Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miehen suku päsmäröi joka asiassa. Aivan uskomatonta sakkia.

Vierailija
27.02.2020 |

Mieheni on kotoisin peräkyliltä, kuten itse vitsikkäästi kertoo. Sen kyllä huomaa. En jaksa niiden lähisuvun tapaa ottaa kantaa joka asiaan. Kun mieheni veli erosi, jokaisella oli siihen mielipide. Ilman että henkilö itse pyysi, anoppi ja appi järjestivät ns. muuttotalkoot. Siellä oltiin kantamassa sohvaa pakettiautoon ja anoppi jakoi tavaroita. Sanoin hänelle, että onkohan se ihan sopivaa jakaa täällä tavaroita, kun ex-vaimo ei ollut paikalla. Anoppi totesi, että sille ei jätetä mummun vanhaa piironkia ja mitä niitä nyt oli.

Meidän asioita ohjeistetaan myös. ”Tulette joulupäivänä sitten syömään perinneruokaa”. Appi ottaa kantaa autoasioihin, asuntoasioihin, jokaiseen isompaan hankintaan. Mieheni kävi viimeksi isänsä kanssa televisio-ostoksilla. Kysyin häneltä, eikö tullut mieleen, että minä ehkä katson sitä tekkkua meidän kotona enemmän kuin isänsä. Siihen hän pahoitteli, että kun he on tottuneet tekemään omalla porukalla kaiken, niin ei aina muista, ettei tarvitsisi. Omalla porukalla pestään matotkin kesällä. Viimeksi oli neljän huushollin matot pestävänä. Koko päivä meni siinä vouhotuksessa. Kesäisin anoppi myös monesti laittaa saunaan tulet ja sen jälkeen soittaa, että tulettehan saunomaan ja pulahtamaan järveen. Minä en aina viitsi, mutta mieheni lähtee joka kerta, koska rantasauna on hänestä niin hieno keksintö.

Jollain tavalla sitä hajurakoa pitäisi saada, mutta miten? Mieheni ei anna minun komennella itseään, eikä kiristää, joten niitä on turha yrittää. Hän ei jotenkin tajua, että tuollainen vanhemmissa ja sisaruksissa roikkuminen on minusta rasittavaa.

Kommentit (320)

Vierailija
301/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei miniää huvita,niin pysyypi sitten poissa.Katsotaanhan ,kauanko liittonne kestää jos pitää olla partaharallaan vastaan.Läheiset ihmiset ovat tuki ja turva,älä väheksy,vaan sopeudu,tavalla tai toisella.On oma asiasi oppia sanomaan EI,jollei passaa.Älä muita syyttele!!!

Juuri noin. Anoppi voi kysyä miniältä että tarviiko se apua vai ei. Jos päätös on ei, niin mennä sitten tukineen ja turvineen jonnekin muualla kauniisti kiittäen. 

Liitto kestää paremmin jos anoppi on kasvattanut pojastaan itsenäisen eikä mitään äidin talutusnuorassa olevaa vässykkää. 

Sekö siinä on ongelmana, että pelkäät jonkun vaihtavan sun kasvattamasi pikkupojan oikeaan mieheen? 

Miniä partaharallaan  ????? !!

Vierailija
302/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.

Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä.  Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.

Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan.  Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.

Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.

Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?

Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.

Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?

Ottamalla Ap:n edes mukaan. Jos mä tykkään juosta ja ollaan aina juostu kavereiden kanssa. Jollekkin tulee uusi puoliso, joka vihaa juoksemista, ei se tarkoita sitä, että me lopetetaan juokseminen. Toki voin pyytää häntä mukaan juoksemaan, mutta jos hän ei halua tulla niin sit ei tule, mutta en mä lopeta sitä sen takia, että jotain ärsyttää. Miten sukulaisten pitäisi tässä joustaa? Olla kysymättä mukaan ? Tuo kuulostaa hullulta? Mies ei saisi mennä rantasaunalle, jossa  viihtyy, koska Ap ei pärjää yksin kotona? Vai mikä on se ratkaisu?

Mitä joustamista se on? Edelleen kaikki tehdään tyylillä "it's my way or highway".

Missä siinä se JOUSTO on?

Onhan siinä Ap:lla ihan samat my way tai highway. Hän saa tasan tarkkaan päättää omasta osuudestaan. Vai pitäisikö hänen siis saada päättää miehenkin puolesta? Vai peräti koko suvun puolesta? Se, että kysytään saunomaan, ei edes vaadi mitään joustoa. Se on vain ehdotus. Mies tykkää siitä ja menee saunomaan. Ap menee tai ei mene. Missä kohtaa tässä tarvitaan joustoa? Onko kyse siis siitä, että Ap ei haluaisi miehetkään menevän ja kokee että saunapyynnöt on häneltä jotain pois? Vai miten tässä pitäisi joustaa? Jättää kutsumatta saunaan?

Ei ole sama.

Ap saa vain olla joko yksin tai totella. Koska häntähän ei edes varoiteta ennakkoon, jotta hän voisi sitten samaan aikaan tehdä jonkun muun kanssa jotain.

Jos kerran kyse on yhteisöllisestä _yhteisestä_ tekemisestä, siinä saa _kaikki_ olla sanomassa ja päättämässä mitä se on, miten tehdään, missä, koskan jne. Se on sitä joustamista ja erilaisuuden sietämistä.

Saahan ap halutessaan esittää kutsuja suvulle ja osallistua ihan vaan avaamalla suunsa. Mutta hänhän ei halua osallistua! Pitääkö sen tarkoittaa sitä, ettei mieskään osallistu?

Sitä en tajua ollenkaan, että joku ennakkovaroitus pitäisi antaa. Miten hän ei voi tehdä jonkun muun kanssa, tai itsekseen, jotain, jos mies lähtee saunomaan? Ja siis jos ei voi tehdä mitään ilman miestä, eikö kyse ole Ap:n ja miehen keskinäisistä väleistä, eikä siitä, että joku kutsuu saunomaan? Eikö hänen pitäisi nimenomaan miehen kanssa käydä se keskustelu, että kokee jäävänsä yksin jos ei tottele (en tosin mistään saanut kuvaa, että häntä käskettäisiin tekemään yhtään mitään).

Idiootti. Jos ap tietää esim sunnuntaina, että mies menee saunomaan torstaina, hänellä on aikaa miettiä itselleen tekemistä ja kutsua joku muukin tekemään kanssaan jotain.

Jos hän kuulee torstaina kello 18, että mies meneekin saunomaan 18.30, mistä hän siihen hätään sitten itselleen jonkin suunnitelman ja seuraa rykäisee? Onko se asiallista käytöstä sitten omia ystäviä kohtaan? Tai omia sukulaisia?

Ja ei kai kukaan nyt vielä tuon sukulaisten pakkohääräämisen lisäksi niitä sukulaisia vielä halua kutsua jonnekin? Kun jo muutenkin ovat tunkemassa ovista ja ikkunoista?

Onko tälläisiä ihmisiä olemassa jotka eivät pärjää ilman puolisoa muutamaa tuntia? :o

En ainakaan itse ole törmännyt muualla kuin av:lla. :D Mun mies käy perheensä kanssa saunomassa kerran tai kaksi viikossa, ei ole tullut mieleenkään että mun pitäis aina kutsua tänne joku siksi aikaa tai järjestää itselleni varta vasten jotain ohjelmaa. Mä voin olla kotona ihan normaalisti.

/1

Eihän kyse ole siitä ettei pärjää vaan siitä, että se ap miehineen päivystää sen miehen suvun oikkuja eikä kykene elämään omaa elämää koskaan koska se perheen elämä pyörii suvun tahdon ympärillä.

Ap istuu kotona ja pelkää koska anoppi soittaa ja pyytää saunomaan :,D

Ei vaan miehen suku hyppyyttää miestä jolloin perheen oma elämä menee koko ajan sekaisin eikä mitään rauhaa ole tai mitään ei voi suunnitella.

Siis ihan oikeasti, aseellako anoppi uhkaa että saunaan on tultava? :D Jos mies haluaa saunoa niin ei kai anoppia voi syyttää.

Tuntuu muutenkin ihan utopistiselta, että osan mielestä on normaalia elää sekunnilleen (vaimon suunnitelmien mukaan) aikataulutettua elämää, jossa "mitään ei voi suunnitella" kun välillä tulee saunakutsu.

Vähän ahdistaa, enemmän huvittaa. :D

/1

Kun lapsi kasvatetaan tuollaiseen sairaaseen symbioosiin, hänellä voi mennä vuosia että hän edes tajuaa kuvion sairaaksi ja vuosia irrota siitä.

Niin, mikä sitten kenenkin mielestä on sairasta. Itse pidän luonnottomana suvusta ja läheisistä eristäytymistä vaimon ahdistuneisuuden vuoksi. Ihminen on sosiaalinen laumaeläin joka kiintyy läheisiinsä. Ilmeisesti joidenkin naisten mielestä mies ei saa kiintyä kuin vaimoonsa, jonka sana on laki.

Kuten sanottua, taidan elää väärässä kulttuurissa. :D

/1

Sanoit että sinä pidät. Muut eivät. He eivät velvoita sinua tekemään tavallaan, etkä sinä muuta muita. Makuasia, miksi tosta kiistelemään koska mikään ei sillä muutu? 

Niinpä. :) Kukin toimikoon tavallaan. Älkää kuitenkaan painostako miehiänne toimimaan samoin kuin te. Kaikki eivät katkaise välejään perheeseen parisuhteen vuoksi.

/1

Parisuhde on se perhe. Sitten on suku. Ja siihen väliin pitää vetää raja. Muuten ei voi elää perheenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
303/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.

Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä.  Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.

Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan.  Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.

Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.

Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?

Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.

Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?

Ottamalla Ap:n edes mukaan. Jos mä tykkään juosta ja ollaan aina juostu kavereiden kanssa. Jollekkin tulee uusi puoliso, joka vihaa juoksemista, ei se tarkoita sitä, että me lopetetaan juokseminen. Toki voin pyytää häntä mukaan juoksemaan, mutta jos hän ei halua tulla niin sit ei tule, mutta en mä lopeta sitä sen takia, että jotain ärsyttää. Miten sukulaisten pitäisi tässä joustaa? Olla kysymättä mukaan ? Tuo kuulostaa hullulta? Mies ei saisi mennä rantasaunalle, jossa  viihtyy, koska Ap ei pärjää yksin kotona? Vai mikä on se ratkaisu?

Mitä joustamista se on? Edelleen kaikki tehdään tyylillä "it's my way or highway".

Missä siinä se JOUSTO on?

Onhan siinä Ap:lla ihan samat my way tai highway. Hän saa tasan tarkkaan päättää omasta osuudestaan. Vai pitäisikö hänen siis saada päättää miehenkin puolesta? Vai peräti koko suvun puolesta? Se, että kysytään saunomaan, ei edes vaadi mitään joustoa. Se on vain ehdotus. Mies tykkää siitä ja menee saunomaan. Ap menee tai ei mene. Missä kohtaa tässä tarvitaan joustoa? Onko kyse siis siitä, että Ap ei haluaisi miehetkään menevän ja kokee että saunapyynnöt on häneltä jotain pois? Vai miten tässä pitäisi joustaa? Jättää kutsumatta saunaan?

Ei ole sama.

Ap saa vain olla joko yksin tai totella. Koska häntähän ei edes varoiteta ennakkoon, jotta hän voisi sitten samaan aikaan tehdä jonkun muun kanssa jotain.

Jos kerran kyse on yhteisöllisestä _yhteisestä_ tekemisestä, siinä saa _kaikki_ olla sanomassa ja päättämässä mitä se on, miten tehdään, missä, koskan jne. Se on sitä joustamista ja erilaisuuden sietämistä.

Saahan ap halutessaan esittää kutsuja suvulle ja osallistua ihan vaan avaamalla suunsa. Mutta hänhän ei halua osallistua! Pitääkö sen tarkoittaa sitä, ettei mieskään osallistu?

Sitä en tajua ollenkaan, että joku ennakkovaroitus pitäisi antaa. Miten hän ei voi tehdä jonkun muun kanssa, tai itsekseen, jotain, jos mies lähtee saunomaan? Ja siis jos ei voi tehdä mitään ilman miestä, eikö kyse ole Ap:n ja miehen keskinäisistä väleistä, eikä siitä, että joku kutsuu saunomaan? Eikö hänen pitäisi nimenomaan miehen kanssa käydä se keskustelu, että kokee jäävänsä yksin jos ei tottele (en tosin mistään saanut kuvaa, että häntä käskettäisiin tekemään yhtään mitään).

Idiootti. Jos ap tietää esim sunnuntaina, että mies menee saunomaan torstaina, hänellä on aikaa miettiä itselleen tekemistä ja kutsua joku muukin tekemään kanssaan jotain.

Jos hän kuulee torstaina kello 18, että mies meneekin saunomaan 18.30, mistä hän siihen hätään sitten itselleen jonkin suunnitelman ja seuraa rykäisee? Onko se asiallista käytöstä sitten omia ystäviä kohtaan? Tai omia sukulaisia?

Ja ei kai kukaan nyt vielä tuon sukulaisten pakkohääräämisen lisäksi niitä sukulaisia vielä halua kutsua jonnekin? Kun jo muutenkin ovat tunkemassa ovista ja ikkunoista?

Onko tälläisiä ihmisiä olemassa jotka eivät pärjää ilman puolisoa muutamaa tuntia? :o

En ainakaan itse ole törmännyt muualla kuin av:lla. :D Mun mies käy perheensä kanssa saunomassa kerran tai kaksi viikossa, ei ole tullut mieleenkään että mun pitäis aina kutsua tänne joku siksi aikaa tai järjestää itselleni varta vasten jotain ohjelmaa. Mä voin olla kotona ihan normaalisti.

/1

Eihän kyse ole siitä ettei pärjää vaan siitä, että se ap miehineen päivystää sen miehen suvun oikkuja eikä kykene elämään omaa elämää koskaan koska se perheen elämä pyörii suvun tahdon ympärillä.

Ap istuu kotona ja pelkää koska anoppi soittaa ja pyytää saunomaan :,D

Ei vaan miehen suku hyppyyttää miestä jolloin perheen oma elämä menee koko ajan sekaisin eikä mitään rauhaa ole tai mitään ei voi suunnitella.

Siis ihan oikeasti, aseellako anoppi uhkaa että saunaan on tultava? :D Jos mies haluaa saunoa niin ei kai anoppia voi syyttää.

Tuntuu muutenkin ihan utopistiselta, että osan mielestä on normaalia elää sekunnilleen (vaimon suunnitelmien mukaan) aikataulutettua elämää, jossa "mitään ei voi suunnitella" kun välillä tulee saunakutsu.

Vähän ahdistaa, enemmän huvittaa. :D

/1

Kun lapsi kasvatetaan tuollaiseen sairaaseen symbioosiin, hänellä voi mennä vuosia että hän edes tajuaa kuvion sairaaksi ja vuosia irrota siitä.

Niin, mikä sitten kenenkin mielestä on sairasta. Itse pidän luonnottomana suvusta ja läheisistä eristäytymistä vaimon ahdistuneisuuden vuoksi. Ihminen on sosiaalinen laumaeläin joka kiintyy läheisiinsä. Ilmeisesti joidenkin naisten mielestä mies ei saa kiintyä kuin vaimoonsa, jonka sana on laki.

Kuten sanottua, taidan elää väärässä kulttuurissa. :D

/1

Sanoit että sinä pidät. Muut eivät. He eivät velvoita sinua tekemään tavallaan, etkä sinä muuta muita. Makuasia, miksi tosta kiistelemään koska mikään ei sillä muutu? 

Niinpä. :) Kukin toimikoon tavallaan. Älkää kuitenkaan painostako miehiänne toimimaan samoin kuin te. Kaikki eivät katkaise välejään perheeseen parisuhteen vuoksi.

/1

Parisuhde on se perhe. Sitten on suku. Ja siihen väliin pitää vetää raja. Muuten ei voi elää perheenä.

Kuka voi, kuka ei. Meillä on parisuhde voinut hyvin jo vuosia, vaikkei tuollaisista ihmeellisistä rajanvedoista olla koskaan kuultukaan. :)

/1

Vierailija
304/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vanhemmat ovat perhettä, halusit tai et. Vai onko mulle unohdettu kertoa, että olis pitäny poismuuton yhteydessä alkaa viittaamaan vanhempiini sukulaisina, ei missään nimessä äitinä ja isänä. :D

Vain av-jutut.

/1

Ihmettelen myös tätä palstan "kutistettua" ydinperheajattelua. Enkä puhu tässä ap:n tilanteesta vaan kommenteista yleisesti

No vaikka olisit itse rajaton, kyllä sinun pitää ymmärtää, että kaikki eivät ole. Tai että vaikka teidän suvussanne kaikki olisivat juntteja, kaikki eivät ole.

Rajat ja käytöstavat ja sivistys on ne keinot, joilla ihmiset tulee keskenään toimeen. Riitti sulla tähän ymmärrys tai sitten ei.

Jännästi sait musta kahdesta lauseesta väänneettyä jonkun rajattoman junttitantta-anopin. Kunhan ihmettelin sitä, että täällä ei joidenkin mielestä saa puhua vanhemmistaan perheenä ja sinäkin käyt suu vaahdossa kurkkuun kiinni, kun joku niin sanoo.

Voisi sanoa, että täällä ei tajuta että suurin osa vanhemmista osaa käyttäytyä eikä tällaisia vauvapalstadraamatilanteita synny, vaikka sun suku taitaa olla niin junttia ettet varmaan tätä tajua.

Vierailija
305/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vanhemmat ovat perhettä, halusit tai et. Vai onko mulle unohdettu kertoa, että olis pitäny poismuuton yhteydessä alkaa viittaamaan vanhempiini sukulaisina, ei missään nimessä äitinä ja isänä. :D

Vain av-jutut.

/1

Ihmettelen myös tätä palstan "kutistettua" ydinperheajattelua. Enkä puhu tässä ap:n tilanteesta vaan kommenteista yleisesti

No vaikka olisit itse rajaton, kyllä sinun pitää ymmärtää, että kaikki eivät ole. Tai että vaikka teidän suvussanne kaikki olisivat juntteja, kaikki eivät ole.

Rajat ja käytöstavat ja sivistys on ne keinot, joilla ihmiset tulee keskenään toimeen. Riitti sulla tähän ymmärrys tai sitten ei.

Jännästi sait musta kahdesta lauseesta väänneettyä jonkun rajattoman junttitantta-anopin. Kunhan ihmettelin sitä, että täällä ei joidenkin mielestä saa puhua vanhemmistaan perheenä ja sinäkin käyt suu vaahdossa kurkkuun kiinni, kun joku niin sanoo.

Voisi sanoa, että täällä ei tajuta että suurin osa vanhemmista osaa käyttäytyä eikä tällaisia vauvapalstadraamatilanteita synny, vaikka sun suku taitaa olla niin junttia ettet varmaan tätä tajua.

Ei ne ole sinun perheesi sen jälkeen kun muutat kotoa. Vaikka miten jankkaisit.

Vierailija
306/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.

Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä.  Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.

Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan.  Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.

Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.

Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?

Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.

Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?

Ottamalla Ap:n edes mukaan. Jos mä tykkään juosta ja ollaan aina juostu kavereiden kanssa. Jollekkin tulee uusi puoliso, joka vihaa juoksemista, ei se tarkoita sitä, että me lopetetaan juokseminen. Toki voin pyytää häntä mukaan juoksemaan, mutta jos hän ei halua tulla niin sit ei tule, mutta en mä lopeta sitä sen takia, että jotain ärsyttää. Miten sukulaisten pitäisi tässä joustaa? Olla kysymättä mukaan ? Tuo kuulostaa hullulta? Mies ei saisi mennä rantasaunalle, jossa  viihtyy, koska Ap ei pärjää yksin kotona? Vai mikä on se ratkaisu?

Mitä joustamista se on? Edelleen kaikki tehdään tyylillä "it's my way or highway".

Missä siinä se JOUSTO on?

Onhan siinä Ap:lla ihan samat my way tai highway. Hän saa tasan tarkkaan päättää omasta osuudestaan. Vai pitäisikö hänen siis saada päättää miehenkin puolesta? Vai peräti koko suvun puolesta? Se, että kysytään saunomaan, ei edes vaadi mitään joustoa. Se on vain ehdotus. Mies tykkää siitä ja menee saunomaan. Ap menee tai ei mene. Missä kohtaa tässä tarvitaan joustoa? Onko kyse siis siitä, että Ap ei haluaisi miehetkään menevän ja kokee että saunapyynnöt on häneltä jotain pois? Vai miten tässä pitäisi joustaa? Jättää kutsumatta saunaan?

Ei ole sama.

Ap saa vain olla joko yksin tai totella. Koska häntähän ei edes varoiteta ennakkoon, jotta hän voisi sitten samaan aikaan tehdä jonkun muun kanssa jotain.

Jos kerran kyse on yhteisöllisestä _yhteisestä_ tekemisestä, siinä saa _kaikki_ olla sanomassa ja päättämässä mitä se on, miten tehdään, missä, koskan jne. Se on sitä joustamista ja erilaisuuden sietämistä.

Saahan ap halutessaan esittää kutsuja suvulle ja osallistua ihan vaan avaamalla suunsa. Mutta hänhän ei halua osallistua! Pitääkö sen tarkoittaa sitä, ettei mieskään osallistu?

Sitä en tajua ollenkaan, että joku ennakkovaroitus pitäisi antaa. Miten hän ei voi tehdä jonkun muun kanssa, tai itsekseen, jotain, jos mies lähtee saunomaan? Ja siis jos ei voi tehdä mitään ilman miestä, eikö kyse ole Ap:n ja miehen keskinäisistä väleistä, eikä siitä, että joku kutsuu saunomaan? Eikö hänen pitäisi nimenomaan miehen kanssa käydä se keskustelu, että kokee jäävänsä yksin jos ei tottele (en tosin mistään saanut kuvaa, että häntä käskettäisiin tekemään yhtään mitään).

Idiootti. Jos ap tietää esim sunnuntaina, että mies menee saunomaan torstaina, hänellä on aikaa miettiä itselleen tekemistä ja kutsua joku muukin tekemään kanssaan jotain.

Jos hän kuulee torstaina kello 18, että mies meneekin saunomaan 18.30, mistä hän siihen hätään sitten itselleen jonkin suunnitelman ja seuraa rykäisee? Onko se asiallista käytöstä sitten omia ystäviä kohtaan? Tai omia sukulaisia?

Ja ei kai kukaan nyt vielä tuon sukulaisten pakkohääräämisen lisäksi niitä sukulaisia vielä halua kutsua jonnekin? Kun jo muutenkin ovat tunkemassa ovista ja ikkunoista?

Onko tälläisiä ihmisiä olemassa jotka eivät pärjää ilman puolisoa muutamaa tuntia? :o

En ainakaan itse ole törmännyt muualla kuin av:lla. :D Mun mies käy perheensä kanssa saunomassa kerran tai kaksi viikossa, ei ole tullut mieleenkään että mun pitäis aina kutsua tänne joku siksi aikaa tai järjestää itselleni varta vasten jotain ohjelmaa. Mä voin olla kotona ihan normaalisti.

/1

Eihän kyse ole siitä ettei pärjää vaan siitä, että se ap miehineen päivystää sen miehen suvun oikkuja eikä kykene elämään omaa elämää koskaan koska se perheen elämä pyörii suvun tahdon ympärillä.

Ap istuu kotona ja pelkää koska anoppi soittaa ja pyytää saunomaan :,D

Ei vaan miehen suku hyppyyttää miestä jolloin perheen oma elämä menee koko ajan sekaisin eikä mitään rauhaa ole tai mitään ei voi suunnitella.

Siis ihan oikeasti, aseellako anoppi uhkaa että saunaan on tultava? :D Jos mies haluaa saunoa niin ei kai anoppia voi syyttää.

Tuntuu muutenkin ihan utopistiselta, että osan mielestä on normaalia elää sekunnilleen (vaimon suunnitelmien mukaan) aikataulutettua elämää, jossa "mitään ei voi suunnitella" kun välillä tulee saunakutsu.

Vähän ahdistaa, enemmän huvittaa. :D

/1

Kun lapsi kasvatetaan tuollaiseen sairaaseen symbioosiin, hänellä voi mennä vuosia että hän edes tajuaa kuvion sairaaksi ja vuosia irrota siitä.

Niin, mikä sitten kenenkin mielestä on sairasta. Itse pidän luonnottomana suvusta ja läheisistä eristäytymistä vaimon ahdistuneisuuden vuoksi. Ihminen on sosiaalinen laumaeläin joka kiintyy läheisiinsä. Ilmeisesti joidenkin naisten mielestä mies ei saa kiintyä kuin vaimoonsa, jonka sana on laki.

Kuten sanottua, taidan elää väärässä kulttuurissa. :D

/1

Sanoit että sinä pidät. Muut eivät. He eivät velvoita sinua tekemään tavallaan, etkä sinä muuta muita. Makuasia, miksi tosta kiistelemään koska mikään ei sillä muutu? 

Niinpä. :) Kukin toimikoon tavallaan. Älkää kuitenkaan painostako miehiänne toimimaan samoin kuin te. Kaikki eivät katkaise välejään perheeseen parisuhteen vuoksi.

/1

Parisuhde on se perhe. Sitten on suku. Ja siihen väliin pitää vetää raja. Muuten ei voi elää perheenä.

Kuka voi, kuka ei. Meillä on parisuhde voinut hyvin jo vuosia, vaikkei tuollaisista ihmeellisistä rajanvedoista olla koskaan kuultukaan. :)

/1

Pitäisi kysyä sen sun miesvässykän mielipidettä joka nai lauman hulluja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
307/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muut ihmiset ole mitään koiria, joille pitää laittaa rajat ja osoittaa paikkansa. Vain omiin tekemisiisi voit vaikuttaa, et muiden käytökseen etkä arvoihin.

Ei ole yhtään epäkohteliasta pyytää kylään, saunaan, lenkille tms. vaikka kuinka lyhyellä varoitusajalla. Kyllä niin saa ja voi tehdä.  Se on sitten kutsutun asia päättää mitä tekee. Lähteekö mukaan vain eikö.

Kyllä puolisoilla voi olla vähän omaakin elämää. Ei kylki kyljessä tarvitse koko ajan nyhjätä. Munkin mies tuli just töistä ja lähti saman tien salille, jossa tapaa myös kavereitaan.  Vanhempiaan hän käy nykyään tapaamassa usein yksin koska hänellä on liikkuva työ ja voi helposti pistäytyä heillä työn lomassa. Mulle se sopii. Minäkin käyn omien vanhempieni luona yksin.

Joustavuutta ja erilaisuuden sietokykyä! Niin elämä ei ole niin vaikeaa ja yksinäistä.

Millä tavalla se miehen suku sietää erilaisuutta tai joustaa?

Eihän sinne ole Ap mennyt aina mukaan, joten eikö se ole just niinku Ap haluaa. Se, ettei Ap siedä sukulaisjuttuja, ei todellakaan tarkoita sitä etteikö muut saisi niitä siltikin harrastaa. Ap itkee kohta sitä, että kun häntä ei kutsuta, mutta ei missään nimessä halua mennä, mutta haluaa kutsun. Ja edelleen, kun se on mies, joka päättää omista menemisistään. Jos hän haluaa mennä saunomaan, hän saa niin tehdä. Ei se ole suvun vika.

Toistan: Millä tavalla miehen suku tai mies on joustanut tai sietänyt erilaisuutta?

Ottamalla Ap:n edes mukaan. Jos mä tykkään juosta ja ollaan aina juostu kavereiden kanssa. Jollekkin tulee uusi puoliso, joka vihaa juoksemista, ei se tarkoita sitä, että me lopetetaan juokseminen. Toki voin pyytää häntä mukaan juoksemaan, mutta jos hän ei halua tulla niin sit ei tule, mutta en mä lopeta sitä sen takia, että jotain ärsyttää. Miten sukulaisten pitäisi tässä joustaa? Olla kysymättä mukaan ? Tuo kuulostaa hullulta? Mies ei saisi mennä rantasaunalle, jossa  viihtyy, koska Ap ei pärjää yksin kotona? Vai mikä on se ratkaisu?

Mitä joustamista se on? Edelleen kaikki tehdään tyylillä "it's my way or highway".

Missä siinä se JOUSTO on?

Onhan siinä Ap:lla ihan samat my way tai highway. Hän saa tasan tarkkaan päättää omasta osuudestaan. Vai pitäisikö hänen siis saada päättää miehenkin puolesta? Vai peräti koko suvun puolesta? Se, että kysytään saunomaan, ei edes vaadi mitään joustoa. Se on vain ehdotus. Mies tykkää siitä ja menee saunomaan. Ap menee tai ei mene. Missä kohtaa tässä tarvitaan joustoa? Onko kyse siis siitä, että Ap ei haluaisi miehetkään menevän ja kokee että saunapyynnöt on häneltä jotain pois? Vai miten tässä pitäisi joustaa? Jättää kutsumatta saunaan?

Ei ole sama.

Ap saa vain olla joko yksin tai totella. Koska häntähän ei edes varoiteta ennakkoon, jotta hän voisi sitten samaan aikaan tehdä jonkun muun kanssa jotain.

Jos kerran kyse on yhteisöllisestä _yhteisestä_ tekemisestä, siinä saa _kaikki_ olla sanomassa ja päättämässä mitä se on, miten tehdään, missä, koskan jne. Se on sitä joustamista ja erilaisuuden sietämistä.

Saahan ap halutessaan esittää kutsuja suvulle ja osallistua ihan vaan avaamalla suunsa. Mutta hänhän ei halua osallistua! Pitääkö sen tarkoittaa sitä, ettei mieskään osallistu?

Sitä en tajua ollenkaan, että joku ennakkovaroitus pitäisi antaa. Miten hän ei voi tehdä jonkun muun kanssa, tai itsekseen, jotain, jos mies lähtee saunomaan? Ja siis jos ei voi tehdä mitään ilman miestä, eikö kyse ole Ap:n ja miehen keskinäisistä väleistä, eikä siitä, että joku kutsuu saunomaan? Eikö hänen pitäisi nimenomaan miehen kanssa käydä se keskustelu, että kokee jäävänsä yksin jos ei tottele (en tosin mistään saanut kuvaa, että häntä käskettäisiin tekemään yhtään mitään).

Idiootti. Jos ap tietää esim sunnuntaina, että mies menee saunomaan torstaina, hänellä on aikaa miettiä itselleen tekemistä ja kutsua joku muukin tekemään kanssaan jotain.

Jos hän kuulee torstaina kello 18, että mies meneekin saunomaan 18.30, mistä hän siihen hätään sitten itselleen jonkin suunnitelman ja seuraa rykäisee? Onko se asiallista käytöstä sitten omia ystäviä kohtaan? Tai omia sukulaisia?

Ja ei kai kukaan nyt vielä tuon sukulaisten pakkohääräämisen lisäksi niitä sukulaisia vielä halua kutsua jonnekin? Kun jo muutenkin ovat tunkemassa ovista ja ikkunoista?

Onko tälläisiä ihmisiä olemassa jotka eivät pärjää ilman puolisoa muutamaa tuntia? :o

En ainakaan itse ole törmännyt muualla kuin av:lla. :D Mun mies käy perheensä kanssa saunomassa kerran tai kaksi viikossa, ei ole tullut mieleenkään että mun pitäis aina kutsua tänne joku siksi aikaa tai järjestää itselleni varta vasten jotain ohjelmaa. Mä voin olla kotona ihan normaalisti.

/1

Eihän kyse ole siitä ettei pärjää vaan siitä, että se ap miehineen päivystää sen miehen suvun oikkuja eikä kykene elämään omaa elämää koskaan koska se perheen elämä pyörii suvun tahdon ympärillä.

Ap istuu kotona ja pelkää koska anoppi soittaa ja pyytää saunomaan :,D

Ei vaan miehen suku hyppyyttää miestä jolloin perheen oma elämä menee koko ajan sekaisin eikä mitään rauhaa ole tai mitään ei voi suunnitella.

Siis ihan oikeasti, aseellako anoppi uhkaa että saunaan on tultava? :D Jos mies haluaa saunoa niin ei kai anoppia voi syyttää.

Tuntuu muutenkin ihan utopistiselta, että osan mielestä on normaalia elää sekunnilleen (vaimon suunnitelmien mukaan) aikataulutettua elämää, jossa "mitään ei voi suunnitella" kun välillä tulee saunakutsu.

Vähän ahdistaa, enemmän huvittaa. :D

/1

Kun lapsi kasvatetaan tuollaiseen sairaaseen symbioosiin, hänellä voi mennä vuosia että hän edes tajuaa kuvion sairaaksi ja vuosia irrota siitä.

Niin, mikä sitten kenenkin mielestä on sairasta. Itse pidän luonnottomana suvusta ja läheisistä eristäytymistä vaimon ahdistuneisuuden vuoksi. Ihminen on sosiaalinen laumaeläin joka kiintyy läheisiinsä. Ilmeisesti joidenkin naisten mielestä mies ei saa kiintyä kuin vaimoonsa, jonka sana on laki.

Kuten sanottua, taidan elää väärässä kulttuurissa. :D

/1

Sanoit että sinä pidät. Muut eivät. He eivät velvoita sinua tekemään tavallaan, etkä sinä muuta muita. Makuasia, miksi tosta kiistelemään koska mikään ei sillä muutu? 

Niinpä. :) Kukin toimikoon tavallaan. Älkää kuitenkaan painostako miehiänne toimimaan samoin kuin te. Kaikki eivät katkaise välejään perheeseen parisuhteen vuoksi.

/1

Parisuhde on se perhe. Sitten on suku. Ja siihen väliin pitää vetää raja. Muuten ei voi elää perheenä.

Kuka voi, kuka ei. Meillä on parisuhde voinut hyvin jo vuosia, vaikkei tuollaisista ihmeellisistä rajanvedoista olla koskaan kuultukaan. :)

/1

Pitäisi kysyä sen sun miesvässykän mielipidettä joka nai lauman hulluja.

Tyytyväiseltä vaikuttaa. En mä sitä täällä vankina pidä. :) Toivoisi tosiaan omalta suvultaan samaa.

Naimisissa ei olla eikä mennä, joten mitään sukua ei tuo ole nainut.

/1

Vierailija
308/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vanhemmat ovat perhettä, halusit tai et. Vai onko mulle unohdettu kertoa, että olis pitäny poismuuton yhteydessä alkaa viittaamaan vanhempiini sukulaisina, ei missään nimessä äitinä ja isänä. :D

Vain av-jutut.

/1

Ihmettelen myös tätä palstan "kutistettua" ydinperheajattelua. Enkä puhu tässä ap:n tilanteesta vaan kommenteista yleisesti

No vaikka olisit itse rajaton, kyllä sinun pitää ymmärtää, että kaikki eivät ole. Tai että vaikka teidän suvussanne kaikki olisivat juntteja, kaikki eivät ole.

Rajat ja käytöstavat ja sivistys on ne keinot, joilla ihmiset tulee keskenään toimeen. Riitti sulla tähän ymmärrys tai sitten ei.

Jännästi sait musta kahdesta lauseesta väänneettyä jonkun rajattoman junttitantta-anopin. Kunhan ihmettelin sitä, että täällä ei joidenkin mielestä saa puhua vanhemmistaan perheenä ja sinäkin käyt suu vaahdossa kurkkuun kiinni, kun joku niin sanoo.

Voisi sanoa, että täällä ei tajuta että suurin osa vanhemmista osaa käyttäytyä eikä tällaisia vauvapalstadraamatilanteita synny, vaikka sun suku taitaa olla niin junttia ettet varmaan tätä tajua.

Ei ne ole sinun perheesi sen jälkeen kun muutat kotoa. Vaikka miten jankkaisit.

Et taida tajuta että kommentoijia on useampia.

Joka tapauksessa, minun vanhempani ja veljeni ovat perheeni. Ei auta vaikka kuinka polkisit jalkaa, vinkuisit, itkisit ja jankkaisit. :D

/1

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
309/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vanhemmat ovat perhettä, halusit tai et. Vai onko mulle unohdettu kertoa, että olis pitäny poismuuton yhteydessä alkaa viittaamaan vanhempiini sukulaisina, ei missään nimessä äitinä ja isänä. :D

Vain av-jutut.

/1

Ihmettelen myös tätä palstan "kutistettua" ydinperheajattelua. Enkä puhu tässä ap:n tilanteesta vaan kommenteista yleisesti

No vaikka olisit itse rajaton, kyllä sinun pitää ymmärtää, että kaikki eivät ole. Tai että vaikka teidän suvussanne kaikki olisivat juntteja, kaikki eivät ole.

Rajat ja käytöstavat ja sivistys on ne keinot, joilla ihmiset tulee keskenään toimeen. Riitti sulla tähän ymmärrys tai sitten ei.

Jännästi sait musta kahdesta lauseesta väänneettyä jonkun rajattoman junttitantta-anopin. Kunhan ihmettelin sitä, että täällä ei joidenkin mielestä saa puhua vanhemmistaan perheenä ja sinäkin käyt suu vaahdossa kurkkuun kiinni, kun joku niin sanoo.

Voisi sanoa, että täällä ei tajuta että suurin osa vanhemmista osaa käyttäytyä eikä tällaisia vauvapalstadraamatilanteita synny, vaikka sun suku taitaa olla niin junttia ettet varmaan tätä tajua.

Ei ne ole sinun perheesi sen jälkeen kun muutat kotoa. Vaikka miten jankkaisit.

Et taida tajuta että kommentoijia on useampia.

Joka tapauksessa, minun vanhempani ja veljeni ovat perheeni. Ei auta vaikka kuinka polkisit jalkaa, vinkuisit, itkisit ja jankkaisit. :D

/1

Vaikkq sinä nimittäisit junaa autoksi, se on silti ihan vaan juna. Edelleen.

Aivan kuyen nuo on edelleen sukua. Ei perhettä.

Vierailija
310/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, kyllä perhe on puoliso. Vanhemmat on sukua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
311/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun poikaystäväni äiti on narsisti ja alkoholisti. Olemme joutuneet tekemään kaikki miten hän haluaa. En vielä pari vuotta sitten tiennyt tästä mutta pikkuhiljaa sen huomasin.

Poikaystäväni on ulkomaalainen ja aina kun olemme siellä joudumme tekemään kaikki hänen äitinsä kanssa ja mitä hän sanoo. Jos esim. puhumme, että menemme kaupoille hänen äitinsä tunkee väkisin mukaan, hän katselee meille asuntoa joka olisi mahdollisimman lähellä hänen taloaan, jos on esimerkiksi joulu hänen äitinsä pitää olla ensimmäinen joka toivottaa hyvää joulua hänelle tai muuten äiti suuttuu.. Joskus tuntuu, että hän pitää minua kilpailijana? Poikaystäväni myös tekee KAIKEN mitä äiti haluaa ettei hän vaan ala juomaan. Ja silti hän löytää syyn juoda ja taas syyllistää kaikesta. Siellä ollessa emme saa olla hetkeäkään rauhassa.

Täällä ollessa äiti soittelee hänelle koko ajan ja syyllistää poikaystävääni siitä, että hän juo sillä on yksin (vaikka hänellä on muitakin lapsia ja lapsenlapsia lähellä) En ymmärrä miten kukaan jaksaa tuollaista? Hänen äitinsä pilaa suhteemme ja olen siitä koittanut sanoa. En jaksaisi olla enää missään tekemisissä hänen äitinsä kanssa. Poikaystäväni sanoo, että ymmärtää tilanteen mutta pelkää äitinsä puolesta liikaa eikä siksi uskalla tulla enään suomeen, ellei hänen äitinsä rauhoitu. Mitä tässä voi tehdä?

Vierailija
312/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle tulee mieleen Kaikki rakastavat Raymondia -sarja. Itse en taitaisi tykätä, mutta eiväthän nuo sukulaiset pahaa tarkoita. Jossakin vaiheessa vain saattaa pommi räjähtää, jos et tee pesäeroa pikkuhiljaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
313/320 |
28.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihana perhe sun miehelläsi.

Vierailija
314/320 |
29.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulle tulee mieleen Kaikki rakastavat Raymondia -sarja. Itse en taitaisi tykätä, mutta eiväthän nuo sukulaiset pahaa tarkoita. Jossakin vaiheessa vain saattaa pommi räjähtää, jos et tee pesäeroa pikkuhiljaa.

Siinä on herttaista menoa, hyvä sarja kyllä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
315/320 |
29.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

277 jatkaa, että meilläkin minun omistamani auto on aina "Herpertin auto". Kyseessä perheemme ainoa auto. Se on ihan koomista. Nykyään korjaan joka kerta, että auto on minun eikä Herpertin. :D Kun appiväki kerran vuodessa tai kahdessa vaivautuu käymään meillä, he lähtevät aina käymään Herpertillä, minun nimeäni ei vahingossakaan mainita.

Täällä yksi, joka myös ”loisii” miehensä siivellä. Ainakin, jos anopilta kysytään. Vaihdoin äskettäin autoa, anoppi ihmetteli, että miten ”Simo” on mennyt rahaa mun autoon tuhlaamaan, kun edellinen vielä starttaa. Ihan omilla rahoilla sen ostin, mies toki oli mukana konsultoimassa, kun ymmärtää autoista enemmän kuin minä. Mulla ei anopin maailmassa ole myöskään nimeä, olen ”Simon emäntä”.

Me saatiin jopa häälahja pelkästään miehen nimellä... ja anoppi etsii lehdistä mulle työpaikkailmoituksia - olen oman alan vakituisessa työssä, akateeminen. Kälyt molemmat työttömiä...

Mulle anoppi suositteli lähihoitajaopintoja, kun mulla ei ole kunnollista työpaikkaa. Olen it-alalla pienehkössä firmassa, josta anoppi ei ole ikinä kuullutkaan. Lisäksi naiset eivät ole soveliaita tekniselle alalle.

Minulle taas anoppi lähettelee tekstiviestejä ja jopa kännykkään kuvia, jos on minun alan työpaikkoja heidän paikkakunnalla. Olen sanonut monta kertaa, että en ole kiinnostunut muuttamaan sinne. Ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää.

Hän haluaisi, että poikakultansa ja meidän lapset on lähellä. Kerran suunnitteli ääneen, että meille olisi myynnissä hyvä tontti rakentaa oma talo ihan heidän lähellä. Minä tai mieheni ei olla rakentajia. Sanoin anopille, että a. meillä ei tule olemaan ikinä varaa rakennuttaa omakotitaloa ja b. se tontti sijaitsee ihan väärällä paikkakunnalla.

Jos anoppia niin kiinnostaa olla jatkuvasti meidän seurassa, niin ainahan tänne meidän paikkakunnalle voi muuttaa.

Tuo juuri, että aina se appivanhempien (tai omien) asuinpaikkakunta on ”se oikea”. Miksei voida itse muuttaa, jos on niin tärkeää olla omien lasten lähellä? Minä sanoin heti alkuunsa, että Lapualle en muuta, kun siellä ei ole minulle mitään. Kun ei ole pohojalaanen, niin sinne joukkoon on vaikea solahtaa. Siellä asuu appiukon koko suku. Naamaa vasten ollaan niin ystävällistä, suoraa ja rehellistä porukkaa, mutta kun selkäsi käännät, alkaa pahan puhuminen. En jaksaisi sitä touhua varmaan viikkoakaan, jos itse siellä asuisin, vaikka mukava on käydä kylässä.

Vierailija
316/320 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei pidä kertoa, jos on ostamassa asuntoa/autoa/kodinkonetta/televisiota, jos on tuollaiset appivanhemmat. Meillä on tehty linjanveto jo vuosia sitten, että ostetaan mitä ostetaan, mutta itse tehdään hankintapäätökset. Appivanhemmat ovat pihejä ja yrittävät säästää kaikessa.

Meillä oli lähellä karata lapasesta hääjuhlat. Kaikilla tuntui olevan mielipide, mitä siellä pitää tarjota ja ketä kutsua. Johonkin ihmeen syrjäkylän nuorisoseurantalolle oli anoppi kysellyt varausta. Se oli ollut halvin tila, mihin mahtuu yli 100 henkeä. Siinä vaiheessa ilmoitin selvästi, että ei tule kuuloonkaan ja laitoin anopin soittamaan itse ja perumaan varauksen. Häävieraslistalta karsittiin pois kaikki sellaiset serkut, tädit, sedät ja isoenot, joiden kanssa ei olla vuosiin oltu tekemisissä. Seuraleikit ja iskelmämusiikki oli ehdottomasti myös poissa ohjelmasta, vaikka appivanhemmat olivatkin sitä mieltä, että jokaisessa hääjuhlassa niitä kuuluu olla. Meilläpä ei ollut, vaikka bilebändi maksoinkin enemmän kuin joku humppatrio. Eikä ollut pitopöytää, vaan salaattipöytä, ja pääruoka tuli tarjoiltuna pöytiin.

Hääjuhlassa oli myös noloja piirteitä, sillä meillä oli tarjolla vain puna- tai valkoviiniä ruuan kanssa ja alkumaljat. Appivanhemmat olivat lastanneet autonsa takakonttiin juomia, vaikka meidän hääpaikassa oli ostettavissa baaritiskiltä, mitä halusi. Henkilökunta kävi huomauttamassa meille, eli hääparille, että omien juomien juominen ei oikeastaan ole sallittua edes siinä pihalla. Minusta se oli todella junttia tarjoilla jotain lämmintä olutta takakontista meidän häävieraille.

Hupaisa juttu kävi myös hääjuhlan jälkeen. Olin ostanut häämekon tilaamalla netistä, eikä maksanut kuin 260€ postikulujen kanssa. Anoppi kysyi, voinko myydä sen hänen serkkunsa tyttärelle. Minä sanoin, että mikäpä siinä, laita numero, niin sovin, milloin tulisi sovittamaan. Anoppi oli mennyt myymään sen mekon 200 eurolla suoraan, ilman että oli edes sovitettu. Hän ilmestyi setelinipun kanssa ovelle ja ilmoitti, että myyty on. Minä sanoin, että nyt näistä rahoista palautetaan osa takaisin, en kehtaa pyytää käytetystä mekosta niin paljon. Anopin periaate on, että kerran käytetty on ihan uusi.

Vierailija
317/320 |
01.02.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei suvun kanssa ole mikään pakko olla tekemisissä. Itse olen blokannut elämästä kaikki joiden kanssa on ollut tervanjuontia kommunikointi tms. Huomattavasti on helpompi elää. Mulla ei esim ole enää sisaruksia,kun äidin kuoltua haukkuivat perättömiä minusta ja lapsistani. Nyt sanon kysyttäessä että ei mulla ole sisaruksia. Oman mielenterveyden ja myöskin verenpaineen ym takia kannattaa aina miettiä mitä sietää. Sinkku myöskin olen,koska suhteessa koin vaan stressiä ja pahaa mieltä. Nyt ei ole sitäkään painetta🤣Ystäviä minulla on ja oikein sellainen yksi on paras ystävä kuten lapset tapaa pitää jonkun parhaana ystävänä. Työpaikka ja toimeentulo minulla kunnossa. Miksi pitäisi pitää elämässä asioita jotka tuo pahaa mieltä,kun ne asiat ja ihmiset voi heittää pois. 

Vierailija
318/320 |
09.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä oma perhe varsinkin kun on lapsia tärkeämpi kuin vanhushoito jonka voi tehdä koulutettu ihminen jos vanhukselle on hoitopaikka tai kotihoito olemassa. Ei tuo ole lapsiperhe elämää

Vierailija
319/320 |
09.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitini puuttui joka asiaan. Kun muutettiin tulivat ilmoittamatta uuteen asuntoon naama norsunv**ulla ja räpelöimään ovien päältä onko pölyt pyyhitty. Sanoin vain että alkakaa heittää jos ette osaa käyttäytyä.

Sitten laitettiin veljeni vahtimaan. Soittelee vieläkin pari kertaa vuodessa utelemassa mitä kukin on tehnyt vaikka on jo vanha ja sairas ukko. Jos jotain saa tietää niin seuraavana päivänä koko sukua on jo informoitu.

Ilmestyi kerran työpaikalle "jutteleen" työkavereiden kanssa.

Vierailija
320/320 |
09.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Äitini puuttui joka asiaan. Kun muutettiin tulivat ilmoittamatta uuteen asuntoon naama norsunv**ulla ja räpelöimään ovien päältä onko pölyt pyyhitty. Sanoin vain että alkakaa heittää jos ette osaa käyttäytyä.

Sitten laitettiin veljeni vahtimaan. Soittelee vieläkin pari kertaa vuodessa utelemassa mitä kukin on tehnyt vaikka on jo vanha ja sairas ukko. Jos jotain saa tietää niin seuraavana päivänä koko sukua on jo informoitu.

Ilmestyi kerran työpaikalle "jutteleen" työkavereiden kanssa.

Veljen lapset on nyt sitten värvätty samaan hommaan.