Lue keskustelun säännöt.
Luulin löytäneeni vihdoinkin aidon miehen, mutta olisihan se pitänyt taas arvata
09.03.2020 |
Minulla on läpi elämäni kokemusta siitä, että olen pelkkä hetken huuma kaikille. Minulle aina hehkutetaan ulkomuotoani, mutten aina näe itseäni samalla tavalla kuin muut enkä oikein ymmärrä sitä aina. Eli minulle on aina hoettu kauneudesta, mutta olen itse niin vaativa että suhtaudun asiaan niin, että no kiitos kiitos ja sitten jatkan elämää ja vaikutan varmaan ylpeältä, koska olen ujo eli en ota katsekontaktia ihmisiin ja olen sellainen cool enkä kulje seiniä pitkin. Toki hyvinä hetkinä näen sen mitä muutkin, mutta olen tosiaan todella vaativa joten joo mutta anyways pari kuukautta olen ollut uuden miehen kanssa eikä hänessä ole mitään sellaista hälyttävää. Hän on ulk-kis mutta sanonut itse, että hän ei voi määräillä mitä minä teen ja on sellainen ihana ollut aina minua kohtaan. Eli ei mitään uhkaa väkivallasta tai vastaavasta. En pelkää häntä, olen vain pettynyt ja surullinen.
Tässä mitä tutummiksi olemme tulleet, olemme alkaneet riitelemään vähän enemmän. Emme koko ajan. Vähän enemmän vain. Molemmat uskaltavat sanoa mitä ajattelevat, ja sitten mennään.
Ensimmäisen kerran tunsin itseni häpäistyksi, kun olin kokannut miehelle ruokaa ja hän alkoi arvostelemaan sitä muka vitsillä (sanoi itse että oli vitsi. Onpa hauskaa?)
Sitten suutuin hänelle tästä "vitsistä" eikä hän suostunut syömään, koska minä olin hänelle vihainen. Sitten hän häipyi ulos ekaa kertaa ikinä. Oli lähdössä mukamas kotiin, mutta huomasin että hän oli jättänyt oven huonosti kiinni, että se ei siis mennyt lukkoon. Lisäksi täältä ei ihan noin vain pääse lähtemään ilman autoa. Takseja kulkee mutta vähän.
No sovimme sen jutun ja mies söi myöhemmin kyllä.
No hyppään nyt viimeisimpään. Huomasin pöydässä naarmun ja tiedän, ettei se ole tullut minulta. Mistä tiedän, no siitä että olen pikkutarkka ihminen ja pöytää pyyhkiessä katson usein valoa vasten että näkyykö pyyhkimisjälkiä. Näen siis välittömästi kaikki naarmut. Viiteen kuukauteen en ole saanut yhtään naarmua aikaan, vaikka käytän pöytää päivittäin.
No pyysin sitten viestillä miestä olemaan varovaisempi pöydän kanssa ja sanoin, että hän on naarmuttanut sitä. En kuvittele hänen tahallaan tuhoavan mitään. Kuvittelin vain, että aikuinen ihminen pyytäisi anteeksi ja sanoisi, että totta kai olen varovainen jatkossa.
Ei, tämä hyökkää heti että minä en ole mitään naarmuttanut enkä tule enää luoksesi. Sitten hän sanoo, ettei tunne oloaan mukavaksi, koska minä katson aina hänen puhelintaan jos näytölle tulee jotain. No minulla on siihen syyni, liittyen ihan tähän samaiseen mieheen.
No minä suutuin hänelle, koska aiemmin kaikki oli olevinaan hyvin ja heitin hyvää hyvyyttäni hänet töihin autollani 20 minuutin matkan. Se ei ole minulle mikään iso vaiva, mutta minulle tuli erittäin hyväksikäytetty olo, koska mies alkoi jälleen valittamaan saatuaan kyydin. Ei sitten sitä ennen uskaltanut, koska tiesi etten olisi häntä heittänyt mihinkään, paitsi korkeintaan pihalle.
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kiinnostunut puhelimesta ainoastaan siksi, että mies latasi Tinderin vihaisena. En tiedä mistä keksin kysyä, en edes nähnyt mitään kuvaketta hänen puhelimessaan kun hän teki sillä jotain vieressäni. Sitten hän vastaa että joo latasin, kun olin vihainen. En kylläkään jutellut kenenkään kanssa. Mitenköhän voin luottaa siihen?
Se että ei siedä riitaa suhteessa vaan lataa heti tinderin on kyllä varoitusmerkki. Ihan sama millä motiivilla hän sen teki, koska yksikään motiivi ei ole mitään teidän suhdetta rakentavaa.
Niinpä. Yritin vielä antaa sen anteeksi, mutta tuo että pyysin ystävällisesti olemaan varovainen omaisuuteni kanssa ja siitäkin pitää suuttua, niin se oli itselleni vikatikki. Enää en jaksa edes yrittää, koska ei tuon ihmisen kanssa voi elää normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miehelle ei tunnu menevän jakeluun, että hänen tapansa eivät ole ainoita oikeita. Ihan vtun sama jos töissä tehdään ruoka x tavalla y. Minä teen ruuan x tavalla ö. Jos ei kelpaa niin mene muualle.
No elä sitten niinku opetat ja pistä miehelle kengänkuva persuuksiin, jos on niin kamalaa. Vttuako väännät sille aamupalaa sen ohjeiden mukaan ja sitten valitat kun se neuvoo sua ruoanlaitossa???
Lusikka ja kauha, lusikka ja kauha.....
Jos ja kun hän tykkää erityisesti tavalla x tehdystä aamupalasta, niin voin sen kyllä tehdä, jos siitä tulee onnea ja autuutta elämään. Mutta teen sen sitten omalla tavallani enkä jaksa jotain ihmeellisiä välikommentteja koko ajan. Jos on tarve neuvoa niin voi tehdä itse. Toisaalta en halua päästää miestä lähelle laminaattitasoani paistinpannun kanssa. Että se siitä.
Et sitten ole tullut hankkineeksi pannunalusia? Kaupoissa myydään ihan pikkurahalla tällaisia elämää helpottavia asioita jos on tullut hankkineeksi tasot jotka eivät kestä normaalia elämää. Onko pöytäsi - se naarmutettu - korvaamatonta antiikkia? Laita sille vaikka vakstuuki niin ei tartte pelätä enää.
Eli minulle on aina hoettu kauneudesta, mutta olen itse niin vaativa että suhtaudun asiaan niin, että no kiitos kiitos ja sitten jatkan elämää ja vaikutan varmaan ylpeältä, koska olen ujo eli en ota katsekontaktia ihmisiin ja olen sellainen cool enkä kulje seiniä pitkin.
Vierailija kirjoitti:
Eli minulle on aina hoettu kauneudesta, mutta olen itse niin vaativa että suhtaudun asiaan niin, että no kiitos kiitos ja sitten jatkan elämää ja vaikutan varmaan ylpeältä, koska olen ujo eli en ota katsekontaktia ihmisiin ja olen sellainen cool enkä kulje seiniä pitkin.
Juuuu, vaikutat todella "coolilta". Toivon, että tää on trolli, ei kai noin kamalia ihmisiä voi olla olemassa? Ja tarkoitan ap:tä, en sitä miesraukkaa. Vähemmästäkin hajoaa kupoli, jos nainen on noin nipo.
Toki hyvinä hetkinä näen sen mitä muutkin, mutta olen tosiaan todella vaativa joten joo mutta anyways pari kuukautta olen ollut uuden miehen kanssa eikä hänessä ole mitään sellaista hälyttävää. Hän on ulk-kis mutta sanonut itse, että hän ei voi määräillä mitä minä teen ja on sellainen ihana ollut aina minua kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä mitä tutummiksi olemme tulleet, olemme alkaneet riitelemään vähän enemmän. Emme koko ajan. Vähän enemmän vain. Molemmat uskaltavat sanoa mitä ajattelevat, ja sitten mennään.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikkia ap:n sepustuksia. Minäminäminä ja aamupalajapöytänaarmupöytänaarmu. Oikeen hiotuttaa pitää :D
Sun täytyy olla tosi upea ulkomuodoltasi, ei yksikään täysjärkinen mies muuten tollasta kestä. Eikä nainenkaan sen puoleen.
Suosittelen eroa ja sulle rauhoittavia lääkkeitä.
Se mies on pan - nut jotain toista ho - roa siinä pöydällä ja naarmuttaneet sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miehelle ei tunnu menevän jakeluun, että hänen tapansa eivät ole ainoita oikeita. Ihan vtun sama jos töissä tehdään ruoka x tavalla y. Minä teen ruuan x tavalla ö. Jos ei kelpaa niin mene muualle.
No elä sitten niinku opetat ja pistä miehelle kengänkuva persuuksiin, jos on niin kamalaa. Vttuako väännät sille aamupalaa sen ohjeiden mukaan ja sitten valitat kun se neuvoo sua ruoanlaitossa???
Lusikka ja kauha, lusikka ja kauha.....
Jos ja kun hän tykkää erityisesti tavalla x tehdystä aamupalasta, niin voin sen kyllä tehdä, jos siitä tulee onnea ja autuutta elämään. Mutta teen sen sitten omalla tavallani enkä jaksa jotain ihmeellisiä välikommentteja koko ajan. Jos on tarve neuvoa niin voi tehdä itse. Toisaalta en halua päästää miestä lähelle laminaattitasoani paistinpannun kanssa. Että se siitä.
Et sitten ole tullut hankkineeksi pannunalusia? Kaupoissa myydään ihan pikkurahalla tällaisia elämää helpottavia asioita jos on tullut hankkineeksi tasot jotka eivät kestä normaalia elämää. Onko pöytäsi - se naarmutettu - korvaamatonta antiikkia? Laita sille vaikka vakstuuki niin ei tartte pelätä enää.
Ööö jos viitsit lukea viestejäni niin saat tietää, että EN OLE VALINNUT LAMINAATTITASOA KOTIINI. Minulla on lieden vieressä paistinpannuille ja muille kuumille jutuille tarkoitettu ritilä, sitä saa ihan vapaasti käyttää jos aivotoiminta riittää.
Edellisessä asunnossa oli puutaso, koska MINÄ itse valitsin sen. Koko asunto rempattiin lattiasta kattoon ja valitsin kaikki materiaalit itse ja olin mukana suunnittelussa.
Sinne asuntoon meinasin hommata kivitason, mutta onneksi en. Se jos mikä olisi myydessä vtuttanut, kun olisi niin arvokas työtaso jäänyt seuraavalle omistajalle. En aio hankkia mitään liian arvokasta kotiini niin kauan, kun en osaa pysyä paikoillani. En tässäkään asunnossa tule asumaan vuosikausia, joten kivitasoa ei tännekään tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että toinen tekee äkkilähtöjä, saa raivareita tai lataa kostoksi/vallankäyttönä tinderin ("voin vaihtaa sut toiseen naiseen milloin vain") , loukkaa sua "vitsillä" on ihan hanurista, et halua sellaista miestä. Pienenä vinkkinä: Älä lainaa sille rahaa, äläkä ylläty jos sivusuhteita löytyy. Yleensä tuollaiset piirteet pahenevat ajan kanssa, kun alkuhuuma on ohi.
Vaikutat hiukan pilkkutarkalta luonteelta, ja sekin provosoi miestä. Tarvitset jonkun leppoisamman tyypin.
Lopettaisin suhteen, nopeasti, ennen kuin käy kipeästi.
Ap, vaikutat hyvin pikkutarkalta ihmiseltä, jolle on hyvin tärkeää, että asiat menevät oikein. Useimmiten varsinkin uuden suhteen alussa osapuolilta löytyy joustoa eikä viitsitä naputtaa pienistä eikä kehittää turhaa riitaa. Jos ei suhteen alussakaan löydy kärsivällisyyttä kumppania kohtaan, niin tuskinpa se siitä paranee. Minusta teidän ei kannata olla yhdessä. Minusta vaikuttaa, kuin sinä näkisit vikaa olevan vain vastapuolessa, kun taas sinä toimit (aina) oikein ja kohtuullisesti. Tulee mieleen, että voisiko sinulla olla Aspergerin syndrooma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kaikki ketkä kutsuvat minua nipoksi, voivat painua prseeseen. Tosi nipoa, jos ei halua ostella uusia huonekaluja ja remontoida asuntoa muiden jäljiltä. En tajua millainen idi00tti menee lähellekään laminaattitasoa tulikuuman paistinpannun kanssa. Tehköön kotonaan mitä tuhoja tahansa, mutta järkeä saa käyttää muiden luona ollessa. Naarmustakaan ei voi pyytää anteeksi kuten normaali ihminen, vaan siitäkin suututaan ja aletaan vaahdota aiheen vierestä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaikutat hyvin pikkutarkalta ihmiseltä, jolle on hyvin tärkeää, että asiat menevät oikein. Useimmiten varsinkin uuden suhteen alussa osapuolilta löytyy joustoa eikä viitsitä naputtaa pienistä eikä kehittää turhaa riitaa. Jos ei suhteen alussakaan löydy kärsivällisyyttä kumppania kohtaan, niin tuskinpa se siitä paranee. Minusta teidän ei kannata olla yhdessä. Minusta vaikuttaa, kuin sinä näkisit vikaa olevan vain vastapuolessa, kun taas sinä toimit (aina) oikein ja kohtuullisesti. Tulee mieleen, että voisiko sinulla olla Aspergerin syndrooma?
Voi Jeesus. Ei ole mitään hemmetin aspergeria 🤣 TAJUATKO ETTÄ KYSEESSÄ ON OMAISUUTENI? Tajuatko että en halua teettää keittiöremonttia siksi, että joku idiootti tuhoaa täällä paikkoja kokkaillessaan?? Tajuatko että en halua ostaa uutta pöytää siksi, että joku idiootti ei osaa varoa vaan naarmuttaa sitä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajuatko, että yleensä omaisuudesta pidetään niin hyvää huolta kuin mahdollista?? Minulta ei löydy tippaakaan joustoa omaisuuteni tuhoamisen suhteen. Tosi outoa, jos joku suhtautuu niin, että laita vaan kuuma pannu siihen laminaattitasolle, eihän siihen tule muuta kuin musta rinkula ja koko taso menee pskaksi. Ei sen niin väliä. Naarmuta pöytäni ja vaikka lattiatkin ihan vapaasti, ei sen niin väliä, naarmuja ne vain ovat.
En ymmärrä millainen aivotoiminta täytyy olla, että laittaa kuuman pannun huolimattomasti levylle niin, että puolet siitä meinaa osua työtasoon. Jotain olen näköjään oppinut elämässä, kun en ikinä käännä selkääni jos joku toinen tekee ruokaa minun keittiössäni.
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikki ketkä kutsuvat minua nipoksi, voivat painua prseeseen. Tosi nipoa, jos ei halua ostella uusia huonekaluja ja remontoida asuntoa muiden jäljiltä. En tajua millainen idi00tti menee lähellekään laminaattitasoa tulikuuman paistinpannun kanssa. Tehköön kotonaan mitä tuhoja tahansa, mutta järkeä saa käyttää muiden luona ollessa. Naarmustakaan ei voi pyytää anteeksi kuten normaali ihminen, vaan siitäkin suututaan ja aletaan vaahdota aiheen vierestä.
Meillä koti ja kalusteet ovat elämistä varten. Jos laittaa kodin liian hienoksi, ei kannata avioitua eikä varsinkaan hankkia lapsia, ettei koko elämä mene kodin pintojen ja tarvikkeiden vahtimiseksi. Kyllä minäkin tykkäisin, että ei tulisi naarmuja eikä pintojen kulumista, mutta sitä tärkeämpää minulle on sopu ja rauha ja se, että kukaan ei joudu jännittämään omassa kodissa. Mieti vielä, olisiko yksin eläminen kuitenkin sinulle parempi ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaikutat hyvin pikkutarkalta ihmiseltä, jolle on hyvin tärkeää, että asiat menevät oikein. Useimmiten varsinkin uuden suhteen alussa osapuolilta löytyy joustoa eikä viitsitä naputtaa pienistä eikä kehittää turhaa riitaa. Jos ei suhteen alussakaan löydy kärsivällisyyttä kumppania kohtaan, niin tuskinpa se siitä paranee. Minusta teidän ei kannata olla yhdessä. Minusta vaikuttaa, kuin sinä näkisit vikaa olevan vain vastapuolessa, kun taas sinä toimit (aina) oikein ja kohtuullisesti. Tulee mieleen, että voisiko sinulla olla Aspergerin syndrooma?
Voi Jeesus. Ei ole mitään hemmetin aspergeria 🤣 TAJUATKO ETTÄ KYSEESSÄ ON OMAISUUTENI? Tajuatko että en halua teettää keittiöremonttia siksi, että joku idiootti tuhoaa täällä paikkoja kokkaillessaan?? Tajuatko että en halua ostaa uutta pöytää siksi, että joku idiootti ei osaa varoa vaan naarmuttaa sitä??
Ps. Jätä se idiootti.
Ap:tä raivostuttaa kun kokee ettei tule nyt kuulluksi.
Ajattelen myöskin, että jos ei yhteinen kämppä, niin pitää olla nätisti. Yritän olla naarmuttamatta mieheni parkettia, autoa ym, jos vahinko käy, olen pahoillani. Oma omaisuus on eri juttu.
On ihan ok olla siisti ja tarkka omaisuudestaan. Jos toinen on hyvin suurpiirteinen, ei hommasta tule mitään.
Tuo naarmujuttu olikin erittäin hyvä opetus minulle. Jos tuollaisestakaan asiasta ei voi sanoa miehelle ilman draamaa, niin enpä sellaiseen halua tuhlata aikaani tämän enempää. Että kaipa tällä kaikella oli arvokas opetus minulle. Naarmun voin hiotuttaa pois, mutta miehen kusípäisyydestä ei pääse eroon.
Vierailija kirjoitti:
Tuo naarmujuttu olikin erittäin hyvä opetus minulle. Jos tuollaisestakaan asiasta ei voi sanoa miehelle ilman draamaa, niin enpä sellaiseen halua tuhlata aikaani tämän enempää. Että kaipa tällä kaikella oli arvokas opetus minulle. Naarmun voin hiotuttaa pois, mutta miehen kusípäisyydestä ei pääse eroon.
Joo, jätä se sika ja ota tilalle joku täydellinen mies. Koska maailma on täynnä täydellisiä miehiä, niin miksi ottaisi sellaisen, jossa on jotain huonoja puolia!
Minä en nöyristele, tiedän vain että jos tekisin aamupalan omalla tavallani niin se ei kelpaisi. Kyllä on niin stnan tarkkaa. Minä olen kuskannut miehen töihin ihan siksi, että en ole kokenut sitä hirveäksi taakaksi ja se on helpottanut miehenkin aamuja, kun on voinut ihan rennosti syödä ilman hoppua, käydä suihkussa ja relata ennen töitä.
Sitten kun kerron jostain naarmusta ja pyydän olemaan varovaisempi, alkaa mussutus jostain aiheeseen liittymättömästä ja riita on valmis. Ei tuon miehen kanssa voi olla normaalisti, kun kaikesta tulee riita. Minun pitäisi olla hiljaa kaikesta ja tehdä kaikki hänen tavoillaan.