Lue keskustelun säännöt.
Pahantahtoinen ja ilkeä lapsi, mutta muuten ikäänsä edellä
20.02.2020 |
Erittäin taitava ja osaava ikäisekseen. Nopea kaikessa ikätovereihin nähden. Askartelee taitavasti, oppii nopeasti, liikkuu erittäin taitavasti ja puhuu hyvin. Ikää 3, 5 vuotta. Lähes kaikki kanssakäyminen toisten lasten kanssa päättyy toisen lapsen itkuun. Toisaalta saa toisten lasten ja myös aikuisten ihailua taidokkuudestaan.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia 3,5-vuotiaan pojan käytöstä. Meillä oli täysi riiviö tuossa vaiheessa. Nyt 6-vuotiaana osaa jo ajatella muitakin ja osallistua leikkeihin sovussa.
Menikö teillä ihan itsekseen tuo vaihe ohi? Vai lyötiinkö erityislapsen leima? Syyllistettiinkö vanhempia? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia 3,5-vuotiaan pojan käytöstä. Meillä oli täysi riiviö tuossa vaiheessa. Nyt 6-vuotiaana osaa jo ajatella muitakin ja osallistua leikkeihin sovussa.
Menikö teillä ihan itsekseen tuo vaihe ohi? Vai lyötiinkö erityislapsen leima? Syyllistettiinkö vanhempia? ap
Tämä äiti on kyllä ihan oma lukunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia 3,5-vuotiaan pojan käytöstä. Meillä oli täysi riiviö tuossa vaiheessa. Nyt 6-vuotiaana osaa jo ajatella muitakin ja osallistua leikkeihin sovussa.
Menikö teillä ihan itsekseen tuo vaihe ohi? Vai lyötiinkö erityislapsen leima? Syyllistettiinkö vanhempia? ap
Tämä äiti on kyllä ihan oma lukunsa.
Sinuako häiritsee, että tuo voi olla ohi menevä vaihe? Totta kai olen myös huolissani, mutta silti antaa toivoa, että tilanne voi korjaantua ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia 3,5-vuotiaan pojan käytöstä. Meillä oli täysi riiviö tuossa vaiheessa. Nyt 6-vuotiaana osaa jo ajatella muitakin ja osallistua leikkeihin sovussa.
Menikö teillä ihan itsekseen tuo vaihe ohi? Vai lyötiinkö erityislapsen leima? Syyllistettiinkö vanhempia? ap
Tämä äiti on kyllä ihan oma lukunsa.
Sinuako häiritsee, että tuo voi olla ohi menevä vaihe? Totta kai olen myös huolissani, mutta silti antaa toivoa, että tilanne voi korjaantua ajan kanssa.
Lasta pitää kasvattaa. Ei korjaannu ajan kanssa, jos on jokin juttu, mikä selvästi on ikätasoa jäljessä.
Mutta pieneen lapseen pystyy aikuinen vaikuttaa paljon. Totta kai aikakin "auttaa" , mutta helpompi lapsen on esim. aloittaa koulutie, kun hän tietää, että hänellä on keinoja selvitä vaikeista tilanteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia 3,5-vuotiaan pojan käytöstä. Meillä oli täysi riiviö tuossa vaiheessa. Nyt 6-vuotiaana osaa jo ajatella muitakin ja osallistua leikkeihin sovussa.
Menikö teillä ihan itsekseen tuo vaihe ohi? Vai lyötiinkö erityislapsen leima? Syyllistettiinkö vanhempia? ap
Tämä äiti on kyllä ihan oma lukunsa.
Sinuako häiritsee, että tuo voi olla ohi menevä vaihe? Totta kai olen myös huolissani, mutta silti antaa toivoa, että tilanne voi korjaantua ajan kanssa.
Lasta pitää kasvattaa. Ei korjaannu ajan kanssa, jos on jokin juttu, mikä selvästi on ikätasoa jäljessä.
Mutta pieneen lapseen pystyy aikuinen vaikuttaa paljon. Totta kai aikakin "auttaa" , mutta helpompi lapsen on esim. aloittaa koulutie, kun hän tietää, että hänellä on keinoja selvitä vaikeista tilanteista.
Lapsi on ollut päiväkodissa 1- vuotiaasta saakka ja on edelleen. Häntä kasvatetaan myös kotona. Jotkut lapset on varmasti helpompia eivätkä koskaan saa tällaisia raivareita, joita ihmiset saa kummastella. Kyllä niitä joskus tekee mieli välttää ja olla lempeämpi kasvattaja. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia 3,5-vuotiaan pojan käytöstä. Meillä oli täysi riiviö tuossa vaiheessa. Nyt 6-vuotiaana osaa jo ajatella muitakin ja osallistua leikkeihin sovussa.
Menikö teillä ihan itsekseen tuo vaihe ohi? Vai lyötiinkö erityislapsen leima? Syyllistettiinkö vanhempia? ap
Tämä äiti on kyllä ihan oma lukunsa.
Sinuako häiritsee, että tuo voi olla ohi menevä vaihe? Totta kai olen myös huolissani, mutta silti antaa toivoa, että tilanne voi korjaantua ajan kanssa.
Lasta pitää kasvattaa. Ei korjaannu ajan kanssa, jos on jokin juttu, mikä selvästi on ikätasoa jäljessä.
Mutta pieneen lapseen pystyy aikuinen vaikuttaa paljon. Totta kai aikakin "auttaa" , mutta helpompi lapsen on esim. aloittaa koulutie, kun hän tietää, että hänellä on keinoja selvitä vaikeista tilanteista.
Onko tässä oikeasti ikäänsä jäljessä vai normaali, taitava innokas ja vilkas poika, jolla on johtajaluonne? Kuuluuko ikätasoon myös tällainen väkivalta ja rajojen testailu? ap
AP selvästi on jumittunut vain näihin hampurilaispalautteen "lapsi on monessa asiassa ikäänsä edellä, vilkas ja osaava" sämpylöihin ja haluaa unohtaa sen pihvin eli "sosiaalisissa tilanteissa lapsi ei osaa toimia, on väkivaltainen, aggressiivinen, ei kunnioita aikuisia eikä toisia lapsia, ei omaa empatiaa, ei osaa alkeellisia käyttäytymisen sääntöjä". Tämä on se asia, johon pitää nyt keskittyä, ei mihinkään "lapsi on varmaankin niin älykäs, että turhautuu" tai "lapseni on selvästi indigolapsi" ajattelumalleihin. Kyllä tässä maailmassa on muiden kanssa opittava toimimaan, ihan älystä tai hyvin kehittyneestä motoriikasta huolimatta. Ottakaa yhteyttä kunnan kasvatusneuvolaan tai millä nimellä se nyt toimiikin. Tai päiväkodin kautta varhaiskasvatuksen erityisopettajan. Tarvitsette nyt yhdessä päiväkodin kanssa todella jämäkät säännöt, mistä pidetään aina kiinni. Molemmat vanhemmat, isovanhemmat, ihan kaikki. Kotiopetusta saa myös katsomalla sitä Suomen Supernannya. Selkeät rajat ja säännöt on se, joka auttaa. Myös selkeä ruoka-, ulkoilu- ja nukkumisrytmi. Näistä yleensä myös lipsutaan, kun lapsi määrää kotona mitä ja milloin syödään ja milloin mennään nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia 3,5-vuotiaan pojan käytöstä. Meillä oli täysi riiviö tuossa vaiheessa. Nyt 6-vuotiaana osaa jo ajatella muitakin ja osallistua leikkeihin sovussa.
Menikö teillä ihan itsekseen tuo vaihe ohi? Vai lyötiinkö erityislapsen leima? Syyllistettiinkö vanhempia? ap
Tämä äiti on kyllä ihan oma lukunsa.
Sinuako häiritsee, että tuo voi olla ohi menevä vaihe? Totta kai olen myös huolissani, mutta silti antaa toivoa, että tilanne voi korjaantua ajan kanssa.
Lasta pitää kasvattaa. Ei korjaannu ajan kanssa, jos on jokin juttu, mikä selvästi on ikätasoa jäljessä.
Mutta pieneen lapseen pystyy aikuinen vaikuttaa paljon. Totta kai aikakin "auttaa" , mutta helpompi lapsen on esim. aloittaa koulutie, kun hän tietää, että hänellä on keinoja selvitä vaikeista tilanteista.
Lapsia pitää kasvattaa muttei tunkea väkisin samaan muottiin. Sellainen on pelkkää typeryyttä. Introvertti lapsi menestyy kun vahvuuksiaan tuetaan ja ohjataan ympäristöön joka tunnistaa ne vahvuuksina eikä pakota muuttumaan ekstrovertiksi. Ap:n lapsi on selvää johtaja-ainesta, älkää väkisin yrittäkö muuttaa erilaiseksi vaan tukekaa kanavointitavan ja oikean ympäristön löytämisessä. Armeijassa tuollaiset on kuin kotonaan jne.
Vierailija kirjoitti:
AP selvästi on jumittunut vain näihin hampurilaispalautteen "lapsi on monessa asiassa ikäänsä edellä, vilkas ja osaava" sämpylöihin ja haluaa unohtaa sen pihvin eli "sosiaalisissa tilanteissa lapsi ei osaa toimia, on väkivaltainen, aggressiivinen, ei kunnioita aikuisia eikä toisia lapsia, ei omaa empatiaa, ei osaa alkeellisia käyttäytymisen sääntöjä". Tämä on se asia, johon pitää nyt keskittyä, ei mihinkään "lapsi on varmaankin niin älykäs, että turhautuu" tai "lapseni on selvästi indigolapsi" ajattelumalleihin. Kyllä tässä maailmassa on muiden kanssa opittava toimimaan, ihan älystä tai hyvin kehittyneestä motoriikasta huolimatta. Ottakaa yhteyttä kunnan kasvatusneuvolaan tai millä nimellä se nyt toimiikin. Tai päiväkodin kautta varhaiskasvatuksen erityisopettajan. Tarvitsette nyt yhdessä päiväkodin kanssa todella jämäkät säännöt, mistä pidetään aina kiinni. Molemmat vanhemmat, isovanhemmat, ihan kaikki. Kotiopetusta saa myös katsomalla sitä Suomen Supernannya. Selkeät rajat ja säännöt on se, joka auttaa. Myös selkeä ruoka-, ulkoilu- ja nukkumisrytmi. Näistä yleensä myös lipsutaan, kun lapsi määrää kotona mitä ja milloin syödään ja milloin mennään nukkumaan.
Höpöhöpö.
Nykyään jokaikiselle erilaisuudelle väen vängällä etsitään jokin diagnoosi. Oikea diagnosointikiima meneillään eikä kukaan enää ymmärrä että ihmiset nyt vaan ovat erilaisia. Keskitytään pelkkiin ongelmiin.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP selvästi on jumittunut vain näihin hampurilaispalautteen "lapsi on monessa asiassa ikäänsä edellä, vilkas ja osaava" sämpylöihin ja haluaa unohtaa sen pihvin eli "sosiaalisissa tilanteissa lapsi ei osaa toimia, on väkivaltainen, aggressiivinen, ei kunnioita aikuisia eikä toisia lapsia, ei omaa empatiaa, ei osaa alkeellisia käyttäytymisen sääntöjä". Tämä on se asia, johon pitää nyt keskittyä, ei mihinkään "lapsi on varmaankin niin älykäs, että turhautuu" tai "lapseni on selvästi indigolapsi" ajattelumalleihin. Kyllä tässä maailmassa on muiden kanssa opittava toimimaan, ihan älystä tai hyvin kehittyneestä motoriikasta huolimatta. Ottakaa yhteyttä kunnan kasvatusneuvolaan tai millä nimellä se nyt toimiikin. Tai päiväkodin kautta varhaiskasvatuksen erityisopettajan. Tarvitsette nyt yhdessä päiväkodin kanssa todella jämäkät säännöt, mistä pidetään aina kiinni. Molemmat vanhemmat, isovanhemmat, ihan kaikki. Kotiopetusta saa myös katsomalla sitä Suomen Supernannya. Selkeät rajat ja säännöt on se, joka auttaa. Myös selkeä ruoka-, ulkoilu- ja nukkumisrytmi. Näistä yleensä myös lipsutaan, kun lapsi määrää kotona mitä ja milloin syödään ja milloin mennään nukkumaan.
Höpöhöpö.
Nykyään jokaikiselle erilaisuudelle väen vängällä etsitään jokin diagnoosi. Oikea diagnosointikiima meneillään eikä kukaan enää ymmärrä että ihmiset nyt vaan ovat erilaisia. Keskitytään pelkkiin ongelmiin.
Ohis
Diagnoosin saavat piirteet ovat lähes poikkeuksetta miehisiä piirteitä. Tyttömäiset piirteet kuten liiallinen höpöttäminen, tunteilu, liiallinen analysointi, arkuus jne. eivät saa diagnoosia.
Älä missään nimessä siirrä luokkaa ylemmäs, luulee olevansa muita paljonkin parempi, mutta silti kokee paineita joukkoon kuulumisesta ja todennäköisesti alkaa kiusata muita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
68/72 paras ohje tähän mennessä. Todella huolestunut lapsen olemattomista sosiaalisista taidoista. Luepa ap kyseinen kommentti ja toimi sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia 3,5-vuotiaan pojan käytöstä. Meillä oli täysi riiviö tuossa vaiheessa. Nyt 6-vuotiaana osaa jo ajatella muitakin ja osallistua leikkeihin sovussa.
Menikö teillä ihan itsekseen tuo vaihe ohi? Vai lyötiinkö erityislapsen leima? Syyllistettiinkö vanhempia? ap
Tämä äiti on kyllä ihan oma lukunsa.
Sinuako häiritsee, että tuo voi olla ohi menevä vaihe? Totta kai olen myös huolissani, mutta silti antaa toivoa, että tilanne voi korjaantua ajan kanssa.
Lasta pitää kasvattaa. Ei korjaannu ajan kanssa, jos on jokin juttu, mikä selvästi on ikätasoa jäljessä.
Mutta pieneen lapseen pystyy aikuinen vaikuttaa paljon. Totta kai aikakin "auttaa" , mutta helpompi lapsen on esim. aloittaa koulutie, kun hän tietää, että hänellä on keinoja selvitä vaikeista tilanteista.
Onko tässä oikeasti ikäänsä jäljessä vai normaali, taitava innokas ja vilkas poika, jolla on johtajaluonne? Kuuluuko ikätasoon myös tällainen väkivalta ja rajojen testailu? ap
Johtajaluonne?
Lasten väkivaltaiseen käytökseen tulee puuttua. Oli se sitten rajojen testaamista tai ei. Väkivalta on ehdoton ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
68/72 paras ohje tähän mennessä. Todella huolestunut lapsen olemattomista sosiaalisista taidoista. Luepa ap kyseinen kommentti ja toimi sen mukaan.
Miesten maailma on erilainen. Nykykasvatuksella kasvatetaan vässyköitä miehiä. Kyllähän sen huomaa tuolla ulkona. Ne ei pärjää enää edes armeijassa kun on vaan sanotettu tunteita, kitketty kaikki miehisyys pois. Naisten maailmassa sosiaaliset taidot on tärkeitä. Miesten maailmassa voima ja rohkeus.
Vierailija kirjoitti:
AP selvästi on jumittunut vain näihin hampurilaispalautteen "lapsi on monessa asiassa ikäänsä edellä, vilkas ja osaava" sämpylöihin ja haluaa unohtaa sen pihvin eli "sosiaalisissa tilanteissa lapsi ei osaa toimia, on väkivaltainen, aggressiivinen, ei kunnioita aikuisia eikä toisia lapsia, ei omaa empatiaa, ei osaa alkeellisia käyttäytymisen sääntöjä". Tämä on se asia, johon pitää nyt keskittyä, ei mihinkään "lapsi on varmaankin niin älykäs, että turhautuu" tai "lapseni on selvästi indigolapsi" ajattelumalleihin. Kyllä tässä maailmassa on muiden kanssa opittava toimimaan, ihan älystä tai hyvin kehittyneestä motoriikasta huolimatta. Ottakaa yhteyttä kunnan kasvatusneuvolaan tai millä nimellä se nyt toimiikin. Tai päiväkodin kautta varhaiskasvatuksen erityisopettajan. Tarvitsette nyt yhdessä päiväkodin kanssa todella jämäkät säännöt, mistä pidetään aina kiinni. Molemmat vanhemmat, isovanhemmat, ihan kaikki. Kotiopetusta saa myös katsomalla sitä Suomen Supernannya. Selkeät rajat ja säännöt on se, joka auttaa. Myös selkeä ruoka-, ulkoilu- ja nukkumisrytmi. Näistä yleensä myös lipsutaan, kun lapsi määrää kotona mitä ja milloin syödään ja milloin mennään nukkumaan.
Lapsi nukkuu tosi hyvin ja meillä on säännölliset ruoka-ajat. Ja päivärytmi on selkeä. Ihan samanlailla toimin kuin ystävänikin samanikäisen lapsensa kanssa, mutta tämä ystäväni lapsi on tosi rauhallinen ja helppo. Hänen lapsi loistaa kiltteydellään ja empaattisuudellaan ihan luonnostaan. Minun lapsi loistaa taitavuudellaan. Ap
[/quote]
Pelottelee säikyttämällä karjumalla tai kirkumalla pelottavilla ilmeillä ja eleillä. Alkaa nauramaan, kun saa toisen itkemään. Myös tykkää nipistellä, purra ja töniä kun silmä välttää. On käynyt puremassa vauvaa. 1- vuotiaana meni te pperamentin piikkiin ja myöhemmin uhman. Nyt päiväkodista ollaan otettu puheeksi käytös.[/quote]
Nyt ihan ensin lopetat laittamasta tuota perseilyä yhtään minkään piikkiin ja laitat rajat.
[/quote]
Lapsi nukkuu tosi hyvin ja meillä on säännölliset ruoka-ajat. Ja päivärytmi on selkeä. Ihan samanlailla toimin kuin ystävänikin samanikäisen lapsensa kanssa, mutta tämä ystäväni lapsi on tosi rauhallinen ja helppo. Hänen lapsi loistaa kiltteydellään ja empaattisuudellaan ihan luonnostaan. Minun lapsi loistaa taitavuudellaan. Ap[/quote]
Huoh. Sinun lapsi ei loista yhtään millään. Nyt se pää pois sieltä reiästä.
Ihan normaalia 3,5-vuotiaan pojan käytöstä. Meillä oli täysi riiviö tuossa vaiheessa. Nyt 6-vuotiaana osaa jo ajatella muitakin ja osallistua leikkeihin sovussa.