Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen suku päsmäröi joka asiassa. Aivan uskomatonta sakkia.
27.02.2020 |
Mieheni on kotoisin peräkyliltä, kuten itse vitsikkäästi kertoo. Sen kyllä huomaa. En jaksa niiden lähisuvun tapaa ottaa kantaa joka asiaan. Kun mieheni veli erosi, jokaisella oli siihen mielipide. Ilman että henkilö itse pyysi, anoppi ja appi järjestivät ns. muuttotalkoot. Siellä oltiin kantamassa sohvaa pakettiautoon ja anoppi jakoi tavaroita. Sanoin hänelle, että onkohan se ihan sopivaa jakaa täällä tavaroita, kun ex-vaimo ei ollut paikalla. Anoppi totesi, että sille ei jätetä mummun vanhaa piironkia ja mitä niitä nyt oli.
Meidän asioita ohjeistetaan myös. ”Tulette joulupäivänä sitten syömään perinneruokaa”. Appi ottaa kantaa autoasioihin, asuntoasioihin, jokaiseen isompaan hankintaan. Mieheni kävi viimeksi isänsä kanssa televisio-ostoksilla. Kysyin häneltä, eikö tullut mieleen, että minä ehkä katson sitä tekkkua meidän kotona enemmän kuin isänsä. Siihen hän pahoitteli, että kun he on tottuneet tekemään omalla porukalla kaiken, niin ei aina muista, ettei tarvitsisi. Omalla porukalla pestään matotkin kesällä. Viimeksi oli neljän huushollin matot pestävänä. Koko päivä meni siinä vouhotuksessa. Kesäisin anoppi myös monesti laittaa saunaan tulet ja sen jälkeen soittaa, että tulettehan saunomaan ja pulahtamaan järveen. Minä en aina viitsi, mutta mieheni lähtee joka kerta, koska rantasauna on hänestä niin hieno keksintö.
Jollain tavalla sitä hajurakoa pitäisi saada, mutta miten? Mieheni ei anna minun komennella itseään, eikä kiristää, joten niitä on turha yrittää. Hän ei jotenkin tajua, että tuollainen vanhemmissa ja sisaruksissa roikkuminen on minusta rasittavaa.
Kommentit (320)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.
Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä. Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.
Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan. Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.
Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.
Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?
Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.
Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?
Meillä on vain ap:n suppea tarina tarkasteltavana. Emme tiedä miehen suvusta muuta kuin mitä ap suvaitsee kertoa. Voivat olla hyvinkin joustavia.
Yleisohjeena voi sanoa, että nuoremman ihmisen on yleensä helpompi olla joustava. Vanhemmiten monet kangistuvat niin kaavoihinsa ja tapoihinsa, ettei joustaminen ole enää niin helppoa mutta mahdotonta se ei ole niinkään päin.
Lisään vielä, että ilmeisesti tuon miehen suku kuitenkin joustaa koska ei tykkää kyttyrää siitä vaikkei ap joka pippaloon lähdekään mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ei pärjäää miehen suvun kanssa niin ottakoon eron.
Aivan varmasti löytyy naisia ja vaimoja jotka tykkäävätkin elää yhteisöllisesti eikä murjotella kotona. Ei ketkään miehet viihdy pelkällä oleilulla, mies tarvitsee toimintaa ja virikkeita.
Oikea mies ei pyöri äitin helmoissa ja puuhaile isukin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.
Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä. Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.
Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan. Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.
Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.
Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?
Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.
Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?
Meillä on vain ap:n suppea tarina tarkasteltavana. Emme tiedä miehen suvusta muuta kuin mitä ap suvaitsee kertoa. Voivat olla hyvinkin joustavia.
Yleisohjeena voi sanoa, että nuoremman ihmisen on yleensä helpompi olla joustava. Vanhemmiten monet kangistuvat niin kaavoihinsa ja tapoihinsa, ettei joustaminen ole enää niin helppoa mutta mahdotonta se ei ole niinkään päin.
Lisään vielä, että ilmeisesti tuon miehen suku kuitenkin joustaa koska ei tykkää kyttyrää siitä vaikkei ap joka pippaloon lähdekään mukaan.
Ai se on joustamista että ihmistä ei väkisin raahata jonnekin? Jaha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.
Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä. Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.
Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan. Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.
Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.
Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?
Ei ne ainakaan velvoita Ap:tä osallistumaan saunotteluihin yms. Mun mielestä ne eivät mitenkään pakota ketään mihinkään, mies ihan omasta tahdostaan on niiden kanssa tekemisissä. Voi olla ettei kukaan niistä edes tiedä, ettei Ap ole kiinnostunut heidän seurastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.
Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä. Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.
Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan. Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.
Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.
Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?
Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.
Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?
Ottamalla Ap:n edes mukaan. Jos mä tykkään juosta ja ollaan aina juostu kavereiden kanssa. Jollekkin tulee uusi puoliso, joka vihaa juoksemista, ei se tarkoita sitä, että me lopetetaan juokseminen. Toki voin pyytää häntä mukaan juoksemaan, mutta jos hän ei halua tulla niin sit ei tule, mutta en mä lopeta sitä sen takia, että jotain ärsyttää. Miten sukulaisten pitäisi tässä joustaa? Olla kysymättä mukaan ? Tuo kuulostaa hullulta? Mies ei saisi mennä rantasaunalle, jossa viihtyy, koska Ap ei pärjää yksin kotona? Vai mikä on se ratkaisu?
Ai peräkylillä on tuollaista menoa. Mielenkiintoista. Oma mieheni on ei-suomalainen, perinteisestä patriarkaalisesta kulttuurista ja asumme pääosin Suomen ulkopuolella. Ihan samaa suvun sekaantumista meidän asioihin eikä mies näe siinä mitään ongelmaa, päinvastoin. Aikanaan jopa sanoi, ettei voida mennä naimisiin ellei äitisä (ja muu suku myös) hyväksy minua. Ei myöskään kiristäminen tai uhkailu toimi mun mieheen. Lisäksi mies tahtoisi sekaantua myös mun suvun asioihin, etenkin mun vanhempiin liittyen, sillä hän kokee että koska mulla ei ole veljiä, on hänen velvollisuutensa hoitaa tuo mystinen veljienkin osuus, mitä ikinä se sitten onkaan.
Vinkkini AP:lle. Et voi oikein muuta kuin sopeutua ja hyväksyä tilanne. Ihan oikeasti, toista ei voi muuttaa jos toinen ei itse sitä halua. Jos haluat miehen, joka haluaa pitää ns normaalin etäisyyden perheeseensä, sinun olisi pitänyt hommata sellainen alunperin. Rohkaisuna voin kyllä todeta, että itse olen jo aika tottunut miehen tapaan toimia ja hänen sukunsa myös. Auttoi paljon, kun päätin vaan hyväksyä tilanteen jo ennen avioliittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.
Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä. Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.
Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan. Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.
Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.
Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?
Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.
Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?
Ottamalla Ap:n edes mukaan. Jos mä tykkään juosta ja ollaan aina juostu kavereiden kanssa. Jollekkin tulee uusi puoliso, joka vihaa juoksemista, ei se tarkoita sitä, että me lopetetaan juokseminen. Toki voin pyytää häntä mukaan juoksemaan, mutta jos hän ei halua tulla niin sit ei tule, mutta en mä lopeta sitä sen takia, että jotain ärsyttää. Miten sukulaisten pitäisi tässä joustaa? Olla kysymättä mukaan ? Tuo kuulostaa hullulta? Mies ei saisi mennä rantasaunalle, jossa viihtyy, koska Ap ei pärjää yksin kotona? Vai mikä on se ratkaisu?
Mitä joustamista se on? Edelleen kaikki tehdään tyylillä "it's my way or highway".
Missä siinä se JOUSTO on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.
Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä. Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.
Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan. Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.
Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.
Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?
Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.
Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?
En ymmärrä mikä olisi merkki tästä, että suku tai mies ei joustaisi tai sietäisi erilaisuutta. Eiväthän he yritä pakottaa tai muuttaa ap:ta mitenkään. Miten siis tulee ilmi, että he eivät sietäisi ap:ta? Ap sen sijaan voisi joustaa sietämällä sen, että mies menee saunomaan, kun haluaa. Niitä kodinkoneostoksia ei mielestäni kyllä tarvitse sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ei pärjäää miehen suvun kanssa niin ottakoon eron.
Aivan varmasti löytyy naisia ja vaimoja jotka tykkäävätkin elää yhteisöllisesti eikä murjotella kotona. Ei ketkään miehet viihdy pelkällä oleilulla, mies tarvitsee toimintaa ja virikkeita.
Oikea mies ei pyöri äitin helmoissa ja puuhaile isukin kanssa.
Ai? Mun mielestä oikea mies päättää itse kenen kanssa on tekemisissä. Se on just sitä omin rajojen asettamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.
Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä. Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.
Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan. Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.
Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.
Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?
Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.
Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?
Ottamalla Ap:n edes mukaan. Jos mä tykkään juosta ja ollaan aina juostu kavereiden kanssa. Jollekkin tulee uusi puoliso, joka vihaa juoksemista, ei se tarkoita sitä, että me lopetetaan juokseminen. Toki voin pyytää häntä mukaan juoksemaan, mutta jos hän ei halua tulla niin sit ei tule, mutta en mä lopeta sitä sen takia, että jotain ärsyttää. Miten sukulaisten pitäisi tässä joustaa? Olla kysymättä mukaan ? Tuo kuulostaa hullulta? Mies ei saisi mennä rantasaunalle, jossa viihtyy, koska Ap ei pärjää yksin kotona? Vai mikä on se ratkaisu?
Mitä joustamista se on? Edelleen kaikki tehdään tyylillä "it's my way or highway".
Missä siinä se JOUSTO on?
Ehkä mä olen jotenki tyhmä, mutta voitko kertoa mikä tuossa on sun mielestä se ratkaisu? Ja kyllä mä omassa elämässäni saan niitä tehdä. Jos mun veljen vaimo ei haluais olal meidän kanssa tekemisissä, niin kyllä mä siltikin saisin esittää kutsuja veljelleni. Se olis sen mun veljen tehtävä sit toimia miten haluaa.
Kerro nyt mulle mikä se jousto on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa että suomessakin vielä tällaista yhteisöllisyyttä, euroopassa etenkin italiassa nykypäivää.
Vierailija kirjoitti:
Von Stroganoff kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun :,D minä olen vegaani ja anoppi joka ikinen kerta vääntää jotain oikein lihaisaa ruokaa kun mennään heille ja sanoo ”voit sinä nyt sitä syödä.” Öö no en kyllä voi. Appi taas katsoi asiakseen sanella millaisen asunnon me saamme ostaa ja suuttui kun sanoin ettei haluta sellaista.
Tottakai vegaani voi syödä lihapataa, sen ei vaan tee mieli, ja sitten kehtaa pajoittaa muitten mielen. Huonoa käytöstä!! Et sinä siitä lihapadasta kuole, kotona voit sitten syödä vegepaskaa.
Mikähän sairaus on tuollainen, että haluaa määrätä mitä toiset ihmiset syö? On aika viheliäinen tauti ympäristölleen. t.ohis
Yleensä ne on vegaaneja, joilla on suurin tarve puuttua muiden syömisiin. Kun eläimillekin pitäis saada ihmisoikeudet, ilmastonmuutos ja eettisyys.
Vegaani todellakin voi syödä lihaa, mutta valitsee olla syömättä (= ei halua). Pihvistä kieltäytyminen on ok, tyrkyttäminen on huonoa käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kaikki nämä miehesi suvun tavat ja tottumukset selvisivät sinulle vasta avioitumisen jälkeen, niinkö?
Eikö sun suku ole elämässä mukana?
Vaikutat ap sietämättömän itsekäältä ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.
Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä. Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.
Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan. Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.
Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.
Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?
Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.
Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?
Ottamalla Ap:n edes mukaan. Jos mä tykkään juosta ja ollaan aina juostu kavereiden kanssa. Jollekkin tulee uusi puoliso, joka vihaa juoksemista, ei se tarkoita sitä, että me lopetetaan juokseminen. Toki voin pyytää häntä mukaan juoksemaan, mutta jos hän ei halua tulla niin sit ei tule, mutta en mä lopeta sitä sen takia, että jotain ärsyttää. Miten sukulaisten pitäisi tässä joustaa? Olla kysymättä mukaan ? Tuo kuulostaa hullulta? Mies ei saisi mennä rantasaunalle, jossa viihtyy, koska Ap ei pärjää yksin kotona? Vai mikä on se ratkaisu?
Mitä joustamista se on? Edelleen kaikki tehdään tyylillä "it's my way or highway".
Missä siinä se JOUSTO on?
Ehkä mä olen jotenki tyhmä, mutta voitko kertoa mikä tuossa on sun mielestä se ratkaisu? Ja kyllä mä omassa elämässäni saan niitä tehdä. Jos mun veljen vaimo ei haluais olal meidän kanssa tekemisissä, niin kyllä mä siltikin saisin esittää kutsuja veljelleni. Se olis sen mun veljen tehtävä sit toimia miten haluaa.
Kerro nyt mulle mikä se jousto on?
Jos kerran ratkaisu on jousto ja erilaisuuden sietäminen niin miksi sitä ei edellytetä muilta kuin ap:lta?
Ei ap ole sanonut ettei hän siedä miehen sukulaisia, vaan että hän on väsynyt näiden päsmäröintiin. Eikö se ratkaisu silloin yksinkertaisesti juurikin ole se, että päsmäröinti lopetetaan, aletaan joustaa ja sietää erilaisuutta?
Oletko kateellinen miehestäsi sen perheelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.
Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä. Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.
Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan. Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.
Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.
Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?
Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.
Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?
Ottamalla Ap:n edes mukaan. Jos mä tykkään juosta ja ollaan aina juostu kavereiden kanssa. Jollekkin tulee uusi puoliso, joka vihaa juoksemista, ei se tarkoita sitä, että me lopetetaan juokseminen. Toki voin pyytää häntä mukaan juoksemaan, mutta jos hän ei halua tulla niin sit ei tule, mutta en mä lopeta sitä sen takia, että jotain ärsyttää. Miten sukulaisten pitäisi tässä joustaa? Olla kysymättä mukaan ? Tuo kuulostaa hullulta? Mies ei saisi mennä rantasaunalle, jossa viihtyy, koska Ap ei pärjää yksin kotona? Vai mikä on se ratkaisu?
Mitä joustamista se on? Edelleen kaikki tehdään tyylillä "it's my way or highway".
Missä siinä se JOUSTO on?
Onhan siinä Ap:lla ihan samat my way tai highway. Hän saa tasan tarkkaan päättää omasta osuudestaan. Vai pitäisikö hänen siis saada päättää miehenkin puolesta? Vai peräti koko suvun puolesta? Se, että kysytään saunomaan, ei edes vaadi mitään joustoa. Se on vain ehdotus. Mies tykkää siitä ja menee saunomaan. Ap menee tai ei mene. Missä kohtaa tässä tarvitaan joustoa? Onko kyse siis siitä, että Ap ei haluaisi miehetkään menevän ja kokee että saunapyynnöt on häneltä jotain pois? Vai miten tässä pitäisi joustaa? Jättää kutsumatta saunaan?
Alue: Aihe vapaa
Jos ap ei pärjäää miehen suvun kanssa niin ottakoon eron.
Aivan varmasti löytyy naisia ja vaimoja jotka tykkäävätkin elää yhteisöllisesti eikä murjotella kotona. Ei ketkään miehet viihdy pelkällä oleilulla, mies tarvitsee toimintaa ja virikkeita.