Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

YLE: Ammattikorkeakoulut ovat Suomen halutuimpia kouluja. Mistähän se johtuu, että ammattikorkeakoulu on noussut Suomessa halutuimmaksi korkeakouluksi? Vain muutama prosentti hakijoista pääsee sisään.

Paras eliitti
20.09.2023 |

https://yle.fi/a/74-20050052

Esimerkiksi Business Information Tehchnology: 229 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.

Onneksi aina voi mennä yliopistoon, jos ammattikorkeakoulun ovet eivät aukene.

Kommentit (180)

Vierailija
1/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yliopistotutkinnot eivät enää palvele työelämää, jonka tarpeet ja vaatimukset ovat kasvaneet nopeammin kuin mihin yliopistot ovst voineet vastata.

Vierailija
2/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ammattikoulusta voi jatkaa suoraa AMK-tutkintoon, yliopistoon pitää hakea eli sinne laittaa papereitaan vain lukion käyneet-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä työllisyys lyhyemmällä ja helpommalla koulutuksella kuin mitä yliopistosta. Keskitytään enemmän asiaan ja turhat teoriakurssit (kuten liian soveltavat matikat ja fysiikat) jäävät pois, miksi siis mennä diplomi-insinööriksi kun moniin samoihin töihin pääsee helpommalla ja nopeammin? 

Vierailija
4/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaivannäkö suhteessa työllisyyteen, palkkaa ja alan arvostukseen usein hyvä.

Yliopisto ei ole puolueeton, laadukas, akateeminen ja tieteellinen. Liikaa pöhinää ja sekoilua, vain yksi mielipide sallittu.

Vierailija
5/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko yksikään bisnesinformaatiotekniikasta valmistunut työllistynyt vielä yhtään mihinkään. "Uudet " hienosti englanniksi nimetyt koulutukset ovat vain hypetystä. Vetävällä nimellä houkutellaan pskaan koulutukseen. Onneksi olkoon sisäänpäässeille opiskelijoille.

Vierailija
6/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.

Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työelämä ei kaipaa ihmisiä jotka ovat tottuneet istumaan kahviloissa ja pystyvät lukemaan yhden kirjan vuodessa.

Vierailija
8/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyvä työllisyys lyhyemmällä ja helpommalla koulutuksella kuin mitä yliopistosta. Keskitytään enemmän asiaan ja turhat teoriakurssit (kuten liian soveltavat matikat ja fysiikat) jäävät pois, miksi siis mennä diplomi-insinööriksi kun moniin samoihin töihin pääsee helpommalla ja nopeammin? 

Koska yksinkertaisen amiskoulutuksen jatkokurssin käyneet ei pääse samoihin hyväpalkkaisiin tehtäviin kuin diplomi-insinölrit. Tradenomit ei pääse ekonomien palkoille jne. Yliopistotutkinnon suorittaneiden työllisyys on parempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työelämä ei kaipaa ihmisiä jotka ovat tottuneet istumaan kahviloissa ja pystyvät lukemaan yhden kirjan vuodessa.

Eli amk tutkinnon suorittaneista iso osa ei pysty alansa keskeistä työtä tekemään koska koulutus on siirtynyt oppimisesta ja tekemisestä muka-tieteelliseen suuntaan.

Vierailija
10/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Amk-tutkinnon saa nopeammin. Se voi merkitä entistä enemmän, kun opintotukia leikataan taas. Tulee iso opintolaina, jos opiskelee 5 vuotta yliopistossa. Tosin jotkut amk-tutkinnotkin kestää 4 tai 4,5 vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
11/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

AMK on entinen opisto. Muutos ei ollut hyväksi kellekään.

Vierailija
12/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuossa jutussa kerrotaan, että englanninkielisiin ohjelmiin tulee paljon hakijoita ulkomailta. Se selittää jotain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulusta voi jatkaa suoraa AMK-tutkintoon, yliopistoon pitää hakea eli sinne laittaa papereitaan vain lukion käyneet-

Joo-o, ja sitten valmistuu inssejä, jotka eivät osas perusmatikkas tai kieliä..

.

Vierailija
14/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulusta voi jatkaa suoraa AMK-tutkintoon, yliopistoon pitää hakea eli sinne laittaa papereitaan vain lukion käyneet-

Mitä sinä horiset?? Sinne ammattikorkeaan pitää hakea ihan samalla tavalla kuin yliopistoon, pääsykokeineen kaikkineen. Omalla vuosikursillani oli vain kaksi ammattikoulusta tullutta, kaikki muut lukiosta (itseni mukaan lukien).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulusta voi jatkaa suoraa AMK-tutkintoon, yliopistoon pitää hakea eli sinne laittaa papereitaan vain lukion käyneet-

Tuskin sinne ammattikorkeaankaan noin vain ammatillisella perustutkinnolla "mennään", vaan todistusvalinnassa katsotaan pisteitä: https://www.ammattikorkeakouluun.fi/opiskelijavalintauudistus/

Yliopiston pääsykokeissa ei ole merkitystä sillä onko suorittanut lukion vai amiksen, kumpaakin kautta voi päästä sisään kunhan suoriutuu kokeesta tarpeeksi hyvin. Amistaustainen maisteri olen itsekin.

Vierailija
16/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esimies, Espoo kirjoitti:

Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.

Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.

Sama kokemus. Olin vajaan 20 henkilön lähiesimies, teollisuudessa toimistotehtävissä. Useimmat alaisista olivat tradenomeja ja joukossa oli joku aikoinaan merkonomin koulutuksenkin saanut. Pari henkilöä kävi tiimissä yliopistopohjalta ja vaikka sanotaan nyt sellaiset oivaltamisen taidot olivatkin kohdallaan, ei työelämätaidot oikein olleet. Työntekijällä on kuitenkin se tietty tehtävä jonka suorittaminen on se palkanmaksun edellytys. Työ voi joskus olla tylsää, joskus saattaa tuntua, että miksi tämäkin asia on hoidettava näin. Kuitenkin organisaatiossa on todennäköisesti jo pohdittu voisiko tämän asian hoitaa toisin ja todettu ettei tällaista mahdollisuutta nyt ole. Silti tämänkin pettymyksen jälkeen se tehtävä on jonkun hoidettava.

Vierailija
17/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äo60 leikkikouluja, vähän ryhmätöitä tehdään (okei ne hikkeimmät tekee ja lorvijat menee mukana) ja haalareissa piletetään.

Vierailija
18/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen opiskellut Suomessa jokseenkin kaikilla tasoilla, poislukien tutkijakoulutuksessa. Varmasti on paljon alakohtaisia eroja, joita minun henkilökohtainen suppea otanta ei tietysti ota huomioon.

Sanon silti, rankasti yleistäen:

Lukio on paras koulu, siellä opetetaan ja vaaditaan.

Ammattikoulussa ei opeteta eikä vaadita.

Ammattikorkeassa opetetaan, muttei vaadita.

Yliopistossa ei opeteta, mutta vaaditaan.

Miksi ei voi luoda toimivaa hybridiä korkeakouluista. Sellaista, jossa alasta tietävät ja motivoituneet lehtorit/professorit opettaisivat kädestä pitäen, mitä pitää tietää ja osata ja lopuksi osaaminen todettaisiin vaativilla tenteillä.

Vierailija
19/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esimies, Espoo kirjoitti:

Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.

Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.

Aivan. Amkista esim insinööriksi valmistuu joka kolmas opiskelupaikan saanut ja näistäkin vain puolet pystyy tekemään insinöörien työtä. Loput toimii kauppa-apulaisina tai jos oikein tuuri käy jossain suorittavassa työssä työnjohtajana, jotka eivät tajua millaista työtä johtavat.

Vierailija
20/180 |
20.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmiset tajusivat, ettei humanisteista ole kuin opettajiksi, ja senkin homman he hoitavat huonosti.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi yhdeksän