"Hengenvaarallisesti lihava"-sarja jms. Miten voi olla, että henkilö tai lähipiirinsä ei havahtunut järkyttävään lihomiseen paljon aikaisemmassa vaiheessa kuin 250-300 kg tjsp?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen myös sitä, että suurin osa näiden lihavien omaisista/ystävistä on todella lihavia. Miksi he eivät rupea laihduttamaan samaan aikaan? Ihmettelen myös sitä, että nämä ohjelmassa olevat ovat työttömiä, mutta heillä on kuitenkin varaa ostaa ruokaa, niin paljon,että he lihovat noin lihaviksi? Itse jäin työttömäksi suomessa, olen 56vuotias, ei minulla ole varaa ostaa ruokaa niin paljon, että lihoisin. Kelan työttömyysavustuksella olen laihtunut 10kg. vuodessa. Minä syön pakastevihanneksia, seitiä, kaalia, kerran vuodessa pizzaa.

Miten heillä on varaa muuttaa Texasiin lihavuusleikkauksen vuoksi asumaan?Kaikilla mahtavat tila-autot, jne. .

Tuottajat maksavat kulut.

Tai sitten ottavat luottokortteja/lainaa. Niitä saa Amerikassa helpommin kuin Suomessa.

Amerikka ei ole täydellinen maa, mutta tuosta asiasta olen niille kateellinen. Suomessa ei saa lainaa ellei ole vakaat hyvät tulot. Jenkeissä saa. Velkaan suhtaudutaan vähän sillä asenteella, ettei sitä lopulta olekaan tarkoitus maksaa pois. Tolla tavalla raha kiertää taloudessa ja syntyy niitä uusia työpaikkoja jne. Jokunen vuosi sitten kun niilläkin oli taantumaa oli siellä puhetta, että ihmisille pitäisi antaa rahaa tuhlattavaksi ja siten talous saisi buustia. Suomessa ei saa lainaa ja kaikesta pitää säästää. 

Toinen asia mistä olen kateellinen jenkeille on se niiden valtion koko. Voit muuttaa minnesotasta helposti arizonaan, jos kylmyys ja talvi alkaa kyllästyttämään. Arizonasta voit muuttaa helposti Vermontiin jos kaipaat raikasta kosteahkoa ilmastoa aavikon jälkeen. Näkee monenlaisia paikkoja saman valtion sisällä ilman, että pitäisi muuttaa toiseen maahan ja täten ei tule niitä kielimuuriongelmia kun kaikki puhuu englantia. Töitä on paikoin niin paljon tarjolla, että työnantaja hakee sinut töihin. Suomessa nyt on melkein ihan sama missä asuu, kun täällä luonto on samanlaista joka paikassa ja valtiona muutenkin aika pieni. Ei voi varsinaisesti aloittaa "uutta elämää" missään. 

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin työttömäksi. Ostan pakastevihanneksia, juureksia, jauhelihaa. Teen halvalla ruoat, enkä liho. Miksi nämä usan läskit syövät pikaruokaa, vaikka terveellinen ruoka on halvempaa? Eikö usassa te-toimisto patista työnhakuun, niinkuin suomessa? Suomessa lihavuus ei ole syy jäädä kotiin. Täällä läskeillekin tarjotaan töitä.

Usan työttömyysprosentti on 3.

Vierailija kirjoitti:

Ylipainon tunnistaminen ei kuulu tavallisen ihmisen osaamisalueeseen.

Muistaakseni eräs (edesmennyt) kehopositiivi kertoi aikoinaan lehdessä, että hän ei itse huomannut lihomistaan, vaan havahtui siihen vasta, kun meni vaa'alle, jolloin paino oli lähes 200kg! Ja oli vielä tuolloinkin tyytyväinen ulkonäköönsä.

Mun paino 72 kg ja bmi jossain 30 tienoilla ja katselin kateellisena yhtä naista "Mitä heille nyt kuuluu" -jaksossa. Hänellä oli painoa edelleen vähintään 120 kg luultavasti ja kävely oli vaikeaa jaloissa olevan ylimääräisen ihon takia. Mutta hän näytti niin hyvältä ja naiselliselta mekoissa päärynävartalon takia. Kun ite oon mallia mörssäri niin näytän aina painoani läskimmältä. Leveät hartiat, kapea lantio, lyhyet jalat. Tuskin 200 kg voi tulla kenellekään yllätyksenä tai edes 150 kg, mutta kyllä mä uskon että jossain määrin kropan muoto voi hämärä ihmistä kuvittelemaan että asiat on paremmin kuin on.

Vierailija kirjoitti:

Ylipainon tunnistaminen ei kuulu tavallisen ihmisen osaamisalueeseen.

Muistaakseni eräs (edesmennyt) kehopositiivi kertoi aikoinaan lehdessä, että hän ei itse huomannut lihomistaan, vaan havahtui siihen vasta, kun meni vaa'alle, jolloin paino oli lähes 200kg! Ja oli vielä tuolloinkin tyytyväinen ulkonäköönsä.

Kyllähän sen oman lihomisensa nyt yleensä huomaa siitä, että entiset vaatteet eivät sovi päälle. Jos vaatekoko muuttuu esim 38---------46, kyllä pitäisi hälytyskellot alkaa soimaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen myös sitä, että suurin osa näiden lihavien omaisista/ystävistä on todella lihavia. Miksi he eivät rupea laihduttamaan samaan aikaan? Ihmettelen myös sitä, että nämä ohjelmassa olevat ovat työttömiä, mutta heillä on kuitenkin varaa ostaa ruokaa, niin paljon,että he lihovat noin lihaviksi? Itse jäin työttömäksi suomessa, olen 56vuotias, ei minulla ole varaa ostaa ruokaa niin paljon, että lihoisin. Kelan työttömyysavustuksella olen laihtunut 10kg. vuodessa. Minä syön pakastevihanneksia, seitiä, kaalia, kerran vuodessa pizzaa.

Miten heillä on varaa muuttaa Texasiin lihavuusleikkauksen vuoksi asumaan?Kaikilla mahtavat tila-autot, jne. .

Tuottajat maksavat kulut.

Tai sitten ottavat luottokortteja/lainaa. Niitä saa Amerikassa helpommin kuin Suomessa.

Amerikka ei ole täydellinen maa, mutta tuosta asiasta olen niille kateellinen. Suomessa ei saa lainaa ellei ole vakaat hyvät tulot. Jenkeissä saa. Velkaan suhtaudutaan vähän sillä asenteella, ettei sitä lopulta olekaan tarkoitus maksaa pois. Tolla tavalla raha kiertää taloudessa ja syntyy niitä uusia työpaikkoja jne. Jokunen vuosi sitten kun niilläkin oli taantumaa oli siellä puhetta, että ihmisille pitäisi antaa rahaa tuhlattavaksi ja siten talous saisi buustia. Suomessa ei saa lainaa ja kaikesta pitää säästää. 

Toinen asia mistä olen kateellinen jenkeille on se niiden valtion koko. Voit muuttaa minnesotasta helposti arizonaan, jos kylmyys ja talvi alkaa kyllästyttämään. Arizonasta voit muuttaa helposti Vermontiin jos kaipaat raikasta kosteahkoa ilmastoa aavikon jälkeen. Näkee monenlaisia paikkoja saman valtion sisällä ilman, että pitäisi muuttaa toiseen maahan ja täten ei tule niitä kielimuuriongelmia kun kaikki puhuu englantia. Töitä on paikoin niin paljon tarjolla, että työnantaja hakee sinut töihin. Suomessa nyt on melkein ihan sama missä asuu, kun täällä luonto on samanlaista joka paikassa ja valtiona muutenkin aika pieni. Ei voi varsinaisesti aloittaa "uutta elämää" missään. 

Ei kai se nyt voi olla tavoite, että velkaantuu yli varojensa. Harvat noista usa:n valtavan ylipainoisista enää pystyvät missään töissä käymään.

Eihän näillä ihmisillä voi olla mitään hajua painostaan kun makaavat liikuntakyvyttöminä sängyssä  aina sama kaapu päällä, tietävät toki olevansa isoja mutta silti todellinen paino tulee yllätyksenä.

Lapsuus on järjestään ollut kaoottinen ja turvaton, ruoka on ollut ainoa lohtua antava asia ja vanhempia ei ole kiinnostanut.

Tänään taitaa olla pahin tapaus, kun ei pääse enää edes vessaan.

Pidän peukkuja, että saa apua.

En ole mikään kehopositiivisuuspaasaaja, mutta olen kokenut itseni kauniiksi ihan missä painossa tahansa, oli vaa'alla sitten luku 60kg tai 119kg. En ole kuvitellut olevani mitenkään pienikokoinen suuressa painossa, enkä mikään missi. Mutta olen ollut suht tyytyväinen itseeni siltikin. 

Lapsuuteni oli...kamala, lievästi sanottuna. Olen käynyt vuosia traumaterapiassa ja mielenterveyshoidoissa, syönyt kymmeniä lääkkeitä. Kaipa tämä painon kanssa jojoilu ja syömisongelmat vaan ovat minun ristini sitten, joku muu voisi piikittää aineita tai istua vankilassa. Suomessa ei osata hoitaa syömishäiriöisiä, jos he eivät ole anorektikkoja, se vaikeuttaa tätä taivaltani. Tarvitsemaani apua ja hoitoa ei tässä maassa ole olemassakaan. 

Koska niitä lähimmäisiä ei yksinkertaisesti kiinnosta yhtään ja asiasta sanomiseen vaaditaan se et kiinnostas edes vittuilla asiasta ilkeyttään. Näitä ei kiinnosta ees sen vertaa. On hirveää olla elossa jos kaikille sun tutuilles on ihan sama oletko elossa vai et ja miten sun päivä meni.

Toinen on et ei kyetä eikä haluta kohdata sitä toisen pahaa oloa koska ei omien ongelmien lisäks haluta käyttää energiaa siihen ihmiseen tai ei haluta ajatella vaikeita asioita, pahimmas tapaukses oma perhe on se joka on aiheuttanu ne pään sisäiset ongelmat jotka lopulta näkyy häiriintyneenä suhteena syömiseen ja elämiseen ja ne ongelmien aiheuttajat joutuis kohtaa oman osuutensa asiaan.

Moni noista tarvii ensisijaisesti terapiaa ja laihtuminen tapahtuu sit luonnollisesti kun elämänhalu palaa. Ei ihminen liho yli 100-150kg jos on terve ja elämänhaluinen, suurin osa sairaalloisen yli- ja alipainoisista ihmisistä (nyt ei puhuta hoikista eikä pullukoista vaan sairaalloisesta menosta) jotka on uskaltanu puhua rehellisesti on kertonu haluavansa tappaa itsensä.

Itse hämmästelen ehkä eniten sitä miten iloisina ja onnellisina ne elää. Itse tunnen olevani kömpelö jo 100 kiloisena ja kipuja on selässä päivittäin. Enimmillään painoin 125kg ja se oli jo ihan maksimi..

Ihmeellistä, monissa yhteyksissä ollut ettei jenkeissä saa hoitoa kuin rahalla jos ei ole sairausvakuutusta ym.

Kuitenkin eräskin nainen ohjelmassa ei ollut käynyt mitään kouluja, ollut ikinä töissä ym.

Silti sillä oli omakotitalo, uudehko auto, aamupalamättöjen jälkeen lähti kiertämään drive init läpi ja keräsi päivämätöt ym.

Millä rahalla kaikki tämä? Ja joka päivä.

Now ihmetteli miten pystyi liikkumaan niin hyvin vielä yli 300kg painoisena? Sillä ei vaan ollut ketään auttamassa, itse oli pakko tehdä kaikki ja koko elämä oli pelkkää syömistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen myös sitä, että suurin osa näiden lihavien omaisista/ystävistä on todella lihavia. Miksi he eivät rupea laihduttamaan samaan aikaan? Ihmettelen myös sitä, että nämä ohjelmassa olevat ovat työttömiä, mutta heillä on kuitenkin varaa ostaa ruokaa, niin paljon,että he lihovat noin lihaviksi? Itse jäin työttömäksi suomessa, olen 56vuotias, ei minulla ole varaa ostaa ruokaa niin paljon, että lihoisin. Kelan työttömyysavustuksella olen laihtunut 10kg. vuodessa. Minä syön pakastevihanneksia, seitiä, kaalia, kerran vuodessa pizzaa.

Miten heillä on varaa muuttaa Texasiin lihavuusleikkauksen vuoksi asumaan?Kaikilla mahtavat tila-autot, jne. .

Tuottajat maksavat kulut.

Tai sitten ottavat luottokortteja/lainaa. Niitä saa Amerikassa helpommin kuin Suomessa.

Amerikka ei ole täydellinen maa, mutta tuosta asiasta olen niille kateellinen. Suomessa ei saa lainaa ellei ole vakaat hyvät tulot. Jenkeissä saa. Velkaan suhtaudutaan vähän sillä asenteella, ettei sitä lopulta olekaan tarkoitus maksaa pois. Tolla tavalla raha kiertää taloudessa ja syntyy niitä uusia työpaikkoja jne. Jokunen vuosi sitten kun niilläkin oli taantumaa oli siellä puhetta, että ihmisille pitäisi antaa rahaa tuhlattavaksi ja siten talous saisi buustia. Suomessa ei saa lainaa ja kaikesta pitää säästää. 

Toinen asia mistä olen kateellinen jenkeille on se niiden valtion koko. Voit muuttaa minnesotasta helposti arizonaan, jos kylmyys ja talvi alkaa kyllästyttämään. Arizonasta voit muuttaa helposti Vermontiin jos kaipaat raikasta kosteahkoa ilmastoa aavikon jälkeen. Näkee monenlaisia paikkoja saman valtion sisällä ilman, että pitäisi muuttaa toiseen maahan ja täten ei tule niitä kielimuuriongelmia kun kaikki puhuu englantia. Töitä on paikoin niin paljon tarjolla, että työnantaja hakee sinut töihin. Suomessa nyt on melkein ihan sama missä asuu, kun täällä luonto on samanlaista joka paikassa ja valtiona muutenkin aika pieni. Ei voi varsinaisesti aloittaa "uutta elämää" missään. 

Ei kai se nyt voi olla tavoite, että velkaantuu yli varojensa. Harvat noista usa:n valtavan ylipainoisista enää pystyvät missään töissä käymään.

Ei tietenkään näin suomalaisesta näkökulmasta. Jenkeissä asia on toisin, siellä pystyy tekemään henkilökohtaisen konkurssin jos on liikaa velkaa ja niitä ei kykene maksamaan takaisin.

M kirjoitti:

Ihmeellistä, monissa yhteyksissä ollut ettei jenkeissä saa hoitoa kuin rahalla jos ei ole sairausvakuutusta ym.

Kuitenkin eräskin nainen ohjelmassa ei ollut käynyt mitään kouluja, ollut ikinä töissä ym.

Silti sillä oli omakotitalo, uudehko auto, aamupalamättöjen jälkeen lähti kiertämään drive init läpi ja keräsi päivämätöt ym.

Millä rahalla kaikki tämä? Ja joka päivä.

Now ihmetteli miten pystyi liikkumaan niin hyvin vielä yli 300kg painoisena? Sillä ei vaan ollut ketään auttamassa, itse oli pakko tehdä kaikki ja koko elämä oli pelkkää syömistä.

Jenkeissä asuminen, autot ym. on oikeasti naurettavan halpaa. Pikaruokapaikoissa päivän diili voi olla esim. kokonainen ateria 3-4 dollarilla. Sitten on vielä disability check, joka vastaa jonkinlaista työttömyysetuutta meillä, se ei myöskään ole niin pieni kuin kuvittelisi. Jenkeissä on myös paljon erilaista tuettua asumista, ja erilaiset vammaisetuisuudet ym. voi saada pelkän lihavuudenkin perusteella. 

Vierailija kirjoitti:

M kirjoitti:

Ihmeellistä, monissa yhteyksissä ollut ettei jenkeissä saa hoitoa kuin rahalla jos ei ole sairausvakuutusta ym.

Kuitenkin eräskin nainen ohjelmassa ei ollut käynyt mitään kouluja, ollut ikinä töissä ym.

Silti sillä oli omakotitalo, uudehko auto, aamupalamättöjen jälkeen lähti kiertämään drive init läpi ja keräsi päivämätöt ym.

Millä rahalla kaikki tämä? Ja joka päivä.

Now ihmetteli miten pystyi liikkumaan niin hyvin vielä yli 300kg painoisena? Sillä ei vaan ollut ketään auttamassa, itse oli pakko tehdä kaikki ja koko elämä oli pelkkää syömistä.

Jenkeissä asuminen, autot ym. on oikeasti naurettavan halpaa. Pikaruokapaikoissa päivän diili voi olla esim. kokonainen ateria 3-4 dollarilla. Sitten on vielä disability check, joka vastaa jonkinlaista työttömyysetuutta meillä, se ei myöskään ole niin pieni kuin kuvittelisi. Jenkeissä on myös paljon erilaista tuettua asumista, ja erilaiset vammaisetuisuudet ym. voi saada pelkän lihavuudenkin perusteella. 

Puhumattakaan sitten kaikista kirkon avustuksista ja ilmaisklinikoista. Lisäksi jenkeissä se työn tekeminen pikaruokaravintoloita/ravintoloita lukuunottamatta oikeasti kannattaa. Ammattikoulu kestää alle vuoden ja siellä opetellaan vain sitä opiskeltavaa alaa käytännössä. Tässä jutussa hitsari kertoo, aloituspalkka 21 dollaria tunnissa alle vuoden koulutuksella ja myöhemmin palkka on noussut 25 dollariin. Jos hankkii lisäpätevyyden nousee palkka 30 dollariin iltalehti.fi/ulkomaat/a/201804052200856940

Sarja nyt katsottu 4 vrk:ssa. Pelkään lihomista kun joudun olemaan kotona.

Vierailija kirjoitti:

Kattokaa esim sipsipussien kokoa aasiassa ja Usassa.

Virossa ja Ruotsissa sipsipusseissa on muutaman sipsiä, Suomessa valtavat megapussit. En nyt muista minkä kokoisia ne Usassa ovat kun olen käynyt vain kerran.