Missä iässä elämä normaalien, mutta erittäin vilkkaiden ja äänekkäiden poikien kanssa rauhoittuu?
Missä iässä elämä neuronormaalien, mutta erittäin vilkkaiden ja äänekkäiden poikien kanssa rauhoittuu? Ei ole siis mitään ADHD-tapauksia, vaan ihan törkeän energisiä molemmat. Minulla on 8- ja 4-vuotiaat erittäin aktiiviset pojat ja alan olla jo aivan uupunut tähän jatkuvaan meteliin, liikkeeseen, höpöttämiseen ja riehumiseen! Tuntuu, etteivät kuuntele, muista tai opi mitään, välillä tekisi mieli huutaa oikein naama punaisena, koska se tuntuu olevan ainoa tapa kiinnittää huomio ja saada tottelemaan. En millään meinaa jaksaa tätä arkea noiden kanssa, vaikka tosi kivoja ja iloisia ovatkin. Katson kateellisena nukeilla leikkiviä ja kirjaa lukevia tyttöjä, omat lapset tuntuvat "väärältä" tallaiselle introvertille kotihiirelle. Olen kuullut, että poikien kanssa ensimmäiset 10v on vaikeita ja sitten muuttuu (tyttöjen kanssa toisin päin) - onko näin? Alkaa tulla hulluksi, varsinkin kun on hiihtoloma ja päiväkotikin kiinni..
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Kunnon rangaistukset käyttöön, niin kyllä alkavat totella ihan huutamattakin. Toimiva rangaistus on sellainen, että se tekee nöyräksi eli uhman merkit poistuvat.
Sitten kun lapselta on saatu luulot pois, niin se tottelee ihan normaalillakin äänellä lausuttuja komentoja.
Terveisiä sinne 50-luvulle.
Nykypäivänä ei oteta lapsilta "luuloja pois", vaan opetetaan tunnetaitoja ja luodaan positiivista luottamussuhdetta lapsen ja vanhemman välille. Se, että lasta kohtelee huonosti ei johda muuhun kuin pelkoon ja katkeruuteen (sekä yksinäiseen vanhuuteen, kun aikuinen lapsi tuskin haluaa pelolla kasvattaneita vanhempiaan pahemmin tavata).
Oli kuin omasta elämästä ap:n aloitus :) mun pojat 9- ja 11-vuotiaat ja meteliä, kinastelua ja äksöniä riittää. Mä olen siihen itse sopeutunut, vaikka välillä tiukkaa tehnyt. Minäkin rauhallinen ja kotona viihtyvä. Heidän persoonat vain niin kovin vilkkaita ja energisiä, avoimia kaikissa tunteissaan. Koko aika harjoitellaan rauhoittumista ja edistystä tapahtunut. Kun olivat pieniä, kaihoisasti katselin perhekerhossa äitejä, joiden lapsukaiset malttoi istua sylissä alkutervehdysten ajan. Minun pojille oli tärkeää olla koko aika liikkeessä, ihan mieletön energiamäärä jo vauvasta alkaen.
Feel you.
Meillä myös 2 poikaa pienellä ikäerolla ja ääntä ja sotkua lähtee älytön. Erikseen ovat rauhallisia, mutta yhdessä oikea pyörremyrsky.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon rangaistukset käyttöön, niin kyllä alkavat totella ihan huutamattakin. Toimiva rangaistus on sellainen, että se tekee nöyräksi eli uhman merkit poistuvat.
Sitten kun lapselta on saatu luulot pois, niin se tottelee ihan normaalillakin äänellä lausuttuja komentoja.
Kunnon sekopää! Lapsilta oikein luulot pois..
Ja mistä ajattelit rangaista, lasten vääristä luonteenpiirteistä? Energisyydestä?
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon rangaistukset käyttöön, niin kyllä alkavat totella ihan huutamattakin. Toimiva rangaistus on sellainen, että se tekee nöyräksi eli uhman merkit poistuvat.
Sitten kun lapselta on saatu luulot pois, niin se tottelee ihan normaalillakin äänellä lausuttuja komentoja.
Ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu. Sinulle nimittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon rangaistukset käyttöön, niin kyllä alkavat totella ihan huutamattakin. Toimiva rangaistus on sellainen, että se tekee nöyräksi eli uhman merkit poistuvat.
Sitten kun lapselta on saatu luulot pois, niin se tottelee ihan normaalillakin äänellä lausuttuja komentoja.
Kunnon sekopää! Lapsilta oikein luulot pois..
Ja mistä ajattelit rangaista, lasten vääristä luonteenpiirteistä? Energisyydestä?
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin, että rangaistuksia annetaan sääntöjen rikkomisesta? Esimerkiksi useimmissa kodeissa, päivähoitopaikoissa ja kouluissa on sellainen sääntö, että sisällä ei saa juosta, riehua eikä huutaa. Ja jos sitä sääntöä rikkoo, niin seuraa rangaistus. Se, että "lapsen luonteeseen nyt vaan sattuu kuulumaan riehuminen" tai "lapsi on energinen" ei ole mikään puolustelu sille, että sääntöjä rikotaan.
No meillä 19-v muutti just kotoa. Nyt on rauhallista. Toki murrosiässä se renkkuminen hiljeni, mutta että helpompaa.. Buahhahhaa! Tsemppiä! Lapset on mitä on luonteeltaan ja kyllä sen jo pienenä huomaa
Olen myös ap:n kaltaisten poikien äiti ja joka päivä on omanlaisensa hel-v-tti. En millään jaksaisi näitä ja kuunnella samalla isompien lasten vanhempien "nauti nyt tuosta ajasta, kohta ne on teini-ikäisiä ja sulkeutuu huoneeseensa eivätkä puhu mitään" - kiitos, odotan tuota vaihetta jo innolla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon rangaistukset käyttöön, niin kyllä alkavat totella ihan huutamattakin. Toimiva rangaistus on sellainen, että se tekee nöyräksi eli uhman merkit poistuvat.
Sitten kun lapselta on saatu luulot pois, niin se tottelee ihan normaalillakin äänellä lausuttuja komentoja.
Kunnon sekopää! Lapsilta oikein luulot pois..
Ja mistä ajattelit rangaista, lasten vääristä luonteenpiirteistä? Energisyydestä?
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin, että rangaistuksia annetaan sääntöjen rikkomisesta? Esimerkiksi useimmissa kodeissa, päivähoitopaikoissa ja kouluissa on sellainen sääntö, että sisällä ei saa juosta, riehua eikä huutaa. Ja jos sitä sääntöä rikkoo, niin seuraa rangaistus. Se, että "lapsen luonteeseen nyt vaan sattuu kuulumaan riehuminen" tai "lapsi on energinen" ei ole mikään puolustelu sille, että sääntöjä rikotaan.
Kyllä. Minun kolme vilkasta poikaani noudattavat päivät pitkät noita sääntöjä kouluissa, päiväkodeissa ja kerhoissa, ja hyvin noudattavatkin.
Arvaa mitä? Kotona saattavat riehuakin, ja siltikään ei putoa kuuma kivi päähän. Kompromisseja tekemällä lapsetkin oppivat tekemään kompromisseja, ja jotenkin se energia on purettava. Tänäänkin olen jo pelannut sisäsählyä taaperon kanssa.
Rauhottuvat ehkä sitten kun armeija on käyty,näin ainakin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko adhd testattu? Vai mistä tiedät ettei ole sitä?
Ei ole testattu, koska ei tarvitse testata: päiväkodin ja koulun ammattikasvattajat eivät epäile sellaista hetkeäkään, koska molemmat pystyvät kyllä pysähtymään, keskittymään ja tekemään pikkutarkkoja juttuja pitkään. Heissä on vain ääntä ja energiaa ihan hvetisti ja se pitää ottaa ulos urheilulla ja muulla fyysisellä toiminnalla. Näin talven kurakeleillä onkin ollut keksimistä, että miten sen toteuttaa kun ei ole ohjattua toimintaa missään.
Ei ole ohjattua toimintaa mnissään,hyvänen aika,kai teillä piha on? Sinne vaan pallo kouraan ja juoksemaan,siihen ohjausta tarvii. Isä mukaan ja jos ei ole niin äiti.
Ei ne kotityöt mihinkään karkaa! Ehtii myöhemminkin.
Juoksutat ulkona niin johan rauhoittuu. Luonto juttuja,metsään,puistoon,rannalle...lenkkipolulle...Luontoliitto,Suomen Latu...kato v guuglesta vinkkejä
Meillä myös 4v ja 8v. Pienessä kylässä asutaan joten ohjattuja harrastuksia ei ole kun isommalle kerran viikossa, pienemmälle ei mitään.
Viimeistään yläkoulu iässä.