Päikyn tädit! Mitä te toivoisitte vanhemmilta yhteistyössä?
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että kasvattaisitte lapsenne mahdollisimman hyvin. Olisi ihanaa, jos lapset olisivat helppohoitoisia.
Jollain 1950-lukulaisilla menetelmillä kasvatettu lapsi on varmasti oikein helppohoitoinen ja tottelevainen hoitajilleen.
Mutta itse ainakin arvostan paljon enemmän sitä, että lapselle syntyy hyvä itsetunto, lapsi osaa ilmaista tunteitaan avoimesti, lapsella on positiivinen ja luottamuksellinen suhde kanssaihmisiin ja että lapsi tuntee olevansa osallinen kasvuympäristössään. Siksi käytän 2020-luvun kasvatusmenetelmiä enkä niitä entisaikojen menetelmiä.
Oman kokemuksen mukaan usealla lapsella on vähän liiankin hyvä itsetunto. Se näkyy käytöksenä, jossa ei tarvitse ottaa muita huomioon. Ei jokainen lapsi voi olla kaiken keskipiste. Myös tunteiden avoin ilmaiseminen voi olla aika kaaosta, kun sitä tekee 20 lasta yhtä aikaa. Vastakohta tunteiden avoimelle ilmaisulle ei ole tunteittensa tukahduttaminen, vaan niiden hillitsemisen opetteleminen. Yllättävän pienetkin lapset sen oppivat, jos heidän annetaan se oppia.
Hyvät käytöstavat ovat ajattomia, ei sidottu jonnekin 50-luvulle.
Vierailija kirjoitti:
Kun tulet hakemaan lapsesi, te lähdette kotiin. Älä jää 45min päiväkotiin neuvottelemaan lapsesi kanssa, sopiiko sinne kotiin mennä vai haluaako hän vielä leikkiä. Älä anna lapsesi vaihtaa vaihtovaatteita ja juosta ilkosillaan käytävillä, kun oikeasti teidän pitäisi jo olla matkalla ruokakaupan kautta kotiin. Lapselle tulee tunne, että hän on kaiken vallan kahvassa ja tämä näkyy myös meidän työssämme.
Vaihdan jatkossakin vaihtovaatteet, koska lapsen vaatteet ovat haettaessa ruokatahroilla, välipalan jäljiltä kiisselistä tai maidosta märät, ja välillä vaippakin on jo vuotanut yli. Kun eihän sitä vaippaa ehdi päivän aikana vaihtaa yhtä kertaa useammin. En todellakaan vie lasta kauppaan pissasta ja maidosta märissä vaatteissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että kasvattaisitte lapsenne mahdollisimman hyvin. Olisi ihanaa, jos lapset olisivat helppohoitoisia.
Jollain 1950-lukulaisilla menetelmillä kasvatettu lapsi on varmasti oikein helppohoitoinen ja tottelevainen hoitajilleen.
Mutta itse ainakin arvostan paljon enemmän sitä, että lapselle syntyy hyvä itsetunto, lapsi osaa ilmaista tunteitaan avoimesti, lapsella on positiivinen ja luottamuksellinen suhde kanssaihmisiin ja että lapsi tuntee olevansa osallinen kasvuympäristössään. Siksi käytän 2020-luvun kasvatusmenetelmiä enkä niitä entisaikojen menetelmiä.
Oman kokemuksen mukaan usealla lapsella on vähän liiankin hyvä itsetunto. Se näkyy käytöksenä, jossa ei tarvitse ottaa muita huomioon. Ei jokainen lapsi voi olla kaiken keskipiste. Myös tunteiden avoin ilmaiseminen voi olla aika kaaosta, kun sitä tekee 20 lasta yhtä aikaa. Vastakohta tunteiden avoimelle ilmaisulle ei ole tunteittensa tukahduttaminen, vaan niiden hillitsemisen opetteleminen. Yllättävän pienetkin lapset sen oppivat, jos heidän annetaan se oppia.
Hyvät käytöstavat ovat ajattomia, ei sidottu jonnekin 50-luvulle.
Itseluottamus voi olla liian hyvä, mutta ei itsetunto.
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että asettatte lapselle rajoja jo siellä kotona. Useimmat vanhemmat näin toimivatkin, mutta on hirveän vaikea hallita 15 lapsen ryhmää, jossa on yksi kaksi täysin vapaan kasvatuksen saanutta.
Kun tulet hakemaan lapsesi, te lähdette kotiin. Älä jää 45min päiväkotiin neuvottelemaan lapsesi kanssa, sopiiko sinne kotiin mennä vai haluaako hän vielä leikkiä. Älä anna lapsesi vaihtaa vaihtovaatteita ja juosta ilkosillaan käytävillä, kun oikeasti teidän pitäisi jo olla matkalla ruokakaupan kautta kotiin. Lapselle tulee tunne, että hän on kaiken vallan kahvassa ja tämä näkyy myös meidän työssämme.
Tuo lapselle oikeat vaatteet. Mutta vain yhdet vaihtovaatteet. Emme tarvitse 7 sorttia lapasia ja sitten haukkuja, kun ne ”väärät tähän säähän” on laitettu päälle. Puemme niin monia lapsia , että emme mitenkään voi tietää, että ne ”oikeat” lapaset olivat repun pohjalla eivätkä siellä lokerossa.
Lapsesi on tosi inhottava ulkoilla liian pienissä kengissä tai 6:lla lapsella kierrätetyssä haalarissa, joka ei suojaa enää miltään. Ei ole suuri vaiva ostaa hänelle uusia tai vähän käytettyjä vaatteita. Rahasta tässä harvoin on kyse ja vaikka olisikin, se ei poista sitä asiaa että jokainen lapsi on arvokas ja hänen tulisi myös se tuntea.
Kerro meille ongelmista ajoissa. Jos eroatte, muutatte, teillä on alkanut lasun asiakkuus, meidän olisi siitä hyvä tietää. Lapsenne todennäköisesti oireilee tavalla tai toisella ja on helpompi tietää miten auttaa. Ei tarvitse hävetä, olemme nähneet jo kaiken. Emmekä juorua asioitanne eteenpäin.
Olen huomannut että omalle 2v 9kk lapselleni on vielä tärkeää, että kun menen hakemaan, saa kertoa päiväkodin tapahtumat ja näyttää uudet piirustukset seinillä sekä mitä tänään leikittiin missä. On myös monta kertaa esitellyt ylpeänä missä nukkuu ja mikä paikka hänellä on ruokapöydässä. Näin lapsi kokee että äiti ja isä ovat osa päiväkodin arkea, olisi outoa jos pitäis olla vain välinpitämätön kuulumisille jotka ovat hänelle iso osa päivää. Tietenkin pyrimme lähtemään ripeästi enkä tosiaankaan neuvottele pukemishetkessä tms.
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Helpommin sanottu kun tehty noi loma-aikojen ilmoitukset. Lomani vahvistetaan yleensä vasta kuukauden päästä kun päiväkoti haluaa ne viimeistään tietää. Sain tietää joulunajan työvuoronikin vasta viikkoa ennen joulua. Meidän esimies on niin saamaton. Omat lomat vahvistaa puolivuotta ennen ja työntekijöiden vasta hyvässä lykyssä kuukautta ennen kun loma alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Päikyn täti? Olen kasvatustieteiden kandi, joka työskentelee varhaiskasvatuksessa. Kuulisinpa kerran kutsuttavan minua päikyn tädiksi? Kyllä tietäisin mitä siitä juntista ajattelisin, sääli ainakin lasta.
Minäkin olen kasvatustieteiden kandi. Mua on kutsuttu päikyn tädiksi, tarhan tädiksi, tädiksi ilman etuliitteitä, opeksi, opettajaksi, lastentarhanopeksi, aikuiseksi, hoitajaksi, kasvatushenkilöksi ja pari kertaa jopa äidiksi. 😂 Yleensä mua kutsutaan omalla nimelläni. Eikä haittaa yhtään mikään noista nimityksistä. Varsinkaan siihen miten lapset työssäni kohtaan, ei pitäisi vaikuttaa pätkääkään se, millä nimityksellä heidän vanhempansa mua kutsuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Ihan uteliaisuudesta, miksi ei nimikoinnissa kelpaa sukunimi, ettekö muista lasten sukunimiä vai mikä ongelma? Jos nyt ei ole yleinen sukunimi kyseessä.
Sijaiset ja varahoitajat eivät tiedä lapsen sukunimeä/ eivät ehdi opetella niitä ulkoa. Siinä sitten mietit kuka lapsi on Makkonen, kuka Virtanen ja kuka Tuupanen. Mikko, Sari ja Sanna kun lukee lapussa niin tunnistaa heti.
Ei kaikki sijaiset toki ehdi oppia kaikkien lasten etunimiäkään, mutta lokeroissa lukee etunimet, ja jos se etunimi lukee myös vaatteessa, se löytää oikealle omistajalle varmimmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päikyn täti? Olen kasvatustieteiden kandi, joka työskentelee varhaiskasvatuksessa. Kuulisinpa kerran kutsuttavan minua päikyn tädiksi? Kyllä tietäisin mitä siitä juntista ajattelisin, sääli ainakin lasta.
Olisipa vielä olemassa vanhat kunnon lastentarhat. Maalaisjärkistä lastenhoitoa ja läsnäoloa lapsille.
Ei byrokratiaa, titteleillä pätemistä ja kaiken maailman pintaliitoteorioiden perässä juoksemista niin kuin näissä "varhaiskasvatuksissa" on.
1-5'vuotiaillehan kannattaisi järjestää tällaisia hoitajien voimin pyöriviä paikkoja. Tulisi halvemmaksikin, jos vanhemmat eivät halua päiväkodista muuta kuin mukavan leikkipaikan, jossa lapsi säilytetään päivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Ihan uteliaisuudesta, miksi ei nimikoinnissa kelpaa sukunimi, ettekö muista lasten sukunimiä vai mikä ongelma? Jos nyt ei ole yleinen sukunimi kyseessä.
Sijaiset ja varahoitajat eivät tiedä lapsen sukunimeä/ eivät ehdi opetella niitä ulkoa. Siinä sitten mietit kuka lapsi on Makkonen, kuka Virtanen ja kuka Tuupanen. Mikko, Sari ja Sanna kun lukee lapussa niin tunnistaa heti.
Henkilökohtaisesti toivon sitä sukunimeä. Ryhmässä voi olla 5 Veeraa, 3 Saria ja 2Jesseä aina sen mukaan, mikä nimi on muotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päikyn täti? Olen kasvatustieteiden kandi, joka työskentelee varhaiskasvatuksessa. Kuulisinpa kerran kutsuttavan minua päikyn tädiksi? Kyllä tietäisin mitä siitä juntista ajattelisin, sääli ainakin lasta.
Olisipa vielä olemassa vanhat kunnon lastentarhat. Maalaisjärkistä lastenhoitoa ja läsnäoloa lapsille.
Ei byrokratiaa, titteleillä pätemistä ja kaiken maailman pintaliitoteorioiden perässä juoksemista niin kuin näissä "varhaiskasvatuksissa" on.
1-5'vuotiaillehan kannattaisi järjestää tällaisia hoitajien voimin pyöriviä paikkoja. Tulisi halvemmaksikin, jos vanhemmat eivät halua päiväkodista muuta kuin mukavan leikkipaikan, jossa lapsi säilytetään päivän.
Olen ollut töissä 35 vuotta sitten päiväkodissa, missä oli lastentarhaopiston käyneitä lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia ja homma pyöri hyvin. Vai meinaatteko te päälle kolmikymppiset, että ette osaa leikata saksilla pylpyrää, kun sitä ei ole teille kasvatustieteiden kandi opettanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päikyn täti? Olen kasvatustieteiden kandi, joka työskentelee varhaiskasvatuksessa. Kuulisinpa kerran kutsuttavan minua päikyn tädiksi? Kyllä tietäisin mitä siitä juntista ajattelisin, sääli ainakin lasta.
Olisipa vielä olemassa vanhat kunnon lastentarhat. Maalaisjärkistä lastenhoitoa ja läsnäoloa lapsille.
Ei byrokratiaa, titteleillä pätemistä ja kaiken maailman pintaliitoteorioiden perässä juoksemista niin kuin näissä "varhaiskasvatuksissa" on.
1-5'vuotiaillehan kannattaisi järjestää tällaisia hoitajien voimin pyöriviä paikkoja. Tulisi halvemmaksikin, jos vanhemmat eivät halua päiväkodista muuta kuin mukavan leikkipaikan, jossa lapsi säilytetään päivän.
Ei se perinteinen malli sinällään "säilytystä" ole sen enempää kuin mitä kotihoito on säilytystä.
Hei kerrotteko varhaiskasvastusalan erityisasiantuntijat, vai mitensenytmeni, miten haluatte että teitä kutsutaan ihan puhekielessä? Ei kukaan jaksa lätistä noin pitkää nimitystä, vaikka se virallista olisikin ja koulutuksen mukaista.
Ihan nimelläkö vaan vai miten?
Kysymys niille, jotka loukkaantuvat "päikyn täti"- nimestä.
Toivoisin ettei minua kutsuttaisi vanhempien taholta päikyn tädiksi.
Vierailija kirjoitti:
Hei kerrotteko varhaiskasvastusalan erityisasiantuntijat, vai mitensenytmeni, miten haluatte että teitä kutsutaan ihan puhekielessä? Ei kukaan jaksa lätistä noin pitkää nimitystä, vaikka se virallista olisikin ja koulutuksen mukaista.
Ihan nimelläkö vaan vai miten?
Kysymys niille, jotka loukkaantuvat "päikyn täti"- nimestä.
En ole varhaiskasvatusalan asiantuntija, mutta vastaan miten itse toimin: puhuttelen oman ryhmän aikuisia nimeltä, koska en näe tarpeellisena korostaa juuri koulutuksen tai sukupuolen eroa lasten kanssa puhuessa (kaikki ei ole tätejä/opeja/hoitajia). Muutenkin minusta nimeltä puhuttelu on luontevaa, onhan minulle tärkeää että siellä on juuri lapselle tutut ja tärkeät Erja ja Jaakko, eikä ketä sattuu aikuisia, ja jos Erja on poissa niin tilalla on Henna, jonka nimen voin kysyä hänen vietettyään lapseni kanssa täyden työpäivän (minä siis haen, mies vie). Kaikkien pihalla pyörivien työntekijöiden nimiä en muista, tai jos hakiessa ei olekaan vastassa tutun näköistä aikuista vaan sijainen, puhun päiväkodin aikuisista, "kuka näistä on teidän/sinun aikuinen" tai "ketä aikuisia oli paikalla tänään"? Lapsi on siis jo 6v, 1-vuotiaan kohdalla olisi eri juttu :D
Vierailija kirjoitti:
Hei kerrotteko varhaiskasvastusalan erityisasiantuntijat, vai mitensenytmeni, miten haluatte että teitä kutsutaan ihan puhekielessä? Ei kukaan jaksa lätistä noin pitkää nimitystä, vaikka se virallista olisikin ja koulutuksen mukaista.
Ihan nimelläkö vaan vai miten?
Kysymys niille, jotka loukkaantuvat "päikyn täti"- nimestä.
Miten olisi lastenhoitaja? Tai opettajan tapauksessa opettaja, ope, varhaiskasvatuksen ope(ttaja)....
Onks erityisasiantuntija vähän sama asia kuin erityislapsi?
Eli vähän niinkuin asiantuntija, mutta hällä joku diagnoosi josta johtuen häntä ei saa pitää tyhmänä ja hitaana vaikka sitä on, verrattuna tavalliseen asiantuntijaan?
Vierailija kirjoitti:
Päikyn täti? Olen kasvatustieteiden kandi, joka työskentelee varhaiskasvatuksessa. Kuulisinpa kerran kutsuttavan minua päikyn tädiksi? Kyllä tietäisin mitä siitä juntista ajattelisin, sääli ainakin lasta.
Kuulepas, se on kasvatustieteiden kandidaatti. Tuommoinen "kandi" loukkaa meitä muita kandidaatteja ihan perin juurin ja syvästi.
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Tässä todella hyvä ja kattava toivelista. Itse työskentelen 3-5-vuotiaiden ryhmässä, ja me olemme taas toivoneet nimen omaan housuvaippoja sillä ajatuksella että lapsi vetää ne itse jalkaansa ja pois kuten alushousutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Ihan uteliaisuudesta, miksi ei nimikoinnissa kelpaa sukunimi, ettekö muista lasten sukunimiä vai mikä ongelma? Jos nyt ei ole yleinen sukunimi kyseessä.
Sijaiset ja varahoitajat eivät tiedä lapsen sukunimeä/ eivät ehdi opetella niitä ulkoa. Siinä sitten mietit kuka lapsi on Makkonen, kuka Virtanen ja kuka Tuupanen. Mikko, Sari ja Sanna kun lukee lapussa niin tunnistaa heti.
Henkilökohtaisesti toivon sitä sukunimeä. Ryhmässä voi olla 5 Veeraa, 3 Saria ja 2Jesseä aina sen mukaan, mikä nimi on muotia.
Vaan edelleen sukunimi ei sano mitään lyhytaikaiselle sijaiselle yms. Aina on samannimisiä lapsia ja niistä on selvitty.
Saisko tälle jotain lähdettä