Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vantaan lastensuojelun kriisi, wtf?

Vierailija
24.02.2020 |

Hesari kertoo just miten Vantaan lastensuojelun resurssit kriisiytyi. Sieltä lähti kerralla niin paljon avaintyöntekijöitä että 250 laitokseen sijoitettujen lasten valvonta jäi kahdelle sosiaalityöntekijälle. Avilta moitteita. eikä noiden lasten oikeudet taida toteutua. Vantaa ei saa täytettyä avoimia virkoja ja on jopa nostanut sossujen palkkoja jotta virat täyttyisi.

Just täällä oli keskustelu kuinka Vantaan johtava sosiaalityöntekijä toivoi hesarissa mistä vaan kenen päähän nousevasta huolesta lasuilmoituksia koska kyllä sieltä jotain varmasti löytyy mihin tarttua. Siis mitä v..? Kunnan lastensuojelu on kriisissä ja hesarissa asti pyydellään ilmoittamaan kaikki mahdolliset huolet sinne. Siis myös aiheettomat ja toimenpiteitä aiheuttamattomat joiden tutkimiseen menee resursseja vaikkei edes sijoitettujen lasten asioita kyetä tarpeeksi hyvillä resursseilla hoitamaan.

Mitä helv??

Kommentit (1529)

Vierailija
541/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suuressa maailmassa on ohjeet arvioida saapuneen ilmoituksen uskottavuutta, kuten alla. Miksi meillä jokainen ilmoittaja on upea, lapsesta välittävä lähimmäinen, kun näin ei todellakaan ole!

5.3.4 Analyzing Intake Information

Once the initial intake information is collected,

the caseworker conducts a check of agency

records or, in some states, a central registry to

determine if there have been any past reports

or CPS contact with the family. Then the

caseworker and his or her supervisor analyze

the information to determine its credibility

based on the consistency and accuracy of

the information being reported.

A number of

questions will help caseworkers evaluate the

report:

• Is the reporter willing to give his or her

name, address, telephone number, and

email address?

• What is the reporter’s relationship to the

alleged victim and family?

• How well does the reporter know the

family?

• Does the reporter know of previous abuse

or neglect?

• What led the reporter to call now?

• How does the reporter know about the

concerns (e.g., direct observation, hearsay)?

• Does the reporter stand to gain anything

from reporting?

• What level of specificity is the reporter

able to provide regarding the alleged

maltreatment (e.g., vague information or

details of observed physical injuries)?

• Has the reporter made previous unfounded

reports on this or another family?

• Does the reporter appear to be

intoxicated, extremely bitter, or angry, so

to raise questions about the validity of the

information?

• What does the reporter hope will happen

as a result of the report?

• Does the reporter fear reprisal from the

family?

• Does the reporter fear self-incrimination

(e.g., due to his or her own substance-

abusing behavior or participation in

maltreating behavior)?

Minkä takia Suomessa ei oo käytössä mitään vastaavaa ohjeistusta?!?!?

Vierailija
542/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa Ylen Kainuu-jutussa todetaan myös

"Aiheettomissakin tapauksissa viranomaisten on selvitettävä ilmoituksen taustat. Perheet ovat usein näreissään siitä, että ilmoitus on tehty, mutta olisi virkavirhe jättää tutkimatta ilmoituksen perusteella."

Mutta miksei ilmoitusten molempia taustoja tutkita? Miksi ei selvitetä, mistä tiedot ovat peräisin, miten ilmoitettu asia vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja minkälaisia havaintoja tai muutoksia lapsessa on havaittu, onko asia otettu perheen kanssa puheeksi ja jos on mitä vaikutuksia sillä oli ja jos ei miksi ei sekä mitä ilmoittaja toivoo lastensuojelun tekevän asialle.

Tuohan on juuri se mitä palveluntarpeen arviossa selvitetään.

Ei todellakaan ole.

Se arviointi lähtee siitä että ilmoitus on varmuudella tullut aiheesta, ilmoittaja on vain huolestunut ja takuulla tervepäinen, ja sen jälkeen etsitään niin kauan huolen aihetta että löydetään. Sen ei suinkaan edes tarvitse olla se mistä ilmoitus tuli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
543/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä edellisellä sivulla linkatussa jutussa sossu siis kertoi että perheet ovat usein näreissään että ilmoitus on tehty.

Ihan oikeastiko joku kuvittelee että tuollainen "tuki"järjestelmä on hyvä johon joutumista perheet inhoaa?

Vierailija
544/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siinä edellisellä sivulla linkatussa jutussa sossu siis kertoi että perheet ovat usein näreissään että ilmoitus on tehty.

Ihan oikeastiko joku kuvittelee että tuollainen "tuki"järjestelmä on hyvä johon joutumista perheet inhoaa?

Niin. Ottaen vielä huomioon, että puolet ilmoituksista eli semmoset sata tuhatta per vuosi, on perättömiä. Ja niistä iso osa kiusantekoa/vainoa/kostoa.

Vierailija
545/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa maailmassa on ohjeet arvioida saapuneen ilmoituksen uskottavuutta, kuten alla. Miksi meillä jokainen ilmoittaja on upea, lapsesta välittävä lähimmäinen, kun näin ei todellakaan ole!

5.3.4 Analyzing Intake Information

Once the initial intake information is collected,

the caseworker conducts a check of agency

records or, in some states, a central registry to

determine if there have been any past reports

or CPS contact with the family. Then the

caseworker and his or her supervisor analyze

the information to determine its credibility

based on the consistency and accuracy of

the information being reported.

A number of

questions will help caseworkers evaluate the

report:

• Is the reporter willing to give his or her

name, address, telephone number, and

email address?

• What is the reporter’s relationship to the

alleged victim and family?

• How well does the reporter know the

family?

• Does the reporter know of previous abuse

or neglect?

• What led the reporter to call now?

• How does the reporter know about the

concerns (e.g., direct observation, hearsay)?

• Does the reporter stand to gain anything

from reporting?

• What level of specificity is the reporter

able to provide regarding the alleged

maltreatment (e.g., vague information or

details of observed physical injuries)?

• Has the reporter made previous unfounded

reports on this or another family?

• Does the reporter appear to be

intoxicated, extremely bitter, or angry, so

to raise questions about the validity of the

information?

• What does the reporter hope will happen

as a result of the report?

• Does the reporter fear reprisal from the

family?

• Does the reporter fear self-incrimination

(e.g., due to his or her own substance-

abusing behavior or participation in

maltreating behavior)?

Minkä takia Suomessa ei oo käytössä mitään vastaavaa ohjeistusta?!?!?

Lisäksi suuressa maailmassa ilmoituksia ei tutkita, jolleivät lakisääteiset määritelmät vakavasta uhasta lapselle täyty. Ilmoituksen tulee sisältää yksityiskohtaiset tiedot laiminlyönneistä ja/tai väkivallasta ja mihin havainnot perustuvat.

Eripari sukat, sekopää äiti, lapset kotihoidossa, "äiti aina puhelimella", lapsille syötetään huonompaa ruokaa kuin perheen koirille, siellä juopotellaan, eivät ole kotona, valmentajan huuto ja kiroilu eivät riittäisi. Pitää olla konkreettisia, yksityiskohtaisia havaintoja itse lapsesta ja ne on oltava luotettavalta taholta. Meillähän näin ei ole, vaan kaikki yllämainitut voivat johtaa perheen kuulusteluun ilman, että itse lapsesta on ilmoituksessa muuta kuin että minulla on näiden syiden vuoksi huoli lapsesta. Onko tosiaan niin, että yksi johtaisi toiseen eli näiden syiden selitysosuus lakisääteisen vakavan uhan osalta on merkittävä?

Vierailija
546/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa Ylen Kainuu-jutussa todetaan myös

"Aiheettomissakin tapauksissa viranomaisten on selvitettävä ilmoituksen taustat. Perheet ovat usein näreissään siitä, että ilmoitus on tehty, mutta olisi virkavirhe jättää tutkimatta ilmoituksen perusteella."

Mutta miksei ilmoitusten molempia taustoja tutkita? Miksi ei selvitetä, mistä tiedot ovat peräisin, miten ilmoitettu asia vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja minkälaisia havaintoja tai muutoksia lapsessa on havaittu, onko asia otettu perheen kanssa puheeksi ja jos on mitä vaikutuksia sillä oli ja jos ei miksi ei sekä mitä ilmoittaja toivoo lastensuojelun tekevän asialle.

Tuohan on juuri se mitä palveluntarpeen arviossa selvitetään.

Ei todellakaan ole.

Se arviointi lähtee siitä että ilmoitus on varmuudella tullut aiheesta, ilmoittaja on vain huolestunut ja takuulla tervepäinen, ja sen jälkeen etsitään niin kauan huolen aihetta että löydetään. Sen ei suinkaan edes tarvitse olla se mistä ilmoitus tuli.

Se ilmoitus on sellainen kun on ja itse ainakin avoimesti kyselen mitä ajatuksia se perheessä herättää ja pitäneekö paikkaansa miltään osin. T: alalla oleva

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
547/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa Ylen Kainuu-jutussa todetaan myös

"Aiheettomissakin tapauksissa viranomaisten on selvitettävä ilmoituksen taustat. Perheet ovat usein näreissään siitä, että ilmoitus on tehty, mutta olisi virkavirhe jättää tutkimatta ilmoituksen perusteella."

Mutta miksei ilmoitusten molempia taustoja tutkita? Miksi ei selvitetä, mistä tiedot ovat peräisin, miten ilmoitettu asia vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja minkälaisia havaintoja tai muutoksia lapsessa on havaittu, onko asia otettu perheen kanssa puheeksi ja jos on mitä vaikutuksia sillä oli ja jos ei miksi ei sekä mitä ilmoittaja toivoo lastensuojelun tekevän asialle.

Tuohan on juuri se mitä palveluntarpeen arviossa selvitetään.

Ei todellakaan ole.

Se arviointi lähtee siitä että ilmoitus on varmuudella tullut aiheesta, ilmoittaja on vain huolestunut ja takuulla tervepäinen, ja sen jälkeen etsitään niin kauan huolen aihetta että löydetään. Sen ei suinkaan edes tarvitse olla se mistä ilmoitus tuli.

Se ilmoitus on sellainen kun on ja itse ainakin avoimesti kyselen mitä ajatuksia se perheessä herättää ja pitäneekö paikkaansa miltään osin. T: alalla oleva

Ja tuossa on sinusta jotain järkeä? Puolet ilmoituksista on perättömiä, joten mitä ajatuksia se nyt voi uhrissa herättää? Että perseestä on.

Vierailija
548/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki lastensuojelunsossut pitäisi polttaa roviolla. Noitia ovat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
549/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meistä teki mt-ongelmainen sukulainen ilmoituksia. Mm siitä että maustekaapissa on  vanhentuneita mausteita ja että hänen tekemäänsä makkarasoppaa ei ollut kiitelty tarpeeksi.

Mitä tähän voi sanoa tai miten tästä "keskustellaan"? Seriously?

Vierailija
550/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa maailmassa on ohjeet arvioida saapuneen ilmoituksen uskottavuutta, kuten alla. Miksi meillä jokainen ilmoittaja on upea, lapsesta välittävä lähimmäinen, kun näin ei todellakaan ole!

5.3.4 Analyzing Intake Information

Once the initial intake information is collected,

the caseworker conducts a check of agency

records or, in some states, a central registry to

determine if there have been any past reports

or CPS contact with the family. Then the

caseworker and his or her supervisor analyze

the information to determine its credibility

based on the consistency and accuracy of

the information being reported.

A number of

questions will help caseworkers evaluate the

report:

• Is the reporter willing to give his or her

name, address, telephone number, and

email address?

• What is the reporter’s relationship to the

alleged victim and family?

• How well does the reporter know the

family?

• Does the reporter know of previous abuse

or neglect?

• What led the reporter to call now?

• How does the reporter know about the

concerns (e.g., direct observation, hearsay)?

• Does the reporter stand to gain anything

from reporting?

• What level of specificity is the reporter

able to provide regarding the alleged

maltreatment (e.g., vague information or

details of observed physical injuries)?

• Has the reporter made previous unfounded

reports on this or another family?

• Does the reporter appear to be

intoxicated, extremely bitter, or angry, so

to raise questions about the validity of the

information?

• What does the reporter hope will happen

as a result of the report?

• Does the reporter fear reprisal from the

family?

• Does the reporter fear self-incrimination

(e.g., due to his or her own substance-

abusing behavior or participation in

maltreating behavior)?

Minkä takia Suomessa ei oo käytössä mitään vastaavaa ohjeistusta?!?!?

Lisäksi suuressa maailmassa ilmoituksia ei tutkita, jolleivät lakisääteiset määritelmät vakavasta uhasta lapselle täyty. Ilmoituksen tulee sisältää yksityiskohtaiset tiedot laiminlyönneistä ja/tai väkivallasta ja mihin havainnot perustuvat.

Eripari sukat, sekopää äiti, lapset kotihoidossa, "äiti aina puhelimella", lapsille syötetään huonompaa ruokaa kuin perheen koirille, siellä juopotellaan, eivät ole kotona, valmentajan huuto ja kiroilu eivät riittäisi. Pitää olla konkreettisia, yksityiskohtaisia havaintoja itse lapsesta ja ne on oltava luotettavalta taholta. Meillähän näin ei ole, vaan kaikki yllämainitut voivat johtaa perheen kuulusteluun ilman, että itse lapsesta on ilmoituksessa muuta kuin että minulla on näiden syiden vuoksi huoli lapsesta. Onko tosiaan niin, että yksi johtaisi toiseen eli näiden syiden selitysosuus lakisääteisen vakavan uhan osalta on merkittävä?

Tuo oli hieno keksintö verrata noita systeemejä muissa maissa.

Liian usein Suomessa itse ilmoitus ei sisällä ainuttakaan lastensuojelullista asiaa mutta perhe siitä huolimatta tutkitaan. Kun jollain nousi se huoli niin varmasti sieltä jotain löytyy mihin tarttua....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
551/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuohan on juuri se mitä palveluntarpeen arviossa selvitetään.

No ei todellakaan ole! Ilmoitusten ilmoittajapuolta ei kyseenalaisteta millään tavalla! Saat kertoa mitä vain ja sinua kiitetään.

Aloin kuvitella mielessäni tuota isokorvaisen pojan tapausta.tästä olisi voinut tulla ihan tuomio toistuvasta pahoinpitelystä. Ihan porukalla olisi järkytytty korvista, että ei ole normaalia tuollaiset korvat. Hienoa, että mummo sentään huolehtii. Isällä on defenssi ja äiti yhtyy valheeseen, koska kuritusväkivallassa näin usein on. Lapsi on lukossa, eikä edes oukeuslääketieteellisessä tutkimuksessa uskalla lojaaliusristiriidan vuoksi puhua. Häntä on varmaan kotona uhkailtu. On kuitenkin silmiinpistävän itkuinen. Ja ne korvat.

Lopulta lapsi sijoitetaan ainoalle turvalliselle sukulaiselle, mummolle.

Vierailija
552/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa Ylen Kainuu-jutussa todetaan myös

"Aiheettomissakin tapauksissa viranomaisten on selvitettävä ilmoituksen taustat. Perheet ovat usein näreissään siitä, että ilmoitus on tehty, mutta olisi virkavirhe jättää tutkimatta ilmoituksen perusteella."

Mutta miksei ilmoitusten molempia taustoja tutkita? Miksi ei selvitetä, mistä tiedot ovat peräisin, miten ilmoitettu asia vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja minkälaisia havaintoja tai muutoksia lapsessa on havaittu, onko asia otettu perheen kanssa puheeksi ja jos on mitä vaikutuksia sillä oli ja jos ei miksi ei sekä mitä ilmoittaja toivoo lastensuojelun tekevän asialle.

Tuohan on juuri se mitä palveluntarpeen arviossa selvitetään.

Ei todellakaan ole.

Se arviointi lähtee siitä että ilmoitus on varmuudella tullut aiheesta, ilmoittaja on vain huolestunut ja takuulla tervepäinen, ja sen jälkeen etsitään niin kauan huolen aihetta että löydetään. Sen ei suinkaan edes tarvitse olla se mistä ilmoitus tuli.

Se ilmoitus on sellainen kun on ja itse ainakin avoimesti kyselen mitä ajatuksia se perheessä herättää ja pitäneekö paikkaansa miltään osin. T: alalla oleva

Hyvä jos suhtaudut avoimesti etkä ennakko-oletuksilla. Se on jo enemmän kuin suurin osa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
553/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa maailmassa on ohjeet arvioida saapuneen ilmoituksen uskottavuutta, kuten alla. Miksi meillä jokainen ilmoittaja on upea, lapsesta välittävä lähimmäinen, kun näin ei todellakaan ole!

5.3.4 Analyzing Intake Information

Once the initial intake information is collected,

the caseworker conducts a check of agency

records or, in some states, a central registry to

determine if there have been any past reports

or CPS contact with the family. Then the

caseworker and his or her supervisor analyze

the information to determine its credibility

based on the consistency and accuracy of

the information being reported.

A number of

questions will help caseworkers evaluate the

report:

• Is the reporter willing to give his or her

name, address, telephone number, and

email address?

• What is the reporter’s relationship to the

alleged victim and family?

• How well does the reporter know the

family?

• Does the reporter know of previous abuse

or neglect?

• What led the reporter to call now?

• How does the reporter know about the

concerns (e.g., direct observation, hearsay)?

• Does the reporter stand to gain anything

from reporting?

• What level of specificity is the reporter

able to provide regarding the alleged

maltreatment (e.g., vague information or

details of observed physical injuries)?

• Has the reporter made previous unfounded

reports on this or another family?

• Does the reporter appear to be

intoxicated, extremely bitter, or angry, so

to raise questions about the validity of the

information?

• What does the reporter hope will happen

as a result of the report?

• Does the reporter fear reprisal from the

family?

• Does the reporter fear self-incrimination

(e.g., due to his or her own substance-

abusing behavior or participation in

maltreating behavior)?

Minkä takia Suomessa ei oo käytössä mitään vastaavaa ohjeistusta?!?!?

Lisäksi suuressa maailmassa ilmoituksia ei tutkita, jolleivät lakisääteiset määritelmät vakavasta uhasta lapselle täyty. Ilmoituksen tulee sisältää yksityiskohtaiset tiedot laiminlyönneistä ja/tai väkivallasta ja mihin havainnot perustuvat.

Eripari sukat, sekopää äiti, lapset kotihoidossa, "äiti aina puhelimella", lapsille syötetään huonompaa ruokaa kuin perheen koirille, siellä juopotellaan, eivät ole kotona, valmentajan huuto ja kiroilu eivät riittäisi. Pitää olla konkreettisia, yksityiskohtaisia havaintoja itse lapsesta ja ne on oltava luotettavalta taholta. Meillähän näin ei ole, vaan kaikki yllämainitut voivat johtaa perheen kuulusteluun ilman, että itse lapsesta on ilmoituksessa muuta kuin että minulla on näiden syiden vuoksi huoli lapsesta. Onko tosiaan niin, että yksi johtaisi toiseen eli näiden syiden selitysosuus lakisääteisen vakavan uhan osalta on merkittävä?

Tuo oli hieno keksintö verrata noita systeemejä muissa maissa.

Liian usein Suomessa itse ilmoitus ei sisällä ainuttakaan lastensuojelullista asiaa mutta perhe siitä huolimatta tutkitaan. Kun jollain nousi se huoli niin varmasti sieltä jotain löytyy mihin tarttua....

Siellä suuressa maailmassa Englanti, USA, on systeemi, jossa resurssit riittävät vain räikeimpiin lastensuojelutapauksiin. Tällöin todellakin etsitään syyllisyyttä, koska lapset lähtevät lopullisesti. Noissa maissa ei sijoiteta, siellä adoptoidaan lapsi muualle. Manner-Euroopassa lähtökohtana on, että perheitä tuetaan riittävän varhaisessa vaiheessa, että tähän ei tarvitsisi mennä. Syyllisyysolettama ei ole kiinnostava, vaan avun tarve ja kyky ottaa sitä vastaan.

Vierailija
554/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa maailmassa on ohjeet arvioida saapuneen ilmoituksen uskottavuutta, kuten alla. Miksi meillä jokainen ilmoittaja on upea, lapsesta välittävä lähimmäinen, kun näin ei todellakaan ole!

5.3.4 Analyzing Intake Information

Once the initial intake information is collected,

the caseworker conducts a check of agency

records or, in some states, a central registry to

determine if there have been any past reports

or CPS contact with the family. Then the

caseworker and his or her supervisor analyze

the information to determine its credibility

based on the consistency and accuracy of

the information being reported.

A number of

questions will help caseworkers evaluate the

report:

• Is the reporter willing to give his or her

name, address, telephone number, and

email address?

• What is the reporter’s relationship to the

alleged victim and family?

• How well does the reporter know the

family?

• Does the reporter know of previous abuse

or neglect?

• What led the reporter to call now?

• How does the reporter know about the

concerns (e.g., direct observation, hearsay)?

• Does the reporter stand to gain anything

from reporting?

• What level of specificity is the reporter

able to provide regarding the alleged

maltreatment (e.g., vague information or

details of observed physical injuries)?

• Has the reporter made previous unfounded

reports on this or another family?

• Does the reporter appear to be

intoxicated, extremely bitter, or angry, so

to raise questions about the validity of the

information?

• What does the reporter hope will happen

as a result of the report?

• Does the reporter fear reprisal from the

family?

• Does the reporter fear self-incrimination

(e.g., due to his or her own substance-

abusing behavior or participation in

maltreating behavior)?

Minkä takia Suomessa ei oo käytössä mitään vastaavaa ohjeistusta?!?!?

Lisäksi suuressa maailmassa ilmoituksia ei tutkita, jolleivät lakisääteiset määritelmät vakavasta uhasta lapselle täyty. Ilmoituksen tulee sisältää yksityiskohtaiset tiedot laiminlyönneistä ja/tai väkivallasta ja mihin havainnot perustuvat.

Eripari sukat, sekopää äiti, lapset kotihoidossa, "äiti aina puhelimella", lapsille syötetään huonompaa ruokaa kuin perheen koirille, siellä juopotellaan, eivät ole kotona, valmentajan huuto ja kiroilu eivät riittäisi. Pitää olla konkreettisia, yksityiskohtaisia havaintoja itse lapsesta ja ne on oltava luotettavalta taholta. Meillähän näin ei ole, vaan kaikki yllämainitut voivat johtaa perheen kuulusteluun ilman, että itse lapsesta on ilmoituksessa muuta kuin että minulla on näiden syiden vuoksi huoli lapsesta. Onko tosiaan niin, että yksi johtaisi toiseen eli näiden syiden selitysosuus lakisääteisen vakavan uhan osalta on merkittävä?

Tuo oli hieno keksintö verrata noita systeemejä muissa maissa.

Liian usein Suomessa itse ilmoitus ei sisällä ainuttakaan lastensuojelullista asiaa mutta perhe siitä huolimatta tutkitaan. Kun jollain nousi se huoli niin varmasti sieltä jotain löytyy mihin tarttua....

Siellä suuressa maailmassa Englanti, USA, on systeemi, jossa resurssit riittävät vain räikeimpiin lastensuojelutapauksiin. Tällöin todellakin etsitään syyllisyyttä, koska lapset lähtevät lopullisesti. Noissa maissa ei sijoiteta, siellä adoptoidaan lapsi muualle. Manner-Euroopassa lähtökohtana on, että perheitä tuetaan riittävän varhaisessa vaiheessa, että tähän ei tarvitsisi mennä. Syyllisyysolettama ei ole kiinnostava, vaan avun tarve ja kyky ottaa sitä vastaan.

Tässä on nyt varmaan sata kertaa sanottu että perheet tekevät mitä vaan välttääkseen lasun "avun". Sitä ei koeta apuna eikä se auta perheitä.

Suomi on kylläkin se maa joka saa jatkuvasti tuomioita siitä että huostaanotot jää pysyviksi eikä niitä pureta joka on tavoite.

Oletväärässä noista pysyvistä adoptioista. Usa on ainut maa joka ei ole allekirjoittanut lasten oikeuksien sopimusta jossa siis moinen käytäntö tehdään laittomaksi.

Etkä taida ihan ymmärtää mitä syyllisyysolettama tarkoittaa....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
555/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa maailmassa on ohjeet arvioida saapuneen ilmoituksen uskottavuutta, kuten alla. Miksi meillä jokainen ilmoittaja on upea, lapsesta välittävä lähimmäinen, kun näin ei todellakaan ole!

5.3.4 Analyzing Intake Information

Once the initial intake information is collected,

the caseworker conducts a check of agency

records or, in some states, a central registry to

determine if there have been any past reports

or CPS contact with the family. Then the

caseworker and his or her supervisor analyze

the information to determine its credibility

based on the consistency and accuracy of

the information being reported.

A number of

questions will help caseworkers evaluate the

report:

• Is the reporter willing to give his or her

name, address, telephone number, and

email address?

• What is the reporter’s relationship to the

alleged victim and family?

• How well does the reporter know the

family?

• Does the reporter know of previous abuse

or neglect?

• What led the reporter to call now?

• How does the reporter know about the

concerns (e.g., direct observation, hearsay)?

• Does the reporter stand to gain anything

from reporting?

• What level of specificity is the reporter

able to provide regarding the alleged

maltreatment (e.g., vague information or

details of observed physical injuries)?

• Has the reporter made previous unfounded

reports on this or another family?

• Does the reporter appear to be

intoxicated, extremely bitter, or angry, so

to raise questions about the validity of the

information?

• What does the reporter hope will happen

as a result of the report?

• Does the reporter fear reprisal from the

family?

• Does the reporter fear self-incrimination

(e.g., due to his or her own substance-

abusing behavior or participation in

maltreating behavior)?

Minkä takia Suomessa ei oo käytössä mitään vastaavaa ohjeistusta?!?!?

Lisäksi suuressa maailmassa ilmoituksia ei tutkita, jolleivät lakisääteiset määritelmät vakavasta uhasta lapselle täyty. Ilmoituksen tulee sisältää yksityiskohtaiset tiedot laiminlyönneistä ja/tai väkivallasta ja mihin havainnot perustuvat.

Eripari sukat, sekopää äiti, lapset kotihoidossa, "äiti aina puhelimella", lapsille syötetään huonompaa ruokaa kuin perheen koirille, siellä juopotellaan, eivät ole kotona, valmentajan huuto ja kiroilu eivät riittäisi. Pitää olla konkreettisia, yksityiskohtaisia havaintoja itse lapsesta ja ne on oltava luotettavalta taholta. Meillähän näin ei ole, vaan kaikki yllämainitut voivat johtaa perheen kuulusteluun ilman, että itse lapsesta on ilmoituksessa muuta kuin että minulla on näiden syiden vuoksi huoli lapsesta. Onko tosiaan niin, että yksi johtaisi toiseen eli näiden syiden selitysosuus lakisääteisen vakavan uhan osalta on merkittävä?

Tuo oli hieno keksintö verrata noita systeemejä muissa maissa.

Liian usein Suomessa itse ilmoitus ei sisällä ainuttakaan lastensuojelullista asiaa mutta perhe siitä huolimatta tutkitaan. Kun jollain nousi se huoli niin varmasti sieltä jotain löytyy mihin tarttua....

Siellä suuressa maailmassa Englanti, USA, on systeemi, jossa resurssit riittävät vain räikeimpiin lastensuojelutapauksiin. Tällöin todellakin etsitään syyllisyyttä, koska lapset lähtevät lopullisesti. Noissa maissa ei sijoiteta, siellä adoptoidaan lapsi muualle. Manner-Euroopassa lähtökohtana on, että perheitä tuetaan riittävän varhaisessa vaiheessa, että tähän ei tarvitsisi mennä. Syyllisyysolettama ei ole kiinnostava, vaan avun tarve ja kyky ottaa sitä vastaan.

Ensinnäkin, Suomessa ei ole resursseja.

Toisekseen, ethän tarjonnut selitystä sille, miksi alkuperäisestä ilmoituksesta ei olisi tarpeen karsia kiusallaan tehdyt ilmoitukset pois.

Apua voi todellakin tarvita se ilmoittaja itse! Ja pahimmillaan ilmoituspommituksen jälkeen perhekin sitä tarvitsee, tosin joutuu hakemaan itse muualta tai jopa muuttaa.

Toivon sydämestäni, ettet ole sosiaalitoimessa työssä.

Vierailija
556/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lasua kiinnostaa kyky ottaa lasun apua vastaan?

99 % perheistä ei halua olla missään tekemisissä lasun kanssa.

Vierailija
557/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa maailmassa on ohjeet arvioida saapuneen ilmoituksen uskottavuutta, kuten alla. Miksi meillä jokainen ilmoittaja on upea, lapsesta välittävä lähimmäinen, kun näin ei todellakaan ole!

5.3.4 Analyzing Intake Information

Once the initial intake information is collected,

the caseworker conducts a check of agency

records or, in some states, a central registry to

determine if there have been any past reports

or CPS contact with the family. Then the

caseworker and his or her supervisor analyze

the information to determine its credibility

based on the consistency and accuracy of

the information being reported.

A number of

questions will help caseworkers evaluate the

report:

• Is the reporter willing to give his or her

name, address, telephone number, and

email address?

• What is the reporter’s relationship to the

alleged victim and family?

• How well does the reporter know the

family?

• Does the reporter know of previous abuse

or neglect?

• What led the reporter to call now?

• How does the reporter know about the

concerns (e.g., direct observation, hearsay)?

• Does the reporter stand to gain anything

from reporting?

• What level of specificity is the reporter

able to provide regarding the alleged

maltreatment (e.g., vague information or

details of observed physical injuries)?

• Has the reporter made previous unfounded

reports on this or another family?

• Does the reporter appear to be

intoxicated, extremely bitter, or angry, so

to raise questions about the validity of the

information?

• What does the reporter hope will happen

as a result of the report?

• Does the reporter fear reprisal from the

family?

• Does the reporter fear self-incrimination

(e.g., due to his or her own substance-

abusing behavior or participation in

maltreating behavior)?

Minkä takia Suomessa ei oo käytössä mitään vastaavaa ohjeistusta?!?!?

Lisäksi suuressa maailmassa ilmoituksia ei tutkita, jolleivät lakisääteiset määritelmät vakavasta uhasta lapselle täyty. Ilmoituksen tulee sisältää yksityiskohtaiset tiedot laiminlyönneistä ja/tai väkivallasta ja mihin havainnot perustuvat.

Eripari sukat, sekopää äiti, lapset kotihoidossa, "äiti aina puhelimella", lapsille syötetään huonompaa ruokaa kuin perheen koirille, siellä juopotellaan, eivät ole kotona, valmentajan huuto ja kiroilu eivät riittäisi. Pitää olla konkreettisia, yksityiskohtaisia havaintoja itse lapsesta ja ne on oltava luotettavalta taholta. Meillähän näin ei ole, vaan kaikki yllämainitut voivat johtaa perheen kuulusteluun ilman, että itse lapsesta on ilmoituksessa muuta kuin että minulla on näiden syiden vuoksi huoli lapsesta. Onko tosiaan niin, että yksi johtaisi toiseen eli näiden syiden selitysosuus lakisääteisen vakavan uhan osalta on merkittävä?

Tuo oli hieno keksintö verrata noita systeemejä muissa maissa.

Liian usein Suomessa itse ilmoitus ei sisällä ainuttakaan lastensuojelullista asiaa mutta perhe siitä huolimatta tutkitaan. Kun jollain nousi se huoli niin varmasti sieltä jotain löytyy mihin tarttua....

Siellä suuressa maailmassa Englanti, USA, on systeemi, jossa resurssit riittävät vain räikeimpiin lastensuojelutapauksiin. Tällöin todellakin etsitään syyllisyyttä, koska lapset lähtevät lopullisesti. Noissa maissa ei sijoiteta, siellä adoptoidaan lapsi muualle. Manner-Euroopassa lähtökohtana on, että perheitä tuetaan riittävän varhaisessa vaiheessa, että tähän ei tarvitsisi mennä. Syyllisyysolettama ei ole kiinnostava, vaan avun tarve ja kyky ottaa sitä vastaan.

Tällä kommentillasi siis hyväksyt ja siunaat lastensuojelun käytön henkisen väkivallan välineenä.

Vierailija
558/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lasua kiinnostaa kyky ottaa lasun apua vastaan?

99 % perheistä ei halua olla missään tekemisissä lasun kanssa.

Lasu käyttää valtavasti rahaa jakaen sitä mm. ilmaisiin päivähoitoihin avohuollon tukitoimena tai tulee lasten ja nuorten harrastuksia hyvin voimakkaasti. Lasun kautta vähävarainenkin lapsi voi harrastaa jääkiekkoa tai ratsastusta. jne.

Vierailija
559/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuohan on juuri se mitä palveluntarpeen arviossa selvitetään.

No ei todellakaan ole! Ilmoitusten ilmoittajapuolta ei kyseenalaisteta millään tavalla! Saat kertoa mitä vain ja sinua kiitetään.

Aloin kuvitella mielessäni tuota isokorvaisen pojan tapausta.tästä olisi voinut tulla ihan tuomio toistuvasta pahoinpitelystä. Ihan porukalla olisi järkytytty korvista, että ei ole normaalia tuollaiset korvat. Hienoa, että mummo sentään huolehtii. Isällä on defenssi ja äiti yhtyy valheeseen, koska kuritusväkivallassa näin usein on. Lapsi on lukossa, eikä edes oukeuslääketieteellisessä tutkimuksessa uskalla lojaaliusristiriidan vuoksi puhua. Häntä on varmaan kotona uhkailtu. On kuitenkin silmiinpistävän itkuinen. Ja ne korvat.

Lopulta lapsi sijoitetaan ainoalle turvalliselle sukulaiselle, mummolle.

Tämä turvallinen mummi on itse pahoinpidellyt omaa lastaan. Ei vain repinyt korvista ja tukasta. Vedellut remmillä ja kepillä pitkät jäljet selkään. Syyksi on kuulemma riittänyt pulkkamäessä kastuneet vaatteet.

Olen muuten saanut useita uhkauksia lasuilmoituksen teosta. Tämä korvagate oli vain yksi esimerkki. "Lapset voidaan ottaa huostaan, minä en siitä välitä".

Vierailija
560/1529 |
01.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasua kiinnostaa kyky ottaa lasun apua vastaan?

99 % perheistä ei halua olla missään tekemisissä lasun kanssa.

Lasu käyttää valtavasti rahaa jakaen sitä mm. ilmaisiin päivähoitoihin avohuollon tukitoimena tai tulee lasten ja nuorten harrastuksia hyvin voimakkaasti. Lasun kautta vähävarainenkin lapsi voi harrastaa jääkiekkoa tai ratsastusta. jne.

Naurettavaa.

Suomessa on subjektiivinen päivähoito. Ei siihen lasua tarvita.

Ja nuo harrastukset nyt on ko beyond kaiken järjen! Jeesus.