Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi eräät vanhemmat ei pidä kiinni sovituista kellonajoista?
26.02.2020 |
Meille tuli koulusta tyttären kaveri. Kun minulta kysyttiin, voiko kaveri tulla, vastasin, että voi, mutta me lähdetään sitten puoli viiden jälkeen tanssiharkkoihin, eli ennen sitä pitäisi jonkun hakea. Tyttö oli ilmoittanut ajan äidilleen. Edellisen kerran kun tämä samainen tyttö oli meillä ja haku oli sovittu äitinsä kanssa, äiti tuli 45 min. myöhässä, syyksi kertoi pysähtyneensä matkalla ruokakauppaan. Nyt tällä kertaa tuli klo 16.45. Annoin palautetta, että meillä on nyt tosi kiire, kun tanssiharkat alkaa viideltä. Hän pahoitteli ja syytti ruuhkaa. Niin, ruuhkaa voi olla meilläkin, kun täytyy kiireessä suhata harrastukseen. Tanssitunti loppui juuri äsken, odotan tyttöä kyytiin.
Tämä vanhempi ei ole ainoa, joka ei pidä sovituista ajoista kiinni. Meiltä on tultu hakemaan pojan kaveria klo 22. Sehän on aivan liian myöhään, kun seuraavana päivänä on töihin ja kouluun meno. Se poika oli sitä paitsi kysynyt, voiko hän olla meillä vähän yli yhdeksään. Se ei ole lainkaan sama asia kuin kymmenen.
Olenko vähän nipo vai miten muut suhtautuu?
Kommentit (64)
Mun mies on myöhässä aina ja kaikkialta. Lapset tosin osaavat jo sanoa, että iskä on aina myöhässä, joten voivat hyvin odotella häntä ulkona. Alakouluikäinen tyttömme on esim. odotellut pilkkopimeässä, keskellä metsää partiokämpällä, kun iskä on taas vähän myöhässä. Korostan, että puhelin pitää olla mukana, jos iskä unohtaa kokonaan hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on myöhässä aina ja kaikkialta. Lapset tosin osaavat jo sanoa, että iskä on aina myöhässä, joten voivat hyvin odotella häntä ulkona. Alakouluikäinen tyttömme on esim. odotellut pilkkopimeässä, keskellä metsää partiokämpällä, kun iskä on taas vähän myöhässä. Korostan, että puhelin pitää olla mukana, jos iskä unohtaa kokonaan hakea.
Sitten ei pidä antaa miehen hakea. Miksi et itse hoida hakemista, jos tiedät tuon.
Ei nykypäivänä ole minkään tasa-arvoajatuksen mukaista, että toinen vanhemmista saa vapautuksen kaikista vienti- ja hakutehtävistä. Meillä on itsestään selvää, että mieheni vie ja hakee lapsia harrastuksista kun minä olen töissä. Iltapainotteinen vuorotyö minulla. Sitten taas vapaina viikonloppuina minä hoidan kuljetuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on myöhässä aina ja kaikkialta. Lapset tosin osaavat jo sanoa, että iskä on aina myöhässä, joten voivat hyvin odotella häntä ulkona. Alakouluikäinen tyttömme on esim. odotellut pilkkopimeässä, keskellä metsää partiokämpällä, kun iskä on taas vähän myöhässä. Korostan, että puhelin pitää olla mukana, jos iskä unohtaa kokonaan hakea.
Sitten ei pidä antaa miehen hakea. Miksi et itse hoida hakemista, jos tiedät tuon.
Siis oikeastiko mies saa laistaa hakuvuoronsa sillä perusteella, että mieluummin surffailee netissä, kun lähtee ajoissa hakemaan lasta? Töihinkään ei varmaan tarvitse mennä, kun menee yleensä vähän myöhässä (liukuma useita tunteja, mutta silti myöhästyy).
T. 4
Minun lapseni kaverin äiti on juuri tuollainen. Kaikista pahimpia oli silloin jos tyttö tuli meille yökylään. Tuli lauantaina aamulla ja äiti "pääsi" hakemaan vasta sunnuntaina illalla klo 20.30, vaikka ihan muuta sovittiin. Jatkuvasti siirteli hakua. Toistui JOKA KERTA. Tai jos tuli perjantaina yöksi, äiti yritti viimeiseen saakka venyttää että tyttö olisi toisenkin yön. Ei mitään tajua siitä että jotkut haluaa viikonloppuna myös rauhoittua ja olla ihan perheenkin kesken.
Lopputulos on se että tyttö ei enää tule meille yöksi kun äitinsä ei pidä aikatauluista kiinni.
Viikolla saa tulla meille koulun jälkeen joskus. Silloin hakee AINA n.klo 20.30-45. Lapset menee meillä nukkumaan klo 21 ja vauva aikaisemmin.
Ketuttaa tuollainen. Muut kaverit jos tulevat yöksi, niin lähtevät seuraavana päivänä normaaliin aikaan kotiin (klo 12-14), eivätkä ole koko viikonloppua.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni kaverin äiti on juuri tuollainen. Kaikista pahimpia oli silloin jos tyttö tuli meille yökylään. Tuli lauantaina aamulla ja äiti "pääsi" hakemaan vasta sunnuntaina illalla klo 20.30, vaikka ihan muuta sovittiin. Jatkuvasti siirteli hakua. Toistui JOKA KERTA. Tai jos tuli perjantaina yöksi, äiti yritti viimeiseen saakka venyttää että tyttö olisi toisenkin yön. Ei mitään tajua siitä että jotkut haluaa viikonloppuna myös rauhoittua ja olla ihan perheenkin kesken.
Lopputulos on se että tyttö ei enää tule meille yöksi kun äitinsä ei pidä aikatauluista kiinni.Viikolla saa tulla meille koulun jälkeen joskus. Silloin hakee AINA n.klo 20.30-45. Lapset menee meillä nukkumaan klo 21 ja vauva aikaisemmin.
Ketuttaa tuollainen. Muut kaverit jos tulevat yöksi, niin lähtevät seuraavana päivänä normaaliin aikaan kotiin (klo 12-14), eivätkä ole koko viikonloppua.
Meillä on ihan samanlainen tapaus tuttavapiirissä. Poika asuu joka toinen viikko isänsä luona. AINA kun kyseinen poika on ollut meillä yökylässä, ei ole poikaa tuotu yökylään tai tultu hakemaan sovittuun aikaan. Kerran oli sovittu, että tulee perjantaista lauantaihin. Isä toi pojan vasta tosi myöhällä, joten itse ehdotin, että voisi olla iltapäivälle asti lauantaina. Kas kummaa, kukaan ei tullut hakemaan. Kun soitin pojan isälle joskus viiden jälkeen, hän olikin Espoossa asti viemässä jotain perintöhuonekalua. Meillä oli leffaan meno koko perheen kesken, joten otettiin yökyläläinen mukaan sinne. Olisi luullut, että leffan jälkeen isä tulee heti hakemaan, mutta ei, kello oli yli yhdeksän, kun hän tuli. Kuulin kiertotietä, että sillä isällä oli vaikeuksia pitää mistään sovituista ajoista kiinni myös pojan äidin kanssa. Emme ole kyseistä poikaa enää yökylään pyytäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ei pääse töistä niin sujuvasti lähtemään, että ehtisi hakemaan puoli viideltä.
Minua ärsyttää se, että kun meidän tytärtä pyydetään jonkun luokkakaverin luo, sieltä yleensä ladellaan ehtoja hakuajasta. ”Jos voitte klo 16 mennessä hakea, niin olisi kiva” tai ”Meillä on Minean soittotunti klo 16.30, niin jos voisi joku tulla hakemaan ennen sitä...” Juu, en voi luvata, koska mieheni on töissä klo 9-17 lähestulkoon joka arkipäivä ja minä olen täsmällisesti klo 8-16. Jos hyvä tuuri käy, pääsen lähtemään klo 16.05. Olen asiakastyössä, joten joskus voi venyä klo 16.20 asti. Sen jälkeen ajelen kotiin 45 minuuttia. Että sikäli voi olla varma, etten ehdi hakemaan kuin vasta viiden lähellä.
Olen joskus sanonut, että laittakaa se tyttö kävelemään kotia kohti. Esim. tuon kyseisen viulunsoittoa harrastavan tytön kotoa on meille vain 2 km. Jostain syystä sen vanhemmat tuntuu kuvittelevan, ettei 8-vuotiasta voi laittaa yksin kävelemään. Kyllä voi minun mielestäni, koska hän kävelee joka aamu yksin kouluun 1,8 km ja iltapäivällä saman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni kaverin äiti on juuri tuollainen. Kaikista pahimpia oli silloin jos tyttö tuli meille yökylään. Tuli lauantaina aamulla ja äiti "pääsi" hakemaan vasta sunnuntaina illalla klo 20.30, vaikka ihan muuta sovittiin. Jatkuvasti siirteli hakua. Toistui JOKA KERTA. Tai jos tuli perjantaina yöksi, äiti yritti viimeiseen saakka venyttää että tyttö olisi toisenkin yön. Ei mitään tajua siitä että jotkut haluaa viikonloppuna myös rauhoittua ja olla ihan perheenkin kesken.
Lopputulos on se että tyttö ei enää tule meille yöksi kun äitinsä ei pidä aikatauluista kiinni.Viikolla saa tulla meille koulun jälkeen joskus. Silloin hakee AINA n.klo 20.30-45. Lapset menee meillä nukkumaan klo 21 ja vauva aikaisemmin.
Ketuttaa tuollainen. Muut kaverit jos tulevat yöksi, niin lähtevät seuraavana päivänä normaaliin aikaan kotiin (klo 12-14), eivätkä ole koko viikonloppua.Meillä on ihan samanlainen tapaus tuttavapiirissä. Poika asuu joka toinen viikko isänsä luona. AINA kun kyseinen poika on ollut meillä yökylässä, ei ole poikaa tuotu yökylään tai tultu hakemaan sovittuun aikaan. Kerran oli sovittu, että tulee perjantaista lauantaihin. Isä toi pojan vasta tosi myöhällä, joten itse ehdotin, että voisi olla iltapäivälle asti lauantaina. Kas kummaa, kukaan ei tullut hakemaan. Kun soitin pojan isälle joskus viiden jälkeen, hän olikin Espoossa asti viemässä jotain perintöhuonekalua. Meillä oli leffaan meno koko perheen kesken, joten otettiin yökyläläinen mukaan sinne. Olisi luullut, että leffan jälkeen isä tulee heti hakemaan, mutta ei, kello oli yli yhdeksän, kun hän tuli. Kuulin kiertotietä, että sillä isällä oli vaikeuksia pitää mistään sovituista ajoista kiinni myös pojan äidin kanssa. Emme ole kyseistä poikaa enää yökylään pyytäneet.
Minusta tuo on sääli lasta kohtaan. On harmi, jos ei pääse enää ollenkaan yökylään kaverille. Loppupeleissä se on tietysti isänsä vika, jos ei osaa pitää kiinni aikatauluista, mutta tuleeko sille lapselle kuitenkin tunne, että häntä ei haluta kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni kaverin äiti on juuri tuollainen. Kaikista pahimpia oli silloin jos tyttö tuli meille yökylään. Tuli lauantaina aamulla ja äiti "pääsi" hakemaan vasta sunnuntaina illalla klo 20.30, vaikka ihan muuta sovittiin. Jatkuvasti siirteli hakua. Toistui JOKA KERTA. Tai jos tuli perjantaina yöksi, äiti yritti viimeiseen saakka venyttää että tyttö olisi toisenkin yön. Ei mitään tajua siitä että jotkut haluaa viikonloppuna myös rauhoittua ja olla ihan perheenkin kesken.
Lopputulos on se että tyttö ei enää tule meille yöksi kun äitinsä ei pidä aikatauluista kiinni.Viikolla saa tulla meille koulun jälkeen joskus. Silloin hakee AINA n.klo 20.30-45. Lapset menee meillä nukkumaan klo 21 ja vauva aikaisemmin.
Ketuttaa tuollainen. Muut kaverit jos tulevat yöksi, niin lähtevät seuraavana päivänä normaaliin aikaan kotiin (klo 12-14), eivätkä ole koko viikonloppua.Meillä on ihan samanlainen tapaus tuttavapiirissä. Poika asuu joka toinen viikko isänsä luona. AINA kun kyseinen poika on ollut meillä yökylässä, ei ole poikaa tuotu yökylään tai tultu hakemaan sovittuun aikaan. Kerran oli sovittu, että tulee perjantaista lauantaihin. Isä toi pojan vasta tosi myöhällä, joten itse ehdotin, että voisi olla iltapäivälle asti lauantaina. Kas kummaa, kukaan ei tullut hakemaan. Kun soitin pojan isälle joskus viiden jälkeen, hän olikin Espoossa asti viemässä jotain perintöhuonekalua. Meillä oli leffaan meno koko perheen kesken, joten otettiin yökyläläinen mukaan sinne. Olisi luullut, että leffan jälkeen isä tulee heti hakemaan, mutta ei, kello oli yli yhdeksän, kun hän tuli. Kuulin kiertotietä, että sillä isällä oli vaikeuksia pitää mistään sovituista ajoista kiinni myös pojan äidin kanssa. Emme ole kyseistä poikaa enää yökylään pyytäneet.
Minusta tuo on sääli lasta kohtaan. On harmi, jos ei pääse enää ollenkaan yökylään kaverille. Loppupeleissä se on tietysti isänsä vika, jos ei osaa pitää kiinni aikatauluista, mutta tuleeko sille lapselle kuitenkin tunne, että häntä ei haluta kylään.
Olen tuo 8 viestin kirjoittaja. Sille ei mitään voi jos lapsesta tuntuu siltä. Saa tulla kyllä viikolla kylään, vkl ei.
Äidillään on siinä peiliin katsomisen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei pääse töistä niin sujuvasti lähtemään, että ehtisi hakemaan puoli viideltä.
Minua ärsyttää se, että kun meidän tytärtä pyydetään jonkun luokkakaverin luo, sieltä yleensä ladellaan ehtoja hakuajasta. ”Jos voitte klo 16 mennessä hakea, niin olisi kiva” tai ”Meillä on Minean soittotunti klo 16.30, niin jos voisi joku tulla hakemaan ennen sitä...” Juu, en voi luvata, koska mieheni on töissä klo 9-17 lähestulkoon joka arkipäivä ja minä olen täsmällisesti klo 8-16. Jos hyvä tuuri käy, pääsen lähtemään klo 16.05. Olen asiakastyössä, joten joskus voi venyä klo 16.20 asti. Sen jälkeen ajelen kotiin 45 minuuttia. Että sikäli voi olla varma, etten ehdi hakemaan kuin vasta viiden lähellä.
Olen joskus sanonut, että laittakaa se tyttö kävelemään kotia kohti. Esim. tuon kyseisen viulunsoittoa harrastavan tytön kotoa on meille vain 2 km. Jostain syystä sen vanhemmat tuntuu kuvittelevan, ettei 8-vuotiasta voi laittaa yksin kävelemään. Kyllä voi minun mielestäni, koska hän kävelee joka aamu yksin kouluun 1,8 km ja iltapäivällä saman.
Tottakai pyytämisvaiheessa kuuluu kertoa, jos kutsuun sisältyy jotain ehtoja! Puhut siitä kuin se olisi huono juttu, että he kertovat ajoissa, että mihin asti heillä voi olla. Sinä puolestasi voit kertoa heille että juu, laittakaa vain tyttö kävelemään kellonaikaan X, se taas ei ole kutsujaperheen asia tietää voiko sinun lapsesi kävellä tuon matkan vai ei, ja on ehkä helpompi kysyä että "voitteko tulla hakemaan..." kuin "saanko laittaa lapsesi pihalle...". Jos kyläpaikan aikataulut ei teille sovi, niin sitten ei voi mennä, ei Minean pidä jäädä pois soittotunnilta siksi että sinun työaikasi venyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin otin nuorena asiat vakavasti.
Ajattelin että maailma kaatuu jos myöhästyy tai muuta.
Sitten tajusin että jos maailma oikeasti ahdistaa ja en kestä että maailma ei kulje minun säännöillä, niin voin lopettaa itseni hyppäämällä alas jostain korkealta tai syömällä jotain myrkyllistä.
Että jos ei kestä niin voin lopettaa itseni. Se tieto helpotti asennetta elämääni jota elän. Tämä on kuitenkin minun elämäni, vaikka muutkin pitäisi ottaa huomioon.
En kuitenkaan ala elämään elämääni siten että ahdistun aina jos joku kaveri on myöhässä tai kaadan kahvin pöydältä lattialle.
Jos kahvi haluaa kaatua niin antaa kaatua ja hävetä siinä lattialla vaikka viikon. Kyllä sen kerkeää puhdistaa myöhemminkin tai ensivuonna.
Meidän sukulaiset ovat _aina_ myöhässä. Jos ollaan sovittu että mennään sinne syömään klo 11, on ruokaa usein vasta alettu tehdä. Jos he tulevat meille, ovat yleensä 30min-1h myöhässä. Selitykset on aina tyyliin piti käydä kaupassa, pesukone oli päällä, sämpylät oli uunissa.. miten tuon kaltaiset asiat aina tulee yllätyksenä? Nämä jo eläkeikäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei pääse töistä niin sujuvasti lähtemään, että ehtisi hakemaan puoli viideltä.
Minua ärsyttää se, että kun meidän tytärtä pyydetään jonkun luokkakaverin luo, sieltä yleensä ladellaan ehtoja hakuajasta. ”Jos voitte klo 16 mennessä hakea, niin olisi kiva” tai ”Meillä on Minean soittotunti klo 16.30, niin jos voisi joku tulla hakemaan ennen sitä...” Juu, en voi luvata, koska mieheni on töissä klo 9-17 lähestulkoon joka arkipäivä ja minä olen täsmällisesti klo 8-16. Jos hyvä tuuri käy, pääsen lähtemään klo 16.05. Olen asiakastyössä, joten joskus voi venyä klo 16.20 asti. Sen jälkeen ajelen kotiin 45 minuuttia. Että sikäli voi olla varma, etten ehdi hakemaan kuin vasta viiden lähellä.
Olen joskus sanonut, että laittakaa se tyttö kävelemään kotia kohti. Esim. tuon kyseisen viulunsoittoa harrastavan tytön kotoa on meille vain 2 km. Jostain syystä sen vanhemmat tuntuu kuvittelevan, ettei 8-vuotiasta voi laittaa yksin kävelemään. Kyllä voi minun mielestäni, koska hän kävelee joka aamu yksin kouluun 1,8 km ja iltapäivällä saman.
Eikö se ole yksinkertaista, että jos hakuajat eivät sovi, niin sitten ei mennä kylään. Vai onko ihan ok, että jos koko perheen pitää lähteä tiettyyn aikaan johonkin, niin lapsesi jää yksin pihalle odottamaan hakijaa, mahdollisesti pitkäksikin aikaa? Jos matka on siis niin pitkä, ettei voi kävellä kotiin. Tai onko se ok, että "vieraan" perheen menot määräytyvät sen mukaan, miten joku toinen viitsii hakea lapsensa? Kyllä meilläkin loppuisi lapsen kaverin kyläilyt, jos ne alkaisivat vaikuttaa meidän aikatauluihimme. Talo elää tavallaan ja vieraat kulkevat ajallaan, tai ovat kulkematta.
Mikä siinä on, ettei kouluikäinen muka itse voi kulkea vaan pitää kyydittää henkilöautolla joka paikkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei pääse töistä niin sujuvasti lähtemään, että ehtisi hakemaan puoli viideltä.
Minua ärsyttää se, että kun meidän tytärtä pyydetään jonkun luokkakaverin luo, sieltä yleensä ladellaan ehtoja hakuajasta. ”Jos voitte klo 16 mennessä hakea, niin olisi kiva” tai ”Meillä on Minean soittotunti klo 16.30, niin jos voisi joku tulla hakemaan ennen sitä...” Juu, en voi luvata, koska mieheni on töissä klo 9-17 lähestulkoon joka arkipäivä ja minä olen täsmällisesti klo 8-16. Jos hyvä tuuri käy, pääsen lähtemään klo 16.05. Olen asiakastyössä, joten joskus voi venyä klo 16.20 asti. Sen jälkeen ajelen kotiin 45 minuuttia. Että sikäli voi olla varma, etten ehdi hakemaan kuin vasta viiden lähellä.
Olen joskus sanonut, että laittakaa se tyttö kävelemään kotia kohti. Esim. tuon kyseisen viulunsoittoa harrastavan tytön kotoa on meille vain 2 km. Jostain syystä sen vanhemmat tuntuu kuvittelevan, ettei 8-vuotiasta voi laittaa yksin kävelemään. Kyllä voi minun mielestäni, koska hän kävelee joka aamu yksin kouluun 1,8 km ja iltapäivällä saman.
Eikö se ole yksinkertaista, että jos hakuajat eivät sovi, niin sitten ei mennä kylään. Vai onko ihan ok, että jos koko perheen pitää lähteä tiettyyn aikaan johonkin, niin lapsesi jää yksin pihalle odottamaan hakijaa, mahdollisesti pitkäksikin aikaa? Jos matka on siis niin pitkä, ettei voi kävellä kotiin. Tai onko se ok, että "vieraan" perheen menot määräytyvät sen mukaan, miten joku toinen viitsii hakea lapsensa? Kyllä meilläkin loppuisi lapsen kaverin kyläilyt, jos ne alkaisivat vaikuttaa meidän aikatauluihimme. Talo elää tavallaan ja vieraat kulkevat ajallaan, tai ovat kulkematta.
Eiköhän se ole vanhempien vastuulla päättää, onko 1,8 kilometriä liian pitkä matka kävellä kotiin! Kun olin lapsi, tuo ei ollut matka eikä mikään. Silloin ei kuljetettu autolla, kun monessa perheessä oli vain yksi auto, joillakin ei sitäkään. Jos halusi luistelemaan, sitten otettiin ihan itse luistinkassi mukaan ja lähdettiin tallustamaan. Ei tietty ollut niin paljon ylipainoisia lapsiakaan, kun ei autolla kuljetettu joka paikkaan.
Mutta tuo, että pyydetään koululaista kylään ja sitten sanellaan, että pitää hakea esim. neljältä, niin minun lapsuudessa sitä olisi pidetty töykeänä. Jos isäntäväki lähti jonnekin, kyllä se vieras lapsi joko vietiin kotiovelle tai laitettiin kävellen kotiin. Siihen aikaan joka tapauksessa ei ollut mitenkään suotavaa sanoa vanhemmille, että teidän pitää hakea lapsenne pois siihen aikaan. Käytöstavat ovat muuttuneet aika paljon ilmeisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, ettei kouluikäinen muka itse voi kulkea vaan pitää kyydittää henkilöautolla joka paikkaan?
No esim meillä lasten kaverit asuu 40-50 kilsan päässä meiltä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei pääse töistä niin sujuvasti lähtemään, että ehtisi hakemaan puoli viideltä.
Minua ärsyttää se, että kun meidän tytärtä pyydetään jonkun luokkakaverin luo, sieltä yleensä ladellaan ehtoja hakuajasta. ”Jos voitte klo 16 mennessä hakea, niin olisi kiva” tai ”Meillä on Minean soittotunti klo 16.30, niin jos voisi joku tulla hakemaan ennen sitä...” Juu, en voi luvata, koska mieheni on töissä klo 9-17 lähestulkoon joka arkipäivä ja minä olen täsmällisesti klo 8-16. Jos hyvä tuuri käy, pääsen lähtemään klo 16.05. Olen asiakastyössä, joten joskus voi venyä klo 16.20 asti. Sen jälkeen ajelen kotiin 45 minuuttia. Että sikäli voi olla varma, etten ehdi hakemaan kuin vasta viiden lähellä.
Olen joskus sanonut, että laittakaa se tyttö kävelemään kotia kohti. Esim. tuon kyseisen viulunsoittoa harrastavan tytön kotoa on meille vain 2 km. Jostain syystä sen vanhemmat tuntuu kuvittelevan, ettei 8-vuotiasta voi laittaa yksin kävelemään. Kyllä voi minun mielestäni, koska hän kävelee joka aamu yksin kouluun 1,8 km ja iltapäivällä saman.
Ladellaan ehtoja? Mun mielestä nuo oli kohteliaita pyyntöjä.
Joillain ihmisillä ei vaan ole käytöstapoja. Olivat sitten lapsettomia taikka lapsellisia.
Eihän useimmilla edes ole kelloa kädessä nykyään. Lähin kello on ties missä seinällä tai kännykässä ja sitten kun sitä menee erikseen katsomaan niin reaktio on, että "oho".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei pääse töistä niin sujuvasti lähtemään, että ehtisi hakemaan puoli viideltä.
Minua ärsyttää se, että kun meidän tytärtä pyydetään jonkun luokkakaverin luo, sieltä yleensä ladellaan ehtoja hakuajasta. ”Jos voitte klo 16 mennessä hakea, niin olisi kiva” tai ”Meillä on Minean soittotunti klo 16.30, niin jos voisi joku tulla hakemaan ennen sitä...” Juu, en voi luvata, koska mieheni on töissä klo 9-17 lähestulkoon joka arkipäivä ja minä olen täsmällisesti klo 8-16. Jos hyvä tuuri käy, pääsen lähtemään klo 16.05. Olen asiakastyössä, joten joskus voi venyä klo 16.20 asti. Sen jälkeen ajelen kotiin 45 minuuttia. Että sikäli voi olla varma, etten ehdi hakemaan kuin vasta viiden lähellä.
Olen joskus sanonut, että laittakaa se tyttö kävelemään kotia kohti. Esim. tuon kyseisen viulunsoittoa harrastavan tytön kotoa on meille vain 2 km. Jostain syystä sen vanhemmat tuntuu kuvittelevan, ettei 8-vuotiasta voi laittaa yksin kävelemään. Kyllä voi minun mielestäni, koska hän kävelee joka aamu yksin kouluun 1,8 km ja iltapäivällä saman.
Eikö se ole yksinkertaista, että jos hakuajat eivät sovi, niin sitten ei mennä kylään. Vai onko ihan ok, että jos koko perheen pitää lähteä tiettyyn aikaan johonkin, niin lapsesi jää yksin pihalle odottamaan hakijaa, mahdollisesti pitkäksikin aikaa? Jos matka on siis niin pitkä, ettei voi kävellä kotiin. Tai onko se ok, että "vieraan" perheen menot määräytyvät sen mukaan, miten joku toinen viitsii hakea lapsensa? Kyllä meilläkin loppuisi lapsen kaverin kyläilyt, jos ne alkaisivat vaikuttaa meidän aikatauluihimme. Talo elää tavallaan ja vieraat kulkevat ajallaan, tai ovat kulkematta.
Eiköhän se ole vanhempien vastuulla päättää, onko 1,8 kilometriä liian pitkä matka kävellä kotiin! Kun olin lapsi, tuo ei ollut matka eikä mikään. Silloin ei kuljetettu autolla, kun monessa perheessä oli vain yksi auto, joillakin ei sitäkään. Jos halusi luistelemaan, sitten otettiin ihan itse luistinkassi mukaan ja lähdettiin tallustamaan. Ei tietty ollut niin paljon ylipainoisia lapsiakaan, kun ei autolla kuljetettu joka paikkaan.
Mutta tuo, että pyydetään koululaista kylään ja sitten sanellaan, että pitää hakea esim. neljältä, niin minun lapsuudessa sitä olisi pidetty töykeänä. Jos isäntäväki lähti jonnekin, kyllä se vieras lapsi joko vietiin kotiovelle tai laitettiin kävellen kotiin. Siihen aikaan joka tapauksessa ei ollut mitenkään suotavaa sanoa vanhemmille, että teidän pitää hakea lapsenne pois siihen aikaan. Käytöstavat ovat muuttuneet aika paljon ilmeisesti.
Kaikki eivät asu kilometrin päässä toisistaan, tai tie voi olla yksinkertaisesti liian vaarallinen pienelle lapselle, siksi hakija. Ei meillä nyt eikä omassa lapsuudessa niitä koululaisia koskaan pyydetty kylään, ihan itse osaavat ruinata "voinko tulla/äiti voiko marjatta tulla tms.). Tähän on (ja on ollut) ihan ok sanoa, että voi tulla jos... Sama toisinkin päin. Oma lapsi ruinaa kaverille kylään, joten saatan sanoa, että voit mennä, mutta tulet/tullaan hakemaan kello X.00. En pidä lasten kyselyjä "tuletko meille" kutsuna mihinkään, kyllä se kyläilylupa kysytään vanhemmilta. Ja siksihän ne kaverille haluaa, kun omat vanhemmat ovat vielä monta tuntia poissa, kun lapsi on tullut kotiin. Kyllä meille saa tulla, eikä ole ongelmia sanoa, jos ei voi tulla, tai voi tulla, mutta talon väki lähtee aikaan X, valitkaa itse, käykö se teille. Jos menot menevät vieraan lapsen kodin ohi, voin toki heittää hänet kotiin, mutta vastakkaiseen suuntaan en lähde.
Kyllä meillä kavereiden/sukulaistenkin kesken kysellään oletteko silloin kotona/voiko tulla kahville. Ja on ihan ok sanoa, että ollaan kotona aikaan X asti, tulija päättäköön itse, tuleeko ollenkaan. Jos tulee, ja on myöhässä, ei ole mitään ongelmaa vartin kahvittelun jälkeen sanoa, että nyt pitää mennä, nähdään ensi kerralla.
Alue: Aihe vapaa
Tiedän ihmistyypin. Matelevat ovelle anteeksi pyytävät näköisenä selitys valmiina. Toisten ihmisten aika ei ole näille ihmisille tärkeää. Sama ihmistyyppi myöhästelee kokouksista, ostaa joululahjat aatonaattona ja varaa kesälomamatkan niin myöhään, että parhaat hotellit on jo varattu,