästä toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus tekee kipeää.

Ei kun sä olet vaan vähän vajaa, siksi sua dissataan. Uskot fanaattisiin foliohattuteorioihin siitä, että ihmisen sisäinen maailma on aina jokaisen sairauden alkulähde, se on juuri sitä marianordinismia, eikä se ole ihan normaalijärkisen tapa ajatella. Tietenkään et pysty ideologian sokaisemana näkemään laatikkosi ulkopuolelle, ja sen tähden oletkin niin haavoittuvainen pienintäkin kritiikkiä (esim. "vääriä" peukutuksia) kohtaan, ja tunnet tarvetta esiintyä useina eri hahmoina, jotta saisit edes jonkinlaista uskottavuutta saduillesi. Surullista sinänsä, mutta et ole ainoa laatuasi, siksi sinut on niin helppo tunnistaa. 

Täällä kuule ihan eri ihmiset kirjoittavat näitä kommentteja. Ei tarvitse olla mitään multipersoonallisuuksia.

Masennus on oman pään sisästä kiinni. T ex masentunut

Eikös kognitiivinen psykoterapia ole edelleen tehokkain masennuksen hoitoon? Siinä tunnistetaan ja muutetaan oireita ylläpitäviä ajatusmalleja ja toimintatapoja. Tämä ketju näyttää hyvin selvästi millaisia ovat masentuneiden ajatusvääristymät. Jokainen kärsii tavalla, johon ei auta mikään, kukaan ei ymmärrä ja kaikki apu on loukkaavaa. Itse ei voi millekään mitään ja ainoa mahdollisuus on lamaantua pahaan oloon. Mikäs siinä sitten..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, minä kehun aina, että minua auttoi D- ja B- vitamiint.

Kyllä! Kunnon vitamiinit ja juoksulenkit lennättää syövänkin toiseen ulottuvuuteen

Syöpä ja masennus ei ole sama sairaus. On paljonkin tauteja, joihin ruokavalio on sekä parannus, että sairauden laukaisija. Otat sellainen esimerkiksi.

Kyllä osteoporoosiin määrätään d- vitamiinia ja kalkkia. Rautaa anemiaan ja foolihappoa estämään spina bifidaa. Mutta eihän sellainen nyt sinusta voi tehota. Koska eihän vitamiinit voi mihinkään muuhunkaan tehota, jos ne eivät kerran syöpään tehoa. Ei ainakaan masennukseen.

YouTubesta löytyy itsemurhan tehneiden omaisten vlogeja ja joukossa on sellaisiakin joiden läheinen söi terveellisesti, liikkui aktiivisesti, kävi kokeneilla lääkäreillä, otti lääkkeensä jne. = itsari

Omaiset soimasivat aluksi itseään sekä jopa lääkäreitä kunnes tajusivat kuinka synkkä olotila masennus voi olla.

Ja myös niitä jotka kertoivat, että aloitettuaan syömään terveellisemmin ja ulkoilemaan ja harjoittaamaan kiitollisuutta heidän olotilansa parani ja jopa paranivat, mutta sellaiset jätät aina jostain syystä huomioimatta ja laskematta mukaan.

Miten tää tieto auttaa noita läheisensä menettäneitä? Yhtälailla heidänkin pitäisi olla vielä elossa terveellisten elämäntapojen ansiosta.

Onko mikään parannuskeino sataprosenttisen tehokasta? Kantasolusiirto esimerkiksi? Se toimii toisille, muttei kaikille, mutta alkaisitko sanomaan ettei kannata edes kokeilla, koska YouTubessa on vlogeja, joissa sen saanut on lopulta kuitenkin kuollut? Auttaako se ketään, ottaa se sinunlainen asenne, ettei yritetä eikä kokeilla,, koska kaikki eivät parane ja omaiset surevat?

Masentuminen on ehkä vaan pohjattoman pessimistinen toinen nimi.

Asenne on suoraan kuin jostain verkostomarkkinoinnin huipulta. Menestyjät löytyy huipulta ja häviäjät alhaalta. Mitään empatiaa tässä ei ollut. Eivätköhän menehtyneet yrittäneet kiitellä ja nousta vaan päätyivät häviäjiin eli kuoppaan. Kaikille ei toimi alituinen kiittely. Masennuksesta täytyy voida puhua suoraan niin etteivät omaiset ottaisi itseensä sitä menetettyä sielua joka koitti noudattaa ohjeita joskin tällä kertaa turhaan.

Masennuksesta täytyy voida puhua suoraan. Niin sanot. Mutta sitten toisen harjoittamaa suoraa puhetta et kuitenkaan hyväksy. Empatiaa ei löydy sinunkaan viestistä.

Masennus on sairaus. Vertasit tuossa kantasoluhoitoja ja masennusta. Eikö molemmissa ole kyse epäonnistuneesta hoidosta ja sairaudesta? Noniin. Masennus ei täten ole sama kuin väsymys. Syövästäkin voisi samalla tavoin puhua ohimenevänä tilana.

Vierailija kirjoitti:

Eikös kognitiivinen psykoterapia ole edelleen tehokkain masennuksen hoitoon? Siinä tunnistetaan ja muutetaan oireita ylläpitäviä ajatusmalleja ja toimintatapoja. Tämä ketju näyttää hyvin selvästi millaisia ovat masentuneiden ajatusvääristymät. Jokainen kärsii tavalla, johon ei auta mikään, kukaan ei ymmärrä ja kaikki apu on loukkaavaa. Itse ei voi millekään mitään ja ainoa mahdollisuus on lamaantua pahaan oloon. Mikäs siinä sitten..

Kunnallinen on ulkoistanut tuollaisen terapian. Edempänä tässä ketjussa kerrottiin tuilla olevista jotka yrittää päästä vähintään kerran kuussa yksityiselle.

Vierailija kirjoitti:

Sitä luulisi saavansa kaikista parhainta tukea sellaiselta joka on itsekin kokenut masennuksen ja burnoutin vaan ei. Ystäväni ihmettelee kovasti miksi olen masentunut, vaikka koki muutama vuosi sitten henkisen romahtamisen. Empatiaa ei nyt sitten riitäkään toiselle masentuneelle...

Joo! Aina riittää entisiä masentuneita, jotka olivat itsekin masentuneita, mutta parantuivat kun vain älysivät lopettaa itsesäälissä piehtaroimisen ja ottivat sitten itseään niskasta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät ihmiset, ottakaa asioista selvää! Masennuksissa on eroja, kuten myös parantumiskeinoissa. Olen itsekin ollut masentunut ja parantunut siitä hyvin monenlaisten keinojen avulla. Mutta ei tulisi mieleenkään besserwisseröidä muiden masennusta tai tuntea ylemmyyttä!

Haluan sanoa kaikille masentuneille: Älkää uskoko näitä juttuja. Täällä palstalla kirjoittelee keskimääräistä antisosiaalisempaa porukkaa, ja empatia loistaa poissaolollaan.

Masentunut, et ole velkaa pahasta olostasi kenellekään. Et ole valinnut syntyä tähän maailmaan, joka on välillä aika raskas paikka. Olet herkkä, ja herkillä on vaikeampaa. Olet arvokas, vaikka et tekisi mitään, et edes nousisi sängystä. Sinulla on yksi elämä ja se on vain sinun eikä kenenkään muun. Et ole yksin: kaikkia sattuu. Toiset vain esittävät, ettei sattuisi. Voimia tähän päivään ❤️.

Kiitos tästä ihanasta kirjoituksesta. ❤️

Sellaista tässä itse mietin ketjun aiempia vastauksia lukiessa, että on se vaan kumma juttu, että masennus on sairaus, johon kaiken maailman maallikot katsovat olevansa päteviä ottamaan kantaa; sen syihin, oireisiin ja hoitoon.

Ihan sama asia kuin jos täällä huudeltaisiin, että syöpä johtuu omasta viitsimättömyydestä ja kyllä se paranee, kun lähtee reippailemaan - ja muistaa olla kiitollinen. Miettikääpä sitä. Sen toki myönnän, että masennusta voi teeskennellä, syöpää ei. Mutta kun näitä neuvoja täällä jaellaan ihan oikeasti sairaille ihmisille...

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Eikös kognitiivinen psykoterapia ole edelleen tehokkain masennuksen hoitoon? Siinä tunnistetaan ja muutetaan oireita ylläpitäviä ajatusmalleja ja toimintatapoja. Tämä ketju näyttää hyvin selvästi millaisia ovat masentuneiden ajatusvääristymät. Jokainen kärsii tavalla, johon ei auta mikään, kukaan ei ymmärrä ja kaikki apu on loukkaavaa. Itse ei voi millekään mitään ja ainoa mahdollisuus on lamaantua pahaan oloon. Mikäs siinä sitten..

Osaako joku kertoa, mitä tuo tarkoittaa, että muutetaan ajatusmalleja sekä toimintatapoja? Mä olen ehkä hivenen simppeli ihminen, niin en tajua, mitä tarkoitetaan. Ja masennusta eritasoisina olen sairastanut vuosia. Luonnollisesti terapiaan en ole päässyt, eikä minulla itselläni ole sellaista varaa maksaa. t. yksi masentunut, joka tällä hetkellä kohtuu toimintakelpoinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kognitiivinen psykoterapia ole edelleen tehokkain masennuksen hoitoon? Siinä tunnistetaan ja muutetaan oireita ylläpitäviä ajatusmalleja ja toimintatapoja. Tämä ketju näyttää hyvin selvästi millaisia ovat masentuneiden ajatusvääristymät. Jokainen kärsii tavalla, johon ei auta mikään, kukaan ei ymmärrä ja kaikki apu on loukkaavaa. Itse ei voi millekään mitään ja ainoa mahdollisuus on lamaantua pahaan oloon. Mikäs siinä sitten..

Kunnallinen on ulkoistanut tuollaisen terapian. Edempänä tässä ketjussa kerrottiin tuilla olevista jotka yrittää päästä vähintään kerran kuussa yksityiselle.

Aivan. Mutta tässä terapiassa, johon te masentuneet haluaisitte, ellei se mahdollisuus olisi teiltä pilattu, on kysymys ajatusvääristymien muuttamisesta terveemmiksi.Vaikka näköjään ette halua hyväksyä sitä ajatusta, että teidän ajatuksenne ovat masennuksen syy ja/tai ylläpitävä tekijä..? Ja jos joku täällä edes kauniisti ehdottaa, että kysymys on ajattelusta ja muutos lähtee teistä itsestä, on kysymyksessä törkeä epäempaattinen idiootti, joka ei ymmärrä mitään masennuksesta..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä luulisi saavansa kaikista parhainta tukea sellaiselta joka on itsekin kokenut masennuksen ja burnoutin vaan ei. Ystäväni ihmettelee kovasti miksi olen masentunut, vaikka koki muutama vuosi sitten henkisen romahtamisen. Empatiaa ei nyt sitten riitäkään toiselle masentuneelle...

Joo! Aina riittää entisiä masentuneita, jotka olivat itsekin masentuneita, mutta parantuivat kun vain älysivät lopettaa itsesäälissä piehtaroimisen ja ottivat sitten itseään niskasta kiinni.

Nuoria ihmisiä kuolee töiden äärelle kun eivät älyä lopettaa ajoissa työntekoa. Burnout toimii kehon varoitustilana jonka huomioitta jättäminen voi helposti viedä hengen. Ei kenenkään kroppa ala huvikseen ”huutamaan”

Innokkaille saliguruille tiedoksi jopa salille on kuoltu liiallisen rasituksen seurauksena.