Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En löytänyt hyvää naista, eikä sellaista löydy monille muillekaan sinkkumiehille.
27.02.2020 |
Olen 33v, korkeakoulutettu mies. Tällä hetkellä työskentelen opettajana lukiossa. Vapaa - ajalla harrastan salilla käymistä, lautapelejä, fiktion kirjoittamista ja vietän aikaa kavereiden kanssa. Luonteeltani olen rento, helposti lähestyttävä, hauska ja tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa.
No, arvatkaa montako kertaa olen ollut vakavassa parisuhteessa? Tasan nolla. Vaikka olen kokeillut etsiä sellaista parikymppisestä lähtien. Deittailuun olen kokeillut Tinderiä, mutta mätsejä tulee todella harvoin (ja ne harvat poistavat, kun kuulevat 168cm pituuteni). Yliopistolla harrastin rohkeasti silmäpeliä ja flirttailin, mutta siellä suurin osa naisista tuntui olevan varattuja. Opiskelijabileissä tai baarissa kukaan ei osoittanut kiinnostusta, paitsi keski-ikäiset naiset päissään.
Tällainen kokemus siis ihan normaalilta ja fiksulta mieheltä nykyajan deittailusta. Ja tunnen kymmeniä samassa tilanteessa olevia nuoria miehiä, jotka koulutettuja ja vähintään ihan tavallisen näköisiä.
Kommentit (682)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jo luovutin kun en jaksa enää yrittää. Jos johonkin kiinnostavaan naiseen sattuu arjessa vahingossa tutustumaan niin hyvä. Muutoin en enää yritä etsiä parisuhdetta.
M37
Sama vika itsellä. Eivät tule kotoa noutamaan, tiedän kyllä. Onneksi pärjään yksin aivan hyvin. Ehkä se on sitten se minun vikani.
Jos ei vain tapaa ketään, eikä rakastu, niin minkä tälle tekee?
Tapaa enemmän ihmisiä. Hanki joku harrastus jossa tapaat hemmetisti ihmisiä. Mitä erikoisempi tyyppi olet, sitä enemmän sun täytyy tavata ihmisiä. Monesti käy päinvastoin, eli eristäydytään.
Työssäni tapaan niin paljon ihmisiä, etten haluaisi illalla enää nähdä ketään=) Vaikka kuinka olen puhelias ja vilkas, niin olen introvertti ja kaipaan omaakin aikaa. Harrastukset ovat intensiivisiä ja epäsosiaalisia=) Niitten avulla en naista saa, uskaltaisin väittää...
Juu, tiedän, mitä "tarttis ja täytys". En vaan enää jaksa. Siis tyydyn tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jo luovutin kun en jaksa enää yrittää. Jos johonkin kiinnostavaan naiseen sattuu arjessa vahingossa tutustumaan niin hyvä. Muutoin en enää yritä etsiä parisuhdetta.
M37
Sama vika itsellä. Eivät tule kotoa noutamaan, tiedän kyllä. Onneksi pärjään yksin aivan hyvin. Ehkä se on sitten se minun vikani.
Jos ei vain tapaa ketään, eikä rakastu, niin minkä tälle tekee?
Tapaa enemmän ihmisiä. Hanki joku harrastus jossa tapaat hemmetisti ihmisiä. Mitä erikoisempi tyyppi olet, sitä enemmän sun täytyy tavata ihmisiä. Monesti käy päinvastoin, eli eristäydytään.
Työssäni tapaan niin paljon ihmisiä, etten haluaisi illalla enää nähdä ketään=) Vaikka kuinka olen puhelias ja vilkas, niin olen introvertti ja kaipaan omaakin aikaa. Harrastukset ovat intensiivisiä ja epäsosiaalisia=) Niitten avulla en naista saa, uskaltaisin väittää...
Juu, tiedän, mitä "tarttis ja täytys". En vaan enää jaksa. Siis tyydyn tähän.
Kuulostaa siltä, ettei elämässäsi olisi tilaakaan parisuhteelle. Elät ilmeisen aktiivista elämää ja sen vastapainoksi tarvitset omaa hiljaista aikaa. Et jaksaisi illalla edes nähdä ketään enää; entä jos kotona odottaisi tyttöystävä joka haluaisi vielä viettää aikaa kanssasi? Tai siihen lisänä lapsi tai pari, jotka haluavat illalla vielä leikkiä isin kanssa? Et taida oikein tietää, mitä haluat. Vai oletko naisen olevan koriste-esine?
Ihme vauvailua ja vastuuttomuutta. Jos haluaa jotakin (ammatin, veneen, parisuhteen) niin lopettaa valittamisen ja TEKEE asialle jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on. Ei riitä kauniskasvoisia salikissoja jokaiselle. Vähempään en tyydy. Mielummin sitten yksin. :/
M31, DI
Hakematta tuli mieleen että katsoisitko tuota lausettas sanotaan viisikymppisenä ja toteaisit että hitto vie että olin lapsellinen 31-vuotiaana. N50
Sama tuli mieleen. Luulenpa joka tapauksessa, että edes kauniskasvoisuus ja salikissuus ei riitä, vaan lopulta haluaa että tyyppi on myös mukava ja fiksukin. Tuskin DI:lle oikeasti riittää älyvapaa ilkeä järjettömyyksiä naukuva kaunis salikissa ;)
Vierailija kirjoitti:
Ihme vauvailua ja vastuuttomuutta. Jos haluaa jotakin (ammatin, veneen, parisuhteen) niin lopettaa valittamisen ja TEKEE asialle jotakin.
Asialle pystyy käytännössä heti tekemään jotain. Toisaalta mietin miten ihmeessä tänne on rantautunut amerikkalaisten miesten 'order now'- tyylinen ajattelutapa jossa vaimo pyritään ns. tilaamaan netistä. Mulle meinaa kertoi yksi Amerikassa ystäväni että siellä asuvat miehet kadehtii suomalaisia. Olin alkuun, et miksi? Siihen totesi vaan, noku te pääsette nopeasti niiden ''mail-order bridien'' luokse ja täällä asuvat miehet joutuu joko matkustamaan taikka sitten luottamaan siihen ettei heille tehdä ohareita lentokentällä.
Joo-o! :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jo luovutin kun en jaksa enää yrittää. Jos johonkin kiinnostavaan naiseen sattuu arjessa vahingossa tutustumaan niin hyvä. Muutoin en enää yritä etsiä parisuhdetta.
M37
Sama vika itsellä. Eivät tule kotoa noutamaan, tiedän kyllä. Onneksi pärjään yksin aivan hyvin. Ehkä se on sitten se minun vikani.
Jos ei vain tapaa ketään, eikä rakastu, niin minkä tälle tekee?
Tapaa enemmän ihmisiä. Hanki joku harrastus jossa tapaat hemmetisti ihmisiä. Mitä erikoisempi tyyppi olet, sitä enemmän sun täytyy tavata ihmisiä. Monesti käy päinvastoin, eli eristäydytään.
Työssäni tapaan niin paljon ihmisiä, etten haluaisi illalla enää nähdä ketään=) Vaikka kuinka olen puhelias ja vilkas, niin olen introvertti ja kaipaan omaakin aikaa. Harrastukset ovat intensiivisiä ja epäsosiaalisia=) Niitten avulla en naista saa, uskaltaisin väittää...
Juu, tiedän, mitä "tarttis ja täytys". En vaan enää jaksa. Siis tyydyn tähän.
Elämässäsi ei ole aikaa eikä tilaa kumppanille. Suhteessa elämisessä aina joutuu kompromisseihin eikä voi möllöttää niinkuin itse haluaisi. Parempi ollakkin tyytyväinen siihen omaan elämään. Miksei ksiköhän se on miehille niin vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on. Ei riitä kauniskasvoisia salikissoja jokaiselle. Vähempään en tyydy. Mielummin sitten yksin. :/
M31, DI
Hakematta tuli mieleen että katsoisitko tuota lausettas sanotaan viisikymppisenä ja toteaisit että hitto vie että olin lapsellinen 31-vuotiaana. N50
Sama tuli mieleen. Luulenpa joka tapauksessa, että edes kauniskasvoisuus ja salikissuus ei riitä, vaan lopulta haluaa että tyyppi on myös mukava ja fiksukin. Tuskin DI:lle oikeasti riittää älyvapaa ilkeä järjettömyyksiä naukuva kaunis salikissa ;)
Kyllä riittää. Nainenhan se vaan on, ja naisessa on reikä. Kauneus on tärkeää, jotta tätä kapistusta voi esitellä kavereille, ja sitä kautta kaverit ajattelee että onpa toi DI kova jätkä kun sillä on salikissa.
Tässä miehen sielunmaisema pähkinänkuoressa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista se on. Ei aina onnista :/
Sama vanha virsi. Anna kun arvaan, suurin osa naisista on sinullekin kuin ilmaa, mutta täällä vaan itket että hyvää naista ei löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme vauvailua ja vastuuttomuutta. Jos haluaa jotakin (ammatin, veneen, parisuhteen) niin lopettaa valittamisen ja TEKEE asialle jotakin.
Asialle pystyy käytännössä heti tekemään jotain. Toisaalta mietin miten ihmeessä tänne on rantautunut amerikkalaisten miesten 'order now'- tyylinen ajattelutapa jossa vaimo pyritään ns. tilaamaan netistä. Mulle meinaa kertoi yksi Amerikassa ystäväni että siellä asuvat miehet kadehtii suomalaisia. Olin alkuun, et miksi? Siihen totesi vaan, noku te pääsette nopeasti niiden ''mail-order bridien'' luokse ja täällä asuvat miehet joutuu joko matkustamaan taikka sitten luottamaan siihen ettei heille tehdä ohareita lentokentällä.
Joo-o! :O
Totta, ne slaavittaret ovat huomattavasti lähempänä Suomea kuin Amerikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jo luovutin kun en jaksa enää yrittää. Jos johonkin kiinnostavaan naiseen sattuu arjessa vahingossa tutustumaan niin hyvä. Muutoin en enää yritä etsiä parisuhdetta.
M37
Sama vika itsellä. Eivät tule kotoa noutamaan, tiedän kyllä. Onneksi pärjään yksin aivan hyvin. Ehkä se on sitten se minun vikani.
Jos ei vain tapaa ketään, eikä rakastu, niin minkä tälle tekee?
Kaksi vaihtoehtoa. Joko hyväksyy tämän ja tekee elämästään itselleen hyvän. Toinen vaihtoehto on kakea aktiivisemmin. Oma valinta kumpi miellyttää enemmän. Jos on odotellut lähes neljäkymppiseksi asti sattumaa niin tuskimpa kohdalle osuu, mikäli ei mitään omassa käytöksessään ja tavoissaan muuta.
Tämä on totta, ja itse olen jo 46. Tiedän kokemuksesta, että saan kyllä seuraa netin kautta, jos vain jaksan panostaa. Mutta haluanko seuraa vai haluanko elämänkumppanin? Olen huomannut että tyytyminen "seuraan" ei pidemmän päälle tee henkisesti hyvää. Siksi lakkasin yrittämästä, useamman väkisin väännetyn suhteen jälkeen.
Livenä en tapaa kuin työkavereita, enkä halua syödä kuormasta.
No, eiköhän tämä tässä mene. Mutta sanon vaan, voi sitä yksin jäädä ihan hyväkin mies.
Mutta ethän sinä edes kaipaa sitä suhdetta?Eikä elämässäsi ole tilaa sille.
Hyvä ratkaisu voisi olla ns. Erillissuhde. Ollaan sitoutuneessa suhteessa, mutta asutaan kulin omassa kodissaan . Tavataan ja tehdään asioita yhdessä kun siltä molemmista tuntuu. Hyvin monet tuon ikäiset naiset eivät edes halua sellaista perinteistä parisuhdetta, mutta silti olisi mukava joskus saada läheisyyttä ja seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olisit vongannut yliopistolla enemmän :D
Itsekin olen aineenopettaja ja jatkuvastihan siellä jengi toisiaan lähestyi. Opettajaopinnoissakin suurin osa on yleensä naisia. Siellähän on miehen markkinat.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on. Ei aina onnista :/
Mummoni motto: "Elämässä onnistaa, kunhan jaksaa ponnistaa!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet varmaan lähestynyt vain kauniita naisia. Kokeile lähestyä naisia jotka ovat vähän pyöreitä, itseäsi vanhempia ja kasvoista vaatimattoman näköisiä.
Miehet usein valittavat että naiset eivät halua muuta kuin komean supermiehen, mutta samalla he itse haaveilevat Instagramin silikonimisseistä ja itkevät että miksi en saa tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Sama vanha virsi. Anna kun arvaan, suurin osa naisista on sinullekin kuin ilmaa, mutta täällä vaan itket että hyvää naista ei löydy.
Nimenomaan. Tavallinen, lyhythiuksinen, silmälasipäinen ja vähän ylipainoinen nainen ei kelpaa miehille vaan pitäisi olla malli tai missi.
Vierailija kirjoitti:
En läheskään aina jaksa uskoa näitä "kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut minusta" juttuja. Hyvin usein kyse on siitä että koska parisuhde- ja deittailukokemusta on niin vähän, niitä kiinnostuksen osoituksia ei vain huomata.
Itse olin jo aika epätoivoinen ikisinkkumies kun 29-vuotiaana vihdoin löysin sen elämäni naisen. Minullakin oli kokemus että ei kukaan ole sitä ennen ollut minusta kiinnostunut. Mutta kun nykyisellä elämänkokemuksellani katselen taaksepäin niin tajua aika monta tilannetta jossa joku nainen oli osoittanut kiinnostuksen merkkejä mutta minä olin tyhmänä vain mennyt eteenpäin niitä huomaamatta.
Miesten pitäisi ymmärtää että ne tavalliset naiset eivät ole mitään tositeeveen tyrkkynaisia jotka kulkevat tapapuoli pitkällä ja rinnat töröllään eteesi ja kiemurtelevat siinä tyrkyllä. Usein jo se että joku nainen tulee hieman yllättävässä tilanteessa puhumaan kanssasi ihan jotain arkista asiaa voi olla merkki kiinnostuksesta. Mutta jos se mies ei siinä tee mitään aloitteeseen viittaavaakaan pitkään aikaan niin ei siitä mitään synny.
Tämä on oikeasti ihan totta. Itsekin näin ihan naisena en jotenkin ole osannut uskoa, että minusta voitaisiin olla kiinnostuneita. sillä silmällä. Onpa sitten sattunut näitä, että jälkikäteen jossain tilanteessa kaverit sanovat että siinä olisi ollut tyyppi niiiin sun perään! Minä sitten että no aijaa, hupsista.
Miksi en saa instabeibeä, oi yhyyy
Tää on huvittavaa kun naiset tulee kertomaan, että 168cm pituus ei ole este miehelle. Juu ei este olekkaan, mutta aivan helvetinmoinen hidaste se on :D Ihan jokaisella elämän osa-alueella. Sama kuin olisi saatanan ruman naaman omaava nainen. Ei ole helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama vanha virsi. Anna kun arvaan, suurin osa naisista on sinullekin kuin ilmaa, mutta täällä vaan itket että hyvää naista ei löydy.
Nimenomaan. Tavallinen, lyhythiuksinen, silmälasipäinen ja vähän ylipainoinen nainen ei kelpaa miehille vaan pitäisi olla malli tai missi.
Miksi akateemisen urheilullisen miehen pitäisi ottaa lyhythiuksinen pullukka? Ei tarvitse olla missi/malli mutta hyvännäköinen pitää olla.
Ja juu mieluummin yksin.
M28, DI
Alue: Aihe vapaa
Tämä on totta, ja itse olen jo 46. Tiedän kokemuksesta, että saan kyllä seuraa netin kautta, jos vain jaksan panostaa. Mutta haluanko seuraa vai haluanko elämänkumppanin? Olen huomannut että tyytyminen "seuraan" ei pidemmän päälle tee henkisesti hyvää. Siksi lakkasin yrittämästä, useamman väkisin väännetyn suhteen jälkeen.
Livenä en tapaa kuin työkavereita, enkä halua syödä kuormasta.
No, eiköhän tämä tässä mene. Mutta sanon vaan, voi sitä yksin jäädä ihan hyväkin mies.