Lue keskustelun säännöt.
Perheterapeutin mielestä minua vaivaa kiintymyssuhteen trauma äidistäni
25.02.2020 |
Ja se on ihan totta. Äitini on siis pilannut äitiyteni ja mahdollisuuteni hyvään ja tavalliseen äitiyteen. Jopa ammattilainen on sitä mieltä. Siitäs saatte palstan p*rsepäiset kiusaajat, jotka syytätte minua asiassa. Äitini on syyllinen, en minä. Minä yritin sopeutua sen noita-akan minulle langettamiin pahoihin vaatimuksiin, joista tuli aivan oksettava olo, enkä saanut mistään apua, ja teidänlaisenne mitättömyydet vielä kiusasitte lisää, koska ette osaa auttaa ketään.
Kommentit (463)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olisi hyvä että ap:lle kommentoidaan joko ymmärtävästi tai sitten ei ollenkaan.
Kaikki rautalangasta vääntämiset, uhkailut, haukkumiset, päivittelyt, hulluksi nimittelyt yms. Vain pahentavat hänen tilaansa.
Kyse ei ole enää mistään asennevammasta vaan tilasta, joka vaatii pikaista hoitoa.
Ap on sokea näkemään asioita ns. Järkevästi.
Kokee ihmiset uhkaavana ja kaikki negatiivisuus paisuttaa tätä uhkakuvaa entisestään ja voimistaa ap:n tahtoa puolustaa itseään.
Ap selvästi kärsii hyvin huonosta itsetunnosta, rajojen asettamisesta omassa elämässään, kaipaa suuresti lohtua ja hyväksyntää, ja ennen kaikkea apua.
Tämä palsta tosin ei ole millään tavalla oikea paikka hakea lohtua ja ymmärrystä.Ap, sinun täytyy nyt keskittyä omaan paranemiseesi. Se vie aikaa .
Joo, kauheinta on vaan se, että olen sen asian kanssa hirveän yksin. Mulla ei ole ketään, joka tajuaisi, mitä olen käynyt läpi, paitsi no lasten isä joten kuten ja terapeutti, jota näen nyt liian harvoin. Siis just se, että äitini ihme kuvittelusta johtuen, että olisin muita huonompi ihminen mulla ei ole keitään, jotka olisivat puolellani. Ei sellaisen puolella voi olla, joka on muita huonompi. Ei ole voinut ajatellakaan sellaista, kun tapaan ihmisiä. Itse esittelisin heille tämän kaiken omana vikanani, vaikka se ei sitä ole. Koska äitini on sanonut, että se on ja kaikki ajattelevat niin, kuulemma.
ApLuitko tämän aiemmin linkkaamani? https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/lapsuuden-traumat-vaikuttavat-ihmi… lue! Just toi on tyypillistä trauma-ajattelua että koet itsesi huonommaksi. Terapiaan!
Linkin takana oli kyllä hyvää tekstiä! En vielä lukenut kokonaan.
Mun äiti ei ainoastaan tuottanut kokemusta, että olen muita huonompi vaan kytki sen mun omiin valintoihini. Eli jos valitsin sellaista, mistä kärsin, se oli hyvää ja jos olisin halunnut valita sitä, mikä tuo iloa, valitsisn olla huono ihminen. Eli HÄN ei minua sellaiseksi sanonut, jolloin olisin voinut nähdä, että hän on PAHA ja pahaa tahtova (varmaan tahtomattaan, mutta sama se) ihminen. Nyt siis oma huonouteni ei mitenkään yhdistynyt hänen mielipiteeseensä minusta vaan esitettiin että mä OLEN sitä, valintani perusteella.
Äiti itse myös uskoi siihen.
Tässä on samanlaisia elementtejä, kuin uskontojen uhrien kokemuksissa,
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei onneksi ole edes mitenkään erityisen onnistunut missään. Työelämänkin päätti eräs elimellinen sairaus, minkä takia joutui sairaseläkkeelle ennen aikaisesti. Ja avioliittokin hajosi, ja lapsesta on ollut surua ja huolta koko ajan. Nice :) Kunnes lapsi kehtaakin periä vattu miljoonan ja ei anna äidille senttiäkään.
ApTotuus on, että kohta sinulla ei ole hallintaa sihen Vattu miljoonaan. Jos olisin ex-niehesi laittaisin sinut holhouksen alaiseksi, varsinkin koska et maksa elatausapua. Sinulla ei ole elämätilanne hallinnassa, ja kohta sinulla ei ole edes pankikkorttia.
Millä lailla ”kohta ei ole”? Ja siis lasten isä on ollut voinnistani todella huolissaan, hän ei ikinä tekisi mitään, mikä satuttaa minua lisää.
ApEn olisi niin vrama. Sen verran huonosti olet kohdellu hänta ja lapsiasi, joten joku päivä mitta on hänellä täynnä. Niin kuin monella muulla sinun ympärillä. Ihmiset sietävät paljon, mutta joku päivä tule mitta täyteen ja silloin sinulla ei ole paljon sanottavaa, kun vuosia olet samat asiat jankuttanut, milloin olet lapselle kostamassa ja milloin äidille. Ex-mies saa varmasti joku päivä tarpeeksi sinusta ja silloin sinulla ei ole enää hauskaa.
En ole kohdellut huonosti, ihminen ITSE VALITSEE SOPEUTUA PASKAAN. Ja mies tietää tämän. Etkö sä ole vastuussa siitä, jos sua kohdellaan askasti? Oletpas. Sä itse sopeudut siihen, oma on vikasi. Mies tietää sen, ja on itse valinnut ratkaisunsa olla around.
ApKyllä ihminen voi sietää huonoa kohtelua, mutta se ei suinkaan tee siitä kohtelusta yhtään sen huonompaa. Tuo on taas tuota sinulle kovin tyypillistä narsistista tuubaa jolla koitat vierittää syyn joka asiasta kenen tahansa muun kontolle koska et itse kykene ottamaan vastuuta mistään.
Mutta kun asia ON NIIN. Jos kohtaa huonoa kohtelua eikä aio sopeutua siihen, kenen on vastuu?
ApSinä vastaat itsestäsi eli jos kohtelet muita huonosti niin sinun vastuullasi on korjata käytöstäsi, ihan riippumatta siitä sietävätkö uhrisi sitä vai eivät. Koska kuvioon kuuluu vielä lapsiakin niin sinulla on kaksinkertainen vastuu koska sinun pitäisi huolehtia myös heistä ja siitä miten käytöksesi heihin vaikuttaa.
Joo, mutta mulle sopi käyttäytyä siten, jos mies siihen sopeutui, niin sekin sopii mulle FINE.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
Ap
Oletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, kuinka paljon valveillaolostasi menee äitisi ajatteluun? Auttaako terapi vai oletko vieläkin kahden vuoden terapiaan jälkeen samassa pisteessä. Miten tästä eteenpäin? Nyt kun on todettu tämä trauma niin miten eteenpäin? Mitä teet ettet toista äitisi käytöstä, elikkä mitä teet ettet traumoita omia lapsiasi? Noita Sun ja äitis välisiä asioista ei enää voi muuttaa, se on jo elettyä elämää, menneisyyttä. Mutta Sun täytyy ottaa vastuu itsestäni ja käytöksestäsi lapsiasi kohtaan jotta he eivät ole täällä kirjottelemassa tulevaisuudessa sinusta. Oletko itse mielestäsi paras äiti lapsillesi?
No se miten oon sen ratkaissut tähän mennessä on poistuminen heidän seurastaan. Ja siis tapaan vain vähän. Mutta se ei ratkaise yhtään mitään.
ApOlisin kiitollinen jos vastaisit noihin muihinkin kysymyksiin, kiitos.
1. En osaa sanoa. Ennemminkin se menee niin, että törmään tilanteisiin, joita en hoida kuten haluaisin ja tiedän, että syy on äiti.
2. On auttanut, voi olla ettei auta suhdetta lapsiin/äitiyttä.
3. Miten eteenpäin? Yhteys psyk.polille, avuntarjonnan kartoitus heiltä, tai mahdollinen erilainen seuraava terapia yksityisesti. Tai molemmat.
4. Kommentoinkin jo
5. En varmankaan tässä kunnossa ole. Voisin olla PALJON parempikin. Toki heille en ajattele, että minut voisi varsinaisesti korvata. Tai en toivo sitä, ihan itseni takia. Kun en ole alkujuuren syyllinen ja se ei tule ITSESTÄNI huonoon äitiyteen. Se tulee äitini juttuja toteltuani.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Jos äitisi on neurotyypillinen niin hän ei ole myöskään välttämättä pystynyt asperger lasta lukemaan eikä tukemaan. Paljon asioista mitä neurotyypilliset pitää itsestään selvää, eivätkä välttämättä sitten selitäkkään lapsilleen. Varsinkin sosiaalisten tilanteitten asioita. Ei nämä maailmaat välttämättä kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Elän nenttien keskellä, joten yritän pärjätä nenttien kanssa. Toki tuokin voisi olla rentouttavaa, mutta mielestäni lasteni isä ymmärtää niin paljon minua, että se riittää. Tai siis että tää av on siitä hyvä, että ois kiva, kun just normaalit tulis kanssani toimeen ilkeilemättä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Jos äitisi on neurotyypillinen niin hän ei ole myöskään välttämättä pystynyt asperger lasta lukemaan eikä tukemaan. Paljon asioista mitä neurotyypilliset pitää itsestään selvää, eivätkä välttämättä sitten selitäkkään lapsilleen. Varsinkin sosiaalisten tilanteitten asioita. Ei nämä maailmaat välttämättä kohtaa.
Ei saa synninpäästöä, koska ei ota vastuuta mistään eikä ole pyytänyt anteeksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Elän nenttien keskellä, joten yritän pärjätä nenttien kanssa. Toki tuokin voisi olla rentouttavaa, mutta mielestäni lasteni isä ymmärtää niin paljon minua, että se riittää. Tai siis että tää av on siitä hyvä, että ois kiva, kun just normaalit tulis kanssani toimeen ilkeilemättä.
Ap
Tai sit se, että jos joku on ilkeä, oppisin pistämään sen sen ihmisen ongelmiin 😁 Kun äitini ongelma on esim. se, että uskoo ihmisen parasta elämää olevan onneton velvollisuuksien täyttäminen. Ja kun joku ei elä niin, siitä seuraa häneltä ihan hirveää kohtelua.
Että pitää tajuta, että se, jollasiinä on surkeaa, on SE TOINEN.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Elän nenttien keskellä, joten yritän pärjätä nenttien kanssa. Toki tuokin voisi olla rentouttavaa, mutta mielestäni lasteni isä ymmärtää niin paljon minua, että se riittää. Tai siis että tää av on siitä hyvä, että ois kiva, kun just normaalit tulis kanssani toimeen ilkeilemättä.
ApTai sit se, että jos joku on ilkeä, oppisin pistämään sen sen ihmisen ongelmiin 😁 Kun äitini ongelma on esim. se, että uskoo ihmisen parasta elämää olevan onneton velvollisuuksien täyttäminen. Ja kun joku ei elä niin, siitä seuraa häneltä ihan hirveää kohtelua.
Että pitää tajuta, että se, jollasiinä on surkeaa, on SE TOINEN.
Ap
Mutta ilman sitä miljoonaa tämä oli aika vaikeaa. Sen kanssa on paljon helpompaa toimia itse valitsemallaan tavalla. Tai ehkä osasyy miksi en toiminut, (kun äiti sanoi, että sellainen on kaikkia huonompi ihminen) oli siinä, että olin niin nuori JA masentunut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Elän nenttien keskellä, joten yritän pärjätä nenttien kanssa. Toki tuokin voisi olla rentouttavaa, mutta mielestäni lasteni isä ymmärtää niin paljon minua, että se riittää. Tai siis että tää av on siitä hyvä, että ois kiva, kun just normaalit tulis kanssani toimeen ilkeilemättä.
Ap
Normaalit varmaan tulisivat kanssasi toimeen ilkeilemättä jos pystyisit tai edes viitsisit yrittää kohdella muita hyvin. Mutta et pysty eikä taida edes oikein kiinnostaa; sen sijaan vietät päiväsi keksien tekosyitä sille miksi paska käytöksesi on muiden syytä tai he suorastaan ansaitsevat sen.
Ja siis onhan se aika raskasta kun oma äiti ei osaa olla koskaan oikeasti kepeä ja onnellinen. Ei sellaista luuskaa ja kivirekeä kukaan lapsi itselleen tahdo. Tietty nyt olen lapsilleni sellainen, se onkin todella kamalaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Jos äitisi on neurotyypillinen niin hän ei ole myöskään välttämättä pystynyt asperger lasta lukemaan eikä tukemaan. Paljon asioista mitä neurotyypilliset pitää itsestään selvää, eivätkä välttämättä sitten selitäkkään lapsilleen. Varsinkin sosiaalisten tilanteitten asioita. Ei nämä maailmaat välttämättä kohtaa.
Ei saa synninpäästöä, koska ei ota vastuuta mistään eikä ole pyytänyt anteeksi.
Ap
Projisoitkohan nyt taas omaa käytöstäsi äitiisi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Elän nenttien keskellä, joten yritän pärjätä nenttien kanssa. Toki tuokin voisi olla rentouttavaa, mutta mielestäni lasteni isä ymmärtää niin paljon minua, että se riittää. Tai siis että tää av on siitä hyvä, että ois kiva, kun just normaalit tulis kanssani toimeen ilkeilemättä.
ApNormaalit varmaan tulisivat kanssasi toimeen ilkeilemättä jos pystyisit tai edes viitsisit yrittää kohdella muita hyvin. Mutta et pysty eikä taida edes oikein kiinnostaa; sen sijaan vietät päiväsi keksien tekosyitä sille miksi paska käytöksesi on muiden syytä tai he suorastaan ansaitsevat sen.
No, se on äitini takia vaikeaa. Siis kohdella muiden virheellisyyksiä esim. hyvin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Jos äitisi on neurotyypillinen niin hän ei ole myöskään välttämättä pystynyt asperger lasta lukemaan eikä tukemaan. Paljon asioista mitä neurotyypilliset pitää itsestään selvää, eivätkä välttämättä sitten selitäkkään lapsilleen. Varsinkin sosiaalisten tilanteitten asioita. Ei nämä maailmaat välttämättä kohtaa.
Ei saa synninpäästöä, koska ei ota vastuuta mistään eikä ole pyytänyt anteeksi.
ApProjisoitkohan nyt taas omaa käytöstäsi äitiisi..
Niin siis hän satutti minua sillä, mitä sä kirjoitit. Hän on siitä anteeksipyynnön velkaa!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Elän nenttien keskellä, joten yritän pärjätä nenttien kanssa. Toki tuokin voisi olla rentouttavaa, mutta mielestäni lasteni isä ymmärtää niin paljon minua, että se riittää. Tai siis että tää av on siitä hyvä, että ois kiva, kun just normaalit tulis kanssani toimeen ilkeilemättä.
ApNormaalit varmaan tulisivat kanssasi toimeen ilkeilemättä jos pystyisit tai edes viitsisit yrittää kohdella muita hyvin. Mutta et pysty eikä taida edes oikein kiinnostaa; sen sijaan vietät päiväsi keksien tekosyitä sille miksi paska käytöksesi on muiden syytä tai he suorastaan ansaitsevat sen.
Ja siis ei se ole tekosyy, että suutun jos joku olettaa minusta pahaa, enkä ole sellaiselle ystävällinen. Se on aito ja oikea syy sille, että suutun.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Elän nenttien keskellä, joten yritän pärjätä nenttien kanssa. Toki tuokin voisi olla rentouttavaa, mutta mielestäni lasteni isä ymmärtää niin paljon minua, että se riittää. Tai siis että tää av on siitä hyvä, että ois kiva, kun just normaalit tulis kanssani toimeen ilkeilemättä.
ApNormaalit varmaan tulisivat kanssasi toimeen ilkeilemättä jos pystyisit tai edes viitsisit yrittää kohdella muita hyvin. Mutta et pysty eikä taida edes oikein kiinnostaa; sen sijaan vietät päiväsi keksien tekosyitä sille miksi paska käytöksesi on muiden syytä tai he suorastaan ansaitsevat sen.
No, se on äitini takia vaikeaa. Siis kohdella muiden virheellisyyksiä esim. hyvin.
Ap
Eikö sen pikemmin pitäisi auttaa ymmärtämään muita paremmin. Koska sinua on kohdeltu huonosti ja tiedät miten pahalta se tuntuu, et halua itse tehdä samaa muille vaan suhtautua heihin lämmöllä ja ymmärryksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Elän nenttien keskellä, joten yritän pärjätä nenttien kanssa. Toki tuokin voisi olla rentouttavaa, mutta mielestäni lasteni isä ymmärtää niin paljon minua, että se riittää. Tai siis että tää av on siitä hyvä, että ois kiva, kun just normaalit tulis kanssani toimeen ilkeilemättä.
ApNormaalit varmaan tulisivat kanssasi toimeen ilkeilemättä jos pystyisit tai edes viitsisit yrittää kohdella muita hyvin. Mutta et pysty eikä taida edes oikein kiinnostaa; sen sijaan vietät päiväsi keksien tekosyitä sille miksi paska käytöksesi on muiden syytä tai he suorastaan ansaitsevat sen.
Ja siis ei se ole tekosyy, että suutun jos joku olettaa minusta pahaa, enkä ole sellaiselle ystävällinen. Se on aito ja oikea syy sille, että suutun.
Ap
TAI vaikka olettaisin jonkun olettavan minusta pahaa. Oikea syy sekin on sille, että suutun. Ja sekin on äitini syy, koska hän toitotti aina, että en ole kyllin hyvä ihmisenä jne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Elän nenttien keskellä, joten yritän pärjätä nenttien kanssa. Toki tuokin voisi olla rentouttavaa, mutta mielestäni lasteni isä ymmärtää niin paljon minua, että se riittää. Tai siis että tää av on siitä hyvä, että ois kiva, kun just normaalit tulis kanssani toimeen ilkeilemättä.
ApNormaalit varmaan tulisivat kanssasi toimeen ilkeilemättä jos pystyisit tai edes viitsisit yrittää kohdella muita hyvin. Mutta et pysty eikä taida edes oikein kiinnostaa; sen sijaan vietät päiväsi keksien tekosyitä sille miksi paska käytöksesi on muiden syytä tai he suorastaan ansaitsevat sen.
No, se on äitini takia vaikeaa. Siis kohdella muiden virheellisyyksiä esim. hyvin.
ApEikö sen pikemmin pitäisi auttaa ymmärtämään muita paremmin. Koska sinua on kohdeltu huonosti ja tiedät miten pahalta se tuntuu, et halua itse tehdä samaa muille vaan suhtautua heihin lämmöllä ja ymmärryksellä.
Mä en todellakaan hyväksy sitä, että jos jollekin aspergerpiirteys on vierasta, on ok satuttaa minua. Jos teki sellaisen virheen, sitä pyydetään anteeksi SEN LISÄKSI, että myöntää, että itse mokasi! Mokasi, kun ei ymmärtänyt assia, mokasi, kun ei kuunnellut satuttavansa toista!!!!!!! As it happened!!!! Jos lapsi huutaa ja parkuu, lapseen sattuu! Jo nyt on kumma, jos sekin laitettaan lapsen syyksi, jos syy olikin se, ettei tajua asseja!!!!!!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, onko sulla muita diagnooseja, jotka selittäisi meille tämän lukittuneisuutesi äitiäsi kohtaan?
Ei ole. Mutta voi olla aspergerpiirteisyyttä minussa siis.
ApOletko perehtynyt ja lukenut sitten miten tämä vaikuttaa ihmis suhteisiin? En usko että neurotyypilliset tällä palstalla ymmärtävät, vaikka kuinka yrität selittää, ajatusmaailmaasi. Ehkäpä jollain asperger palstalla voisit saada paremman avun ja tuen lukijoilta?
Elän nenttien keskellä, joten yritän pärjätä nenttien kanssa. Toki tuokin voisi olla rentouttavaa, mutta mielestäni lasteni isä ymmärtää niin paljon minua, että se riittää. Tai siis että tää av on siitä hyvä, että ois kiva, kun just normaalit tulis kanssani toimeen ilkeilemättä.
ApNormaalit varmaan tulisivat kanssasi toimeen ilkeilemättä jos pystyisit tai edes viitsisit yrittää kohdella muita hyvin. Mutta et pysty eikä taida edes oikein kiinnostaa; sen sijaan vietät päiväsi keksien tekosyitä sille miksi paska käytöksesi on muiden syytä tai he suorastaan ansaitsevat sen.
No, se on äitini takia vaikeaa. Siis kohdella muiden virheellisyyksiä esim. hyvin.
ApEikö sen pikemmin pitäisi auttaa ymmärtämään muita paremmin. Koska sinua on kohdeltu huonosti ja tiedät miten pahalta se tuntuu, et halua itse tehdä samaa muille vaan suhtautua heihin lämmöllä ja ymmärryksellä.
Miten se voisi olla oikeutus satuttaa as-piirteistä henkilöä, ettei tiennyt, miten heidän kanssaan ollaan? Se ei ole MIKÄÄN syy eikä oikeutus, pyytäkööt anteeksi virhettään!
Ap
Sinä vastaat itsestäsi eli jos kohtelet muita huonosti niin sinun vastuullasi on korjata käytöstäsi, ihan riippumatta siitä sietävätkö uhrisi sitä vai eivät. Koska kuvioon kuuluu vielä lapsiakin niin sinulla on kaksinkertainen vastuu koska sinun pitäisi huolehtia myös heistä ja siitä miten käytöksesi heihin vaikuttaa.