Mikä sai sinut lopettamaan kokonaan alkoholin juomisen?

Itse olin alkoholisoitumassa lopullisesti kahdeksan vuotta sitten ennen raskaaksi tuloa. Raskauden jälkeen join vielä muutaman kerran, mutta sitten lopetin sen kokonaan. Nyt olen ollut noin kuutisen vuotta kokonaan juomatta. Monta eri syytä tälle ratkaisulleni: aikuiseksi kasvaminen, vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista, fyysinen terveyskin oli jo romahtamaisillaan ennen lopettamista, aloin viimeinkin käsittelemään oman traumaattisen lapsuuteni tapahtumia enkä enää paennut niitä alkoholismillani, uskoontulo/henkinen herääminen (tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua), en halunnut enää sitä karmeaa krapulaa enkä henkistä pahoinvointia, elämänkatsomuksen ja maailmankuvan muutos, arvomaailman muutos, terveyden asettaminen etusijalle, syövän ja muiden sairauksien pelko... Kyllä siinä monta syytä oli vaikuttamassa miksi omaan ratkaisuuni päädyin. Yksi viisaimmista teoistani mitä olen koskaan tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan tykännyt. Aina tuli huono olo, päässä heitti jne enkä tarvitse alkoholia voidakseni heittäytyä rennoksi tai muitakaan tunnetiloja poistamaan/tasaamaan/vahvistamaan. 

Eikä se nyt varmaan pahaksi ole kehollekaan olla ilman. 

Mulla ihan sama juttu, parempi näin! Kiva tietää, etten olekaan ainoa jolla tämmöisiä oireita alkoholista. :)

Rättiväsyneenä töihin maanantaina ja keskiviikkona jo alkoi odottaa perjantaita että voi ottaa.Sitten otettiinkin voi pojat ja tytöt, sunnuntaina liskot ja pimeys.

Tämmöistä kiertoa kakskyt vuotta.

Tympäännyin ja lopetin, ei ole päiviä tuhlattavana.

Ei ole koskaan ollut minun juttu ja ihan turhaa hommaa. Osaan kyllä rentoutua tai pitää hauskaa ilman päihteitäkin.

Vaikka en enään juo, niin en ole uskaltanut luvata itselleni etten joisi enään ikinä, vaikka se onkin tavoite. Lupaamalla ettei juo enään ikinä tuntuu niin isolta lupaukselta että ei ole miestä tekemään semmoista.

En ole täysin kokonaan lopettanut, voin ottaa pari kertaa vuodessa jonkun lasillisen mutta ei enempää. Siitä tulee vaan niin paha olo äkkiä, että etoo ajatuskin juomisesta. Tai se, että koen itse pahaa oloa kun töissä oli yksi alkkis joka oli käytännössä aina krapulassa. Yök.

Minulla on useampi pullo kermalikööriä, mistä olen tykännyt mutta en tiedä saanko niitä koskaan juotua.

Tällä hetkellä olen siitäkin syystä juomatta, että minulla on masennuslääkitys.

Lsd ja pilvi ja sienet kombona, ei ole tän jälkeen muilla päihteillä ollut sijaa mun almanakassa.

Meditointi ja hengellinen kasvu. Alkoholi alentaa värähtelytasoa.

Tiedostan, että alkoholisoituminen on mahdollista kaikille. En halua leikkiä asialla. Puoliso oli alkoholisti, mikä näytti koko perheelle ne kaikki kauhut 20 vuoden ajan. En voisi tehdä sitä nyt aikuisille lapsilleni ja ihanalle lapsen lapselleni, että alkaisin juoda.

Olen kuitenkin nuorena muutaman humalan kokenut.

Eikä näin yli 50-vuotiaana naisena kauneuskaan juomalla lisäänny.

Ihanaa olla raitis.

Treffisivustolla on kyllä hankala löytää raitista miestä. Omat pelkotilat entisenä alkoholistin puolisona eivät mahdollista tapailua toiouvan alkoholistin kanssa. Saan fyysisiä pelko-oireita jo ensimmäisistä viesteistä. Se on surullista, mutta en voi mitään. Syvät jäljet jääneet.

Vierailija kirjoitti:

Eräs puolijulkkis nimeltään Teemu Tanner. Tuttu joillekin Sohvaperunat-ohjelmasta ja vaihtoehtoisrockin ystäville mm. yhtyeistä Kynnet ja TEKSTI-TV 666. Jouduin valitettavasti kännissä hänen hyväksikäyttönsä uhriksi ja päätin, etten halua enää ajautua puolustuskyvyttömään tilaan. Nyt tästä voi jo puhua, kun miehen "maine" alkaa olla vihdoin mennyttä.  

Tuo ihminen aiheutti pahat traumat minulle ja monelle muulle, mutta hyvänä puolena on tosiaan on se, että olen itse nykyään täysin raitis. 

Mulla sama kokemus, eri mies vaan.

Käytännössä lopetin, koska baareissa jokainen hymyilevä silmiin katsova nainen haistatteli pitkät. Viimeinen naula oli se, kun kehuin erästä naista todella kauniiksi, ja hän uhkasi hakata minut todella pahasti kavereidensa kanssa.

Tusina tälläistä kokemusta putkeen, ja kaksi entistä tyttöystävää heitä ennen, löi henkisesti maan rakoon. Nuo kokemukset sai lopettamaan baareissa käymisen kuin seinään.

Eipä mitään hyvää siitä seurannut. Huonoja puolia senkin edestä. Lopetin työt koska naiset ei ilmeisesti voi sietää silmissään, jää sekin paikka ja palkka jollekin josta naiset pitävät. Ennen oli monia kavereita, mutta ei heistä enää sen jälkeen ole kuulunut moneen vuoteen kun ilmaisi ettei käy baareissa enää. Hyvä että käyn edes kahden kuukauden välein enää kaupassa.

Alkoholin lopettamisen jälkeen alkanut vain erakoitua ja sosiaalinen elämäni on kuihtunut lähes olemattomiin.

Jotain hyvää jos täytyy etsiä alkoholin lopettamisesta. Kait se että ihmisten ei tarvi sietää minua enää silmissään.

Juon 2kertaa kk tai 1kerran kk humalan .muuten en juo. Haluaisin lopettaa kokonaan. Mutta sen tilalle tarvitsisin jotain,kun tekee mieli lähteä juomaan, ni mitä siihen tilalle?Alkoholittomat juomat on liian makeita minulle. Tai tietääkö kukaan ei makeata alkoholitonta juomaa? Minun humalat menee aina yli . Onsentelut tai ahdistuskrapulat. Kiltisti olen kun juon en säädä, mutta silti ahdistaa seuraavana päivänä. Tanssin ja juon.

T.nainen

Aloin harrastaa kestävyyslajeja. Juoksukoulu, sitten triathlonia. Paljon hauskempia ja oli hieno päästä alkoholista eroon ja krapulasta ja huonoista yöunista.

Mikä sai sinut lopettamaan lasten hakkaamisen kokonaan?

Elöämäni on ollut niin hyvä etten koskaan ole joutunut aloittanaan kumpaakaan

Aika moni harrastus on arkisin ei vklppuisin.

Ketoruokavalio ja siitä johtunut painonpudotus ja innostus kuntosalille. 

Siihen ei oikein alkoholi sovi, liikaa hiilareita. 

 

Toisaalta myös se, että ei siitä alkoholista edes "saanut" mitään. Tuli vain huono olo, saattoi laukaista migreenin, ja vähintään oli henkinen morkkis ja inhottava pöhöttynyt olo  pari päivää sen jälkeen. Vaikka en koskaan edes juonut kuin max pari lasia viiniä muutamasti vuodessa. 

Eipä ole ollut mikään ongelma olla ilman. 

Masennus. Masentaa muutenkin koko ajan mutta alkoholi pahentaa masennusta. En myöskään pidä alkoholin mausta. Ystäviä ei myöskään ole enkä näe mitään iloa ryypätä yksin kotona. Eli syitä oli monia.

Olin yhteensä 6-7 vuotta täysin ilman alkoholia. Kun tulin raskaaksi, lopetin kokonaan ja imetyksen aikana olin myös täysin raitis, sitten tulinkin uudestaan raskaaksi jne. Ei sitä viinaa kaipaa. Yöunet on muutenkin huonot pienten lasten perheessä.

Myönnän, että joskus ärsytti, kun mies oli arkipäivät töissä ja iltaisin monesti väsynyt ja kun tulee perjantai, hän vetäisee olutta. Lauantaina nukkui puolille päivin. Mikä siinä ärsytti, niin ei se, etten minä ottanut alkoholia, vaan se, että kun minä olin päävastuussa perheestä ja lastenhoidosta arkisin, niin hän ei vastavuoroisesti ota vetovastuuta vapaapäivänään. Kerran minulle kävi jopa niin, että olin varannut hiustenvärjäyksen kampaajalta lauantaina klo 9. Olin odottanut sitä koko viikon. Mies otti pe-iltana muutaman ja lähti käväisemään työkaverinsa kanssa parilla baariin. En tiedä, mihin aikaan hän oli kotiutunut, mutta en saanut häntä kunnolla hereille la-aamulla klo 8.30, kun olin lähdössä kampaajalle. Hän oli ihan päissään edelleen. Nuorin tyttö taisi olla silloin puolivuotias. En missään nimessä uskaltanut jättää kolmea lasta kotiin miehen valvottavaksi. Jouduin perumaan kampaajan ja mies sanoi, että älä draamaile. Sen jälkeen pidin mykkäkoulua varmaan viikon.

Vähästäkin nauttimisesta seuraavat rytmihäiriöt. En koskaan ole ollut suuremmin Alkon kuluttaja, tympeät häiriöt lopettivat kokonaan. Hyvin voi elää vallan ilman.