Lue keskustelun säännöt.
Lapset tappelee koko ajan. En jaksa enää. Mitä voisin tehdä, kun kaikkea on yritetty eikä mikään auta?
04.03.2020 |
Olen kohta 40-vuotias yh ja kahden tyttären äiti. Tytöt ovat 12- ja 11-vuotiaat ja heillä on vain 1,5 vuotta ikäeroa. Erosin kun tytöt olivat pieniä, isä asuu ulkomailla ja pitää kyllä yhteyttä tyttöihin, mutta käytännön syistä heidän suhde on aika etäinen.
Tytöt eivät ole koskaan tulleet toimeen keskenään. Riitoja, kiusaamista puolin ja toisin, tappeluita, mustasukkaisuutta, raivareita, pelkkää myrskyä ja sotaa kymmenen vuotta.
Nyt tyttöjen lähestyessä murrosikää tilanne on tullut ihan mahdottomaksi. Asumme ahtaasti mutta mukavasti kauniissa kodissa Hgin keskustassa. Meillä on kaksi huonetta ja keittiö, yhteensä 89 m2. Ongelma on se, että tytöt joutuvat jakamaan huoneen keskenään, mistä aiheutuu jatkuvaa riitaa ja tappelua. Hätäratkaisuna olen muuttanut nukkumaan keittiön sivustavedettävälle sohvalle ja vanhempi tyttäreni on saanut minun makuuhuoneeni. Pidemmän päälle tämä on kestämätön tilanne mutta toistaiseksi se takaa jonkinlaisen välirauhan.
Emme kukaan halua muuttaa ja vuokra on niin halpa, ettemme saa samalla rahalla kaksiota suurempaa mistään päin pääkaupunkiseutua. Olen hakenut isompaa kaupungin vuokra-asuntoa mutta turhaan.
Minulla on miesystävä, jonka luona voisin viettää enemmän aikaa, mutta tytöt eivät pärjää yksin tai keskenään edes yhtä yötä ilman että jotain särkyy tai tulee sairaalareissu. Kokemusta on.
Miten saisin rauhan pieneen perheeseemme? Tämä on ihan lähtenyt käsistä, enkä tiedä mitä tekisin! Auttakaa!
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahvista tyttöjen keskinäistä suhdetta tekemällä heidän kanssa yhdessä jotakin kivaa. Ole heille itse enemmän läsnä ja puutu heti riitatilanteeseen. Varsinkin väkivaltaan. Vie aikaa ja tarvitaan hermoja ja johdonmukaisuutta mutta uskoisin että näillä meno rauhoittuu. Yhdistävää tekemistä koko perheellä!
Tämä voi vain pahentaa tilannetta. Jos sisarukset eivät vain sovi luonteiltaan yhteen, niin ei siinä mikään määrä yhdessä vietettyä aikaa auta, päinvastoin. Yhdessäolo rasittaa ja ajaa hermoromahduksen partaalle. Minun ja siskoni välit paranivat vasta kun emme enää asuneet samassa asunnossa, näemme harvoin, eikä riitojakaan sen takia ole kuin harvoin.
Sille ei nyt vaan voi elämässä mitään, että esimerkiksi lapsuudenkodissa tai myöhemmin vaikkapa työpaikalla joutuu olemaan yhdessä ihmisen kanssa josta ei yhtään tykkää. Jokaisen pitää opetella olemaan näissä tilanteissa ilman, että raivotaan, tapellaan ja kiusataan.
Siksi suosittelisin ap:lle, että tekisi tämän asian selväksi myös lapsilleen (suorin sanoin). Ja jatkossa ankarasti rankkua lapsille jos raivoavat, tappelevat tai kiusaavat. Ihan joka kerta.
Ei tarvitse olla keskenään 24/7 ilman esimiestä.
Ei nuo lapset rangaistuksia kaipaa vaan läsnäolevaa vanhempaa. Ja molemmilla pitää olla oma elämä. Oma huone nyt ihan ekaksi.
Miten niin 24 tuntia 7 päivää viikossa? Lapset käyvät koulussa, ja yleensä myös muualla kodin ulkopuolella.
Eikä kaikissa työpaikoissa ja muissa vastaavissa aikuisten paikoissa todellakaan ole esimiestä.
Vanhemman läsnäolo taas auttaa huonoon käytökseen vain, jos siihen huonoon käytökseen puututaan. Osa sitä puuttumista taas ovat rangaistukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun pitää tehostaa rangaistusta riitelystä. Vanha kunnon nurkka-aresti toimii hyvin eli kun tytöt riitelevät, komennat ne nurkkaan seisomaan. Kasvot kohti seinää ja nenä sekä varpaat kiinni seinään. Kädet joko sivulle tai pään päälle ristiin. Siinä pitää pysyä hiljaa ja liikkumatta sinun määräämä aika. Alkuun 10-15 min riittää. Alussa lapset voivat laittaa vastaan, mutta ne pitää ehdottomasti laittaa takaisin nurkkaan, jos tulevat pois ja MITÄÄN MUUTA TEKEMISTÄ EI PIDÄ SALLIA ennen kuin nurkka-aresti on suoritettu. Kun toinen pääsee pois suoritettuaan omansa asianmukaisesti, myös toinen oppii nopeasti, kun kuulee toisen tekevän jotain kivaa ja itse joutuu vain tuijottamaan seinää.
Jos lapset vielä toistuvien 10-15 minuutin nurkkakomennusten jälkeen haluavat riidellä, laita ne sinne pidemmäksi aikaa. 30-45 min vie puhdin jo paatuneimmaltakin riitapukarilta.
Huom! Alku voi olla hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahvista tyttöjen keskinäistä suhdetta tekemällä heidän kanssa yhdessä jotakin kivaa. Ole heille itse enemmän läsnä ja puutu heti riitatilanteeseen. Varsinkin väkivaltaan. Vie aikaa ja tarvitaan hermoja ja johdonmukaisuutta mutta uskoisin että näillä meno rauhoittuu. Yhdistävää tekemistä koko perheellä!
Tämä voi vain pahentaa tilannetta. Jos sisarukset eivät vain sovi luonteiltaan yhteen, niin ei siinä mikään määrä yhdessä vietettyä aikaa auta, päinvastoin. Yhdessäolo rasittaa ja ajaa hermoromahduksen partaalle. Minun ja siskoni välit paranivat vasta kun emme enää asuneet samassa asunnossa, näemme harvoin, eikä riitojakaan sen takia ole kuin harvoin.
Sille ei nyt vaan voi elämässä mitään, että esimerkiksi lapsuudenkodissa tai myöhemmin vaikkapa työpaikalla joutuu olemaan yhdessä ihmisen kanssa josta ei yhtään tykkää. Jokaisen pitää opetella olemaan näissä tilanteissa ilman, että raivotaan, tapellaan ja kiusataan.
TÄMÄ OLI PARAS NEUVO! JUST NÄIN! Että olet aivan loppu siihen jatkuvaan tappeluun,sulla on oikeus olla omassa kodissasi rauhassa duunin jälkeen! JOS MENO ei muutu,hankit lastensuojelupäätöksen joka tarkoittaa että joudutte pois kotoa,molemmat ja sitä ET halua. Mutta rauhassa pitää koittaa elää. Ja sanktioita tappeluitten mukaan,telkkarit pois,puhelimet pois jne viikkorahoista puhumattakaan,meikit,uudet vaatteet jne. Nyt loppui mesoaminen! Sinähän se pomo olet! Hieno vinkki! JA laske joo milloin siis montako vuotta on että muuttavat pois! JA sano ääneen että lasket päiviä...
Siksi suosittelisin ap:lle, että tekisi tämän asian selväksi myös lapsilleen (suorin sanoin). Ja jatkossa ankarasti rankkua lapsille jos raivoavat, tappelevat tai kiusaavat. Ihan joka kerta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahvista tyttöjen keskinäistä suhdetta tekemällä heidän kanssa yhdessä jotakin kivaa. Ole heille itse enemmän läsnä ja puutu heti riitatilanteeseen. Varsinkin väkivaltaan. Vie aikaa ja tarvitaan hermoja ja johdonmukaisuutta mutta uskoisin että näillä meno rauhoittuu. Yhdistävää tekemistä koko perheellä!
Tämä voi vain pahentaa tilannetta. Jos sisarukset eivät vain sovi luonteiltaan yhteen, niin ei siinä mikään määrä yhdessä vietettyä aikaa auta, päinvastoin. Yhdessäolo rasittaa ja ajaa hermoromahduksen partaalle. Minun ja siskoni välit paranivat vasta kun emme enää asuneet samassa asunnossa, näemme harvoin, eikä riitojakaan sen takia ole kuin harvoin.
Sille ei nyt vaan voi elämässä mitään, että esimerkiksi lapsuudenkodissa tai myöhemmin vaikkapa työpaikalla joutuu olemaan yhdessä ihmisen kanssa josta ei yhtään tykkää. Jokaisen pitää opetella olemaan näissä tilanteissa ilman, että raivotaan, tapellaan ja kiusataan.
Siksi suosittelisin ap:lle, että tekisi tämän asian selväksi myös lapsilleen (suorin sanoin). Ja jatkossa ankarasti rankkua lapsille jos raivoavat, tappelevat tai kiusaavat. Ihan joka kerta.
Kuvittele, että joutuisit asumaan samassa asunnossa, mahdollisesti samassa huoneessa, 18 vuotta sen ihmisen kanssa, josta vähiten tässä maailmassa pidät. Ehkä nyt ymmärrät, että on aivan kohtuutonta edellyttää ketään sietämään tuollaista tilannetta hymyssä suin. Työkaveri on aivan eri asia, koska yleensä sellaisten seuraa ei tarvitse sietää enempää kuin 40 tuntia viikossa, eikä tarvitse teeskennellä ystäviä tai "tehdä jotain kivaa" yhdessä.
No ei tietenkään tarvitse olla hymyssä suin tai teeskennellä kiintymystä. Mutta ei myöskään saa esimerkiksi kiusata.
Kiusaamiseen ym. ei siis pidä jättää puuttumatta sillä varjolla, että "ne nyt eivät vaan pidä toisistaan".
Sen puoleen nämä pitämiset eivät varsinkaan lapsilla edes ole mitään kiveen hakattuja. Yhtenä vuotena saattaa olla pelkkää riitaa ja seuraavana vuotena taas saattavat leikkiä oikein hyvin keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää tehostaa rangaistusta riitelystä. Vanha kunnon nurkka-aresti toimii hyvin eli kun tytöt riitelevät, komennat ne nurkkaan seisomaan. Kasvot kohti seinää ja nenä sekä varpaat kiinni seinään. Kädet joko sivulle tai pään päälle ristiin. Siinä pitää pysyä hiljaa ja liikkumatta sinun määräämä aika. Alkuun 10-15 min riittää. Alussa lapset voivat laittaa vastaan, mutta ne pitää ehdottomasti laittaa takaisin nurkkaan, jos tulevat pois ja MITÄÄN MUUTA TEKEMISTÄ EI PIDÄ SALLIA ennen kuin nurkka-aresti on suoritettu. Kun toinen pääsee pois suoritettuaan omansa asianmukaisesti, myös toinen oppii nopeasti, kun kuulee toisen tekevän jotain kivaa ja itse joutuu vain tuijottamaan seinää.
Jos lapset vielä toistuvien 10-15 minuutin nurkkakomennusten jälkeen haluavat riidellä, laita ne sinne pidemmäksi aikaa. 30-45 min vie puhdin jo paatuneimmaltakin riitapukarilta.
Huom! Alku voi olla hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo.
TÄMÄ ON HENKISTÄ VÄKIVALTAA JA LAITONTA KIDUTUSTA! EI SAA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitat ne kehään tappelemaan, jolloin toinen lapsista poistuu kehästä voittajana ja täten myös alfalapsena. Näin betalapsi alkaa kunnioittaa alfalasta koska on vahvempi ja alfalapsi betalasta, koska hän taisteli kunniallisesti loppuun saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pienemmät lapset kuin teillä, mutta tehokkain tapa on ollut ottaa aikaa erikseen lasten kanssa. Lapsesi ovat jo sen verran vanhoja, että luulisi onnistuvan teillä helposti! Toinen lapsi yksin/kaverin kanssa muutamia tunteja ja sillä aikaa aikuinen tekee jotain vain keskittyen yhteen lapseen.
Joo, tätä on kokeiltu. Toimii sen hetken, kun lapset ovat erillään. Heti sen jälkeen taas alkaa tappelu entistä pahempana. Ja olen töissä klo 9-17 eli aikaa on rajoitetusti ja tarvitsisin itsellenikin omaa aikaa ja rauhaa. Ap
Kyllä sä nyt vaan revit sitä aikaa niille lapsillesi. Nyt kuulostaa sieltä, että äiti tarvitsee omaa aikaa ja lasten kanssa ei tehdä mitään. Lapset hyppivät toimettomina pitkin seiniä ja kiusaavat toisiaan kun eivät muutakaan keksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsilla lainkaan harrastuksia? Kavereita?
Vai kökötättekö te kaikki siellä kaksiossa kaiket illat keskenänne?
Jos kerran asutte Helsingin keskustassa, käykö he museoissa, luisteluradoilla, leikkipuistoissa, kaupungilla?
Ei mun tytöt tuonikäisinä juuri kotona keskenänsä kököttäneet, vaan harrastivat ja leikkivät kavereiden kanssa ja puuhasivat kaikenlaista.
He on myös tarkoituksella eri kouluissa, koska esikoiseni on hyvin dominoiva enkä halunnut kuopuksen koulutaipaleen olevan "senjasensisko" vaan ihan oma persoonansa. Tämäkin on Helsingissä helppoa.
ei käy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää tehostaa rangaistusta riitelystä. Vanha kunnon nurkka-aresti toimii hyvin eli kun tytöt riitelevät, komennat ne nurkkaan seisomaan. Kasvot kohti seinää ja nenä sekä varpaat kiinni seinään. Kädet joko sivulle tai pään päälle ristiin. Siinä pitää pysyä hiljaa ja liikkumatta sinun määräämä aika. Alkuun 10-15 min riittää. Alussa lapset voivat laittaa vastaan, mutta ne pitää ehdottomasti laittaa takaisin nurkkaan, jos tulevat pois ja MITÄÄN MUUTA TEKEMISTÄ EI PIDÄ SALLIA ennen kuin nurkka-aresti on suoritettu. Kun toinen pääsee pois suoritettuaan omansa asianmukaisesti, myös toinen oppii nopeasti, kun kuulee toisen tekevän jotain kivaa ja itse joutuu vain tuijottamaan seinää.
Jos lapset vielä toistuvien 10-15 minuutin nurkkakomennusten jälkeen haluavat riidellä, laita ne sinne pidemmäksi aikaa. 30-45 min vie puhdin jo paatuneimmaltakin riitapukarilta.
Huom! Alku voi olla hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo.
TÄMÄ ON HENKISTÄ VÄKIVALTAA JA LAITONTA KIDUTUSTA! EI SAA!
Nurkkassa seisottaminen tai muu aresti ei ole Suomessakaan laitonta.
Niin ja rangaistusten kuuluu kirpaista ja kovaa. Jos ne eivät kirpaise, niin ne ovat tehottomia ja turhia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sivusta huomannut, että jos lapsilla on noin pieni ikäero, niillä harvoin on lämpimät välit.
Muistan lapsuudesta esim kun olin kaverini kanssa ja sen vuotta vanhempi veli oli paikalla, niin ne tappelivat niin kovaa, että kuului oikein nyrkkien lätinät ihoon ja tukat lähti päästä kaverilla ja molemmat melkein tappoivat toisensa, sitä oli järkyttävä katsoa. Itse olin isosisko 4 vuotta nuoremmalle siskolleni ja olen aina suojellut sitä ja koskaan ei ole tapeltu fyysisesti eikä oikein muutoinkaan, oli vaikea uskoa että sisarukset vihasivat toisiaan, minusta sisarusten kuuluu rakastaa ja puolustaa toisiaan.
Mutta kuten sanottu, taitaa liian pieni ikäero altistaa kilpailulle ja jonkunlaiselle sisaruskateudelle.
Jokatapauksessa, toivottavasti tilanteeseen tulee jotain apua. Itse en osaa auttaa, muuten kuin neuvoa että kokeile että uhkailet niitä jollain, uhkailu tehoaa useimpiin lapsiin. Ja koita keksiä jotain tosi kivaa perheen kesken, suunnitella jotain kivaa, että tytöillä ois jotain odotettavaa, ja jos eivät käyttäydy, niin se ei ehkä onnistukaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen sivusta huomannut, että jos lapsilla on noin pieni ikäero, niillä harvoin on lämpimät välit.
Muistan lapsuudesta esim kun olin kaverini kanssa ja sen vuotta vanhempi veli oli paikalla, niin ne tappelivat niin kovaa, että kuului oikein nyrkkien lätinät ihoon ja tukat lähti päästä kaverilla ja molemmat melkein tappoivat toisensa, sitä oli järkyttävä katsoa. Itse olin isosisko 4 vuotta nuoremmalle siskolleni ja olen aina suojellut sitä ja koskaan ei ole tapeltu fyysisesti eikä oikein muutoinkaan, oli vaikea uskoa että sisarukset vihasivat toisiaan, minusta sisarusten kuuluu rakastaa ja puolustaa toisiaan.
Mutta kuten sanottu, taitaa liian pieni ikäero altistaa kilpailulle ja jonkunlaiselle sisaruskateudelle.Jokatapauksessa, toivottavasti tilanteeseen tulee jotain apua. Itse en osaa auttaa, muuten kuin neuvoa että kokeile että uhkailet niitä jollain, uhkailu tehoaa useimpiin lapsiin. Ja koita keksiä jotain tosi kivaa perheen kesken, suunnitella jotain kivaa, että tytöillä ois jotain odotettavaa, ja jos eivät käyttäydy, niin se ei ehkä onnistukaan.
No mulla on viisi vuotta vanhempi sisko joka löi ja muksi ja repi hiuksista ja kyykytti henkisesti 24/7. Nyt ollaan jo viisissäkymmenissä ja se sama kamala ylemmyydentuntoinen halveksuva kyykyttäminen jatkuu edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sivusta huomannut, että jos lapsilla on noin pieni ikäero, niillä harvoin on lämpimät välit.
Muistan lapsuudesta esim kun olin kaverini kanssa ja sen vuotta vanhempi veli oli paikalla, niin ne tappelivat niin kovaa, että kuului oikein nyrkkien lätinät ihoon ja tukat lähti päästä kaverilla ja molemmat melkein tappoivat toisensa, sitä oli järkyttävä katsoa. Itse olin isosisko 4 vuotta nuoremmalle siskolleni ja olen aina suojellut sitä ja koskaan ei ole tapeltu fyysisesti eikä oikein muutoinkaan, oli vaikea uskoa että sisarukset vihasivat toisiaan, minusta sisarusten kuuluu rakastaa ja puolustaa toisiaan.
Mutta kuten sanottu, taitaa liian pieni ikäero altistaa kilpailulle ja jonkunlaiselle sisaruskateudelle.Jokatapauksessa, toivottavasti tilanteeseen tulee jotain apua. Itse en osaa auttaa, muuten kuin neuvoa että kokeile että uhkailet niitä jollain, uhkailu tehoaa useimpiin lapsiin. Ja koita keksiä jotain tosi kivaa perheen kesken, suunnitella jotain kivaa, että tytöillä ois jotain odotettavaa, ja jos eivät käyttäydy, niin se ei ehkä onnistukaan.
Uhkaileminen ei ole lastenkasvatusta ja siihen puuttuu kyllä lastensuojelu nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano ettet kesta menoa ja olet varannut heille paikat koulukodista. Adios amigas!
Surullista että tartun ekaksi tähän, mutta täytyy myöntää että onhan se sijoitus käynyt mielessä. Siis kaikkein heikompina hetkinäni. Ap
No just. Hoida osasi vanhempana eli kunnon seuraamukset tappelusta, käytännössä tarkoittaa kännykän ja muiden laitteiden pois ottamista. Ei kaikkia tappelevia teinejä voi sijoittaa laitoksiin, jotta äiti saa viettää aikaa uuden miehen kanssa. Maksat isommasta asunosta ja pistät säännöt kotiin.
P.S. lastensuojelusta saat kyllä tukea vanhemmuuteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei rangaistuksia. Lisää vain uhmaa ja epäluottamusta. Googlaa "Toimiva perhe". Yritä uudestaan perheneuvolaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano ettet kesta menoa ja olet varannut heille paikat koulukodista. Adios amigas!
Surullista että tartun ekaksi tähän, mutta täytyy myöntää että onhan se sijoitus käynyt mielessä. Siis kaikkein heikompina hetkinäni. Ap
Minulle tuli aloituksesta vahva olo, että sinä olet kaiken pahanolon lähde perheessänne. Mutta vasta tämä viesti vahviste sen. Mene terapiaan.
Ilmoittaisin selkeästi, että et enää jaksa tällaistä menoa, ja siitä seurauksena jompi kumpi tytöistä joutuu lähtemään koulukotiin, tai saa menolipun isänsä luo. Se lähtee, joka ei lopeta perseilyä, eli siitä vaan omaa käyttäytymistään hillitsemään.
Tietysti asia ei ole näin yksinkertainen monestakin syystä oikeasti, mutta ei nämä raivopäät sitä käsitä eikä tajua.
Toinen minkä tekisin selväksi, etten missään olosuhteessa hyväksy enää tuollaista käytöstä kotonani. Jos eivät osaa pitää mölyjä mahassaan, siitä seuraa rangaistus - joka sitten kanssa pitää, eikä lepsuilua äidin taholta tässä.
Rangaistus olisi sellaisten asioiden ja tavaroiden häipyminen joista pitävät, kunnes käytös paranee.
Tässä on laitettava selvät sävelet tuollaiselle kotiterroristeille, sillä iän myötä otteet tulevat kovenemaan myös. Nyt on viime hetket puuttua käytöshäiriöihin, eikä vain levitellä käsiää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sivusta huomannut, että jos lapsilla on noin pieni ikäero, niillä harvoin on lämpimät välit.
Muistan lapsuudesta esim kun olin kaverini kanssa ja sen vuotta vanhempi veli oli paikalla, niin ne tappelivat niin kovaa, että kuului oikein nyrkkien lätinät ihoon ja tukat lähti päästä kaverilla ja molemmat melkein tappoivat toisensa, sitä oli järkyttävä katsoa. Itse olin isosisko 4 vuotta nuoremmalle siskolleni ja olen aina suojellut sitä ja koskaan ei ole tapeltu fyysisesti eikä oikein muutoinkaan, oli vaikea uskoa että sisarukset vihasivat toisiaan, minusta sisarusten kuuluu rakastaa ja puolustaa toisiaan.
Mutta kuten sanottu, taitaa liian pieni ikäero altistaa kilpailulle ja jonkunlaiselle sisaruskateudelle.Jokatapauksessa, toivottavasti tilanteeseen tulee jotain apua. Itse en osaa auttaa, muuten kuin neuvoa että kokeile että uhkailet niitä jollain, uhkailu tehoaa useimpiin lapsiin. Ja koita keksiä jotain tosi kivaa perheen kesken, suunnitella jotain kivaa, että tytöillä ois jotain odotettavaa, ja jos eivät käyttäydy, niin se ei ehkä onnistukaan.
Uhkaileminen ei ole lastenkasvatusta ja siihen puuttuu kyllä lastensuojelu nykyään.
Kyllä on, ja yleensä hyvin toimivaa.
Ai puuttuu vai, ei oo näkynyt meillä lastensuojelua 16 vuoden aikana kertaakaan ja lapsi voi hyvin, jo lukiolainen.
Eiks perheneuvolaan tarvita lähete? Ja sellaista ei ole saatu. Nuorempi testattu neurologilla mitään ei ole löytynyt. Tämä tuli koulun kautta, kun häiriköi ja kiusasi sielläkin. Mutta ei siis add, tarkkaavsisuushäiriötä tms. Ap
Perheneuvolaan ei tarvitse lähetettä, joko soitat tai otat verkkosivujen kautta yhteyttä. Jonot tosin ovat yleensä pitkät. Sieltä ei myöskään mitään taikakonsteja saa, mutta ihan hyviä vinkkejä ja perspektiiviä asioihin. Itse olen käynyt jonkin aikaa juuri kun lapset tappelevat ihan kokoajan ja vanhempi saa megaraivareita. Mulla kans pahimpina hetkinä sellainen olo, että lähetän lapset johonkin pois ja saan itse olla rauhassa. Mulla ei edes riitä energia minkään parisuhteen miettimiseen, olen myös yh. Kaikki energia menee lapsiin, töihin ja kotiin. Ei paljoa jaksa itsensäkään eteen tehdä. Nukkumisesta pidän kiinni, koska muuten en tätä showta jaksa. Tsemppiä! Kohta ne muuttaa pois kotoa ja nää ajat unohtuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei rangaistuksia. Lisää vain uhmaa ja epäluottamusta. Googlaa "Toimiva perhe". Yritä uudestaan perheneuvolaan.
No ei todellakaan lisää uhmaa eikä epäluottamusta.
Lapsikin ymmärtää, että jos sääntöjä rikkoo niin siitä on luonnollista tulla rangaistus tai muu seuraamus. Rangaistus ei siis ole epäoikeudenmukainen vaan päinvastoin erittäin oikeudenmukainen.
Sen sijaan rangaistuksettomuus lisää uhmaa ja epäluottamusta. Se kun opettaa ihmiselle sitä, että voi vapaasti uhmata ilman seurauksia ja, ettei auktoriteetti oikeasti ole auktoriteetti. Lapsi tarvitsee elämäänsä luotettavan auktoriteetin (=äiti ja/tai isä) jotta kasvaisi tasapainoiseksi.
Kuvittele, että joutuisit asumaan samassa asunnossa, mahdollisesti samassa huoneessa, 18 vuotta sen ihmisen kanssa, josta vähiten tässä maailmassa pidät. Ehkä nyt ymmärrät, että on aivan kohtuutonta edellyttää ketään sietämään tuollaista tilannetta hymyssä suin. Työkaveri on aivan eri asia, koska yleensä sellaisten seuraa ei tarvitse sietää enempää kuin 40 tuntia viikossa, eikä tarvitse teeskennellä ystäviä tai "tehdä jotain kivaa" yhdessä.