Perheterapeutin mielestä minua vaivaa kiintymyssuhteen trauma äidistäni

Nyt vain ongelmana on, mistä v*tusta saan apua ÄITINI MINULLE JA LASTENI HAITAKSI aikaansaamaan kiintymyssuhteen traumaan...😢 Oma terapiani keskittyy MINUN sopeutumiseni lopettamiseen, mutta EIHÄN SE auta kiintymyssuhdetraumassa jonka ÄITINI synnytti. Eikä auta lasten suhteen yhtään.

Ap

Ensin kontakti perheneuvolaan ja sieltä lähete lastenpsykiatrialle. Sieltä perheterapiaa tai muuta tarvittavaa.

Meillä kaikilla (suurimmalla osalla) on kiintymyssuhdetrauma.

Me kaikki olemme kotivammaisia.

Kenenkään äiti ei ole meiltä pyytänyt anteeksi asiaa.

Mitä luulet: miksi me muut kuitenkin olemme päässeet asian yli ja kykenemme antamaan asian olla?

Vierailija kirjoitti:

Ensin kontakti perheneuvolaan ja sieltä lähete lastenpsykiatrialle. Sieltä perheterapiaa tai muuta tarvittavaa.

En usko, että tuo on hyvä teitti hoitaa kiintymyssuhteen traumaa. Siis lastenpsykiatria. Minulla on itsellä sellainen hoitokontakti aikuispsykalle, että olen ollut siellä yhdellä tapaamisella, ja luulin, etten menisi enää. Mutta heiltä tulikin alkuvuodesta kirje, ttä minulla on varmaan jokin seuranta-aika kesäkuulle. Perheterapeutti, joka meillä siis on toisen lapsen masennuksen takia ehdotti, että soittaisin sinne. Itse ajattelin, että jos kysyisin saisinko aikaisemmin ajan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikilla (suurimmalla osalla) on kiintymyssuhdetrauma.

Me kaikki olemme kotivammaisia.

Kenenkään äiti ei ole meiltä pyytänyt anteeksi asiaa.

Mitä luulet: miksi me muut kuitenkin olemme päässeet asian yli ja kykenemme antamaan asian olla?

Teidän äitinne eivät ole yhtä voimakkaita haluamaan miten elätte elämänne tai te ette ole äitejänne kohtaan yhtä empaattisia, kuin minä. Minä otin empaattisena ihmisenä kaiken syyllisyyden.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikilla (suurimmalla osalla) on kiintymyssuhdetrauma.

Me kaikki olemme kotivammaisia.

Kenenkään äiti ei ole meiltä pyytänyt anteeksi asiaa.

Mitä luulet: miksi me muut kuitenkin olemme päässeet asian yli ja kykenemme antamaan asian olla?

Ja kiintymyssuhdetraumassa ei ole kysymyksessä valinta, että antaa asian olla. En mä ainakaan voi antaa sen olla, että kiintymyssuhteeni ei ole terve.

Ap

Eikä traumoissa ole millään tasolla kyse siitä, että antaa trauman olla, ja toimii terveesti. Se ei ole silloin TRAUMA, niih. Mulla on kiintymyssuhteen trauma, joka on täysin ÄITINI syytä, niih.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikilla (suurimmalla osalla) on kiintymyssuhdetrauma.

Me kaikki olemme kotivammaisia.

Kenenkään äiti ei ole meiltä pyytänyt anteeksi asiaa.

Mitä luulet: miksi me muut kuitenkin olemme päässeet asian yli ja kykenemme antamaan asian olla?

Teidän äitinne eivät ole yhtä voimakkaita haluamaan miten elätte elämänne tai te ette ole äitejänne kohtaan yhtä empaattisia, kuin minä. Minä otin empaattisena ihmisenä kaiken syyllisyyden.

Ap

"Empaattisena ihmisenä"??

BUHAHAHHAHHAHA

Pt sanoi, että se voi sen sijaan olla, että aikuispsykiatrian puoli tekee yhteistyötä lastenpsykiatrian puolen kanssa. En sitten tiedä, millaista yhteistyötä se vois olla, mutta vttu apua saatana tähän käteen ja vihdoistaviimein, kiitos.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikilla (suurimmalla osalla) on kiintymyssuhdetrauma.

Me kaikki olemme kotivammaisia.

Kenenkään äiti ei ole meiltä pyytänyt anteeksi asiaa.

Mitä luulet: miksi me muut kuitenkin olemme päässeet asian yli ja kykenemme antamaan asian olla?

Teidän äitinne eivät ole yhtä voimakkaita haluamaan miten elätte elämänne tai te ette ole äitejänne kohtaan yhtä empaattisia, kuin minä. Minä otin empaattisena ihmisenä kaiken syyllisyyden.

Ap

"Empaattisena ihmisenä"??

BUHAHAHHAHHAHA

Niin, totta kai. Se, joka ei ois piitannut äitinsä tunteista, ei ois traumatisoitunut.

Ap

Olet tapasi mukaan vääntänyt mustan valkoiseksi. Kiintymyyssuhteen trauma tarkoittaa, että sinä olet takertunut pakkomielteisiin ajatuksiin äidistäsi, ei sitä että vika olisi äidissäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikilla (suurimmalla osalla) on kiintymyssuhdetrauma.

Me kaikki olemme kotivammaisia.

Kenenkään äiti ei ole meiltä pyytänyt anteeksi asiaa.

Mitä luulet: miksi me muut kuitenkin olemme päässeet asian yli ja kykenemme antamaan asian olla?

Teidän äitinne eivät ole yhtä voimakkaita haluamaan miten elätte elämänne tai te ette ole äitejänne kohtaan yhtä empaattisia, kuin minä. Minä otin empaattisena ihmisenä kaiken syyllisyyden.

Ap

"Empaattisena ihmisenä"??

BUHAHAHHAHHAHA

Niin, totta kai. Se, joka ei ois piitannut äitinsä tunteista, ei ois traumatisoitunut.

Ap

Oikeasti empaattinen ihminen ei voisi kuvitellakkaan käyttävänsä sellaista kieltä, jolla sinä palstaa ja äitiäsi haukut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikilla (suurimmalla osalla) on kiintymyssuhdetrauma.

Me kaikki olemme kotivammaisia.

Kenenkään äiti ei ole meiltä pyytänyt anteeksi asiaa.

Mitä luulet: miksi me muut kuitenkin olemme päässeet asian yli ja kykenemme antamaan asian olla?

Teidän äitinne eivät ole yhtä voimakkaita haluamaan miten elätte elämänne tai te ette ole äitejänne kohtaan yhtä empaattisia, kuin minä. Minä otin empaattisena ihmisenä kaiken syyllisyyden.

Ap

"Empaattisena ihmisenä"??

BUHAHAHHAHHAHA

Ja muutenkin, oletko niin yksinkertainen saatanan aivokpääkiö, että sinusta syyllistäminen oli minua kohtaan auttavaista ja oikeutettua? Etkö tajua, että otat siinä vastuun jonkun ihmisen murenemisesta? Mietipäs vähän käytöstäsi traumatisoituneita kohtaan, jos jatkat samalla lailla, kuin mitä minua kohtaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olet tapasi mukaan vääntänyt mustan valkoiseksi. Kiintymyyssuhteen trauma tarkoittaa, että sinä olet takertunut pakkomielteisiin ajatuksiin äidistäsi, ei sitä että vika olisi äidissäsi.

Tarkoittaa se vikaa äidissäni, ei lapsi traumatisoidu jos vanhempi toimii hyvin ja oikein. Vika on siis äidissäni, miksi se lapsella olisi? Lapsihan kasvaa ja kehittyy normaalisti vain jos ympäristö on terve.

Ap

Sairasta ihan rauhassa muualla kuin täällä.

Lyön tonnin vetoa, ettei terapeuttisi ole yhden haastattelun perusteella antanut sinulle niin selkeää diagnoosia kuin aloituksessi kirjoitat. Tai sitten kyse on erittäin osaamattomasta ja väärin ammattitaitoaan käyttävästä perheterapeutista. Uskon, että väänsit hänen sanat sinulle mukavimpaan merkitykseen.

Äitisi voi olla vaikka millainen sarjamurhaaja ja pedofiili, mutta sinä vastaat kiintymyssuhteissakin ainoastaan ja vain siitä miten itse eheydyt kokemuksistasi. 

Vierailija kirjoitti:

Olet tapasi mukaan vääntänyt mustan valkoiseksi. Kiintymyyssuhteen trauma tarkoittaa, että sinä olet takertunut pakkomielteisiin ajatuksiin äidistäsi, ei sitä että vika olisi äidissäsi.

Tiedän, että sen aiheutti äitini, olemalla vihainen ja anteeksiantamaton. Siis ihan omista syistään ei antanut anteeksi, syy ei ollut se, että olisin koskaan tehnyt mitään sellaista, mitä ei normaali ihminen antaisi anteeksi, tai ennemminkin ymmärrä olla edes suuttumatta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lyön tonnin vetoa, ettei terapeuttisi ole yhden haastattelun perusteella antanut sinulle niin selkeää diagnoosia kuin aloituksessi kirjoitat. Tai sitten kyse on erittäin osaamattomasta ja väärin ammattitaitoaan käyttävästä perheterapeutista. Uskon, että väänsit hänen sanat sinulle mukavimpaan merkitykseen.

Äitisi voi olla vaikka millainen sarjamurhaaja ja pedofiili, mutta sinä vastaat kiintymyssuhteissakin ainoastaan ja vain siitä miten itse eheydyt kokemuksistasi. 

Hän on kylläkin tavannut meitä kaksi vuotta.

Ap

Kyllä sulla on oikeasti tarvetta psykiatriselle avulle, kun keskustelet tässä ketjussa lähinnä yksinäsi, ja erittäin vihamieliseen sävyyn. En kirjoita tätä pahalla, vaan että saisit apua ongelmiisi. Tänne palstalle raivoaminen tuskin auttaa yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Lyön tonnin vetoa, ettei terapeuttisi ole yhden haastattelun perusteella antanut sinulle niin selkeää diagnoosia kuin aloituksessi kirjoitat. Tai sitten kyse on erittäin osaamattomasta ja väärin ammattitaitoaan käyttävästä perheterapeutista. Uskon, että väänsit hänen sanat sinulle mukavimpaan merkitykseen.

Äitisi voi olla vaikka millainen sarjamurhaaja ja pedofiili, mutta sinä vastaat kiintymyssuhteissakin ainoastaan ja vain siitä miten itse eheydyt kokemuksistasi. 

Syyllisty itse vaan syyttömän ja uhrin kiusaamisestasi, koska se sä olet. Syyllistynyt vääryyteen minua kohtaan, häpeä nolo nolla.

Ap