Lue keskustelun säännöt.
Perheterapeutin mielestä minua vaivaa kiintymyssuhteen trauma äidistäni
25.02.2020 |
Ja se on ihan totta. Äitini on siis pilannut äitiyteni ja mahdollisuuteni hyvään ja tavalliseen äitiyteen. Jopa ammattilainen on sitä mieltä. Siitäs saatte palstan p*rsepäiset kiusaajat, jotka syytätte minua asiassa. Äitini on syyllinen, en minä. Minä yritin sopeutua sen noita-akan minulle langettamiin pahoihin vaatimuksiin, joista tuli aivan oksettava olo, enkä saanut mistään apua, ja teidänlaisenne mitättömyydet vielä kiusasitte lisää, koska ette osaa auttaa ketään.
Kommentit (463)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei onneksi ole edes mitenkään erityisen onnistunut missään. Työelämänkin päätti eräs elimellinen sairaus, minkä takia joutui sairaseläkkeelle ennen aikaisesti. Ja avioliittokin hajosi, ja lapsesta on ollut surua ja huolta koko ajan. Nice :) Kunnes lapsi kehtaakin periä vattu miljoonan ja ei anna äidille senttiäkään.
ApTotuus on, että kohta sinulla ei ole hallintaa sihen Vattu miljoonaan. Jos olisin ex-niehesi laittaisin sinut holhouksen alaiseksi, varsinkin koska et maksa elatausapua. Sinulla ei ole elämätilanne hallinnassa, ja kohta sinulla ei ole edes pankikkorttia.
Millä lailla ”kohta ei ole”? Ja siis lasten isä on ollut voinnistani todella huolissaan, hän ei ikinä tekisi mitään, mikä satuttaa minua lisää.
ApEn olisi niin vrama. Sen verran huonosti olet kohdellu hänta ja lapsiasi, joten joku päivä mitta on hänellä täynnä. Niin kuin monella muulla sinun ympärillä. Ihmiset sietävät paljon, mutta joku päivä tule mitta täyteen ja silloin sinulla ei ole paljon sanottavaa, kun vuosia olet samat asiat jankuttanut, milloin olet lapselle kostamassa ja milloin äidille. Ex-mies saa varmasti joku päivä tarpeeksi sinusta ja silloin sinulla ei ole enää hauskaa.
En ole kohdellut huonosti, ihminen ITSE VALITSEE SOPEUTUA PASKAAN. Ja mies tietää tämän. Etkö sä ole vastuussa siitä, jos sua kohdellaan askasti? Oletpas. Sä itse sopeudut siihen, oma on vikasi. Mies tietää sen, ja on itse valinnut ratkaisunsa olla around.
Ap
Sinä luotat liikaa siihen, että se jaksaa olla sinun ympäri. Katso, miehesi voi muuttaa mielensä, koska hänellä on siihen oikeus. Hän ei tarvitse sietää paskaa sinulta eikä keneltäkään. Ja, kun on jo kantanut vastuun sinun lapsista ja sinun mielenterveydestä, niin yksi päivä se loppuu. Ja, se loppuu ihan varmasti. Ja, jos minä olisin miehesi, niin odottaisin, että saat hallinnan perinnöstä ja sen jälkeen alkaa rutisemaan. Katso, se voi kostaa sinulle......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei onneksi ole edes mitenkään erityisen onnistunut missään. Työelämänkin päätti eräs elimellinen sairaus, minkä takia joutui sairaseläkkeelle ennen aikaisesti. Ja avioliittokin hajosi, ja lapsesta on ollut surua ja huolta koko ajan. Nice :) Kunnes lapsi kehtaakin periä vattu miljoonan ja ei anna äidille senttiäkään.
ApTotuus on, että kohta sinulla ei ole hallintaa sihen Vattu miljoonaan. Jos olisin ex-niehesi laittaisin sinut holhouksen alaiseksi, varsinkin koska et maksa elatausapua. Sinulla ei ole elämätilanne hallinnassa, ja kohta sinulla ei ole edes pankikkorttia.
Millä lailla ”kohta ei ole”? Ja siis lasten isä on ollut voinnistani todella huolissaan, hän ei ikinä tekisi mitään, mikä satuttaa minua lisää.
ApEn olisi niin vrama. Sen verran huonosti olet kohdellu hänta ja lapsiasi, joten joku päivä mitta on hänellä täynnä. Niin kuin monella muulla sinun ympärillä. Ihmiset sietävät paljon, mutta joku päivä tule mitta täyteen ja silloin sinulla ei ole paljon sanottavaa, kun vuosia olet samat asiat jankuttanut, milloin olet lapselle kostamassa ja milloin äidille. Ex-mies saa varmasti joku päivä tarpeeksi sinusta ja silloin sinulla ei ole enää hauskaa.
En ole kohdellut huonosti, ihminen ITSE VALITSEE SOPEUTUA PASKAAN. Ja mies tietää tämän. Etkö sä ole vastuussa siitä, jos sua kohdellaan askasti? Oletpas. Sä itse sopeudut siihen, oma on vikasi. Mies tietää sen, ja on itse valinnut ratkaisunsa olla around.
Ap
Kyllä ihminen voi sietää huonoa kohtelua, mutta se ei suinkaan tee siitä kohtelusta yhtään sen huonompaa. Tuo on taas tuota sinulle kovin tyypillistä narsistista tuubaa jolla koitat vierittää syyn joka asiasta kenen tahansa muun kontolle koska et itse kykene ottamaan vastuuta mistään.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijjaa.
Jankuti jankuti
jankuti jankuti jankuti.Ap. Mikään maailman terapeutti ei saa sua paranemaan. Olet niin jumittunut oman mielen vangiksi.
Unohda se %#%@ äiti-kiintymyssuhde, keskity muihin ihmisiin, elämään, työssäkäymiseen.
Mutta ei, taidat oikein rakastaa draamailua ja katkeruudessa elämistä. Koska on joku jota koko ajan syyttää pahasta olosta.
Mutta et sitä kautta parane koskaan.
Jatkan vielä: jankutat, koska sitä kautta saat huomiota muilta.
Opettele saamaan huomiota muilta ihmisiltä hyvällä. Eli juttelemalla kivoja ja kiinnostumalla heistä.
Koska mulla on jotenkin tunne että pääasiallinen ongelma tänään, tässä hetkessä ei ole äitisi, vaan yksinäisyytesi.
Vahvista sosiaalisia taitojasi, kiinnostu muista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta, se on paranemisen tie.
Vierailija kirjoitti:
Nyt olisi hyvä että ap:lle kommentoidaan joko ymmärtävästi tai sitten ei ollenkaan.
Kaikki rautalangasta vääntämiset, uhkailut, haukkumiset, päivittelyt, hulluksi nimittelyt yms. Vain pahentavat hänen tilaansa.
Kyse ei ole enää mistään asennevammasta vaan tilasta, joka vaatii pikaista hoitoa.
Ap on sokea näkemään asioita ns. Järkevästi.
Kokee ihmiset uhkaavana ja kaikki negatiivisuus paisuttaa tätä uhkakuvaa entisestään ja voimistaa ap:n tahtoa puolustaa itseään.
Ap selvästi kärsii hyvin huonosta itsetunnosta, rajojen asettamisesta omassa elämässään, kaipaa suuresti lohtua ja hyväksyntää, ja ennen kaikkea apua.
Tämä palsta tosin ei ole millään tavalla oikea paikka hakea lohtua ja ymmärrystä.Ap, sinun täytyy nyt keskittyä omaan paranemiseesi. Se vie aikaa .
Joo, kauheinta on vaan se, että olen sen asian kanssa hirveän yksin. Mulla ei ole ketään, joka tajuaisi, mitä olen käynyt läpi, paitsi no lasten isä joten kuten ja terapeutti, jota näen nyt liian harvoin. Siis just se, että äitini ihme kuvittelusta johtuen, että olisin muita huonompi ihminen mulla ei ole keitään, jotka olisivat puolellani. Ei sellaisen puolella voi olla, joka on muita huonompi. Ei ole voinut ajatellakaan sellaista, kun tapaan ihmisiä. Itse esittelisin heille tämän kaiken omana vikanani, vaikka se ei sitä ole. Koska äitini on sanonut, että se on ja kaikki ajattelevat niin, kuulemma.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijjaa.
Jankuti jankuti
jankuti jankuti jankuti.Ap. Mikään maailman terapeutti ei saa sua paranemaan. Olet niin jumittunut oman mielen vangiksi.
Unohda se %#%@ äiti-kiintymyssuhde, keskity muihin ihmisiin, elämään, työssäkäymiseen.
Mutta ei, taidat oikein rakastaa draamailua ja katkeruudessa elämistä. Koska on joku jota koko ajan syyttää pahasta olosta.
Mutta et sitä kautta parane koskaan.Jatkan vielä: jankutat, koska sitä kautta saat huomiota muilta.
Opettele saamaan huomiota muilta ihmisiltä hyvällä. Eli juttelemalla kivoja ja kiinnostumalla heistä.
Koska mulla on jotenkin tunne että pääasiallinen ongelma tänään, tässä hetkessä ei ole äitisi, vaan yksinäisyytesi.
Vahvista sosiaalisia taitojasi, kiinnostu muista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta, se on paranemisen tie.
Eiköhän kiinnostuksen tunnista, kun sitä on, vai haluatko siis, että teeskentelen?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijjaa.
Jankuti jankuti
jankuti jankuti jankuti.Ap. Mikään maailman terapeutti ei saa sua paranemaan. Olet niin jumittunut oman mielen vangiksi.
Unohda se %#%@ äiti-kiintymyssuhde, keskity muihin ihmisiin, elämään, työssäkäymiseen.
Mutta ei, taidat oikein rakastaa draamailua ja katkeruudessa elämistä. Koska on joku jota koko ajan syyttää pahasta olosta.
Mutta et sitä kautta parane koskaan.Jatkan vielä: jankutat, koska sitä kautta saat huomiota muilta.
Opettele saamaan huomiota muilta ihmisiltä hyvällä. Eli juttelemalla kivoja ja kiinnostumalla heistä.
Koska mulla on jotenkin tunne että pääasiallinen ongelma tänään, tässä hetkessä ei ole äitisi, vaan yksinäisyytesi.
Vahvista sosiaalisia taitojasi, kiinnostu muista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta, se on paranemisen tie.
Eiköhän kiinnostuksen tunnista, kun sitä on, vai haluatko siis, että teeskentelen?
Ap
Toisia voin sillä ehkä huijata, ja siihen menisi hirveästi voimia, mutta itseäni en. Miksi siis tekisin niin?
Ap
Niin. Mutta perheterapeutti ajattelee vain sosiaalisia suhteita eli on aivan turha kuten muutkin puhtaasti "sosiaaliset" terapeutit jotka ajattelevat että "sinä olet mitä olet ja sinun pitää vain oppia elämään sen mukaisesti".
Etsi terapeutti joka pystyy poistamaan kaikki lapsuudentraumasi, kaikki kivut jotka lapsuutesi sinulle aiheutti. Sitten et enää "ole mitä olet" vaan sitten olet terve ja hyvinvoiva. Sitten olet ensimmäistä kertaa elämässäsi oma itsesi ja voit elää oman itsesi mukaisesti. Sitten voit olla puhtaasti hyvä ihminen ja saada myös hyviä ihmissuhteita, olla hyvä äiti, hyvä sitäsuntätä.
Eli etsi traumaterapeutti. Ei sellainen turha traumaterapeutti joka yrittää auttaa potilasta pääsemään yhden pahan tapahtuman yli tai joka yrittää auttaa potilasta jatkamaan elämäänsä kivusta huolimatta. Vaan etsi sellainen perusteellinen traumaterapeutti joka poistaa sisältäsi kaiken kivun mitä sisääsi on koko elämäsi aikana jäänyt. Kaikki muut terapeutit ovat turhia, kaikki muut mielenterveyshoidot/mielenterveyslääkkeet/psykiatrit ovat turhia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei onneksi ole edes mitenkään erityisen onnistunut missään. Työelämänkin päätti eräs elimellinen sairaus, minkä takia joutui sairaseläkkeelle ennen aikaisesti. Ja avioliittokin hajosi, ja lapsesta on ollut surua ja huolta koko ajan. Nice :) Kunnes lapsi kehtaakin periä vattu miljoonan ja ei anna äidille senttiäkään.
ApTotuus on, että kohta sinulla ei ole hallintaa sihen Vattu miljoonaan. Jos olisin ex-niehesi laittaisin sinut holhouksen alaiseksi, varsinkin koska et maksa elatausapua. Sinulla ei ole elämätilanne hallinnassa, ja kohta sinulla ei ole edes pankikkorttia.
Millä lailla ”kohta ei ole”? Ja siis lasten isä on ollut voinnistani todella huolissaan, hän ei ikinä tekisi mitään, mikä satuttaa minua lisää.
ApEn olisi niin vrama. Sen verran huonosti olet kohdellu hänta ja lapsiasi, joten joku päivä mitta on hänellä täynnä. Niin kuin monella muulla sinun ympärillä. Ihmiset sietävät paljon, mutta joku päivä tule mitta täyteen ja silloin sinulla ei ole paljon sanottavaa, kun vuosia olet samat asiat jankuttanut, milloin olet lapselle kostamassa ja milloin äidille. Ex-mies saa varmasti joku päivä tarpeeksi sinusta ja silloin sinulla ei ole enää hauskaa.
En ole kohdellut huonosti, ihminen ITSE VALITSEE SOPEUTUA PASKAAN. Ja mies tietää tämän. Etkö sä ole vastuussa siitä, jos sua kohdellaan askasti? Oletpas. Sä itse sopeudut siihen, oma on vikasi. Mies tietää sen, ja on itse valinnut ratkaisunsa olla around.
ApSinä luotat liikaa siihen, että se jaksaa olla sinun ympäri. Katso, miehesi voi muuttaa mielensä, koska hänellä on siihen oikeus. Hän ei tarvitse sietää paskaa sinulta eikä keneltäkään. Ja, kun on jo kantanut vastuun sinun lapsista ja sinun mielenterveydestä, niin yksi päivä se loppuu. Ja, se loppuu ihan varmasti. Ja, jos minä olisin miehesi, niin odottaisin, että saat hallinnan perinnöstä ja sen jälkeen alkaa rutisemaan. Katso, se voi kostaa sinulle......
En mä sen varaan ole mitään laskenut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijjaa.
Jankuti jankuti
jankuti jankuti jankuti.Ap. Mikään maailman terapeutti ei saa sua paranemaan. Olet niin jumittunut oman mielen vangiksi.
Unohda se %#%@ äiti-kiintymyssuhde, keskity muihin ihmisiin, elämään, työssäkäymiseen.
Mutta ei, taidat oikein rakastaa draamailua ja katkeruudessa elämistä. Koska on joku jota koko ajan syyttää pahasta olosta.
Mutta et sitä kautta parane koskaan.
Eli sama ohje, kuin äidiltäni? Ikävää paskaa pakettiin? 😂
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei onneksi ole edes mitenkään erityisen onnistunut missään. Työelämänkin päätti eräs elimellinen sairaus, minkä takia joutui sairaseläkkeelle ennen aikaisesti. Ja avioliittokin hajosi, ja lapsesta on ollut surua ja huolta koko ajan. Nice :) Kunnes lapsi kehtaakin periä vattu miljoonan ja ei anna äidille senttiäkään.
ApTotuus on, että kohta sinulla ei ole hallintaa sihen Vattu miljoonaan. Jos olisin ex-niehesi laittaisin sinut holhouksen alaiseksi, varsinkin koska et maksa elatausapua. Sinulla ei ole elämätilanne hallinnassa, ja kohta sinulla ei ole edes pankikkorttia.
Millä lailla ”kohta ei ole”? Ja siis lasten isä on ollut voinnistani todella huolissaan, hän ei ikinä tekisi mitään, mikä satuttaa minua lisää.
ApEn olisi niin vrama. Sen verran huonosti olet kohdellu hänta ja lapsiasi, joten joku päivä mitta on hänellä täynnä. Niin kuin monella muulla sinun ympärillä. Ihmiset sietävät paljon, mutta joku päivä tule mitta täyteen ja silloin sinulla ei ole paljon sanottavaa, kun vuosia olet samat asiat jankuttanut, milloin olet lapselle kostamassa ja milloin äidille. Ex-mies saa varmasti joku päivä tarpeeksi sinusta ja silloin sinulla ei ole enää hauskaa.
En ole kohdellut huonosti, ihminen ITSE VALITSEE SOPEUTUA PASKAAN. Ja mies tietää tämän. Etkö sä ole vastuussa siitä, jos sua kohdellaan askasti? Oletpas. Sä itse sopeudut siihen, oma on vikasi. Mies tietää sen, ja on itse valinnut ratkaisunsa olla around.
ApKyllä ihminen voi sietää huonoa kohtelua, mutta se ei suinkaan tee siitä kohtelusta yhtään sen huonompaa. Tuo on taas tuota sinulle kovin tyypillistä narsistista tuubaa jolla koitat vierittää syyn joka asiasta kenen tahansa muun kontolle koska et itse kykene ottamaan vastuuta mistään.
Mutta kun asia ON NIIN. Jos kohtaa huonoa kohtelua eikä aio sopeutua siihen, kenen on vastuu?
Ap
AP, kuinka paljon valveillaolostasi menee äitisi ajatteluun? Auttaako terapi vai oletko vieläkin kahden vuoden terapiaan jälkeen samassa pisteessä. Miten tästä eteenpäin? Nyt kun on todettu tämä trauma niin miten eteenpäin? Mitä teet ettet toista äitisi käytöstä, elikkä mitä teet ettet traumoita omia lapsiasi? Noita Sun ja äitis välisiä asioista ei enää voi muuttaa, se on jo elettyä elämää, menneisyyttä. Mutta Sun täytyy ottaa vastuu itsestäni ja käytöksestäsi lapsiasi kohtaan jotta he eivät ole täällä kirjottelemassa tulevaisuudessa sinusta. Oletko itse mielestäsi paras äiti lapsillesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin. Mutta perheterapeutti ajattelee vain sosiaalisia suhteita eli on aivan turha kuten muutkin puhtaasti "sosiaaliset" terapeutit jotka ajattelevat että "sinä olet mitä olet ja sinun pitää vain oppia elämään sen mukaisesti".
Etsi terapeutti joka pystyy poistamaan kaikki lapsuudentraumasi, kaikki kivut jotka lapsuutesi sinulle aiheutti. Sitten et enää "ole mitä olet" vaan sitten olet terve ja hyvinvoiva. Sitten olet ensimmäistä kertaa elämässäsi oma itsesi ja voit elää oman itsesi mukaisesti. Sitten voit olla puhtaasti hyvä ihminen ja saada myös hyviä ihmissuhteita, olla hyvä äiti, hyvä sitäsuntätä.
Eli etsi traumaterapeutti. Ei sellainen turha traumaterapeutti joka yrittää auttaa potilasta pääsemään yhden pahan tapahtuman yli tai joka yrittää auttaa potilasta jatkamaan elämäänsä kivusta huolimatta. Vaan etsi sellainen perusteellinen traumaterapeutti joka poistaa sisältäsi kaiken kivun mitä sisääsi on koko elämäsi aikana jäänyt. Kaikki muut terapeutit ovat turhia, kaikki muut mielenterveyshoidot/mielenterveyslääkkeet/psykiatrit ovat turhia.
Wow, tänks. Tässä oli pointtia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olisi hyvä että ap:lle kommentoidaan joko ymmärtävästi tai sitten ei ollenkaan.
Kaikki rautalangasta vääntämiset, uhkailut, haukkumiset, päivittelyt, hulluksi nimittelyt yms. Vain pahentavat hänen tilaansa.
Kyse ei ole enää mistään asennevammasta vaan tilasta, joka vaatii pikaista hoitoa.
Ap on sokea näkemään asioita ns. Järkevästi.
Kokee ihmiset uhkaavana ja kaikki negatiivisuus paisuttaa tätä uhkakuvaa entisestään ja voimistaa ap:n tahtoa puolustaa itseään.
Ap selvästi kärsii hyvin huonosta itsetunnosta, rajojen asettamisesta omassa elämässään, kaipaa suuresti lohtua ja hyväksyntää, ja ennen kaikkea apua.
Tämä palsta tosin ei ole millään tavalla oikea paikka hakea lohtua ja ymmärrystä.Ap, sinun täytyy nyt keskittyä omaan paranemiseesi. Se vie aikaa .
Joo, kauheinta on vaan se, että olen sen asian kanssa hirveän yksin. Mulla ei ole ketään, joka tajuaisi, mitä olen käynyt läpi, paitsi no lasten isä joten kuten ja terapeutti, jota näen nyt liian harvoin. Siis just se, että äitini ihme kuvittelusta johtuen, että olisin muita huonompi ihminen mulla ei ole keitään, jotka olisivat puolellani. Ei sellaisen puolella voi olla, joka on muita huonompi. Ei ole voinut ajatellakaan sellaista, kun tapaan ihmisiä. Itse esittelisin heille tämän kaiken omana vikanani, vaikka se ei sitä ole. Koska äitini on sanonut, että se on ja kaikki ajattelevat niin, kuulemma.
Ap
Luitko tämän aiemmin linkkaamani? https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/lapsuuden-traumat-vaikuttavat-ihmi… lue! Just toi on tyypillistä trauma-ajattelua että koet itsesi huonommaksi. Terapiaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastetuksi tukemisen tunne lähtee itsestäsi. Sinun pitäisi osata olla lempeä itsellesi, hyväksyä se kuka olet nyt. Sinussa on huonoja puolia ja hyviä puolia. Vahvuuksia ja heikkouksia. Terapeutti osaa tässä varmaankin auttaa.
Näin maallikkoneuvona: mieti jotain asiaa mikä on hyvin ja mistä olet kiitollinen, lähde hetkeksi ulos aurinkoon.
Vierailija kirjoitti:
AP, kuinka paljon valveillaolostasi menee äitisi ajatteluun? Auttaako terapi vai oletko vieläkin kahden vuoden terapiaan jälkeen samassa pisteessä. Miten tästä eteenpäin? Nyt kun on todettu tämä trauma niin miten eteenpäin? Mitä teet ettet toista äitisi käytöstä, elikkä mitä teet ettet traumoita omia lapsiasi? Noita Sun ja äitis välisiä asioista ei enää voi muuttaa, se on jo elettyä elämää, menneisyyttä. Mutta Sun täytyy ottaa vastuu itsestäni ja käytöksestäsi lapsiasi kohtaan jotta he eivät ole täällä kirjottelemassa tulevaisuudessa sinusta. Oletko itse mielestäsi paras äiti lapsillesi?
No se miten oon sen ratkaissut tähän mennessä on poistuminen heidän seurastaan. Ja siis tapaan vain vähän. Mutta se ei ratkaise yhtään mitään.
Ap
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Rakastetuksi tukemisen tunne lähtee itsestäsi. Sinun pitäisi osata olla lempeä itsellesi, hyväksyä se kuka olet nyt. Sinussa on huonoja puolia ja hyviä puolia. Vahvuuksia ja heikkouksia. Terapeutti osaa tässä varmaankin auttaa.
Näin maallikkoneuvona: mieti jotain asiaa mikä on hyvin ja mistä olet kiitollinen, lähde hetkeksi ulos aurinkoon.
Eihän lähde, se tarvitaan nimenomaan toisilta. Idari. Jos kukaan ei rakastais sua, oisit säkin vähän että wtf. Todin tuskin sua kukaan rakastaakaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, kuinka paljon valveillaolostasi menee äitisi ajatteluun? Auttaako terapi vai oletko vieläkin kahden vuoden terapiaan jälkeen samassa pisteessä. Miten tästä eteenpäin? Nyt kun on todettu tämä trauma niin miten eteenpäin? Mitä teet ettet toista äitisi käytöstä, elikkä mitä teet ettet traumoita omia lapsiasi? Noita Sun ja äitis välisiä asioista ei enää voi muuttaa, se on jo elettyä elämää, menneisyyttä. Mutta Sun täytyy ottaa vastuu itsestäni ja käytöksestäsi lapsiasi kohtaan jotta he eivät ole täällä kirjottelemassa tulevaisuudessa sinusta. Oletko itse mielestäsi paras äiti lapsillesi?
No se miten oon sen ratkaissut tähän mennessä on poistuminen heidän seurastaan. Ja siis tapaan vain vähän. Mutta se ei ratkaise yhtään mitään.
Ap
Olisin kiitollinen jos vastaisit noihin muihinkin kysymyksiin, kiitos.
Hohhoijjaa.
Jankuti jankuti
jankuti jankuti jankuti.
Ap. Mikään maailman terapeutti ei saa sua paranemaan. Olet niin jumittunut oman mielen vangiksi.
Unohda se %#%@ äiti-kiintymyssuhde, keskity muihin ihmisiin, elämään, työssäkäymiseen.
Mutta ei, taidat oikein rakastaa draamailua ja katkeruudessa elämistä. Koska on joku jota koko ajan syyttää pahasta olosta.
Mutta et sitä kautta parane koskaan.