Vauva.fi-sivustolla tehdään järjestelmätestausta tiistaina 9.9. klo 7.00–8.00. Testauksen aikana sivusto toimii normaalisti, mutta keskusteluihin voi lähettää viestejä vain kirjautuneena. Viestejä voi silti lukea ilman kirjautumista. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen helposti ja maksutta. Pahoittelemme tilapäistä muutosta palvelussa.
Lue keskustelun säännöt.
Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?
Jostain joskus kuulin, että kaikki opiskelevat myös olikon matikkaa ja kirjallisuutta, vaikka ne eivät liittyisikään omaan tulevaan ammattiin toisin kuin Suomessa. Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin. Pitävätkö nämä paikkaansa?
Kommentit (376)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä olis helpompaa kuin Suomessa.
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Ne eroavat sillä tavalla, että yleensä kansainvälisissä vertailuissa ensimmäisen viiden joukossa on USA:n yliopistoja. Suomen paras Helsingin yliopisto yltää sijalle 60-70.
Suomi pärjää ainoastaan jos vertaillaan propagandakoneiston tehokkuutta aivopesemään kansaa uskomaan omaan hienouteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siellä olis helpompaa kuin Suomessa.
Kuka sinulle on kertonut, äiti, isä, kaverit vai onko Yleisradio tehnyt tehtävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Amerikassa ei ole sellaista käsitettä kui "isojen kaupunkien yliiopistot". Yliopistojen ranking perustuu ihan muuhun kuin kaupungin kokoon. Samassa kaupungissa tai osavaltiossa voi olla huippuyliopistoja ja heikkotasoisia yliopistoja.
Yksikään suomalainen yliopisto ei yllä Ivy League -yliopistojen tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Joo, sain muuten saman käsityksen kyseisen maan asukkaista, kun eräs historian yliopisto-opiskelija alkoi vättämään mulle täysin virheellistä huttua talvisodasta. Oli pakko korjata.
Maailman parhaimmat yliopistot ovat pääasiassa USA:ssa, mutta esim. kaikki suomalaiset yliopistot taitavat olla maailman 500 parhaan joukossa. USA ei siihen suoritukseen taivu.
Eli hajonta on aika valtavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Joo, sain muuten saman käsityksen kyseisen maan asukkaista, kun eräs historian yliopisto-opiskelija alkoi vättämään mulle täysin virheellistä huttua talvisodasta. Oli pakko korjata.
Olisitko pysynyt vastaavasti kertomaan Yhdysvaltojen sisallissodasta ja sen taisteluista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Joo, sain muuten saman käsityksen kyseisen maan asukkaista, kun eräs historian yliopisto-opiskelija alkoi vättämään mulle täysin virheellistä huttua talvisodasta. Oli pakko korjata.
Olisitko pysynyt vastaavasti kertomaan Yhdysvaltojen sisallissodasta ja sen taisteluista?
Kyllä, nuo asiat käydään läpi yläasteella ja uudestaan lukiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Tyhma ei paase Harvardiin rahallakaan, vanhemmat paasevat vankilaan. Ks. Felicity Huffman ja Lori Loughlin.
Yhdysvaltalaisissa yliopistotutkinnoissa on yleensä humanities -osio. Tämä tarkoittaa mm. maailmankirjallisuuden klassikkoja, taidehistoriaa jne. MIT on teknologiayliopisto, mutta siellä on maailman tasokkain antiikintutkimuksen laitos juuri tästä syystä. Humanities -osio ei siis suinkaan ole mitään yläaste -tasoa, vaan yliopistotasoa ja yleensä siinäkin maailman huipputasoa. Moni myös unohtaa, että kaikki yliopistot eivät ole valtavan kalliita vaan on olemassa myös ihan ok tasoisia julkisen sektorin yliopistoja esim. NY City Collage.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Joo, sain muuten saman käsityksen kyseisen maan asukkaista, kun eräs historian yliopisto-opiskelija alkoi vättämään mulle täysin virheellistä huttua talvisodasta. Oli pakko korjata.
Olisitko pysynyt vastaavasti kertomaan Yhdysvaltojen sisallissodasta ja sen taisteluista?
Kyllä, nuo asiat käydään läpi yläasteella ja uudestaan lukiossa.
Appomattox?
Vierailija kirjoitti:
Maailman parhaimmat yliopistot ovat pääasiassa USA:ssa, mutta esim. kaikki suomalaiset yliopistot taitavat olla maailman 500 parhaan joukossa. USA ei siihen suoritukseen taivu.
Eli hajonta on aika valtavaa.
Åbo Akademi ei yllä ranking-listoilla 500 parhaimman joukkoon.
Suomen lukio on huomattavasti vaativampi kuin amerikkalainen high school, joten pitää kyllä melko hyvin paikkaansa että amerikkalainen college, ja nimenomaan ne kaksi ensimmäistä 'yleissivistävää' vuotta, ovat melko lähellä suomalaista lukioa. (Tosin nykyisin kun USA:ssa on näitä AP-kursseja ja vastaavia niin ero on hieman kaventunut, jos siis niitä valitsee koska ovat täysin vapaaehtoisia.) Sitten kahden vuoden jälkeen valitaan pääaine(et) ja keskitytään niihin, jolloin myös vaatimustaso kasvaa, varsinkin jos kahden viimeisen vuoden ajaksi siirtyy collegesta 'oikeaan' yliopistoon.
Se on myös erona, että suomalaiset yliopistot ovat kaikki maailman mittapuun mukaan sellaista ylempää keskitasoa, eli ei mitään aivan huippuja (paraskaan suomalainen ei taida päästä missään vertailussa maailman 50 parhaan joukkoon, ja 100 parhaan joukossa ei varmasti ole kuin yksi tai kaksi) mutta ei myöskään yhtään huonoa. Kun taas USA:ssa on toisaalta mailman parhaat yliopistot (Harvard, MIT, Stanford, Chicago, jne.), ja toisaalta ihan sälää, tuhansia ja tuhansia aivan läpisurkeita joista saadulla tutkinnolla ei ole juuri mitään virkaa.
Ja tietysti yksi suuri ero on se, että lukukausimaksut ovat ehkä maailman korkeimmat. Jos ei ole säästöjä tai varakkaita vanhempia, niin neljän vuoden opinnoista jää helposti $50-100 000 velkaa, ja enemmänkin jos haluaa lukea siihen päälle jonkun postgraduate-tutkinnon.
Sekin ero on, että USA:ssa (kuten monessa muussa maassa, mm. Briteissä) yliopistoon mennään suoraan koulun penkiltä, ja ne opinnot käydään läpi 3-4 vuodessa, eli useimmat valmistuvat siinä n. 22-vuotiaina. Kun taas Suomessa monet hädin tuskin ovat tuon ikäisenä vielä edes aloittaneet opintojaan, ja opintoihin saattaa mennä paljon pidempi aika (kuin 3-4 v), joista syistä opiskelijakunnan keski-ikä on Suomessa aika paljon korkeampi kuin USA:ssa, joka sitten näkyy kyllä melko selvästi siinä asenteessa ja touhussa.
Vierailija kirjoitti:
Suomen lukio on huomattavasti vaativampi kuin amerikkalainen high school, joten pitää kyllä melko hyvin paikkaansa että amerikkalainen college, ja nimenomaan ne kaksi ensimmäistä 'yleissivistävää' vuotta, ovat melko lähellä suomalaista lukioa. (Tosin nykyisin kun USA:ssa on näitä AP-kursseja ja vastaavia niin ero on hieman kaventunut, jos siis niitä valitsee koska ovat täysin vapaaehtoisia.) Sitten kahden vuoden jälkeen valitaan pääaine(et) ja keskitytään niihin, jolloin myös vaatimustaso kasvaa, varsinkin jos kahden viimeisen vuoden ajaksi siirtyy collegesta 'oikeaan' yliopistoon.
Se on myös erona, että suomalaiset yliopistot ovat kaikki maailman mittapuun mukaan sellaista ylempää keskitasoa, eli ei mitään aivan huippuja (paraskaan suomalainen ei taida päästä missään vertailussa maailman 50 parhaan joukkoon, ja 100 parhaan joukossa ei varmasti ole kuin yksi tai kaksi) mutta ei myöskään yhtään huonoa. Kun taas USA:ssa on toisaalta mailman parhaat yliopistot (Harvard, MIT, Stanford, Chicago, jne.), ja toisaalta ihan sälää, tuhansia ja tuhansia aivan läpisurkeita joista saadulla tutkinnolla ei ole juuri mitään virkaa.
Ja tietysti yksi suuri ero on se, että lukukausimaksut ovat ehkä maailman korkeimmat. Jos ei ole säästöjä tai varakkaita vanhempia, niin neljän vuoden opinnoista jää helposti $50-100 000 velkaa, ja enemmänkin jos haluaa lukea siihen päälle jonkun postgraduate-tutkinnon.
Sekin ero on, että USA:ssa (kuten monessa muussa maassa, mm. Briteissä) yliopistoon mennään suoraan koulun penkiltä, ja ne opinnot käydään läpi 3-4 vuodessa, eli useimmat valmistuvat siinä n. 22-vuotiaina. Kun taas Suomessa monet hädin tuskin ovat tuon ikäisenä vielä edes aloittaneet opintojaan, ja opintoihin saattaa mennä paljon pidempi aika (kuin 3-4 v), joista syistä opiskelijakunnan keski-ikä on Suomessa aika paljon korkeampi kuin USA:ssa, joka sitten näkyy kyllä melko selvästi siinä asenteessa ja touhussa.
Suomessahan esim. insinööritieteissä tasoa on jouduttu alentamaan verrattuna muutaman vuosikymmen takaiseen, kun ei ole osaajia. Jenkeissä ei ole tätä tarvetta.
Vauva.fi-sivustolla tehdään järjestelmätestausta tiistaina 9.9. klo 7.00–8.00. Testauksen aikana sivusto toimii normaalisti, mutta keskusteluihin voi lähettää viestejä vain kirjautuneena. Viestejä voi silti lukea ilman kirjautumista. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen helposti ja maksutta. Pahoittelemme tilapäistä muutosta palvelussa.
Yhdysvalloissa yliopistoissa on tutkintoja jotka ovat täällä ammattikorkeakoulutasoisia.