Muita joita kukaan ei ole koskaan rakastanut?
Kommentit (8)
Täällä. Ei edes omat vanhemmat. Mutta näin keski-ikäisenä siihen on jo tottunut ja ihan hyvää elämää elän yksinkin.
Mikä sutina?
Ei mulla ole edes sutinoita.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sutina?
Ei mulla ole edes sutinoita.
Niin, ei kai sinne kotiin kukaan tule sutimaan.
Juuri mietin kuinka synttäreistänikin joudun puhumaan esim. työpaikalla etten halua juhlia kun totuus on se ettei kukaan halua juhlia synttäreitäni, en saa koskaan onnitteluja tms vaikka ne muutamat "kaveritkin" tietävät tasan tarkkaan milloin syntymäpäiväni on.
Jos haluaa tulla rakastetuksi täytyy olla rakastettava ja ihana.
Kukaan ei rakastu masentuneeseen valittajaan.
Ihmiset rakastuvat onnellisiin, hymyileviin, kohteliaisiin, huomaaviin ihmisiin joilla elämä tuntuu olevan hallinnassa.
Urheilullisuus ei haittaa. Eikä itsestään huolehtiminen. Hyvä tuoksu ja sopivat vaatteet.
Ei tarvitse näyttää valokuvamallilta tai olla nuori.
Yllättävän pitkälle riittää kun hymyilee.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa tulla rakastetuksi täytyy olla rakastettava ja ihana.
Kukaan ei rakastu masentuneeseen valittajaan.
Ihmiset rakastuvat onnellisiin, hymyileviin, kohteliaisiin, huomaaviin ihmisiin joilla elämä tuntuu olevan hallinnassa.
Urheilullisuus ei haittaa. Eikä itsestään huolehtiminen. Hyvä tuoksu ja sopivat vaatteet.
Ei tarvitse näyttää valokuvamallilta tai olla nuori.
Yllättävän pitkälle riittää kun hymyilee.
Tiedätkö, kun vuosikymmenestä toiseen elää vain yksin ilman kenenkään hyväksyntää, sitä ei kovinkaan onnelliseksi, hymyileväksi itseään saa larpattua.
Siihen tottuu. Enää en edes voisi kuvitellakaan moisia tunteita harrastavani. Itseasiassa koen vastenmielisyyttä, kun huomaan että olen "sutinasektorilla" ja epäilen jonkun olevan muka kiinnostunut. Tällaiseksi kai sen puutteesta sitten tulee.