Mistä johtuu nykyajan onnettomuus deittimarkkinoilla ja sukupuolten kohtaamattomuus, jos verrataan esim 80-lukuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tullut selitystä, miten parisuhteen saaminen oli muka ensimmäiselle poikaystävälleni vaikeampaa kuin minulle, MOT.

Otetaan esimerkki omasta parisuhteesta: Sain varmaan yli 100 pakit naisilta ennen kuin nykyinen tyttöystäväni teki aloitteen. Kertaakaan en ole joutunut antamaan pakkeja. Tyttöystäväni tekemä aloite oli hänen ensimmäisensä ja aiemmin oli joutunut antamaan muutamalle miehelle pakit.

Mielestäni parisuhteen saaminen on ollut minulle vaikeampaa vai oletko eri mieltä?

Kuulostat nuorelta, kun puhut tyttöystävästä (etkä esim. naisystävästä). Itse olen 50++ enkä edes tähän ikään mennessä ole varmaan tavannut sataa niin kiinnostavaa miestä, että olisin halunnut heidän kanssaan parisuhteeseen. Sellaisia miehiä ei sinkkuvuosinani ole tullut vastaan edes vuosittain.

Niin no en minä osaa useinkaan sanoa ennen kolmansia treffejä onko nainen kiinnostava vai ei. Tietysti elämänkoululaiset ja muut pystyy helposti sulkemaan pois, mutta jos puhutaan perusfiksuista koulutetuista naisista niin pitää tutustua kunnolla ennen kuin tietää kumpaan suuntaan vaaka kallistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tullut selitystä, miten parisuhteen saaminen oli muka ensimmäiselle poikaystävälleni vaikeampaa kuin minulle, MOT.

Otetaan esimerkki omasta parisuhteesta: Sain varmaan yli 100 pakit naisilta ennen kuin nykyinen tyttöystäväni teki aloitteen. Kertaakaan en ole joutunut antamaan pakkeja. Tyttöystäväni tekemä aloite oli hänen ensimmäisensä ja aiemmin oli joutunut antamaan muutamalle miehelle pakit.

Mielestäni parisuhteen saaminen on ollut minulle vaikeampaa vai oletko eri mieltä?

Kuulostat nuorelta, kun puhut tyttöystävästä (etkä esim. naisystävästä). Itse olen 50++ enkä edes tähän ikään mennessä ole varmaan tavannut sataa niin kiinnostavaa miestä, että olisin halunnut heidän kanssaan parisuhteeseen. Sellaisia miehiä ei sinkkuvuosinani ole tullut vastaan edes vuosittain.

Niin no en minä osaa useinkaan sanoa ennen kolmansia treffejä onko nainen kiinnostava vai ei. Tietysti elämänkoululaiset ja muut pystyy helposti sulkemaan pois, mutta jos puhutaan perusfiksuista koulutetuista naisista niin pitää tutustua kunnolla ennen kuin tietää kumpaan suuntaan vaaka kallistuu.

Eli käyt treffeillä naisten kanssa, joista et ole kiinnostunut? :-o Minä taas en olisi ikinä lähtenyt treffeille muunlaisen miehen kanssa kuin sellaisen, josta jo olen kiinnostunut. Treffailun ja tutustumisen myötä sitten selviää, sovimmeko yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tullut selitystä, miten parisuhteen saaminen oli muka ensimmäiselle poikaystävälleni vaikeampaa kuin minulle, MOT.

Otetaan esimerkki omasta parisuhteesta: Sain varmaan yli 100 pakit naisilta ennen kuin nykyinen tyttöystäväni teki aloitteen. Kertaakaan en ole joutunut antamaan pakkeja. Tyttöystäväni tekemä aloite oli hänen ensimmäisensä ja aiemmin oli joutunut antamaan muutamalle miehelle pakit.

Mielestäni parisuhteen saaminen on ollut minulle vaikeampaa vai oletko eri mieltä?

Olisin saanut helposti sadat pakit, jos olisin mennyt yrittämään suosituimpia poikia. Voisin siis ihan samalla tavalla valittaa kuin sinäkin, kuinka vaikeaa minun oli saada parisuhdetta.

Eli tarkoitatko, että parisuhteiden saaminen on kaikille yhtä helppoa? 

Jos tavoitteena on vain saada parisuhde niin kyllä. Joka ikinen löytää ihmisen, jonka kanssa saa parisuhteen. Kuinka usein kohtaa ihmisen, johon ihastuu (tai josta edes kiinnostuu) ja tunne on molemminpuolinen, riippuu sen sijaan monista asioista. Voisin istua illat kotonani vauvapalstalla roikkuen ja valittaa sitten, että en saa parisuhdetta. No en tietenkään saisi, kun en edes tapaisi ketään. Mutta jos lähtisin aktiivisesti liikkeelle, tutustuisin ihmisiin, hankkisin uusia tuttavia ja ystäviä, tutustuisin heidän ystäviinsä, pyytäisin järkkäämään treffejä vapaiden miesten kanssa, kävisin baareissa, harrastaisin, kävisin keikoilla ja festareilla, matkustelisin, olisin sosiaalinen ja aina valmis tutustumaan uusiin ihmisiin, niin ihan oikeasti uskon, että saisin parisuhteen hyvin nopeasti.

Edellisen parisuhteeni jälkeen en itse kuitenkaan ollut kovin aktiivinen. Matkustelin kyllä paljon, mutta en harrasta lomaromansseja enkä hakenut niiltä seuraa vaan mm. majoitun aina hotelleissa enkä hostelleissa. Baarissa kävin pari kertaa vuodessa ja silloinkin vain parilla kaverin kanssa. Siispä sinkkuuteni jatkui yli seitsemän vuotta. En silti itke, että minulle olisi ollut vaikea saada parisuhdetta, koska kyse oli siitä etten edes yrittänyt. Pakkejakin sain, jos ne tulkitaan siten, että minua olisi monta kertaa kiinnostanut joku baarissa näkemäni mies, mutta hän ei kiinnittänyt minuun mitään huomiota vaan oli kiinnostunut jostain toisesta, joskus jopa kaveristani.

Eikö viestisi nimenomaan osoita sen, että parisuhteen saaminen ei ole kaikille yhtä helppoa? Eri ihmisillä on erilaiset lähtökohdat mitä tulee keikoilla ja festareilla käymiseen, ihmisiin tutustumiseen, matkusteluun ym. mainitsemiisi asioihin. Jos todennäköisyys saada parisuhde on riippuvainen edellämainituista asioista kuten viittasit, niin silloinhan parisuhteeseen päätyy todennäköisemmin henkilö, jolla on paremmat lähtökohdat näihin asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tullut selitystä, miten parisuhteen saaminen oli muka ensimmäiselle poikaystävälleni vaikeampaa kuin minulle, MOT.

Otetaan esimerkki omasta parisuhteesta: Sain varmaan yli 100 pakit naisilta ennen kuin nykyinen tyttöystäväni teki aloitteen. Kertaakaan en ole joutunut antamaan pakkeja. Tyttöystäväni tekemä aloite oli hänen ensimmäisensä ja aiemmin oli joutunut antamaan muutamalle miehelle pakit.

Mielestäni parisuhteen saaminen on ollut minulle vaikeampaa vai oletko eri mieltä?

Kuulostat nuorelta, kun puhut tyttöystävästä (etkä esim. naisystävästä). Itse olen 50++ enkä edes tähän ikään mennessä ole varmaan tavannut sataa niin kiinnostavaa miestä, että olisin halunnut heidän kanssaan parisuhteeseen. Sellaisia miehiä ei sinkkuvuosinani ole tullut vastaan edes vuosittain.

Niin no en minä osaa useinkaan sanoa ennen kolmansia treffejä onko nainen kiinnostava vai ei. Tietysti elämänkoululaiset ja muut pystyy helposti sulkemaan pois, mutta jos puhutaan perusfiksuista koulutetuista naisista niin pitää tutustua kunnolla ennen kuin tietää kumpaan suuntaan vaaka kallistuu.

Eli käyt treffeillä naisten kanssa, joista et ole kiinnostunut? :-o Minä taas en olisi ikinä lähtenyt treffeille muunlaisen miehen kanssa kuin sellaisen, josta jo olen kiinnostunut. Treffailun ja tutustumisen myötä sitten selviää, sovimmeko yhteen.

En voi olla kiinnostunut naisesta jota en tunne. Treffeillä käynti johtaa siihen, että alan tuntea naista paremmin ja paremmin, jolloin osaan vastata rupeaako nainen kiinnostamaan minua vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mätsiin tarvitaan kaksi. Keistä itse tykkäät, vain instababeista, vai kelpaako tavallinen harmaavarpunen pottunokka?

Minun kriteerini olivat 1) oma ikäni +/-5 vuotta 2) etäisyytta alle 30 kilometriä (PK-seudulla) 3) profiilikuva josta saa positiivisen vaikutelman 4) jotakin tekstiä profiilissa 5) ei tupakointia 

Parin kuukauden aikana kahlasin tuhansia profiileja lävitse, ja näistä karsiuitui n. 90% (ja lähes kaikki instababet) kohdan 4) perusteella. Kohta 3) on toki tulkinnanvarainen, mutta huomattavasti harvinaisempi kuin kohta 4).

Miksi noin tiukka etäisyys? :-o Olisi jäänyt oma puolisoni tapaamatta, jos olisin jonkun sovelluksen kautta etsinyt ja käyttänyt tuollaista etäisyyttä, ja kuitenkin autolla meidän välimatkamme oli noin tunnin pituinen eli tavattiin seurusteluaikana viikonloppujen lisäksi usein myös viikolla.

"Tiukka etäisyys", jonka sisäsäpuolelle jää vain 25% Suomen sinkuista. :D

Toki ymmärrän pointin että jokaisella rajauksella karsii myös potentiaalisia ehdokkaita, mutta itse olen kokeillut myös kaukosuhteita eivätkä ne ole mitään herkkua ilman sitä omaa autoa. Mutta voisihan tuota aluetta laajentaa 300 km:n sijasta vaikka 3000 km:iin, kun nykyään saa halpoja lentojakin?

Siis tämä sinun alueesihan oli 30 km, ei 300 km. Kyllä tuo 30km pääkaupunkiseudulla minusta aika pieni alue on. Ei tarvitse kaukosuhteeseen ruveta, mutta on sitä elämää pk-seudun ympäristökunnissakin. Minä asuin sinkkuna Vantaalla ja tapasin miehen Hyvinkäältä. En kokenut olevani kaukosuhteessa vaikka matkaa hänen luokseen olikin yli 30 km ja piti jopa mennä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Hankalampi mun olisi autottomana ollut mennä esimerkiksi Espooseen, kun Hyvinkäälle pääsi suoraan junalla alle tunnissa.

Toki voin käydä treffeillä naisen kanssa josta olen jo kiinnostunut, mutta miksen aivan hyvin voi treffata naista nähdäkseni alkaako kiinnostamaan? Sokkotreffit anyone?

Vierailija kirjoitti:

Toki voin käydä treffeillä naisen kanssa josta olen jo kiinnostunut, mutta miksen aivan hyvin voi treffata naista nähdäkseni alkaako kiinnostamaan? Sokkotreffit anyone?

Tiesin että mun unelmieni rakkaus löytyy täältä.

Ei haittaa jos et ole nuori, neitsyt tai pojunpimppasi ei ole tiukimmasta päästä.

Setä ei tässä vaiheessa nirsoile

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiasta vain puhutaan nykyisin enemmän ja avoimemmin. Ei seuranhaku ollut miehelle aikaisemmin yhtään sen helpompaa (naisillehan se on aina ollut ja on helppoa). Oikeastaan päinvastoin, ennen ilmoituksen jättäminen Pellervon kirjeenvaihtopalstalle oli noloa, mutta nyt tinderit ovat valtavirtaa.

Miten se voi olla miehille vaikeampaa, kun kuitenkin aina kun heteronainen "saa" parisuhteen niin myös heteromies saa parisuhteen?

Et oikeasti voi olla noin tyhmä

Kyllä voin. Selitä minulle. Kun aikoinaan aloin seurustella ensimmäisen poikaystäväni kanssa, niin hän sai parisuhteen ihan yhtä helpolla tai vaikealla kuin minäkin. Sama kaikissa myöhemmissä suhteissani.

Naiset ovat pullonkaula parisuhteen muodostumisissa. Kärjistän selvyyden vuoksi. Naiselle on tarjolla 200 miestä, joista hän valitsee yhden. Mies yrittää saada aikaan suhteen, kunnes vasta 200. nainen on halukas parisuhteeseen miehen kanssa. Oliko parisuhteeseen pääseminen miehelle ja naiselle yhtä helppoa?

Missä on tarjolla keski-ikäiselle naiselle seurustelusuhteeseen ehdolle edes muuta samanikäistä miestä, jotka eivät ole deekuja? Nyt ei lasketa niitä jotka haluavat survoa munansa sisään tai roiskivat moioonmika-vastauksia ja häviävät sitten. Missä näitä oikeasti tarjokkaita on?

Jokin tässä yhtälössä ei täsmää, koska naiset ovat parisuhdehakuisempia. Varmaan mekin valkkaamme, mutta niin valkkaatte tekin.

Niinpä. Minäkin varmasti saisin parisuhteen. Mutta samanhenkisiä miehiä ei helposti löydy. Olen yrittänyt suhtautua avoimesti, joten olen tavannut alkoholisteja, peliriippuvaisen, miehen joka vonkasi p**puseksiä treffien ajan, miehen joka ei puhunut mitään, sellaisia joilla elämänhallinta ihan hukassa jne. Sitten kohtasin perusinsinöörin, joka oli ihan vaan tavallinen. Jokunen kuukausi siinä ehdittiin olemaan yhdessä ennen kuin selvisi, että hän on väkivaltainen. Olen siis sinkku taas ja jotenkin ei huvita kovinkaan paljon lähteä taas treffeille. Ja kun seksin helppoudesta puhutaan, niin en ole mennyt sänkyyn noiden kanssa, ei tulisi mieleenkään edes kertoa missä asun. 

Vierailija kirjoitti:

Toki voin käydä treffeillä naisen kanssa josta olen jo kiinnostunut, mutta miksen aivan hyvin voi treffata naista nähdäkseni alkaako kiinnostamaan? Sokkotreffit anyone?

Pelkkä ajatus sokkotreffeistä puistattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tullut selitystä, miten parisuhteen saaminen oli muka ensimmäiselle poikaystävälleni vaikeampaa kuin minulle, MOT.

Otetaan esimerkki omasta parisuhteesta: Sain varmaan yli 100 pakit naisilta ennen kuin nykyinen tyttöystäväni teki aloitteen. Kertaakaan en ole joutunut antamaan pakkeja. Tyttöystäväni tekemä aloite oli hänen ensimmäisensä ja aiemmin oli joutunut antamaan muutamalle miehelle pakit.

Mielestäni parisuhteen saaminen on ollut minulle vaikeampaa vai oletko eri mieltä?

Kuulostat nuorelta, kun puhut tyttöystävästä (etkä esim. naisystävästä). Itse olen 50++ enkä edes tähän ikään mennessä ole varmaan tavannut sataa niin kiinnostavaa miestä, että olisin halunnut heidän kanssaan parisuhteeseen. Sellaisia miehiä ei sinkkuvuosinani ole tullut vastaan edes vuosittain.

Niin no en minä osaa useinkaan sanoa ennen kolmansia treffejä onko nainen kiinnostava vai ei. Tietysti elämänkoululaiset ja muut pystyy helposti sulkemaan pois, mutta jos puhutaan perusfiksuista koulutetuista naisista niin pitää tutustua kunnolla ennen kuin tietää kumpaan suuntaan vaaka kallistuu.

Eli käyt treffeillä naisten kanssa, joista et ole kiinnostunut? :-o Minä taas en olisi ikinä lähtenyt treffeille muunlaisen miehen kanssa kuin sellaisen, josta jo olen kiinnostunut. Treffailun ja tutustumisen myötä sitten selviää, sovimmeko yhteen.

Teet sitten niin tai näin, se on aina väärinpäin.

Jos kiinnostut siitä miltä nainen näyttää, olet pinnallinen, ja jos haluat tietää naisesta enemmän, olet stalkkeri. Jos olet kiinnostunut ainoastaan yhdestä naisesta, olet pakkomielteinen luuseri, ja jos samana iltana yrität iskeä useampaa naista, sinulle kelpaa kuka tahansa. Sinua haukutaan jos joudut treffailemaan useampia naisia tietääksesi minkälaisia he ovat, ja sinua haukutaan jos et ole treffaillut useampia naisia ja tiedä minkälaisia he ovat.

Summa summarum:  Miehen odotetaan tekevän aloitteita, mutta ainoastaan siinä tapauksessa että molemmat osapuolet tietävät olevansa kiinnostuneita toisistaan. Näin helppoa se treffailu on, ja silti lehdissä kehdataan väittää että parisuhteen muodostuksessa olisi nykyään jotain vaikeuksia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voin käydä treffeillä naisen kanssa josta olen jo kiinnostunut, mutta miksen aivan hyvin voi treffata naista nähdäkseni alkaako kiinnostamaan? Sokkotreffit anyone?

Pelkkä ajatus sokkotreffeistä puistattaa.

Entä se kun ehdottaa sähköpostin vaihtoa. Täällä tuntuu saavan siitäkin paljon miinuksia, jota ihmettelen. Silloin voi tutustua anonyymisti alkuun ilman tarvetta sokkotreffeille, ja jos ei kiinnosta, ehdotuksen voi sivuuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voin käydä treffeillä naisen kanssa josta olen jo kiinnostunut, mutta miksen aivan hyvin voi treffata naista nähdäkseni alkaako kiinnostamaan? Sokkotreffit anyone?

Pelkkä ajatus sokkotreffeistä puistattaa.

Entä se kun ehdottaa sähköpostin vaihtoa. Täällä tuntuu saavan siitäkin paljon miinuksia, jota ihmettelen. Silloin voi tutustua anonyymisti alkuun ilman tarvetta sokkotreffeille, ja jos ei kiinnosta, ehdotuksen voi sivuuttaa.

Siinäkin ongelmana on, ettei ole nähnyt naamaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voin käydä treffeillä naisen kanssa josta olen jo kiinnostunut, mutta miksen aivan hyvin voi treffata naista nähdäkseni alkaako kiinnostamaan? Sokkotreffit anyone?

Pelkkä ajatus sokkotreffeistä puistattaa.

Entä se kun ehdottaa sähköpostin vaihtoa. Täällä tuntuu saavan siitäkin paljon miinuksia, jota ihmettelen. Silloin voi tutustua anonyymisti alkuun ilman tarvetta sokkotreffeille, ja jos ei kiinnosta, ehdotuksen voi sivuuttaa.

Siinäkin ongelmana on, ettei ole nähnyt naamaa.

Olen itse valmis tutustumaan sähköpostilla naiseen, jos hän on kiinnostava keskustelun perusteella, valmis tapaamaan vaikken ole nähnyt naamaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voin käydä treffeillä naisen kanssa josta olen jo kiinnostunut, mutta miksen aivan hyvin voi treffata naista nähdäkseni alkaako kiinnostamaan? Sokkotreffit anyone?

Pelkkä ajatus sokkotreffeistä puistattaa.

Entä se kun ehdottaa sähköpostin vaihtoa. Täällä tuntuu saavan siitäkin paljon miinuksia, jota ihmettelen. Silloin voi tutustua anonyymisti alkuun ilman tarvetta sokkotreffeille, ja jos ei kiinnosta, ehdotuksen voi sivuuttaa.

Siinäkin ongelmana on, ettei ole nähnyt naamaa.

Olen itse valmis tutustumaan sähköpostilla naiseen, jos hän on kiinnostava keskustelun perusteella, valmis tapaamaan vaikken ole nähnyt naamaa.

Eiköhän niitäkin löydy, jolle tuollainen järjestely sopii. Itse en todellakaan uskaltaisi eikä varmasti moni muukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiasta vain puhutaan nykyisin enemmän ja avoimemmin. Ei seuranhaku ollut miehelle aikaisemmin yhtään sen helpompaa (naisillehan se on aina ollut ja on helppoa). Oikeastaan päinvastoin, ennen ilmoituksen jättäminen Pellervon kirjeenvaihtopalstalle oli noloa, mutta nyt tinderit ovat valtavirtaa.

Miten se voi olla miehille vaikeampaa, kun kuitenkin aina kun heteronainen "saa" parisuhteen niin myös heteromies saa parisuhteen?

Et oikeasti voi olla noin tyhmä

Kyllä voin. Selitä minulle. Kun aikoinaan aloin seurustella ensimmäisen poikaystäväni kanssa, niin hän sai parisuhteen ihan yhtä helpolla tai vaikealla kuin minäkin. Sama kaikissa myöhemmissä suhteissani.

Naiset ovat pullonkaula parisuhteen muodostumisissa. Kärjistän selvyyden vuoksi. Naiselle on tarjolla 200 miestä, joista hän valitsee yhden. Mies yrittää saada aikaan suhteen, kunnes vasta 200. nainen on halukas parisuhteeseen miehen kanssa. Oliko parisuhteeseen pääseminen miehelle ja naiselle yhtä helppoa?

Missä ja miten nämä 200 miestä siis ovat tarjolla naisille? Mietin vaan, kun minulle ei ole missään vaiheessa ollut tarjolla 200 miestä, joista valikoida. Toisaalta, jos oma kiinnostukseni kohde ei ole sen 200 joukossa, niin mitä sitten valitsisin sieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiasta vain puhutaan nykyisin enemmän ja avoimemmin. Ei seuranhaku ollut miehelle aikaisemmin yhtään sen helpompaa (naisillehan se on aina ollut ja on helppoa). Oikeastaan päinvastoin, ennen ilmoituksen jättäminen Pellervon kirjeenvaihtopalstalle oli noloa, mutta nyt tinderit ovat valtavirtaa.

Miten se voi olla miehille vaikeampaa, kun kuitenkin aina kun heteronainen "saa" parisuhteen niin myös heteromies saa parisuhteen?

Et oikeasti voi olla noin tyhmä

Kyllä voin. Selitä minulle. Kun aikoinaan aloin seurustella ensimmäisen poikaystäväni kanssa, niin hän sai parisuhteen ihan yhtä helpolla tai vaikealla kuin minäkin. Sama kaikissa myöhemmissä suhteissani.

Naiset ovat pullonkaula parisuhteen muodostumisissa. Kärjistän selvyyden vuoksi. Naiselle on tarjolla 200 miestä, joista hän valitsee yhden. Mies yrittää saada aikaan suhteen, kunnes vasta 200. nainen on halukas parisuhteeseen miehen kanssa. Oliko parisuhteeseen pääseminen miehelle ja naiselle yhtä helppoa?

Missä ja miten nämä 200 miestä siis ovat tarjolla naisille? Mietin vaan, kun minulle ei ole missään vaiheessa ollut tarjolla 200 miestä, joista valikoida. Toisaalta, jos oma kiinnostukseni kohde ei ole sen 200 joukossa, niin mitä sitten valitsisin sieltä?

Jossain sellaisessa todellisuudessa, missä elävät vain miehet joiden mielestä naisille on tarjolla miehiä siksi, että kaikki miehet ikään katsomatta swaippaavat hänet oikealle. Sillä ei ole mitään merkitystä, ettei yksikään niistä miehistä olisi a) etsimässä juuri hänen kaltaistaan naista tai b) sopiva hänelle.

Tämä on niin väsynyttä, niin uskomattoman väsynyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiasta vain puhutaan nykyisin enemmän ja avoimemmin. Ei seuranhaku ollut miehelle aikaisemmin yhtään sen helpompaa (naisillehan se on aina ollut ja on helppoa). Oikeastaan päinvastoin, ennen ilmoituksen jättäminen Pellervon kirjeenvaihtopalstalle oli noloa, mutta nyt tinderit ovat valtavirtaa.

Miten se voi olla miehille vaikeampaa, kun kuitenkin aina kun heteronainen "saa" parisuhteen niin myös heteromies saa parisuhteen?

Et oikeasti voi olla noin tyhmä

Kyllä voin. Selitä minulle. Kun aikoinaan aloin seurustella ensimmäisen poikaystäväni kanssa, niin hän sai parisuhteen ihan yhtä helpolla tai vaikealla kuin minäkin. Sama kaikissa myöhemmissä suhteissani.

Naiset ovat pullonkaula parisuhteen muodostumisissa. Kärjistän selvyyden vuoksi. Naiselle on tarjolla 200 miestä, joista hän valitsee yhden. Mies yrittää saada aikaan suhteen, kunnes vasta 200. nainen on halukas parisuhteeseen miehen kanssa. Oliko parisuhteeseen pääseminen miehelle ja naiselle yhtä helppoa?

Missä todellisuudessa? Ei ainakaan siinä, missä minä elän.

Jos noin kuitenkin on, niin sen miehen kannattaisi ehkä miettiä kriteerejään ;-)

Sun todellisuudessako tavisnaisiin ei kohdistu enemmän kysyntää kuin tavismiehiin? Naiset lähestyvät ja tekevät aloitteita miehille yhtä paljon kuin miehet naisille? Tinderissä sydämiä jaetaan sukupuolten kesken tasan? Miehet valittavat palstoilla iskemään tulevista naisista tyyliin "hitto kun ei saa baarissakaan vaan tanssia ja viettää aikaa frendien kanssa rauhassa, kun aina joku nainen tulee iskemään"?

Tietenkään tinderissä ei sydämmet mene tasan ja tämä johtuu ihan siitä, että siellä on alueesta riippuen 2-4kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Naiset myös tekee karsinnan heti kätelyssä ja antaa sydämenvainniille miehille, joista pitävät. Miehet taas tykkäävät kaikista mahdollisista ja jos tulee matchi ryhtyvät karsimaan. Matchi ei vielä edes tarkoita sitä että edetään edes treffeille, joten miksi miehet haluaa matcheja naisten, jotka ei oikeasti kiinnosta, kanssa?

No koska miehet haluavat treffeille niiden naisten kanssa. Sun mutuilu on väärin mutuiltu. Sä selittelet taas mustan valkoiseksi etkä suostu näkemään naisten etuoikeuksia.

Ei se ole mitään "etuoikeutta", että saa paljon matcheja miehiltä, jotka antavat matchin kaikille. Jos tykkää vain miehistä, jotka oikeasti kiinnostavat häntä, ja mies taas tykkää varmuuden vuoksi kaikista, ei tässä kumpikaan ole etuoikeutettu tai syrjitty. Kyseessä on vain erilainen tapa toimia. Nainen etsii itselleen sopivaa kumppania, mies ketä tahansa deittiä (koska tuskin se mieskään esim. perhettä perustaisi täysin epäkiinnostavan naisen kanssa, vaikka jostain käsittämättömästä syystä olisikin valmis tuhlaamaan aikaansa viestittelemällä ja menemällä treffeille tällaisen naisen kanssa). Sitten toki, jos miehelle kelpaisi kumppaniksi ja lastensa äidiksikin ihan kuka tahansa, niin siinäkin tapauksessa on vain kyseessä erilainen tapa toimia.

Miesnäkökulmasta voi ollakin niin, että tavoite on mahdollisimman paljon matcheja ja treffit kenen tahansa kanssa. Minä taas etsin oikeasti samanhenkistä kumppania, jonka kanssa olisi seksuaalistakin vetovoimaa, jolloin matchien määrä on yhdentekevä, jos sitä kumppania ei löydy. Näissä on kyse eri asioista. Vähän niinkuin se, että jos hetero saa paljon matcheja samaa sukupuolta olevilta, ei hän ole sen etuoikeutetumpi kuin hetero joka ei saa yhtään matchia - kun lopputulos on se, että kumpikaan ei löydä sitä mitä etsii.

Vierailija kirjoitti:

80 % normaaleista ihmisistä on havaintojeni mukaan parisuhteessa. Epänormaalit eivät huoli tasoistaan ja metelöivät somessa ja viihdelehdissä.

Nykyään ei jäädä niihin parisuhteisiin, kun jahkataan, että onko tämä sittenkaan Se Oikea. Tai mies ei halua ihan vielä sitoutua perhe-elämään, ja nainen, jolla biologinen kello jo tikittää, joutuu siksi lähtemään suhteesta voidakseen etsiä perheellistymiseen valmista miestä.

Valinnanvaraa on enemmän ja paljon helpommin löydettävissä kuin kasarilla. Elin silloin nuoruuttani, se oli sitä että tavattiin opinnoissa tai duunissa tai baarissa, ja ruvettiin hengailemaan. Sitten oli lehtien treffipalstat. Nyt on kaikki internetin mahdollisuudet, ihmisiä tapaa ihan toisella tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tullut selitystä, miten parisuhteen saaminen oli muka ensimmäiselle poikaystävälleni vaikeampaa kuin minulle, MOT.

Otetaan esimerkki omasta parisuhteesta: Sain varmaan yli 100 pakit naisilta ennen kuin nykyinen tyttöystäväni teki aloitteen. Kertaakaan en ole joutunut antamaan pakkeja. Tyttöystäväni tekemä aloite oli hänen ensimmäisensä ja aiemmin oli joutunut antamaan muutamalle miehelle pakit.

Mielestäni parisuhteen saaminen on ollut minulle vaikeampaa vai oletko eri mieltä?

Kuulostat nuorelta, kun puhut tyttöystävästä (etkä esim. naisystävästä). Itse olen 50++ enkä edes tähän ikään mennessä ole varmaan tavannut sataa niin kiinnostavaa miestä, että olisin halunnut heidän kanssaan parisuhteeseen. Sellaisia miehiä ei sinkkuvuosinani ole tullut vastaan edes vuosittain.

Niin no en minä osaa useinkaan sanoa ennen kolmansia treffejä onko nainen kiinnostava vai ei. Tietysti elämänkoululaiset ja muut pystyy helposti sulkemaan pois, mutta jos puhutaan perusfiksuista koulutetuista naisista niin pitää tutustua kunnolla ennen kuin tietää kumpaan suuntaan vaaka kallistuu.

Eli käyt treffeillä naisten kanssa, joista et ole kiinnostunut? :-o Minä taas en olisi ikinä lähtenyt treffeille muunlaisen miehen kanssa kuin sellaisen, josta jo olen kiinnostunut. Treffailun ja tutustumisen myötä sitten selviää, sovimmeko yhteen.

En voi olla kiinnostunut naisesta jota en tunne. Treffeillä käynti johtaa siihen, että alan tuntea naista paremmin ja paremmin, jolloin osaan vastata rupeaako nainen kiinnostamaan minua vai ei.

Tottakai. Mutta se tuntematonkin nainen joko VAIKUTTAA sinusta mahdollisesti kiinnostavalta tai sitten ei.

Tapailukulttuuri muuttui joskus 2000-luvun vaiheessa. Nykyään kukaan alle 35v ei hae mitään vakampaa kuin yhden yön leluja. Aamulla ei edes syödä aamupalaa yhdessä vaan toivotaan että se hirvitys ymmärtäisi häipyä vähin äänin. Ei se aina ollut sellaista, että kaikki etsi vain sheksiä. Ja nykyään nuorilla naisilla on enemmän akateemisia tutkintoja ja suurin heistä hyväksyy lähelleen vain vähintään yhtä hyvin kouluttautuneen ja tienaavan miehen. Eikä pelkkä tutkinto ja raha riitä vaan miehen pitää myös olla pitkä (185+) ja komea. Pitää tietää kaikki temput vuoteessa ja ylläpitää romantiikkaa ja mystiikkaa. Olla salaperäisen avoin, mysteerimies.