Mikä sai sinut lopettamaan kokonaan alkoholin juomisen?
Jos siis olet lopettanut kokonaan alkoholin käytön niin mikä sai sinut lopettamaan lopullisesti ja mitä kaikkea hyvää siitä on seurannut?
Kommentit (1745)
Sydäninfarkti, siinä oli hyvä syy lopettaa. Tosin ei olisi tarvinnut vallan absolutistiksi ryhtyä. Jäi vaan nollaputki päälle reilu 3v sitten
Huumeiden parantunut saatavuus.
Enpä ole juuri alkoholia koskaan juonut, mutta viimeisimmät halut lähti, kun isä kuoli nelikymppisenä alkoholiin.
Sairaanhoitajaopintojen työharjoittelu sisätautiosastolla näytti myös liian kovan juomisen vaikutukset, potilaissa nimittäin. Alle keski-ikäisenä vatsaontelo täynnä nestettä kun maksa ei enää toimi, iho kauttaaltaan keltaruskea, samoin silmät keltaiset. Nuoret ihmiset vaipoissa laskemassa alleen, olivat vuodepotilaina vakavan, pitkäänjatkuneen ryyppäämisen seurauksena. Juoppohulluutta (delirium) tuli myös todistettua jossain kun nuorehko potilas näki pikku-ukkoja tai tarvitsi rollaattoria, kun ei pysynyt tärinältään pystyssä.
Sairastuin epilepsiaan noin neljä vuotta sitten. Silloin tuli täydellinen stoppi alkoholin käyttämiselle, joka ei sitä ennenkään ollut kovin runsasta.
Kyllästyin. Siis yksinkertasesti ei jaksa sitä känniläisten showta ja niitä tappodarroja , rahanmenoa ym. Nykyää muutaman kerran vuodessa pari siideriä :D Kyllästyin siis totaallisesti 27 vuotiaana, nyt oon 31
Tuli oikeastaan mitta täyteen. Tarpeeksi tuli juotua.
Sain oman osani täyteen sitä lajia.
Ei enää kiinnosta.
TipatonElämä kirjoitti:
Kumma juttu kun meitä, jotka emme ole koskaan juoneet alkoholia, pidetään outoina friikkeinä ja niitä jotka ovat törpötelleet puoli elämää ja lopettavat juomisen niin hepä ovatkin suuria sankareita. Toki arvostan suuresti päätöstä lopettaa juominen.
Miten niin pidetään outoina?
Outoa on nykyään ajatella, että alkottomuus olisi omituista. Se on ihan tavallista.
Ymmärsin, miksi join: viihtyäkseni seurassa, jossa en viihtynyt. Annoin itselleni luvan lähteä pois heti, kun tuntui tylsältä tai pahalta, eli siinä vaiheessa, kun yleensä aloin juoda. Aika pian hahmotti, että en viihtynyt niiden ihmisten kanssa oikeasti lainkaan, ja jätin heidät ja heidän kaltaisensa kaverit elämästäni kokonaan.
Alkoholia ei sittemmin ole tehnyt mieli, kun olen tutustunut ihmisiin, joiden seurassa on aidosti hyvä olla.
sammuin eikä sinä iltana enää uponnut tippaakaan
En ole koskaan juonutkaan.
m35
Kauheet kankkuset ja en osannut kännissä käyttäytyä, joten seuraavana päivänä karseen kankkusen lisäksi hirveä häpeeminen. Join vain pari kertaa muutamassa vuodessa, mutta päätin jättää senkin. Äiti ja mummo oli alkoholisteja ja luulisin isänkin olevan, emme näe kuin pari kertaa kymmenessä vuodessa. Siinä hienoja esikuvia.
Sain aivoille rauhaa ja helpompi teeskennellä että kuuluu joukkoon kun oli humalassa,ja jotkut jopa pyysivät mukaan.
Menin lääkäriin ja sain diagnoosin, nyt lääke antaa rauhan, kaverit tosin ei soittele enään.
Oli niin raskasta katsella vaimon päihdeongelmaa, niin lopetin vähäisenkin käytön.
Pienikin alkoholimäärä pahensi masennusta. Ei vaan ollut enää sen arvoista. Masennusta on edelleen, mutta tyhmähän mä olisin jos itse tietoisella toiminnalla sitä vielä lisäisin entisestään.
Oli jatkuva paha olo morkkis päällä.
Olin täysin alkoholin orja ja vietin huonoa elämää. Nöyrryin tosiasian edessä, rukoilin ja pyysin esirukousta.
Ihme tapahtui, raitistuin täysin ja sain lahjaksi hyvän elämän. Tapasin raittiin miehen ja nyt olemme olleet aviossa 17 vuotta.
T. Onnelliset selvinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Pienikin alkoholimäärä pahensi masennusta. Ei vaan ollut enää sen arvoista. Masennusta on edelleen, mutta tyhmähän mä olisin jos itse tietoisella toiminnalla sitä vielä lisäisin entisestään.
Nimenomaan! Hienoa, että hoksasit lopettaa masennuksen "hoidon" väärällä aineella joka vain pahentaa tilannetta.
Kaikkea hyvää sinulle!
Toivottaa saman kokenut nyk. raitis.
Krapulapäivä oli täysi kalsaripäivä.En pystynyt mihinkään fyysiseen suoritukseen,ainoastaan sänky-vessa-
jääkaappi väliä jaksoin kävellä.Tuntui hukkaanheitetyltä ajalta.Nykyään enää kesällä mökillä yks saunakalja
fiilistellen.
Kumma juttu kun meitä, jotka emme ole koskaan juoneet alkoholia, pidetään outoina friikkeinä ja niitä jotka ovat törpötelleet puoli elämää ja lopettavat juomisen niin hepä ovatkin suuria sankareita. Toki arvostan suuresti päätöstä lopettaa juominen.