Perheellinen, mitä kaipaat sinkkuelämästä?
Kadehdin teitä perheellisiä joka päivä ja masentaa kun tuntuu ettei omalla elämällä ole tarkoitusta tällä hetkellä. On mielekäs työ ja on harrastuksia, mutta paljon puuttuu.
Päätin kuitenkin, että nyt alkaa elämästä nauttiminen. Ja mikäs sen parempi tapa elää kuin nauttia kulloisenkin elämäntilanteen hyvistä puolista - kun vain tietäisi mitä ne ovat.
Mitä te perheelliset kaipaatte sinkkuelämästä? Mitkä olivat sen ajanjakson parhaita puolia?
Kommentit (18)
Mitä on sinkkuelämä? Mä en ole ikinä edes asunut yksin. T: Neljän äiti ja viiden mummu
Kaipaan sitä, ettei tarvinnut selittää tekemisiään tai tekemättä jättämiäkään kenellekään, eli sai tehdä mitä huvitti. Nyt on jo 25 vuotta aikaa sellaisesta... Kun tyttäremme jonkun vuoden päästä lähtee omilleen, häipyy meikäläinenkin, se on ihan varma, aikansa kutakin!
Kaipaan sitä että ei tarvinnut tehdä kunnon ruokaa jos ei halunnut. Sai syödä noutoruokaa, pelkkiä pakasteherneitä tai mysliä vaikka viikon jos ei huvittanut kokata!
Haluan olla yksin kotona!
Nukkua, saunoa, laittaa ruokaa, katsoa Netflixiä, lukea kirjaa ihan rauhassa
Omaa rauhaa, sitä että saan syödä sängyssä silloin kuin huvittaa, spontaanit lähdöt ja yhden ihmisen kulut. Aina sanotaan, että sinkku maksaa eniten, mutta reissun päälle lähtiessä tulee huomattavasti halvemmaksi kustantaa yksi kuin neljä ihmistä. Kulkeminenkin on halvempaa yksin. Rahaa saisi säästöön, kun ei tarvitse jatkuvasti olla ostamassa kasvuikäisille vaatteita ja kenkiä.
Minä kaipaan kaikkea sinkkuelämässä. Hiljaisuutta, kaksiotani, sitä kun oli energiaa harrastaa, jaksoi ihmisuhteita, pystyi lähtemään tuosta vaan minne vaan. Mutta eniten kaipaan yksin oloa ja sitä kun oli energiaa tehdä asioita. Ylipäätään elämäniloa ja huumoria, lounaita kaupungilla, elämän keveyttä.
Omaa aikaa. Sitä että saa laittaa sellaista ruokaa josta tykkää eikä aina tarvitse miettiä mikä lapselle kelpaa ja olisi vielä terveellistäkin. Haluan valvoa myöhään ja nukkua myöhään. Uppoutua omiin harrastuksiin. Löhötä koko illan sohvalla jos huvittaa.
Saa nukkua pitkään ja lähteä lenkille tai salille milloin vaan.
Tätä et kysynyt, mutta jos sinulla on niin kova kaipuu perhe-elämään, niin oletko ajatellut alkavasi tukiperheeksi? Siihen voi alkaa myös sinkkuna. Tai onko sinulla kummilapsia, ota heitä yökylään 😊
Sai tulla ja mennä vapaasti, myös nukkumaanmenoajan jälkeen. Ei tarvinnut kustantaa muille aterioita, herkkuja ja reissuja. Baarissa sai viattomasti hiplailla vieraita miehiä (niiden luvalla) ilman että siitä olisi tarvinnut tuntea omantunnontuskia.
Kauanko kestää että tänne löytää "onneksi mulla ei ole lapsia"-tyyppi...?
Vierailija kirjoitti:
Saa nukkua pitkään ja lähteä lenkille tai salille milloin vaan.
Tätä et kysynyt, mutta jos sinulla on niin kova kaipuu perhe-elämään, niin oletko ajatellut alkavasi tukiperheeksi? Siihen voi alkaa myös sinkkuna. Tai onko sinulla kummilapsia, ota heitä yökylään 😊
Kummilapsia ei ole kun kirkkoon en kuulu. Työskentelen lasten parissa ja vietän paljon aikaa läheisissä lapsiperheissä ja viihdyn niissä nii arjessa kuin mukana hoplop ym reissuissa. Mutta eihän se sama asia ole ja kenenkään perheeseen ei voi tuppautua määräänsä enempää.
En mitään. Vaikka vaikuttaako se, että olen nyt n. nelikymppinen jonka lapset asuvat omillaan. Perhettäni he yhä ovat ja olemme läheisiä, tapaamme usein.
Vierailija kirjoitti:
En mitään. Vaikka vaikuttaako se, että olen nyt n. nelikymppinen jonka lapset asuvat omillaan. Perhettäni he yhä ovat ja olemme läheisiä, tapaamme usein.
Pakko vielä sanoa, että vaikka nuorena leskenä kaipasin vähän menemistä, kun suurin suru oli taltutettu, en ikinä ajatellut, että olisinpa valinnut toisin. Ystäväni pysyivät rinnalla aina, ihan erilaisesta elämäntilanteestamme huolimatta.
Rakastan nykyistä elämääni enkä haluaisi enää palata aikaan ilman lapsia, mutta nuoruudessa se henkinen vapaus ja vastuuttomuus. Sai kuluttaa tilin vaikka nollille vailla huolta tulevaisuudesta. Tämä olisi ehkä muuttunut iän myötä jokatapauksessa vaikka olisi edelleen sinkku. Nopeat lähdöt. Saattoi vaan päättää, että kuukauden päästä kaupunkilomalle. Voishan sitä nytkin lähteä viikonloppureissuun, mutta niitä lapsia sit ikävöi ja kivempaa se lomailukin on perheen kanssa.
Pientä asuntoa keskustassa ja sitä että sen siivoamiseen meni tunti. Nyt 200 neliöö esikaupunkialueella ja siivoamiseen menee kuusi tuntia.