Miksi irtoseksin saaminen oli 38v miehelle kaikista tärkeintä?
Nyt kun olen flunssakuumeen takia saikulla, on sopiva hetki kommentoida tätä asiaa jota naiset ihmettelevät.
Naisillehan siis irtoseksiä on aina saatavilla, kun taas parisuhdetta ei olekaan helppoa löytää. On siis ymmärrettävää että naisen näkökulmasta parisuhde kertoo todellisesta kiinnostuksesta, irtoseksi välttämättä ei.
Miehenä ajattelen toisin.
Olin naisille pelkkää ilmaa lähes kolmekymppiseksi asti (enkä ollut ainoa). Sen jälkeen olen saanut osakseni kiinnostusta. Kuitenkin jokaista kiinnostunutta yhdisti samat asiat. Ikä vajaa 30v ja perhehaaveet olivat käsillä, tai myöhemmin vastikään koettu avioero ja halu perustaa uusioperhe nopeasti. Kaikki ovat olleet vähän pyöreitä ja pullantuoksuisia kotinaisia joiden mielestä tie miehen dysämeen käy vatsan kautta. Ja mieshän on Äijä tai Ukko. Luotettava, osaava, jämpi, mitä nyt vähän suoraviivainen ja sellaista.
Yhtään mikään tästä ei täsmää siihen millainen olen, millaisen kumppanin haluan ja mitkä tulevaisuuden haaveeni ovat. Olen VELA, en todellakaan halua olla korjailija-rakentelija-ukko/äijä, eikä minuun iske tämä naistyyppi vaikka he olivatkin ihmisinä oikein mukavia.
Voimme väitellä siitä miksi näin on. Ehken ole miesystävämateriaalia tai perheenisämateriaalia, mutta vaikutan jälkimmäiseltä (koska olen luotettava ja hoidan asiani kunnialla). Tai sitten on niin että kun miestä ei tarvita perhettä perustamaan tai pyörittämään, pariutumishalut ovat matalammalla ja rima korkeamalla. Yhtä kaikki, lukuisia tapaamiani VELA-naisia en ole kiinnostanut. Heille olen samalla tavalla epäkiinnostava kuin kaikille naisille ennen kuin he alkoivat haaveilemaan perheestä.
Väistämättä päädyn lopputulokseen että olen kiinnostava vain palapelin palana, osana haavetta perheestä ja tietynlaisesta elämästä. Pelkkä minä ei ole riittävän kiinnostava, sytyttävä tai haluttava.
Ja sitten on se yksi poikkeus. Eli ainoa nainen joka on halunnut minulta pelkkää seksiä. Nainen halusi minut. Ei lapsia, haaveilemaansa omakotitaloa ja ukkoa/äijää.
Emme harrastaneet seksiä koska en itse ollut kiinnostunut irtoseksistä, varsinkin kun naisen parisuhdetilanne oli vähäsen epäselvä. Mutta yhtä kaikki olen naiselle sanoinkuvaamattoman kiitollinen, koska sain vihdoin uskoa siihen että joku voisi kiinnostua minusta vain omana itsenäni, ja haluta parisuhteen vaikkei tarvitsisi miestä (perhe)haaveidensa toteuttamiseen.
Siinähän se.
Jos haluat, voit kertoa pystytkö ymmärtämään näkökulmaani. Myös alapeukut piristäisivät kovasti miesflunssaisen palstailijan päivää!
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun tuttavapiirissä on näkynyt se "biologisen kellon" tikittäminen. Ollaan havahduttu heräämään, että halutaankin lapsi ja sit on tehty se jonku kanssa. Toinen asiaa, nii pelko erota huonosta suhteesta, koska pelätään jäädä yksin.
Mun mielestä ne ihmiset, jotka ovat nuorena löytäneet parisuhteen ja toteavat, että löysin sen oikean enkä voi ymmärtää, että "lapsi tehdään tai parisuhde hommataan jonku kanssa " ovat mielestäni suhteellisen naiveja. Toki on paljonkin ihmisiä, jotka haluavat elää yksin kun just oikeaa ei löydy, mutta kyl ihminen on monesta kriteeristä valmis luopumaan jos yksinolo alkaa ahdistaa tai pelottaa. Ne tunteet on hyvä tiedostaa, eikä ole mitenkään väärin mennä yhteen sopivan kanssa ilman suuria suuria tunteita. Mutta ne on hyvä tunnistaa siellä taustalla.
Tämä on varmasti totta, mutta ap:n kirjoituksessa ei ollut mitään tähän viittaavaa. Olisi ollut varsin ymmärrettävää, jos hän olisi vaikkapa kertonut vain pelänneensä näiden parin parisuhdetta ja perhettä haaveilleen naisen biologisen kellon tikittävän (tuskin tiesi, mitä naiset ajattelivat oikeasti, koska ei ollut heidän kanssaan edes parisuhteessa) ja etteivät nämä ulkoisesti olleet hänen makunsa. Sen sijaan ap selitti aivan toisenlaisia teorioita.
Olisi tyhmää väittää, että kaikki lapset syntyvät perheisiin, joissa vanhemmat rakastavat toisiaan aidosti, mutta ihan yhtä päätöntä on väittää, että jokainen 30+ nainen haluaa perhettä vain miehen kanssa, jota ei halua seksuaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun tuttavapiirissä on näkynyt se "biologisen kellon" tikittäminen. Ollaan havahduttu heräämään, että halutaankin lapsi ja sit on tehty se jonku kanssa. Toinen asiaa, nii pelko erota huonosta suhteesta, koska pelätään jäädä yksin.
Mun mielestä ne ihmiset, jotka ovat nuorena löytäneet parisuhteen ja toteavat, että löysin sen oikean enkä voi ymmärtää, että "lapsi tehdään tai parisuhde hommataan jonku kanssa " ovat mielestäni suhteellisen naiveja. Toki on paljonkin ihmisiä, jotka haluavat elää yksin kun just oikeaa ei löydy, mutta kyl ihminen on monesta kriteeristä valmis luopumaan jos yksinolo alkaa ahdistaa tai pelottaa. Ne tunteet on hyvä tiedostaa, eikä ole mitenkään väärin mennä yhteen sopivan kanssa ilman suuria suuria tunteita. Mutta ne on hyvä tunnistaa siellä taustalla.Tämä on varmasti totta, mutta ap:n kirjoituksessa ei ollut mitään tähän viittaavaa. Olisi ollut varsin ymmärrettävää, jos hän olisi vaikkapa kertonut vain pelänneensä näiden parin parisuhdetta ja perhettä haaveilleen naisen biologisen kellon tikittävän (tuskin tiesi, mitä naiset ajattelivat oikeasti, koska ei ollut heidän kanssaan edes parisuhteessa) ja etteivät nämä ulkoisesti olleet hänen makunsa. Sen sijaan ap selitti aivan toisenlaisia teorioita.
Olisi tyhmää väittää, että kaikki lapset syntyvät perheisiin, joissa vanhemmat rakastavat toisiaan aidosti, mutta ihan yhtä päätöntä on väittää, että jokainen 30+ nainen haluaa perhettä vain miehen kanssa, jota ei halua seksuaalisesti.
Ja sen lisäksi vielä, että nuo perhettä haluavat 30+ naiset ovat harrastaneet paljon irtoseksiä ja tosiasiassa haaveilevat irtoseksistä jännämiesten kanssa vai mitä ne miehet nyt olivatkaan nimeltään. Jos nuo naiset olisivat nähneet, mitä ap ajattelee, niin he olisivat varmaan olleet suht loukkaantuneita. Mutta onneksi ajatustenluku ei ole mahdollista, vaikka ap nähtävästi luulee osanneensa lukea ajatuksia näiden naisten kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailijaa kirjoitti:
Kyllä mun tuttavapiirissä on näkynyt se "biologisen kellon" tikittäminen. Ollaan havahduttu heräämään, että halutaankin lapsi ja sit on tehty se jonku kanssa. Toinen asiaa, nii pelko erota huonosta suhteesta, koska pelätään jäädä yksin.
Mun mielestä ne ihmiset, jotka ovat nuorena löytäneet parisuhteen ja toteavat, että löysin sen oikean enkä voi ymmärtää, että "lapsi tehdään tai parisuhde hommataan jonku kanssa " ovat mielestäni suhteellisen naiveja. Toki on paljonkin ihmisiä, jotka haluavat elää yksin kun just oikeaa ei löydy, mutta kyl ihminen on monesta kriteeristä valmis luopumaan jos yksinolo alkaa ahdistaa tai pelottaa. Ne tunteet on hyvä tiedostaa, eikä ole mitenkään väärin mennä yhteen sopivan kanssa ilman suuria suuria tunteita. Mutta ne on hyvä tunnistaa siellä taustalla.Tämä on varmasti totta, mutta ap:n kirjoituksessa ei ollut mitään tähän viittaavaa. Olisi ollut varsin ymmärrettävää, jos hän olisi vaikkapa kertonut vain pelänneensä näiden parin parisuhdetta ja perhettä haaveilleen naisen biologisen kellon tikittävän (tuskin tiesi, mitä naiset ajattelivat oikeasti, koska ei ollut heidän kanssaan edes parisuhteessa) ja etteivät nämä ulkoisesti olleet hänen makunsa. Sen sijaan ap selitti aivan toisenlaisia teorioita.
Olisi tyhmää väittää, että kaikki lapset syntyvät perheisiin, joissa vanhemmat rakastavat toisiaan aidosti, mutta ihan yhtä päätöntä on väittää, että jokainen 30+ nainen haluaa perhettä vain miehen kanssa, jota ei halua seksuaalisesti.
Mun lainaus ei onnistunut, mutta siis vastasin lähinnä tässä viestiketjussa tulleeseen pariin kommenttiin, en Ap:n pointtia täysin ymmärtänyt.
Olen itse mies ja mun nähdäkseni ap:n todellinen ongelma on menneisyys. Se ei ollut parikymppisenä pantava ja on edelleen jumissa siinä mielipahassa.
Kaikki kirjoittamansa pyörii sen ympärillä.
Arvo- ja ajatusmaailma näyttää aivan kuin mitä parikymppisen miehen kynästä voisi tulla (haluan että mimmit haluaa mua!!).
Surkea asiaintila, koska mennyttähän ei takaisin saa.
Mikset voi ajatella niin päin, että naiset ovat todella pitäneet sinusta, kun ovat halunneet parisuhteen kanssasi. Ja yleensähän ihmiset haluavat olla tasapainoisen ihmisen kanssa, kenellä asiat ovat kunnossa. Ehkä vela -naiset eivät ole kiinnostuneita, jos vaikka sellaiset naiset eivät ole edes parisuhteesta kiinnostuneita yleensä. Ja jos annat sen vaikutelman, ettet halua seksisuhdetta pelkästään. Se että joku haluaa sinulta seksiä, ei tarkoita, että hän haluaa sinut. Se tarkoittaa, että haluaa tyydyttäjän haluilleen.
Eikö se mene tasoteorian mukaan, että ap on ketmi, joka ei kelpuuta tasoisiaan naisia.
Tasoteoreetikot ovat oppineet laatimaan hämäysaloituksia, kun tasoteoria-aloitukset on viime aikoina poistettu.
Missä vaiheessa toisesta on aidosti kiinnostunut? Missä vaiheessa näkee oikeasti toisen, eikä vain jotain asiaa tai asemaa mitä toisen kautta voi saavuttaa? Missä vaiheessa se on normaalia kanssakäymistä ja milloin hyväksikäyttöä?
Minä olin nuorena hyväkroppainen tyttö ja sain huomiota helposti. En silti kokenut että juuri minua olisi nähty ja juuri minut olisi haluttu. Edustin vaan aina jotain muuta. Siltä, että juuri minut olisi haluttu, tuntui tosi harvoin, ehkä vain kahden miehen kanssa ikinä. Toinen heistä on nykyään aviomieheni.
Oikeastihan joku muukin saattoi olla minusta ihan aidosti kiinnostunut, mutta kun en itse kokenut samoin, niin..
Jälkikäteen näen myös, että itsekään en kovin usein ollut ihastunut, vaan pikemminkin halusin olla jonkun ihastuksen kohde.
Se että jonkun haluaa kaikin tavoin, sänkyynsä, juttelukumppaniksi ja lastensa vanhemmaksi/loppuelämän kumppaniksi, se on tosi paljon.
Joo, varmaan jos jollain osa-alueella on paljon vientiä, ja toisella ei, niin se kaihertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun tuttavapiirissä on näkynyt se "biologisen kellon" tikittäminen. Ollaan havahduttu heräämään, että halutaankin lapsi ja sit on tehty se jonku kanssa. Toinen asiaa, nii pelko erota huonosta suhteesta, koska pelätään jäädä yksin.
Mun mielestä ne ihmiset, jotka ovat nuorena löytäneet parisuhteen ja toteavat, että löysin sen oikean enkä voi ymmärtää, että "lapsi tehdään tai parisuhde hommataan jonku kanssa " ovat mielestäni suhteellisen naiveja. Toki on paljonkin ihmisiä, jotka haluavat elää yksin kun just oikeaa ei löydy, mutta kyl ihminen on monesta kriteeristä valmis luopumaan jos yksinolo alkaa ahdistaa tai pelottaa. Ne tunteet on hyvä tiedostaa, eikä ole mitenkään väärin mennä yhteen sopivan kanssa ilman suuria suuria tunteita. Mutta ne on hyvä tunnistaa siellä taustalla.Tämä on varmasti totta, mutta ap:n kirjoituksessa ei ollut mitään tähän viittaavaa. Olisi ollut varsin ymmärrettävää, jos hän olisi vaikkapa kertonut vain pelänneensä näiden parin parisuhdetta ja perhettä haaveilleen naisen biologisen kellon tikittävän (tuskin tiesi, mitä naiset ajattelivat oikeasti, koska ei ollut heidän kanssaan edes parisuhteessa) ja etteivät nämä ulkoisesti olleet hänen makunsa. Sen sijaan ap selitti aivan toisenlaisia teorioita.
Olisi tyhmää väittää, että kaikki lapset syntyvät perheisiin, joissa vanhemmat rakastavat toisiaan aidosti, mutta ihan yhtä päätöntä on väittää, että jokainen 30+ nainen haluaa perhettä vain miehen kanssa, jota ei halua seksuaalisesti.
Ja sen lisäksi vielä, että nuo perhettä haluavat 30+ naiset ovat harrastaneet paljon irtoseksiä ja tosiasiassa haaveilevat irtoseksistä jännämiesten kanssa vai mitä ne miehet nyt olivatkaan nimeltään. Jos nuo naiset olisivat nähneet, mitä ap ajattelee, niin he olisivat varmaan olleet suht loukkaantuneita. Mutta onneksi ajatustenluku ei ole mahdollista, vaikka ap nähtävästi luulee osanneensa lukea ajatuksia näiden naisten kohdalla.
Teet semmoisen virheen että oletat naisten olleen minulle ennestään tuntemattomia. Näinhän ei siis ollut, vaan perheenperustamisikäiset ovat myös olleet naisia jotka tunsin entuudestaan.
Mitä tulee j.ännämiehiin, en usko että ovat mitään irtoseksirallia harrastaneet - ainakaan suuressa määrin. Mutta ex-poikaystävissä niitä "kiinnostavia mutta hankalia" miehiä on ainakin ollut. On ollut pettämisiä narsismia, tyttöystävän unohtamista kaverien tieltä, ja ties mitä. Ja mitä olen pari noista ex-poikkiksista tavannut, niin eivät he miltään luotettavilta kotimiehiltä vaikuttaneet.
Totta kai siis ymmärrän miksi nyt haluttaisiin luotettavampi mies. Jos unohdetaan se isoin dealbreaker eli lapsien haluaminen (muistutan yhä että olen vela, enkä ole muuttamassa mieltäni), minulle kuitenkin klikkaa tässä se että kun aikaisemmin ratkaisi puhtaasti tunne ja halu, valinnat olivat kovin erilaisia.
Haluaisitko sinä olla käytännöllinen ja turvallinen valinta joka otetaan kun seurustelu ei luonnistunut seksikkäämpien mutta vaikeampien naisten kanssa? Aika moni nainen tuntuu epäilevän että miehet ottavat kivoja naisia "kodinkoneiksi" kun oikeasti haluaisivat instamissejä? ;) Tai ainakin aihe toistuu palstalla jatkuvasti.
M38
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi ajatella niin päin, että naiset ovat todella pitäneet sinusta, kun ovat halunneet parisuhteen kanssasi. Ja yleensähän ihmiset haluavat olla tasapainoisen ihmisen kanssa, kenellä asiat ovat kunnossa. Ehkä vela -naiset eivät ole kiinnostuneita, jos vaikka sellaiset naiset eivät ole edes parisuhteesta kiinnostuneita yleensä. Ja jos annat sen vaikutelman, ettet halua seksisuhdetta pelkästään. Se että joku haluaa sinulta seksiä, ei tarkoita, että hän haluaa sinut. Se tarkoittaa, että haluaa tyydyttäjän haluilleen.
Muistutan taas kerran että olen itse vela.
Minulle ei siis ole iloa siitä että lapsia haluava nainen haluaisi kanssani parisuhdetta.
Eivätkä kaikki vela-naiset ole sinkkuja. Mutta jostain syystä minä olen mies joka kävisi perheen perustemiseen justnytheti, mutta en muuhun. Enkä tarkoita nyt irtoseksiä, vaan parisuhdetta johon ei liity lasten hankinta pikapikaan tai yksinhuoltajan pelastaminen kehnosta sosioekonomisesta asemasta.
M38
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa toisesta on aidosti kiinnostunut? Missä vaiheessa näkee oikeasti toisen, eikä vain jotain asiaa tai asemaa mitä toisen kautta voi saavuttaa? Missä vaiheessa se on normaalia kanssakäymistä ja milloin hyväksikäyttöä?
Minä olin nuorena hyväkroppainen tyttö ja sain huomiota helposti. En silti kokenut että juuri minua olisi nähty ja juuri minut olisi haluttu. Edustin vaan aina jotain muuta. Siltä, että juuri minut olisi haluttu, tuntui tosi harvoin, ehkä vain kahden miehen kanssa ikinä. Toinen heistä on nykyään aviomieheni.
Oikeastihan joku muukin saattoi olla minusta ihan aidosti kiinnostunut, mutta kun en itse kokenut samoin, niin..
Jälkikäteen näen myös, että itsekään en kovin usein ollut ihastunut, vaan pikemminkin halusin olla jonkun ihastuksen kohde.
Se että jonkun haluaa kaikin tavoin, sänkyynsä, juttelukumppaniksi ja lastensa vanhemmaksi/loppuelämän kumppaniksi, se on tosi paljon.
Joo, varmaan jos jollain osa-alueella on paljon vientiä, ja toisella ei, niin se kaihertaa.
Ehkä tämä sitten menee päin vastoin miehillä ja naisilla.
Naisen huoli on että hänessä kiinnostaa vain kroppa ja nuorekkuus, eikä osaaminen tai saavutukset. Seksin saamisella ei ole arvoa koska sitä on tarjolla häiriöksi asti, mistä johtuu toinen huoli siitä että mies puheistaan huolimatta haluaakin oikeasti vain seksiä eikä mitään vakavampaa.
Miehen tilanne onkin päinvastainen. Miehenä huolehtii helposti että naista kiinnostaa ensisijaisesti "mieskone", tämän osaaminen ja saavutukset aka tulevat sosioekonomiset resurssit. Huoli onkin ettei naista kiinnosta miehen kroppa, sex appeal tai puhdas hauskanpito - varsinkin kun naiselle olisi sellaiseen tarjolla suositumpaakin urosta.
Omituista tässä on ettei minulla ole pienimpiäkään vaikeuksia ymmärtää naisten näkökulmaa. Olin ennestään tietoinen kaikesta siitä mitä tässä kirjoitit, ja ymmärrän sinua täysin. Mutta naisille miesten näkökulman ymmärtäminen tuntuu olevan täysin mahdotonta. Ihan kuin tässä olisi joku biologinen blokki joka pakottaa ajattelemaan asioita vain omasta ja lasten näkökulmasta.
M38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mis OPsä vaiheessa toisesta on aidosti kiinnostunut? Missä vaiheessa näkee oikeasti toisen, eikä vain jotain asiaa tai asemaa mitä toisen kautta voi saavuttaa? Missä vaiheessa se on normaalia kanssakäymistä ja milloin hyväksikäyttöä?
Minä olin nuorena hyväkroppainen tyttö ja sain huomiota helposti. En silti kokenut että juuri minua olisi nähty ja juuri minut olisi haluttu. Edustin vaan aina jotain muuta. Siltä, että juuri minut olisi haluttu, tuntui tosi harvoin, ehkä vain kahden miehen kanssa ikinä. Toinen heistä on nykyään aviomieheni.
Oikeastihan joku muukin saattoi olla minusta ihan aidosti kiinnostunut, mutta kun en itse kokenut samoin, niin..
Jälkikäteen näen myös, että itsekään en kovin usein ollut ihastunut, vaan pikemminkin halusin olla jonkun ihastuksen kohde.
Se että jonkun haluaa kaikin tavoin, sänkyynsä, juttelukumppaniksi ja lastensa vanhemmaksi/loppuelämän kumppaniksi, se on tosi paljon.
Joo, varmaan jos jollain osa-alueella on paljon vientiä, ja toisella ei, niin se kaihertaa.
Ehkä tämä sitten menee päin vastoin miehillä ja naisilla.
Naisen huoli on että hänessä kiinnostaa vain kroppa ja nuorekkuus, eikä osaaminen tai saavutukset. Seksin saamisella ei ole arvoa koska sitä on tarjolla häiriöksi asti, mistä johtuu toinen huoli siitä että mies puheistaan huolimatta haluaakin oikeasti vain seksiä eikä mitään vakavampaa.
Miehen tilanne onkin päinvastainen. Miehenä huolehtii helposti että naista kiinnostaa ensisijaisesti "mieskone", tämän osaaminen ja saavutukset aka tulevat sosioekonomiset resurssit. Huoli onkin ettei naista kiinnosta miehen kroppa, sex appeal tai puhdas hauskanpito - varsinkin kun naiselle olisi sellaiseen tarjolla suositumpaakin urosta.
Omituista tässä on ettei minulla ole pienimpiäkään vaikeuksia ymmärtää naisten näkökulmaa. Olin ennestään tietoinen kaikesta siitä mitä tässä kirjoitit, ja ymmärrän sinua täysin. Mutta naisille miesten näkökulman ymmärtäminen tuntuu olevan täysin mahdotonta. Ihan kuin tässä olisi joku biologinen blokki joka pakottaa ajattelemaan asioita vain omasta ja lasten näkökulmasta.
M38
Minusta sinä tulkitsit vastauksen päässäsi valmiina olevan raamin mukaiseksi. Tai ehkä kirjoitin epäselvästi, käy sekin.
Juu juu, naiset saavat nuorena paljon ihailua ja seksiä olisi tarjolla, ja miehet alkavat kelvata perheenisäehdokkaiksi yli 30-v.
Mutta kun ihmissuhteet ovat muutakin. Ne nuoret miehet jotka minusta olivat kiinnostuneita saattoivat olla ihan aidosti ihastuneita minuun. Ja itsekunkin aito ihastuminen saattaa aina liittyä sen hetkiseen tilanteeseen ja sen ihmisen tarpeisiin. Nätti tyttö saatetaan haluta koska se nostaa oma statusta, esimerkiksi. Kaverit ihailevat. Jos saisin hänet niin olisin onnellinem koska X.
Pohjimmiltaan halutaan jotain, joka vastaa johonkin omaan tarpeeseen. Ne yh-naiset jotka ovat sinua tavoilleet, voivat olla ihan aidosti ihastuneita sinuun. Mutta onko edes puhdasta ihastumista, vai vain tarpeita joita ihmiset täyttävät toistensa avulla? Ja onko mikään tarve sen oikeampi?
Sinäkään et puhu naisista, joihin sinä olisit ollut ihastunut. Jostain naisesta, joka olisi niin ihana, että juuri hänet sinä olisit halunnut, vaan puhut jostain pelistä, jossa sinä olet seksin suhteen miinuksella.
Onko todella mahdollista että on näin paljon näitä miehiä, joille henkisesti aikuistunut nainen on kauhistus - siis kun en kelvannut silloin kuin olit nuori pissis (= pantavimmillasi) niin nyyh, mä en ala kun mä kelpaan nyt kun aikuiset naiset hakee aikuista suhdett? Joko AP on provo ja toistaa täällä pyörinyttä virttä vähän aiempaa fiksummin tai tähän yhteiskuntaan on tosiaan kasvanut sukupolvi miehiä, jotka luulee että irtoseksi on ihmisoikeus ja ilman sitä elämä on pilalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että kertakäyttömieheksi ottaminen olisi suurin kunnianosoitus, jonka naiselta voi saada? Itse joskus kokeilin ihan kokeilun vuoksi yhden (1) kerran irtoseksiä. Ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä sille tyypille kuuluu, miltä siitä tuntuu tai mistä haaveilee. Kiva kroppa ja käytöstavat, ei muuta. En ihan ymmärräkään, miksi tämän erityisen tapahtuman olisi pitänyt käydä ap:lle. Pitääkö hän itseään vain lihanpalana?
Ne miehet, joista välitän tai olen välittänyt kokonaisuutena, ovat ihan toisaalla.Et ymmärrä koska katsot asiaa vain omasta näkökulmastasi. Provosoin hieman:
Alan uskomaan että aikaisemmin mainitussa teoriassa on perää; naiset pääsääntöisesti eivät osaa katsoa asioita miehen näkökulmasta, tai ajatella muita ihmisiä jotka vaikuttavat kuvioon.
Ehkä se mies jolla oli kiva kroppa ja käytöstavat, löysi vakituisen kumppanin kyllästyttyään irtonumeroihin? Yleisesti ottaen olen huomannut että miehet jotka saavat paljon irtonumeroita, saavat myös helposti parisuhteita.
Mielenkiintoista on sekin kuinka irtonumeromiehet pääsääntöisesti tuntuvat olevan varsin komeita, itsevarmoja ja sosiaalisesti taitavia. Nämä ominaisuudet ovat varsin kysyttyjä parisuhteisiinkin, eikö vain?
Kuten sanoin, en hae itse irtosuhteita. Mutta myönnän että olisi vallan mukavaa olla samassa asemassa kuin niitä harrastavat miehet.
M38
Sitten sinun pitää olla heidän kaltaisensa. Vai ajattelitko, että naiset muuttuvat jollakin tavalla avauksesi ansiosta?
Tuotahan yhä useampi mies yrittääkin. Tulla panojen ja harjoittelutyttöystävien avulla itsevarmaksi naistenmieheksi jolla riittää mistä valita.
Huvittavinta on että yleisin motiivi pelimiesoppien harjoittelulle on nykyään, usko tai älä, parisuhteen saaminen.
Kumma kyllä naiset sivät ole iloisia asiasta.
Tähän usein liittyy kaksinaismoralismia. Nämä haluaa kuitenkin naisen joka ei pane ympäriinsä eikä suotu hyväksymään sitä että ne naiset ei halua miestä joka panee ympäriinsä.
Jos sillä naisen historialla ei väliä niin antaa sitten mennä vaan.
On tullut huomattua, minua ovat yrittäneet liehitellä miehet joilla on ollut kymmeniä irtosuhteita ja parisuhteitakin useampi. Joo ei kelpaa, itse olen neitsyt. Haluan itselleni neitsyt miehen. Kovasti yrittävät manipuloida minua muuttamaan mieleni.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun tuttavapiirissä on näkynyt se "biologisen kellon" tikittäminen. Ollaan havahduttu heräämään, että halutaankin lapsi ja sit on tehty se jonku kanssa. Toinen asiaa, nii pelko erota huonosta suhteesta, koska pelätään jäädä yksin.
Mun mielestä ne ihmiset, jotka ovat nuorena löytäneet parisuhteen ja toteavat, että löysin sen oikean enkä voi ymmärtää, että "lapsi tehdään tai parisuhde hommataan jonku kanssa " ovat mielestäni suhteellisen naiveja. Toki on paljonkin ihmisiä, jotka haluavat elää yksin kun just oikeaa ei löydy, mutta kyl ihminen on monesta kriteeristä valmis luopumaan jos yksinolo alkaa ahdistaa tai pelottaa. Ne tunteet on hyvä tiedostaa, eikä ole mitenkään väärin mennä yhteen sopivan kanssa ilman suuria suuria tunteita. Mutta ne on hyvä tunnistaa siellä taustalla.Tämä on varmasti totta, mutta ap:n kirjoituksessa ei ollut mitään tähän viittaavaa. Olisi ollut varsin ymmärrettävää, jos hän olisi vaikkapa kertonut vain pelänneensä näiden parin parisuhdetta ja perhettä haaveilleen naisen biologisen kellon tikittävän (tuskin tiesi, mitä naiset ajattelivat oikeasti, koska ei ollut heidän kanssaan edes parisuhteessa) ja etteivät nämä ulkoisesti olleet hänen makunsa. Sen sijaan ap selitti aivan toisenlaisia teorioita.
Olisi tyhmää väittää, että kaikki lapset syntyvät perheisiin, joissa vanhemmat rakastavat toisiaan aidosti, mutta ihan yhtä päätöntä on väittää, että jokainen 30+ nainen haluaa perhettä vain miehen kanssa, jota ei halua seksuaalisesti.
Ja sen lisäksi vielä, että nuo perhettä haluavat 30+ naiset ovat harrastaneet paljon irtoseksiä ja tosiasiassa haaveilevat irtoseksistä jännämiesten kanssa vai mitä ne miehet nyt olivatkaan nimeltään. Jos nuo naiset olisivat nähneet, mitä ap ajattelee, niin he olisivat varmaan olleet suht loukkaantuneita. Mutta onneksi ajatustenluku ei ole mahdollista, vaikka ap nähtävästi luulee osanneensa lukea ajatuksia näiden naisten kohdalla.
Teet semmoisen virheen että oletat naisten olleen minulle ennestään tuntemattomia. Näinhän ei siis ollut, vaan perheenperustamisikäiset ovat myös olleet naisia jotka tunsin entuudestaan.
Mitä tulee j.ännämiehiin, en usko että ovat mitään irtoseksirallia harrastaneet - ainakaan suuressa määrin. Mutta ex-poikaystävissä niitä "kiinnostavia mutta hankalia" miehiä on ainakin ollut. On ollut pettämisiä narsismia, tyttöystävän unohtamista kaverien tieltä, ja ties mitä. Ja mitä olen pari noista ex-poikkiksista tavannut, niin eivät he miltään luotettavilta kotimiehiltä vaikuttaneet.
Totta kai siis ymmärrän miksi nyt haluttaisiin luotettavampi mies. Jos unohdetaan se isoin dealbreaker eli lapsien haluaminen (muistutan yhä että olen vela, enkä ole muuttamassa mieltäni), minulle kuitenkin klikkaa tässä se että kun aikaisemmin ratkaisi puhtaasti tunne ja halu, valinnat olivat kovin erilaisia.
Haluaisitko sinä olla käytännöllinen ja turvallinen valinta joka otetaan kun seurustelu ei luonnistunut seksikkäämpien mutta vaikeampien naisten kanssa? Aika moni nainen tuntuu epäilevän että miehet ottavat kivoja naisia "kodinkoneiksi" kun oikeasti haluaisivat instamissejä? ;) Tai ainakin aihe toistuu palstalla jatkuvasti.
M38
Pitäisikö mun siis pelätä olevani käytännöllinen kodinkone koska mieheni aiemmissa tyttyöystävissä oli vikaa? Yksi oli epävakaa, toinen petti, mutta nämä sitten olivat niitä oikeasti haluttavia naisia, mutta minuun tyydyttiin? Kuule, jos ne naiset olisivat olleet sopivia miehelle, niin suhdehan jatkuisi edelleen. Näin se menee naistenkin kohdalla. Entiset kumppanit ovat kukin omalla tavallaan viallisia ja sopimattomia, siksihän heistä erottiin.
Toista viestiä kommentoidessa väitit ymmärtäväsi naisia täysin? Mun mielestä olet rakentanut täysin oman näkemyksen, joka ei lainkaan sovi siihen, miten asiat ovat todellisuudessa. Ytimenä on se, että pelkäät ettet omana itsenäsi riitä.
Vierailija kirjoitti:
Onko todella mahdollista että on näin paljon näitä miehiä, joille henkisesti aikuistunut nainen on kauhistus - siis kun en kelvannut silloin kuin olit nuori pissis (= pantavimmillasi) niin nyyh, mä en ala kun mä kelpaan nyt kun aikuiset naiset hakee aikuista suhdett? Joko AP on provo ja toistaa täällä pyörinyttä virttä vähän aiempaa fiksummin tai tähän yhteiskuntaan on tosiaan kasvanut sukupolvi miehiä, jotka luulee että irtoseksi on ihmisoikeus ja ilman sitä elämä on pilalla.
Jotenkin huvitti lukea tätä.
Tämähän on kuin käänteinen versio naisten jutuista.
Joka ikinen päivä joku nainen palstalla valittaa miksi ei kelpaa aikuisille koulutetuille ja taloudellisesti vakaassa asemassa oleville miehille, ja nyyh en ala kun en saa mitä halua, mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa!!!1
Moni valittaa sitäkin että miksei löydy miestä perhettä perustamaan kun sellainen tarvittaisin ja nopsaan, miehet ne vain haluavat tinderöidä ja jatkaa katselemista.
Nuori mies on tietysti kauhistus, kun miehellä ei ole kokemusta eikä resursseja.
Mikseivät miehet voi pelata naisten säännöillä? Nuorina naisilla on seksuaalisuuden tuoma etu, get over with it, hyväksy ettei sulle kuulu nuori nainen. Odota vuoroasi. Vanhempana kun nainen menettää nuoruuden hehkeytensä, totta kai miehen pitääkin muuttua ja lakata katsomasta ulkonäköä. Senkin sika, miten kehtaan tehdä samaa mitä naiset itse tekivät nuorempina??? :D
Se on semmoista sitten että sukupuolten valtit ja paras ikä ovat eri. Naisen edut on nuoruus ja seksualisuus, miehen osaaminen ja resurssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun tuttavapiirissä on näkynyt se "biologisen kellon" tikittäminen. Ollaan havahduttu heräämään, että halutaankin lapsi ja sit on tehty se jonku kanssa. Toinen asiaa, nii pelko erota huonosta suhteesta, koska pelätään jäädä yksin.
Mun mielestä ne ihmiset, jotka ovat nuorena löytäneet parisuhteen ja toteavat, että löysin sen oikean enkä voi ymmärtää, että "lapsi tehdään tai parisuhde hommataan jonku kanssa " ovat mielestäni suhteellisen naiveja. Toki on paljonkin ihmisiä, jotka haluavat elää yksin kun just oikeaa ei löydy, mutta kyl ihminen on monesta kriteeristä valmis luopumaan jos yksinolo alkaa ahdistaa tai pelottaa. Ne tunteet on hyvä tiedostaa, eikä ole mitenkään väärin mennä yhteen sopivan kanssa ilman suuria suuria tunteita. Mutta ne on hyvä tunnistaa siellä taustalla.Tämä on varmasti totta, mutta ap:n kirjoituksessa ei ollut mitään tähän viittaavaa. Olisi ollut varsin ymmärrettävää, jos hän olisi vaikkapa kertonut vain pelänneensä näiden parin parisuhdetta ja perhettä haaveilleen naisen biologisen kellon tikittävän (tuskin tiesi, mitä naiset ajattelivat oikeasti, koska ei ollut heidän kanssaan edes parisuhteessa) ja etteivät nämä ulkoisesti olleet hänen makunsa. Sen sijaan ap selitti aivan toisenlaisia teorioita.
Olisi tyhmää väittää, että kaikki lapset syntyvät perheisiin, joissa vanhemmat rakastavat toisiaan aidosti, mutta ihan yhtä päätöntä on väittää, että jokainen 30+ nainen haluaa perhettä vain miehen kanssa, jota ei halua seksuaalisesti.
Ja sen lisäksi vielä, että nuo perhettä haluavat 30+ naiset ovat harrastaneet paljon irtoseksiä ja tosiasiassa haaveilevat irtoseksistä jännämiesten kanssa vai mitä ne miehet nyt olivatkaan nimeltään. Jos nuo naiset olisivat nähneet, mitä ap ajattelee, niin he olisivat varmaan olleet suht loukkaantuneita. Mutta onneksi ajatustenluku ei ole mahdollista, vaikka ap nähtävästi luulee osanneensa lukea ajatuksia näiden naisten kohdalla.
Teet semmoisen virheen että oletat naisten olleen minulle ennestään tuntemattomia. Näinhän ei siis ollut, vaan perheenperustamisikäiset ovat myös olleet naisia jotka tunsin entuudestaan.
Mitä tulee j.ännämiehiin, en usko että ovat mitään irtoseksirallia harrastaneet - ainakaan suuressa määrin. Mutta ex-poikaystävissä niitä "kiinnostavia mutta hankalia" miehiä on ainakin ollut. On ollut pettämisiä narsismia, tyttöystävän unohtamista kaverien tieltä, ja ties mitä. Ja mitä olen pari noista ex-poikkiksista tavannut, niin eivät he miltään luotettavilta kotimiehiltä vaikuttaneet.
Totta kai siis ymmärrän miksi nyt haluttaisiin luotettavampi mies. Jos unohdetaan se isoin dealbreaker eli lapsien haluaminen (muistutan yhä että olen vela, enkä ole muuttamassa mieltäni), minulle kuitenkin klikkaa tässä se että kun aikaisemmin ratkaisi puhtaasti tunne ja halu, valinnat olivat kovin erilaisia.
Haluaisitko sinä olla käytännöllinen ja turvallinen valinta joka otetaan kun seurustelu ei luonnistunut seksikkäämpien mutta vaikeampien naisten kanssa? Aika moni nainen tuntuu epäilevän että miehet ottavat kivoja naisia "kodinkoneiksi" kun oikeasti haluaisivat instamissejä? ;) Tai ainakin aihe toistuu palstalla jatkuvasti.
M38
Pitäisikö mun siis pelätä olevani käytännöllinen kodinkone koska mieheni aiemmissa tyttyöystävissä oli vikaa? Yksi oli epävakaa, toinen petti, mutta nämä sitten olivat niitä oikeasti haluttavia naisia, mutta minuun tyydyttiin? Kuule, jos ne naiset olisivat olleet sopivia miehelle, niin suhdehan jatkuisi edelleen. Näin se menee naistenkin kohdalla. Entiset kumppanit ovat kukin omalla tavallaan viallisia ja sopimattomia, siksihän heistä erottiin.
Toista viestiä kommentoidessa väitit ymmärtäväsi naisia täysin? Mun mielestä olet rakentanut täysin oman näkemyksen, joka ei lainkaan sovi siihen, miten asiat ovat todellisuudessa. Ytimenä on se, että pelkäät ettet omana itsenäsi riitä.
Kukapa tietää.
Laajempi pointti lienee että miksi sen on aina mentävä niin että niitä, sanotaanko nyt kiinnostavia mutta viallisia, miehiä on kokeiltava ensin?
Omien havaintojeni mukaan ne ovat miehiä joilla on ollut lukuisia tyttöystäviä. Jos siis puolet parikymppisistä seurustelee, meneekin niin että seurustelusuhteita kertyy pienelle joukolle miehiä paljon. Ja monelle tulevalle perheenisälle ei ainuttakaan.
Biologisesti tämän selittää naisten halua etsiä nuorina valloittajia ja seikkailijoita (halu laajentaa geenipoolia ja usko että näiden korkea-arvoisten miesten ominaisuudet siirtyvät lapsille) ja vanhempina tarve löytää luotettavampi mies turvaksi ja ravinnon hankkijaksi.
Toimivatko naiset yhä samalla tavalla, vaistojensa ohjaamina?
Omalta kannaltani tällä on merkitystä koska yhäkään 38 vuoden ikään mennessä yksikään nainen ei ole halunnut seurustella kanssani ellei asiaan liity välitön halu/tarve perustaa perhe tai parantaa nykyisen perheen sosioekonomista asemaa. Vaikka olisin niin naivi että uskoisin tämän olevan sattumaa, velamiehenä en yhäkään ole lähdössä mukaan perhekuvioihin.
Jos haluaisin perustaa perheen nopeasti, sitten olisi mukavammin kysyntää. Ja voisin katsella nuorempiakin jos haluaisin, edellinen aloitteen treffeistä tehnyt nainen oli 26v. Mainitsen tämän vain siksi ettei taas vedetä hihasta "kuitenkin haluat nuoremman naisen pikkuvaimoksi"-korttia.
M38
"Naisillehan siis irtoseksiä on aina saatavilla"
Jos tämä olisi totta, ei olisi olemassa näitä lukemattomia tälläkin palstalla puhuneita yksinäisiä, vielä yli 30-vuotiaina neitsyitä naisia.
Naiselle on irtoseksiä "aina" saatavilla, jos hän täyttää kaikki naisiin liittyvät epäinhimilliset kriteerit. Jo niinkin luonnollinen asia kuin karvoitus säärissä estää (hetero)naisen seksin saannin.
Lisättäköön vielä että jos tilanne muuttuisi ja kiinnostaisin muunakin kuin turvallisena ja luotettavana perhepalapelin osana, tuskin miettisin naisten biologiaa ja toimintamalleja sen suuremmin. Eiväthän lasten äiditkään mieti kaiken päivää lapsettomuutta.
Ydingelma tässä on nyt se että ikä ja kokemattomuus huomioon ottaen olen yllättävänkin kysytty perheenisän rooliin. Mutta kysyntä mihin tahansa muuhun on, lukuun ottamatta yhtä seksiä kärttänyttä naista, nolla.
Pakostakin se pistää miettimään että joku laajempi toimintamallihan tässä on pakko olla taustalla, kun sama kuvio toistuu sukupolvesta toiseen jokaisessa kylässä ja kaupungissa.
Käsitystä vahvistaa vastaajien voimakas reaktio ja hyökkäys persoonaani kohtaan välittömästi kun asiasta vihjaa sanallakin. Yleensä moiseen taktiikkaan turvaudutaan silloin kun a) argumentit loppuvat b) keskustelu kiusallisesta aiheesta halutaan sammuttaa.
M38
Vierailija kirjoitti:
"Naisillehan siis irtoseksiä on aina saatavilla"
Jos tämä olisi totta, ei olisi olemassa näitä lukemattomia tälläkin palstalla puhuneita yksinäisiä, vielä yli 30-vuotiaina neitsyitä naisia.
Naiselle on irtoseksiä "aina" saatavilla, jos hän täyttää kaikki naisiin liittyvät epäinhimilliset kriteerit. Jo niinkin luonnollinen asia kuin karvoitus säärissä estää (hetero)naisen seksin saannin.
En voi puhua henk koht kokemuksesta, mutta en oikein usko tuota.
Varmasti jos irtoseksiä hakee Tinderistä hyvin komealta mieheltä, on mahdollista että ko. miehelläkin on naiselle tiettyjä vaatimuksia.
M38
Kyllä mun tuttavapiirissä on näkynyt se "biologisen kellon" tikittäminen. Ollaan havahduttu heräämään, että halutaankin lapsi ja sit on tehty se jonku kanssa. Toinen asiaa, nii pelko erota huonosta suhteesta, koska pelätään jäädä yksin.
Mun mielestä ne ihmiset, jotka ovat nuorena löytäneet parisuhteen ja toteavat, että löysin sen oikean enkä voi ymmärtää, että "lapsi tehdään tai parisuhde hommataan jonku kanssa " ovat mielestäni suhteellisen naiveja. Toki on paljonkin ihmisiä, jotka haluavat elää yksin kun just oikeaa ei löydy, mutta kyl ihminen on monesta kriteeristä valmis luopumaan jos yksinolo alkaa ahdistaa tai pelottaa. Ne tunteet on hyvä tiedostaa, eikä ole mitenkään väärin mennä yhteen sopivan kanssa ilman suuria suuria tunteita. Mutta ne on hyvä tunnistaa siellä taustalla.