Tunnetko yhtään aatelisia?

Vaimolla kaukana sukupuun menneisyydestä löytyy kreivi ja sen ajan mittapuulla skandaali.

Vierailija kirjoitti:

Vaimolla kaukana sukupuun menneisyydestä löytyy kreivi ja sen ajan mittapuulla skandaali.

Kiksauttiko se kreivi jotain piikatyttöä tai muuta alempisäätyistä neitosta, joka on vaimosi esiäiti?

Tunsin, aikanaan opetin aatelissukuun kuuluvaa oppilasta, nyt tietysti jo täysi-ikäinen, sillä vuosia on vierinyt. Vaatimaton ja fiksu lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kuinka paljon. För att jag är finlandssvensk.
Se ei nykypäivänä tosin tarkoita että varallisuutta olisi, se aatelisuus.

Monet juhlat ja häätkin olen viettänyt Ritarihuoneella.

Eikä tarkoittanut vuosisatoja sittenkään aina. "Säädynmukaista" elämäntapaa tavoiteltiin vaikka yli varojen, pelattiin ja ryypättiin omaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimolla kaukana sukupuun menneisyydestä löytyy kreivi ja sen ajan mittapuulla skandaali.

Kiksauttiko se kreivi jotain piikatyttöä tai muuta alempisäätyistä neitosta, joka on vaimosi esiäiti?

Tämä on varsin sivistymätön kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimolla kaukana sukupuun menneisyydestä löytyy kreivi ja sen ajan mittapuulla skandaali.

Kiksauttiko se kreivi jotain piikatyttöä tai muuta alempisäätyistä neitosta, joka on vaimosi esiäiti?

Tämä on varsin sivistymätön kysymys.

Mutta niinhän siinä kävi, vai kuinka?

Jeesuksen kuninkuus on kirjoitti:

Jaarli kirjoitti:

Olen juvan jaarli

Kyllä ruotsin kuninkaat asui myös Juvalla oli kartanoita kristittyjen omia maita . Jarl on nimi tosin. Tietysti Suomen kansa on aina ollut aatelia täällä rukoiltiin latinan kielellä aikojen alussa. Siitähän Suomen kieli on kehittynyt . Juvalta on monet ministerit myös ja hevosmiehet . Mikkelissä oli marsalkan tukikohta sodan aikana siinä Juvan lähellä . Savonlinna taas on ihan ruotsin kuningas Olavin rakentama historiassa nyt se on museo tietysti . Kyllä Suomi on aatelia . Tänne hyökänneet on olleet persia mongolien budhia jne.

Höpöhöpöhöpö!

Vierailija kirjoitti:

Sukututkimuksen perusteella tiedän, että aatelisia on suvussa vuosisatojen takaa, mutta eihän tuolla mitään merkitystä sinänsä ole.

Samoin ja samoin ajatuksin.

Vierailija kirjoitti:

Ritarihuoneella ovat esillä Suomeen introdusoitujen aatelissukujen vaakunat. Vaikka olen ihan tavallinen köyhä maalainen, olen sukua neljälletoista noista suvuista. Kiinnostuksesta olen katsellut, missä kaikkialla aikaisemmat polvet elivät kartanoelämää. Hieman huvittaa, että olen pitänyt opiskeluaikaan tapaamiani af ja von -ihmisiä jotenkin itseäni parempina. Sukua ollaan.

Kiitos, tämä kommentti oli mukavaa luettavaa!

Vierailija kirjoitti:

Tuollanen tyhjäkökkö aatelisuus on ihan soopaa. Hyväveli jakelua. Hävetkää riistäjät. 

Et taida tietää koko asiasta yhtään mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimolla kaukana sukupuun menneisyydestä löytyy kreivi ja sen ajan mittapuulla skandaali.

Kiksauttiko se kreivi jotain piikatyttöä tai muuta alempisäätyistä neitosta, joka on vaimosi esiäiti?

Tuskin se niin kummoinen skandaali oli, aatelismiesten aviottomat lapset olivat hyvin yleisiä ja julkinen salaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on paljon suomenruotsalaisia ystäviä, joten kyllä, tunnen aatelisia (monikossa). Ei se aatelius näy mammonana tai minään ökyelämänä, mutta ehkä eräänlaisena luonnollisena hienostuneisuutena, kenties vanhojen sukujen pitkien perinteiden siivittämänä.

Voi v*ttu😂 Se hienostuneisuus on läpi vuosisatojen ollut vain teennäistä pintaa, esi-isien edesottamukset ovat olleet jotain ihan muuta.

Se, mitä hän kutsuu hienostuneisuudeksi minä sanon kohteliaisuudeksi. Kunnioitetaan toisia olemalla hyvätapaisia ja parasta, mitä voimme olla. Käytäthän sinäkin haarukkaa, veistä ja lautasta etkä vain kauho nahkahanskoilla salaattia tarjoiluastiasta suuhun.

Kutsuu sitä sitten miksi haluaa, niin aateluuden kanssa sillä on perin vähän tekemistä.

Niin, rahvaan kiusaksihan ne hienostuneet tavat aikanaan kehitettiin. Ei se, että kuuluu aateloituun sukuun merkitse sitä, että osaa käyttäytyä. Mutta on mukavaa tavata ihmisiä, jotka ovat hienostuneita ja kohteliaita.

Sulla voi olla ns. aatelinen sukunimi, mutta et kuulu siihen sukuhaaraan, mikä on aatelinen, niin että ei sukunimen perusteella voi päätellä, että joku on aatelinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa ole olemassa mitään aatelistoa. Sen vain tiettyjen sukujen itsensä ylläpitämä harrastus. Minkäänlaista erityisasemaa heillä ei ole.

Totta kai aateluuden käytännön merkitykset ovat nykypäivänä (onneksi) vähäiset. Silti aateli on olemassa. Kenenkään on tosin turha pitää itseään tai jotakuta muuta siihen kuulumisen takia jotenkin parempana ihmisenä.

Attelisto on olemassa ainoastaan "aatelisten" itsensä omassa ideologiassa ja harrastekalentereissa. Minkäänlaista virallista asemaa heillä ei ole, eli kyseessä on siis pelkkä harrastus.

Suora lainaus wikipediasta: "Itsenäisessä Suomessa ei ole virallisia aatelisia tai aatelistoja, eikä Suomessa siis anneta aatelisarvoja, vaan aatelisuuden ideologiaa ylläpitävät ja harrastavat yksityiset henkilöt ja suvut, jotka ylläpitävät mm. aateliskalenteria."

Demokratiassa ihmisiä ei palkita aatelisarvolla, vaan arvonimillä, korkeapalkkaisilla viroilla ja mitaleilla. Kun joku on syntynyt vanhaan sukuun, jonka joku esi-isä on joskus aateloitu, niin ei sitä arvoa keneltäkään voi ottaa pois, kirjoitetaan Wikipediassa aiheesta mitä tahansa. Minusta on mukavaa ajatella Ritarihuonetta, seinillä olevia aatelisvaakunoita ja heitä, jotka sinne pääsevät eri tilaisuuksiin. Onhan noita aatelisia omassakin suvussa ollut, ei toki korkeinta, mutta ei sillä ole muuta merkitystä kuin se, että tuottaa sukututkijalle iloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa ole olemassa mitään aatelistoa. Sen vain tiettyjen sukujen itsensä ylläpitämä harrastus. Minkäänlaista erityisasemaa heillä ei ole.

Totta kai aateluuden käytännön merkitykset ovat nykypäivänä (onneksi) vähäiset. Silti aateli on olemassa. Kenenkään on tosin turha pitää itseään tai jotakuta muuta siihen kuulumisen takia jotenkin parempana ihmisenä.

Attelisto on olemassa ainoastaan "aatelisten" itsensä omassa ideologiassa ja harrastekalentereissa. Minkäänlaista virallista asemaa heillä ei ole, eli kyseessä on siis pelkkä harrastus.

Suora lainaus wikipediasta: "Itsenäisessä Suomessa ei ole virallisia aatelisia tai aatelistoja, eikä Suomessa siis anneta aatelisarvoja, vaan aatelisuuden ideologiaa ylläpitävät ja harrastavat yksityiset henkilöt ja suvut, jotka ylläpitävät mm. aateliskalenteria."

Suokaamme se heille, ei se ole keneltäkään pois! Oletteko salaa kateellisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valaiskaa tyhmää. Miksi siellä on niin vähän suomenkielisiä sukunimejä? Yrjö-Koskinen taisi olla ainoa lukuisten saksan- ja ruotsinkielisten jälkeen.

Koska aatelisto on niin takaperoinen järjestelmä, että siitä luovuttiin ikuisuus sitten. Kuuluu noihin pimeän keskiajan taantuneisiin kuvioihin kun Ruotsissa oli kunkku. 

Ruotsin nykyinen kunkkuhan ei ole ruotsalainen ollenkaan, vaan Napoleonin ranskalaisen sotapäällikön jälkeläinen. Ruotsalaisilla ei ole mitään tekemistä aatelisten kanssa, suomenruotsalaisilla vielä vähemmän.

Voisitko perustella? Onhan meillä aatelissukuja, hyvänen aika sentään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isomummoni oli venäjän aatelinen. Itse en ole aatelinen.

Heitähän pakeni paljon Suomen puolelle vallankumouksen takia. Venäjän viimeisen keisarinnan hovineiti asui Helsingissä.

Isomummon äiti oli hovineitinä, ei ollut kuitenkaan tämä Anna Virybova, samaa ikäluokkaa kuitenkin.

Jos totta, niin ihan mielettömän kiehtovaa historiaa.

Kieltämättä.

Eräs jo edesmennyt sukulaiseni teki sukututkimusta ja onnistui kartoittamaan sukua 1700-luvulle saakka.

Sääli että nuo hänen keräämänsä tiedot olivat paperisessa muodossa, eivätkä kai enää tallessa.

Pitkään on ollut haaveissa lähteä itse tutkimaan sukuhistoriaa , tietäisipä vain mistä noitakin asiakirjoja pääsisi näkemään. Eivät kai löydy Suomen kirkonkirjoista :(

Jos voit, mene sukututkimuskurssille. Ja kyllä kirkonkirjoilla varsin pitkälle pääsee, samoin maakirjoilla, paikallishistoriasta on paljon tietoa, niissä on isäntäluettelot.

Vanha saksalainen käsiala vain on hankalaa luettavaa. Ja onhan sukututkijoita, jotka ottavat suvusta selvää, mutta se maksaa eli ei kaikkea tarvitse itse tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tuntenut yhden. Ihan tavallisen duunariperheen lapsi. Isoisä oli kuulemma puliukkona.

Moni entisaikojen kartanonherrakin olisi ollut puliukko jos ei olisi ollut kaartia piikoja ja renkejä juoppoa passaamassa. Alkkiksiahan niistä on ollut suurin osa.

Mistä olet tämän lukenut?

Vierailija kirjoitti:

Sulla voi olla ns. aatelinen sukunimi, mutta et kuulu siihen sukuhaaraan, mikä on aatelinen, niin että ei sukunimen perusteella voi päätellä, että joku on aatelinen

Tai voihan sitä olla vaikka aatelisen äidin au-lapsi jolloin ei myöskään ole aatelinen, vaikka kantaa "aatelis"-nimeä.

Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.

Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.