Lue keskustelun säännöt.
Kuinka hyvin luulet pärjääväsi henkisesti jos sinut määrättäisiin kahden viikon karanteeniin?
09.03.2020 |
Monella kun tuntuu seinät kaatuvan päälle muutamassa päivässä. Osa vaan ei viihdy kotona ja ymmärrän kyllä niitä jotka asuvat pienissä asunnoissa edim. kerrostalossa. Omakotitalossa saat tietty olla omalla pihallasi ja puuhastella autotallissa tai työpajassasi, mutta kerrostaloyksiöstä et saa poistua mihinkään.
Kommentit (141)
Pärjäisin erinomaisesti.
t. kiltti mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei olisi ongelma. Ei ole koskaan tullut tunnetta, että seinät kaatuisivat päälle. Ei pitkällä sairauslomalla, eikä hoitovapaalla. Pidän kotona olosta, enkä juuri koskaan muutenkaan näe ihmisiä.
No problem, vaikka 2 kuukautta.
T:intro
Suorastaan odotan pääseväni pariksi viikoksi kotikaranteeniin. Kerrankin olisi aikaa rauhassa siivota kaappeja ja hävittää turhia tavaroita.
Ihan hyvin. Välillä kävis koiran kanssa lenkillä ja silleen. Helppoa ois, mies hakis lapset tarhasta ja ruuat kaupasta. Mikäs mulla ois ollessa. Vähän sama ku nyt, ei tarttis vaan lapsia hakea eikä kaupassa käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisi olla antoisaa, kun saisi kuunnella vinyylilevyjä rauhassa ja juoda baarikaappia tyhjäksi!
M 45
Ei eroaisi juurikaan nykyisestä elämästäni, joten ei mitään ongelmaa, vaikka asunkin pienessä kerrostaloasunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa ihanaa, lukisin ja katsoisin suosikkielokuvia! Edellyttäen että en sairastuisi ja muukin perhe pysyisi terveenä. Seinät eivät tosiaankaan kaatuisi päälle, kerrankin saisi tehdä rauhassa kivoja asioita eikä tarvitsisi käydä töissä raatamassa.
Vain kaksi viikkoa? Kyllä varmuuden vuoksi voisin olla alkuun vaikka kuukauden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään ongelmaa omakotitalossa. Kotini on linnani ja viihdyn täällä erinomaisesti. Vielä parempi, jos aurinkokin alkaa lämmittämään ja pääsisi puutarhaankin puuhastelemaan. Olisi ihanaa, kun kerrankin olisi aikaa lukea kirjoja ja lehtiä, saisi nukkua univelat pois ja siivota kodin perusteellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin. Välillä kävis koiran kanssa lenkillä ja silleen. Helppoa ois, mies hakis lapset tarhasta ja ruuat kaupasta. Mikäs mulla ois ollessa. Vähän sama ku nyt, ei tarttis vaan lapsia hakea eikä kaupassa käydä.
Karanteenista vaan ei taida päästä koiralenkeille. Mikäs hyöty karanteenista olisi, jos laukkaisit muita tartuttamassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoisin pärjääväni hyvin. Kerrostalossa asun. Lukisin, tekisin töitä, järkkäilisin paikkoja, jumppaisin, saunoisin ja niin edelleen eli tekisin sitä, mitä yleensäkin. Viihdyn kotona.
Ei hirveästi eroa mun normaalista elämästä. Jos nyt joutuisin kahdeksi viikoksi karanteeniin, niin missaisin vain yhden tentin. Muuten en käy juuri missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Woishan sitä ryypätä kaks viikkoa tai pelata jotakin.
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin. Välillä kävis koiran kanssa lenkillä ja silleen. Helppoa ois, mies hakis lapset tarhasta ja ruuat kaupasta. Mikäs mulla ois ollessa. Vähän sama ku nyt, ei tarttis vaan lapsia hakea eikä kaupassa käydä.
Eikö sun pitäisi olla eristettynä jossain omassa huoneessa, vai onko nämä tällaset karanteenit ihan jees olevinaan että yksi perheestä jää kotiin ja voi olla perheenjäsentensä kanssa tekemisissä, jotka sitten lähtevät levittelemään sitä edelleen. Onpa tosi kumma, jos ei karanteenit tehoa :D
Ihan hyvin pärjäisin. Tulen toimeen itseni ja ajatusteni kanssa.
t. melkein yksiössä asuva kerrostaloasukas
ja vielä: Mitenkä muuten tuo ihan virallisesti menee, jos kerran on sanottu, että koiria saa ulkoiluttaa. Eikö kerrostalosta saa? Minulla ei siis ole koiraa, mutta mietin vain.
Kaksi viikkoa!? Puoli vuotta alkaisi jo ottaa koville.
Se on voi voi jos ei pärjää. Auttavat puhelimet on näitä varten.
Muutaman ihmishengen pelastamiseksi voi jokainen joskus harjoittaa henkisen kantin kasvattamista.
Päätettiin lauantaina liki kolmen viikon omaehtoinen karanteeni matkan johdosta,
ei olisi tehnyt heikkoakaan olla pitempäänkin.
Ei eroaisi nykyisestä elämästä muuten kuin että jonkun pitäisi tuoda ruokaa ja muita tarvikkeita, eikä minun tarvitsisi tuntea päivittäistä huonoa omaatuntoa siitä etten käy pahemmin ulkona.
Ihan hyvin. Olin pari vuotta sitten 3 kk kotona ison leikkauksen jälkeen.