Naiset, kuinka paha turn off, jos miehellä on lapsia?

Ei olisi turn-off, jos pari asiaa täyttyisi: mun ei tarvitsisi piitata niistä lapsista tuon taivaallista ja välit niiden äitiin olisi terveet (ei mustasukkaisuusdraamaa tmv.)

Ehkä enemmän turn off on tuo "eroamassa". Siis ei ole vielä edes eronnut.

Jos olisin sinkku niin deittailisin ainoastaan miestä jolla on lapsia. Miehen on oltava ehdottomasti myös lapsirakas, eikä kokea lapsiaan rasitteena. Mitä huolehtivaisempi isä, sen isompi turn on.

Ainoa turn off olisi se, jos puhuu rumasti exästään. Yhden muuten ihanan yh-isän kanssa loppui tapailu tästä syystä.

Ei todellakaan turn-off, päin vastoin. Itse halusin eron jälkeen nimenomaan miehen, jolla on lapsia koska minullakin on.

Nykyään meillä on kaikki lapset joka toinen viikko ja se sujuu hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä naiset tuntuvat olevan lapsivihamielisiä.

Omat lapset näköjään nippa nappa kiinnostavat, mutta vieraita lapsia ei haluta edes nähdä.

Eipä olisi pitänyt avata tätä ketjua.

Miksi pitäisi olla kiinnostunut toisten lapsista? Siksi, että on nainen? Jokainen hoitaa omansa, jos on lapsia hankkinut. - Aikuisen äiti

Tämä. Jos minulla on jokatoinen viikko vapaata omistani niin en todellakaan tuhlaa sitä jonkun muun lasten hoitamiseen!

Ei ole turn off, jos lapsia on vain yhdelle naiselle ja mies on aktiivisesti ja vastuunsa hoitaen osa lasten elämää.

N26

3 ja 6 v lapset ovat niin pieniä, että erosta ei kovin kauaa varmaan aikaa ole kulunut? Eikä toisaalta yhtään houkuttele viettää aikaa ihan noin pienten muksujen kanssa. Joten kyllä tuo tässä vaiheessa turn offilta tuntuu. Vai miten harvoin se mies lapsiaan oikein tapaa, jos hän ajattelee, ettei naisystävän tarvitse olla lasten kanssa edes tekemisissä? Itseäni ei houkuttele mikään viikko-viikko suhde pidemmän päälle.

Ei haittaisi. Mutta en minä mitään äidin roolia haluaisi. Voisin muodostaa roolin, jossa satunnaisesti huolehtisin lapsen tarpeista, ns. yllättävissä tilanteissa. Voisin olla enemmän kaveri lapselle kuin vanhempi, vaikka vastuullinen olenkin. Ja ehdottomasti omat asunnot, jos lapset olisivat enemmän kuin joka toisen viikonlopun isällään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ole juuri siinä tilanteessa, että tapailen miestä jolla on yksi lapsi (7 v.) Lapsi on isällään joka toisen viikon ke-ma. Olemme tapailleet muutaman kuukauden ja mies haluaisi, että tapaisin hänen lapsensa, mutta itse en tiedä olenko valmis siihen. Tietysti haluan saada suhteen toimimaan ja myös jossain vaiheessa viettää aikaa lapsen kanssa, mutta pelkään juuri sitä, että minulta odotetaan kuskaamista ja viihdyttämistä mutta muuten lapsen elämään en saa puuttua. On myös ollut jotenkin kauhea todeta, että en tule ikinä olemaan miehelle se ykkösihminen hänen elämässään, aina lapsi tulee menemään edelleni. Nyt emme ole yli viikkoon nähneet ja ärsyttää sekin, että hänen exänsäkin on nähnyt häntä nyt enemmän kuin minä. En siis ole mustasukkainen, mutta ärsyttäväähän tuo on. Vinkkejä kokeneemmilta miten saisin suhteen toimimaan ja mitä asioita pitäisi huomioida? En ole siis aikaisemmin seurustellut ihmisen kanssa, jolla on lapsia ja itse olen vela.

Tuollaista se koko suhde tulee olemaan, valitettavasti. Lapsi menee aina edelle ja myös exä tulee pyörimään vahvasti kuvioissa lapsen takia. 

Lapsettoman kumppanin kanssa näitä ongelmia ei ole.

Ihan mutu-tuntumalla väitän, että harvalle miehelle lapsi on maailman tärkein asia....

Mutulla väität asioita, josta et tiedä yhtään mitään.

Olen itse mies, enkä tunne ainuttakaan perheellistä miestä / lasten isää, jolle oma lapsi EI olisi maailman tärkein asia. Joka iikka tekisi lapsen/lasten eteen mitä tahansa.

No, jos tapaat miehiä lähinnä niissä samoissa narkkaripiireissä, joissa itse liikut??

Ja tästä syystä ei kannata sekaantua miehiin, joilla on valmiita lapsia. Jos haluaisin että kotonani on kakaroita niin kai niitä olisin itse tehnyt.

Automaattinen turn off. En halua edes omia lapsia, vielä vähemmän muiden. Lapsia tehneet seurustelkoot keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä enemmän turn off on tuo "eroamassa". Siis ei ole vielä edes eronnut.

Ai hemmetti. Tuo multa jäi jotenkin huomaamatta, mutta tosiaan, kaveri ei ole vielä edes eronnut! Eihän hän sitten voi vielä tietää, miten se lasten kanssa oleminen tai niiden äidin reaktio eroon, miehen uuteen suhteeseen ja lasten tapaamiskuvioihin tulee oikeasti olemaan!

Juu. Hoitakoon tyyppi sen eron nyt ensin alta pois ja opetelkoon rauhassa eron jälkeiset kuviot. Parin vuoden päästä voisi alkaa sitten miettimään uutta parisuhdetta, kunhan elämä ja psyykkinen puoli ovat varmasti siinä kunnossa, että uudesta naisystävästä ei muodostu laastaria miehelle, joka ei uskalla olla yksin.

Ei olisi turn off. Itselläni on suuri oman tilan tarve ja minusta olisi vain hyvä, että miehellä on paljon omaa elämää ja menoja, esim. niihin lapsiin liittyen. Koska mies elää lapsiarkea, niin hänellä oletettavasti olisi myös arejanhallinnan perustaidot, jotka edelliseltä, lapsettomalta miesystävältäni puuttuivat. Yhteen en olisi muuttamassa, mutta tämä koskee niin lapsettomia, kuin lapsellisia miehiä ihan yhtä lailla.