Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelette, rehellisesti, kun kohtaatte 130 kiloisen naisen
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Tänään juuri oli tuollainen nainen edessäni kaupan kassajonossa. Lähinnä ajattelin, että hän ilmeisesti huijaa itseään niillä kevyttuotteilla joita kärry näytti olevan täynnä.
Kai sä ymmärrät, että vaikka alkaisi syödä terveellisesti tai kevyttuotteita, niin ei paino vaan katoa?
Voi olla, että vaikka vuoden ensin opettelee syömään normaalisti ja vasta sitten ehkä alkaa syömään vähemmän kaloreita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisiin mittoihin pääsee oikeasti ihan valtavasti syömällä. Jos vaikka käy töissä, niin kulutusta kuitenkin on edes vähän, niin kyllä saa sitten joka päivä syödä sipsipussin, suklaalevyn, pullaa, keksejä jne. Normaalilla ateriarytmillä ilman herkkuja ei tuollaisiin mittoihin pääse.
Höpsistä. Ihminen joka söisi päivittäin normaalin ruoan lisäksi sipsipussin, suklaalevyn, pullaa ja keksejä, paisuisi nopeasti lähes tuplaksi. Tuo 130kg voi kuulostaa pienestä ihmisestä paljolta, mutta siihen ei todellakaan vaadita mitään törkeitä ahmimisia.
Uskon että itse pääsisin helposti tuohon painoon parissa vuodessa jos päivittäin lisäisin ruokailuuni korvapuustin ja limun. Jo nyt painoni nousee hitaasti ylös vaikka syön kohtuunormaalisti (toki turhan suuria annoksia välillä) arjessa, ja painoni lähentelee jo 100 kiloa. Vaatekokoni on 44-46 ja minulla on edelleen vyötärö vaikka olenkin pullukka. En itsekään olisi 20v hoikkana tyttösenä uskonut kuinka helposti paino voi nousta, mutta näin 15v myöhemmin pakko se on uskoa, kun en edelleenkään juo sokerijuomia tai natustele karkkia/herkkuja viikottain.
100 ylimääräistä kaloria päivässä = 36500 vuodessa = noin 5 lisäkiloa vuodessa. Tarkkana saa olla.
Yhdessä keskikokoisessa korvapuustissa on 270 kcal. Limujen energiamäärä vaihtelee makeutuksen mukaan. Tuo sata kcal on haihattelua. Yhdessä Nutrilett-pussissakin on jo 110 kcal ja nutraajat maustavat vaniljanmakuista pirtelöään kanelilla ja kardemummalla. Mausteista tulee korkeintaan 10 kcal lisää.
Minä taas koen melkein halata ja sanoa: olet arvokas. Jumalan silmissä 130 kg tai 60kg=ihan sama. Hän katsoo sinua ikuisuusolentona jolla on valtava arvo ja jota hän palavasti rakastaa.
Ajattelen, että: ai kamalaa, onneksi en ole tuollainen.
Tuollaiset mitat eivät jätä ketään kylmäksi ajatuksiltaan, en usko ollenkaan niitä jotka väittävät olevan välinpitämättömiä, kun näkee tuollaisissa mitoissa olevan jättiläisen ;)
Lihavuuteen kohdistuva alentava ilmaisu.Maksaahan lihavatkin työstään ,palkastaan veroja.Tarkitat varmaankin::spurgut hoitakoot omat sairautensa,laihat samoin ei yhteiskunnan varoilla,y-h mammat ei lpsilisiä,vaan ehkäisyneuvontaa.Mustat hameet::kaikki heille ilmaiseksi.Pikisilmät,ilman muuta loisimaan verovaroin.Työttömiltä pois kelakorvaukset,asumistuet pois kaikilta.Asuvat,missä on varaa asuaja lapsukaisia hankitaan jos on varaa elättää::omalla kustannuksellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämän kokoisen naisihmisen päivittäiseen ruokavalioon kuuluu? Töissä syödään lounaalla salaattia ja aamupalaksi tyyliin yksi ruisleivän siivu, jogurtti ja kuppi kahvia ja välipalaksi omena, banaani tms. Herkkuja ei oteta, jos niitä on tarjolla tai otetaan yksi keksi tai pari suklaakonvehtia (kuten kaikki muutkin ja jopa paljon vähemmän, kuin ne hoikat ja normaalipainoiset). Mitä siellä kotona sitten syödään? Kalorit työpäivän aikana saattavat jäädä jopa alle 2000 kcal!
Jos kulutus on jotain 1600-1700 kcal vuorokaudessa, niin alle 2000 kcal:n syömisillä alkaa paino nousta. Kymmenessä vuodessa kiloja onkin tullut jo reilusti lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen myötätuntoa. Hänellä on pakonomainen ahmimishäiriö, jonka edessä hän on voimaton.
Jokin on traumatisoinut hänet syvästi lapsuudessa. Taustalla voi olla esim. insestiä. Hän on todennäköisesti ollut myös koulukiusattu. Hänen painonsa voi olla esteenä työpaikan saannille tai parisuhteen löytämiselle.
olen usein miettinyt, että auttaisiko näitä ihmisiä esim. ketoosi ruokavalio mutta kun se syöminen on niin psykologisesti pakonomaista niin ehkä ei.
Heillä on sikäli hankalaa, että alkoholisti voi ryhtyä raittiiksi ja sulkea alkoholin kokonaan pois elämästään, mutta ihminen ei oikein voi ruveta kokonaan syömättömäksi.Varmaan monella noin on. Minulla ei ole ja painan 137 kiloa (tosin olen 10 senttiä pidempi kuin aloituksessa kuvailtu nainen).
Lihoin jo lapsena. En oikeasti tiedä miksi. Enkä sitten koskaan laihtunut. Tai siis totta kai laihduin, yhteensä varmasti satoja kiloja. Mutta en koskaan pysyvästi.
Mitään insestitaustaa ei kyllä todellakaan ole. Koulukiusaamista kyllä, mutta ei läheskään niin rankkaa kuin täältäkin on saanut lukea monella olleen (minun kohdallani se ei ollut juuri koskaan fyysistä).
Hassua kyllä, minulla on parempi työpaikka ja korkeampi palkka kuin varmasti 99 % suomalaisista. Onnellinen, parikymmentä vuotta kestänyt parisuhdekin löytyy.
Lapsi lihoo jos on esimerkiksi syntynyt keisarileikkauksessa, elänyt liian steriilissä ympäristössä tai joutunut syömään toistuvasti antibioottikuureja tulehdusten vuoksi. Nuo kaikki seikat vaikuttavat lapsen suoliston mikrobiomiin ja sitä kautta painoon.
Vanhemmat tekevät lapselleen hallaa pakottaessaan lapsen syömään enemmän kuin lapsella olisi ruokahalua. Moni aikuinen annostelee lapselle jo alunalkaen liikaa ruokaa eikä anna lapsen itse ottaa annostaan koska pelkää siitä syntyvän sotkua.
Ongelma syntyy siitä, että lapsi menettää oman käsityksensä normaalista kylläisyydestä ja toiseksi kun useammalla päivän aterialla pakotetaan syömään 50-100 kcal enemmän kuin olisi ruokahalua niin paino alkaa väkisinkin nousta.
Lääkäriystäväni sanoi, ettei Suomessa ole kuollut yhtään syömishäiriöön sairastumatonta lasta nälkään. Liika lapsen syömisten kontrolloiminen puolestaan johtaa herkästi pahimmillaan syömishäiriöön ja vähimmillään huonoon kehonkuvaan.
Kun ihminen ei arvosta kehoaan niin silloin hän ei myöskään huolehdi siitä, että keho saisi mahdollisimman hyvää ja terveellistä ruokaa, liikuntaa ja lepoa. Kehohäpeän vuoksi koettu stressi nostaa kortisolitasoja ja se puolestaan johtaa siihen, että paino nousee entisestään vaikka kuinka yrittäisi laihduttaa. Ennen laihdutusta pitäisi hyväksyä oma kehonsa ja kohdella sitä yhtä hyvin kuin parasta tai rakkainta ihmistä tai lemmikkiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämän kokoisen naisihmisen päivittäiseen ruokavalioon kuuluu? Töissä syödään lounaalla salaattia ja aamupalaksi tyyliin yksi ruisleivän siivu, jogurtti ja kuppi kahvia ja välipalaksi omena, banaani tms. Herkkuja ei oteta, jos niitä on tarjolla tai otetaan yksi keksi tai pari suklaakonvehtia (kuten kaikki muutkin ja jopa paljon vähemmän, kuin ne hoikat ja normaalipainoiset). Mitä siellä kotona sitten syödään? Kalorit työpäivän aikana saattavat jäädä jopa alle 2000 kcal!
Jos kulutus on jotain 1600-1700 kcal vuorokaudessa, niin alle 2000 kcal:n syömisillä alkaa paino nousta. Kymmenessä vuodessa kiloja onkin tullut jo reilusti lisää.
Kuinka paljon kulutusta tulee istumatyöllä ja päivittäisellä tunnin - puolentoista koiran lenkityksellä? Ehkä lukeudun siihen onnekkaaseen porukkaan, etten liho, vaikka syön enemmän mitä kulutan... Syön päivittäin yli 2000 kcal.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisiin mittoihin pääsee oikeasti ihan valtavasti syömällä. Jos vaikka käy töissä, niin kulutusta kuitenkin on edes vähän, niin kyllä saa sitten joka päivä syödä sipsipussin, suklaalevyn, pullaa, keksejä jne. Normaalilla ateriarytmillä ilman herkkuja ei tuollaisiin mittoihin pääse.
Höpsistä. Ihminen joka söisi päivittäin normaalin ruoan lisäksi sipsipussin, suklaalevyn, pullaa ja keksejä, paisuisi nopeasti lähes tuplaksi. Tuo 130kg voi kuulostaa pienestä ihmisestä paljolta, mutta siihen ei todellakaan vaadita mitään törkeitä ahmimisia.
Uskon että itse pääsisin helposti tuohon painoon parissa vuodessa jos päivittäin lisäisin ruokailuuni korvapuustin ja limun. Jo nyt painoni nousee hitaasti ylös vaikka syön kohtuunormaalisti (toki turhan suuria annoksia välillä) arjessa, ja painoni lähentelee jo 100 kiloa. Vaatekokoni on 44-46 ja minulla on edelleen vyötärö vaikka olenkin pullukka. En itsekään olisi 20v hoikkana tyttösenä uskonut kuinka helposti paino voi nousta, mutta näin 15v myöhemmin pakko se on uskoa, kun en edelleenkään juo sokerijuomia tai natustele karkkia/herkkuja viikottain.
100 ylimääräistä kaloria päivässä = 36500 vuodessa = noin 5 lisäkiloa vuodessa. Tarkkana saa olla.
Yhdessä keskikokoisessa korvapuustissa on 270 kcal. Limujen energiamäärä vaihtelee makeutuksen mukaan. Tuo sata kcal on haihattelua. Yhdessä Nutrilett-pussissakin on jo 110 kcal ja nutraajat maustavat vaniljanmakuista pirtelöään kanelilla ja kardemummalla. Mausteista tulee korkeintaan 10 kcal lisää.
Alapeukuttajalle suosittelen tutustumista sivuston http://www.fineli.fi ruokapäiväkirjaan niin silmät avautuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämän kokoisen naisihmisen päivittäiseen ruokavalioon kuuluu? Töissä syödään lounaalla salaattia ja aamupalaksi tyyliin yksi ruisleivän siivu, jogurtti ja kuppi kahvia ja välipalaksi omena, banaani tms. Herkkuja ei oteta, jos niitä on tarjolla tai otetaan yksi keksi tai pari suklaakonvehtia (kuten kaikki muutkin ja jopa paljon vähemmän, kuin ne hoikat ja normaalipainoiset). Mitä siellä kotona sitten syödään? Kalorit työpäivän aikana saattavat jäädä jopa alle 2000 kcal!
Jos kulutus on jotain 1600-1700 kcal vuorokaudessa, niin alle 2000 kcal:n syömisillä alkaa paino nousta. Kymmenessä vuodessa kiloja onkin tullut jo reilusti lisää.
Kuinka paljon kulutusta tulee istumatyöllä ja päivittäisellä tunnin - puolentoista koiran lenkityksellä? Ehkä lukeudun siihen onnekkaaseen porukkaan, etten liho, vaikka syön enemmän mitä kulutan... Syön päivittäin yli 2000 kcal.
Tuo riippuu iästäsi ja lihasmassastasi. Lihasmassa alkaa huveta jo kolmikymppisenä. Sitten energiakulutukseesi vaikuttavat ihan mikroliikehdintäsikin, jota et pysty itse kontrolloimaan.
En mitään. Samoin kun en ajattele myöskään, jos vastaan tulee 30 kiloinen nainen. Muiden ihmisten painon vahtiminen ja sen arvostelu ei kuulu tapoihini. En tunne ko. ihmisiä enkä tiedä heidän elämästään mitään, joten miksi arvostelisin heitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tuon päällä sitä kelluis ku Mikki Hiiri merihädässä."
Mun naisserkku painaa n. 150kg ja hänellä on tapana työpäivinä jättää aamiainen väliin ja töissä on kuulemma aina niin kiire, ettei ehdi syödä mitään (paitsi tietenkään kahvihuoneessa olevia suklaakonvehteja ei lasketa) ja töiden jälkeen hän saattaa käydä kaupassa ja ostaa herkkuja esim. Kerran kun olin hänellä kylässä, söi hän koko keksipaketin kerralla työpäivän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itse tuollaisissa mitoissa, mutta olen nyt laihduttanut. Täällä on monta kysymystä siitä, kuinka tuollaisiin mittoihin pääsee ja minä voin kertoa.
Ensiksi sinua käytetään hyväksi lapsena, tämä on tärkeä, koska alat alitajuisesti lapsesta lähtien itseäsi lihottamaan ja syömään suruusi.
Sen jälkeen syöt liian isoja annoksia lähes joka kerta, kun syöt. Kasvikset jätetään välistä. En tarkoita mitään jättiannoksia, mutta annoskoot ovat liian suuria.
Kaupassa matkaan lähtee aina jotain. Ei välttämättä mitään isoa, mutta ehkä yksi suklaapatukka tai jäätelö.
Joka viikko kuitenkin tulee syötyä jotain isompaa. Joskus saattaa tilata kaksi pitserian pitsaa ja syödä niitä kaksi päivää putkeen.
Liikunta on olematonta, koska on masentunut, itsetuhoinen ja jatkuvasti stressaantunut. Elämä ei kiinnosta.
Silloin kun herkutellaan niin se on joko koko sipsipussi, paketti jäätelöä tai suklaalevy. Harvoin mitään jää seuraavalle päivälle.
Jatka tätä rumbaa sellaiset 5v niin pääset aika nopeasti tuon kokoiseksi. Ainiin ja älä missään nimessä hakeudu terapiaan, jotta et ymmärrä miksi alitajuntaisesti pidät itseäsi lihavana ja syöt suruusi.
Pienikokoinen ihminen ei oikeasti kuluta paljon mitään. Itse 160cm ja 50 kg. Myymälätyössä lattialla tulee helposti 10 000 askelta päivässä + työmatkapyöräilyt n 18km päivä. Tällöin pääsen itse siihen 1800 kcal kulutukseen. Joskus jos treenaan oikein kovaa (10 km kovatempoinen juoksu, porrastreeni) mittari näyttää 2200 paikkeille. Tietenkään pelkästä sykkeestä mitattu kalorinkulutus ei ole absoluuttinen totuus. Mitä parempi kunto, sitä matalampi syke jne. Mutta suuntaa antava. Jos haluaa lihasta kasvattaa pitää syödä aika paljon plussakaloreita. Plussakalorit ilman liikuntaa ja treeniä tekevät taas rasvaa eli läskiä.
Mutta aiheeseen. Jos näen tosi ison ihmisen liikkumassa niin pidän häntä superrohkeana. Juuri vallitsevien käsitysten takia. Lihavuus ei automaattisesti tarkoita ettei ihminen harrasta ollenkaan liikuntaa, vaan että jostain syystä energiansaanti on vääristynyt. Eli ruokaa syödään liikaa. Tekeekö se ihmisestä automaattisesti kävelevän terveyspommin?Minusta ei. Hienoa että isotkin ihmiset harrastaa ja tekee. Pelkkä kehonkoko ei kerro juuri yhtään mitään henkilön terveydestä. Vaivoja ja krenkkoja on hoikillakin.
Mietin kuinka hyvältä tuntuisi maata sängyllä, kun tuo rehevä lady levittäisi pikkuhousujen välistä hiivaista vaginaansa ja istuisi kasvojen päälle
Ajattelen,e että onneksi kuo.levat nopeasti sairauksiinsa. Turhia ihmisiä kaikin tavoin kaikki läs.kit ja muut itse aiheutettuja sairauksia sairastavat.
Samaa kuin mitä ajattelisin kun kohtaan 30 kiloisen miehen joka on vain 165 cm pitkä.
"Ällöttävä läski. Kuinkahan paljon luonnonvaroja on haaskattu tuollaisen rasvakerroksen kasvattamiseen, miten paljon luonnonvaroja tarvitaan sen ylläpitoon, ja miten paljon tuo ihminen kuormittaa julkisen sairaanhoidon palveluita? Tuskinpa ottaa koskaan vastuuta omasta lihomisestaan. Syyttää vaan muita ihmisiä siitä, että on itse syönyt itsensä ylipainoiseksi. Kukaan ei pakota syömään tai pitele haulikkoa ohimolla. Se on läskin ihmisen oma käsi, mikä lappaa ruokaa leipälävestä sisään."
Ja kyllä, olen itse ollut normaalipainossa (painoindeksi alle 25) koko aikuisikäni. Vanhempien vastuu lapsen ruokinnasta ja elatuksesta loppuu kun lapsi täyttää 18, joten on täysin luonnollista, että minäkin otan vastuun omasta ruokavaliostani.
”Mitähän pahaa tolle on tapahtunut?”
Meillä on kyllä kaapissa aina keksejä ja jotain karkkejakin... Ei niitä kuitenkaan tule päivittäin syötyä. Keksit yleensä kahvipöytään, jos tulee vieraita ja ne karkit saattavat olla pitkältä aikaväliltä jääneet sinne...