Lue keskustelun säännöt.
Pahantahtoinen ja ilkeä lapsi, mutta muuten ikäänsä edellä
20.02.2020 |
Erittäin taitava ja osaava ikäisekseen. Nopea kaikessa ikätovereihin nähden. Askartelee taitavasti, oppii nopeasti, liikkuu erittäin taitavasti ja puhuu hyvin. Ikää 3, 5 vuotta. Lähes kaikki kanssakäyminen toisten lasten kanssa päättyy toisen lapsen itkuun. Toisaalta saa toisten lasten ja myös aikuisten ihailua taidokkuudestaan.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirissä on samanlainen ja ainoa mikä siihen jätkään on ikinä tehonnut on isomman ja kovemman jätkän puuttuminen asiaan. Eli isä, isompi poika tai joku muu vanhempi ja vahvempi ketä lapsi ihailee, ottaa tiukkaan puhutteluun ja fyysisessä tilanteessa ”nostaa kauluksesta seinälle” (lasta satuttamatta tietenkin).
Tuohan on villieläin eikä lapsi. Mitäs sitten kun se kasvaa aikuiseksi ja edelleen kunnioittaa vain isompaa ja vahvempaa MIESTÄ.
Sitä sietää miettiä. Ehkä siitä kasva sellainen idiootti ulkomaalaisia ja naisia vihaava uhoaja, jostainhan nekin tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. En tiedä osaanko ajatella ihan täysin millainen 3-vuotiaan pitää olla sosiaalisilta taidoiltaan, kun kuitenkin tuon ikäiset vasta harjoittelevat esimerkiksi itsehillintää.
Minun mielestäni tuon ikäisillä lelujen jakamisen vaikeus ja jopa tönimiset yms. ovat melko ikätasoista käytöstä. Ei hyväksyttävää, mutta siis en kyllä itse osaisi huolestua että lapsi on suurin piirtein Damien jos ei jaa lelua tai tuuppaisee toista 3-vuotiaana. Eikös tuo kuitenkin ole ihan uhmaikää? Ainakin vielä 30-vuotta sitten puhuttiin nimenomaan 3-vuotiaiden uhmaiästä.
Sitten jos lapsi ei selvästi ymmärtäisi alkuunkaan miten toisten kanssa leikitään tai jopa käyttäisi sellaista isompien kiusaamistyyliä (haukkumista/nimittelyä, jättää leikistä ulos joku lapsi/antaa tarkoituksella aina jollekin huono osa leikistä) jne. niin olisi huolissani. Ensimmäinen saattaisi kertoa jostain isommasta ongelmasta ja jälkimmäinen puolestaan ei kuulu vielä 3-vuotiaiden maailmaan vaan enemmän 5-6-vuotiaiden ja olisin kyllä huolissani omasta kasvatustavasta jos lapsi jo 3-vuotiaana kiusaamalla kiusaisi kavereita. Sellaiset tönimiset ja lyönnit kyllä luultavasti kitkeytyvät ajan kanssa kun vaan vanhemmat ja muut kasvattajat sinnikkäästi niihin joka kerta puuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Johtuuko tuo ilkeys siitä, että turhautuu toisten lasten hitauteen. t. Epätoivoinen äiti
No ei johdu ainakaan tästä. Voit sen varmaan ensimmäisenä pyyhkiä pois listaltasi. Lapsesi on kuitenkin alle 4-vuotias. Ja turhautuminen näkyisi kyllä enemmän sellaisena jatkuvana aikuisten seuraan hakeutumisena.
Onnea ap! Sinulla on käsissäni narsistinen pikku psykopaatti, mahdollisesti tulevaisuudessa jopa jonkin sortin kirvesmurhaaja. On hälyttävää kun lapsi jo tuossa iässä nauttii toisten, jopa aikuisten, satuttamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnea ap! Sinulla on käsissäni narsistinen pikku psykopaatti, mahdollisesti tulevaisuudessa jopa jonkin sortin kirvesmurhaaja. On hälyttävää kun lapsi jo tuossa iässä nauttii toisten, jopa aikuisten, satuttamisesta.
No joo. Tällä palstalla ihan aikuisetkin nauttivat kun tuottavat pahaa mieltä toiselle (sinä mukaan lukien), joten en nyt vielä 3-vuotiaan kohdalla alkaisi loppuelämää sanelemaan tämän perusteella. Kun eihän iso osa aikuisistakaan omaa itsehillintää, vaan haukkuvat heti kun siihen aiheen löytävät. Niin aika paljon vaaditaan 3-vuotiailta, kun pitäisi sosiaalisissa taidoissa ylittää aikuisetkin.
Kerrotko ap vielä tarkemmin lapsesi käytöksestä? Mainitsit aiemmin lelujen kädestä ottamisen, se on vielä 3-vuotiaalle normaalia käytöstä. Myös riitojen yhteydessä lyöminen ym. on valitettavaa, mutta myös vielä 3-vuotiaille yleistä. Sellaisista en olisi huolissani, jos linja on kuitenkin teillä vanhemmilla selvä väkivallan suhteen. Loppuu varmasti hiljalleen kun uhmakin loppuu.
Se mikä kuitenkin kiinnitti huomioni oli kun sanoit, että lapsi pelottelee muita lapsia ja saa raivokohtauksen kun aikuinen puuttuu ristiriitatilanteisiin. Tämä ei kuulosta normaalilta ja alustavasti sinuna olisin kyllä huolissani. Miksi lapsi kokee aikuisen puuttumisen noin voimakkaasti, minkälaisia esimerkiksi omat rajanvetotapanne ovat? Sanoin toisten lasten pelottelu on enemmän isompien lasten hommaa, ja sinun kannattaisi tarkistaa ettei lapsi ole törmännyt mediassa tai muulla ei-ikätasoiseen materiaaliin. Millä tavalla lapsi pelottelee muita?
T. Lto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkä kurinpito?
Mitä siitä seuraa lapselle jos vaikka kiusaa toisia? Ja onko kurinpitolinja looginen, vai esim. katsotaanko kiusaamista ajoittain sormien välistä?
Kyllä lasta on ohjattu ja jouduttu myös jäähyttämään, kun mikään muu ei auta. Aina ei jaksa olla kuitenkaan jyrkkä ja ankara. Kun tuntuu, ettei sosiaalisissa tilanteissa tiedä, missä kehuisi. Kun ei koskaan halua jakaa leluja ja haluaa määrätä kaikesta.
Inhottava pikkuhirviö. Kannattaa hakea ammattimaista apua mahdollisimman pian.
Varsinkin kun tykkää satuttaa muita, tämä on kaikkein pahin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea ap! Sinulla on käsissäni narsistinen pikku psykopaatti, mahdollisesti tulevaisuudessa jopa jonkin sortin kirvesmurhaaja. On hälyttävää kun lapsi jo tuossa iässä nauttii toisten, jopa aikuisten, satuttamisesta.
No joo. Tällä palstalla ihan aikuisetkin nauttivat kun tuottavat pahaa mieltä toiselle (sinä mukaan lukien), joten en nyt vielä 3-vuotiaan kohdalla alkaisi loppuelämää sanelemaan tämän perusteella. Kun eihän iso osa aikuisistakaan omaa itsehillintää, vaan haukkuvat heti kun siihen aiheen löytävät. Niin aika paljon vaaditaan 3-vuotiailta, kun pitäisi sosiaalisissa taidoissa ylittää aikuisetkin.
Kerrotko ap vielä tarkemmin lapsesi käytöksestä? Mainitsit aiemmin lelujen kädestä ottamisen, se on vielä 3-vuotiaalle normaalia käytöstä. Myös riitojen yhteydessä lyöminen ym. on valitettavaa, mutta myös vielä 3-vuotiaille yleistä. Sellaisista en olisi huolissani, jos linja on kuitenkin teillä vanhemmilla selvä väkivallan suhteen. Loppuu varmasti hiljalleen kun uhmakin loppuu.
Se mikä kuitenkin kiinnitti huomioni oli kun sanoit, että lapsi pelottelee muita lapsia ja saa raivokohtauksen kun aikuinen puuttuu ristiriitatilanteisiin. Tämä ei kuulosta normaalilta ja alustavasti sinuna olisin kyllä huolissani. Miksi lapsi kokee aikuisen puuttumisen noin voimakkaasti, minkälaisia esimerkiksi omat rajanvetotapanne ovat? Sanoin toisten lasten pelottelu on enemmän isompien lasten hommaa, ja sinun kannattaisi tarkistaa ettei lapsi ole törmännyt mediassa tai muulla ei-ikätasoiseen materiaaliin. Millä tavalla lapsi pelottelee muita?
T. Lto
Pelottelee säikyttämällä karjumalla tai kirkumalla pelottavilla ilmeillä ja eleillä. Alkaa nauramaan, kun saa toisen itkemään. Myös tykkää nipistellä, purra ja töniä kun silmä välttää. On käynyt puremassa vauvaa. 1- vuotiaana meni te pperamentin piikkiin ja myöhemmin uhman. Nyt päiväkodista ollaan otettu puheeksi käytös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea ap! Sinulla on käsissäni narsistinen pikku psykopaatti, mahdollisesti tulevaisuudessa jopa jonkin sortin kirvesmurhaaja. On hälyttävää kun lapsi jo tuossa iässä nauttii toisten, jopa aikuisten, satuttamisesta.
No joo. Tällä palstalla ihan aikuisetkin nauttivat kun tuottavat pahaa mieltä toiselle (sinä mukaan lukien), joten en nyt vielä 3-vuotiaan kohdalla alkaisi loppuelämää sanelemaan tämän perusteella. Kun eihän iso osa aikuisistakaan omaa itsehillintää, vaan haukkuvat heti kun siihen aiheen löytävät. Niin aika paljon vaaditaan 3-vuotiailta, kun pitäisi sosiaalisissa taidoissa ylittää aikuisetkin.
Kerrotko ap vielä tarkemmin lapsesi käytöksestä? Mainitsit aiemmin lelujen kädestä ottamisen, se on vielä 3-vuotiaalle normaalia käytöstä. Myös riitojen yhteydessä lyöminen ym. on valitettavaa, mutta myös vielä 3-vuotiaille yleistä. Sellaisista en olisi huolissani, jos linja on kuitenkin teillä vanhemmilla selvä väkivallan suhteen. Loppuu varmasti hiljalleen kun uhmakin loppuu.
Se mikä kuitenkin kiinnitti huomioni oli kun sanoit, että lapsi pelottelee muita lapsia ja saa raivokohtauksen kun aikuinen puuttuu ristiriitatilanteisiin. Tämä ei kuulosta normaalilta ja alustavasti sinuna olisin kyllä huolissani. Miksi lapsi kokee aikuisen puuttumisen noin voimakkaasti, minkälaisia esimerkiksi omat rajanvetotapanne ovat? Sanoin toisten lasten pelottelu on enemmän isompien lasten hommaa, ja sinun kannattaisi tarkistaa ettei lapsi ole törmännyt mediassa tai muulla ei-ikätasoiseen materiaaliin. Millä tavalla lapsi pelottelee muita?
T. Lto
Pelottelee säikyttämällä karjumalla tai kirkumalla pelottavilla ilmeillä ja eleillä. Alkaa nauramaan, kun saa toisen itkemään. Myös tykkää nipistellä, purra ja töniä kun silmä välttää. On käynyt puremassa vauvaa. 1- vuotiaana meni te pperamentin piikkiin ja myöhemmin uhman. Nyt päiväkodista ollaan otettu puheeksi käytös.
Käytös ollut koko päiväkodin ajan haastavaa ja kaikenlaisia tilanteita on tullut. Lapsi kuitenkin keskittyy hyvin kehittäviin peleihin ja tehtäviin, mutta toisten ollessa mukana on erittäin määräävä. Monet lapset tähän mukautuukiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea ap! Sinulla on käsissäni narsistinen pikku psykopaatti, mahdollisesti tulevaisuudessa jopa jonkin sortin kirvesmurhaaja. On hälyttävää kun lapsi jo tuossa iässä nauttii toisten, jopa aikuisten, satuttamisesta.
No joo. Tällä palstalla ihan aikuisetkin nauttivat kun tuottavat pahaa mieltä toiselle (sinä mukaan lukien), joten en nyt vielä 3-vuotiaan kohdalla alkaisi loppuelämää sanelemaan tämän perusteella. Kun eihän iso osa aikuisistakaan omaa itsehillintää, vaan haukkuvat heti kun siihen aiheen löytävät. Niin aika paljon vaaditaan 3-vuotiailta, kun pitäisi sosiaalisissa taidoissa ylittää aikuisetkin.
Kerrotko ap vielä tarkemmin lapsesi käytöksestä? Mainitsit aiemmin lelujen kädestä ottamisen, se on vielä 3-vuotiaalle normaalia käytöstä. Myös riitojen yhteydessä lyöminen ym. on valitettavaa, mutta myös vielä 3-vuotiaille yleistä. Sellaisista en olisi huolissani, jos linja on kuitenkin teillä vanhemmilla selvä väkivallan suhteen. Loppuu varmasti hiljalleen kun uhmakin loppuu.
Se mikä kuitenkin kiinnitti huomioni oli kun sanoit, että lapsi pelottelee muita lapsia ja saa raivokohtauksen kun aikuinen puuttuu ristiriitatilanteisiin. Tämä ei kuulosta normaalilta ja alustavasti sinuna olisin kyllä huolissani. Miksi lapsi kokee aikuisen puuttumisen noin voimakkaasti, minkälaisia esimerkiksi omat rajanvetotapanne ovat? Sanoin toisten lasten pelottelu on enemmän isompien lasten hommaa, ja sinun kannattaisi tarkistaa ettei lapsi ole törmännyt mediassa tai muulla ei-ikätasoiseen materiaaliin. Millä tavalla lapsi pelottelee muita?
T. Lto
Lapseni saattaa kiusata toista, että ojentaa toiselle mieluista lelua ja sitten kun toinen ilostuu ottamaan lelua, nappaa sen itselleen ja nauraa toisen pettymykselle. Kun tähän puututaan, seuraa raivari. Itse saa aina haluamansa lelun toiselta lapselta, jos aikuinen ei puutu, niin sitkeä ja raju on omassa ryhmässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea ap! Sinulla on käsissäni narsistinen pikku psykopaatti, mahdollisesti tulevaisuudessa jopa jonkin sortin kirvesmurhaaja. On hälyttävää kun lapsi jo tuossa iässä nauttii toisten, jopa aikuisten, satuttamisesta.
No joo. Tällä palstalla ihan aikuisetkin nauttivat kun tuottavat pahaa mieltä toiselle (sinä mukaan lukien), joten en nyt vielä 3-vuotiaan kohdalla alkaisi loppuelämää sanelemaan tämän perusteella. Kun eihän iso osa aikuisistakaan omaa itsehillintää, vaan haukkuvat heti kun siihen aiheen löytävät. Niin aika paljon vaaditaan 3-vuotiailta, kun pitäisi sosiaalisissa taidoissa ylittää aikuisetkin.
Kerrotko ap vielä tarkemmin lapsesi käytöksestä? Mainitsit aiemmin lelujen kädestä ottamisen, se on vielä 3-vuotiaalle normaalia käytöstä. Myös riitojen yhteydessä lyöminen ym. on valitettavaa, mutta myös vielä 3-vuotiaille yleistä. Sellaisista en olisi huolissani, jos linja on kuitenkin teillä vanhemmilla selvä väkivallan suhteen. Loppuu varmasti hiljalleen kun uhmakin loppuu.
Se mikä kuitenkin kiinnitti huomioni oli kun sanoit, että lapsi pelottelee muita lapsia ja saa raivokohtauksen kun aikuinen puuttuu ristiriitatilanteisiin. Tämä ei kuulosta normaalilta ja alustavasti sinuna olisin kyllä huolissani. Miksi lapsi kokee aikuisen puuttumisen noin voimakkaasti, minkälaisia esimerkiksi omat rajanvetotapanne ovat? Sanoin toisten lasten pelottelu on enemmän isompien lasten hommaa, ja sinun kannattaisi tarkistaa ettei lapsi ole törmännyt mediassa tai muulla ei-ikätasoiseen materiaaliin. Millä tavalla lapsi pelottelee muita?
T. Lto
Pelottelee säikyttämällä karjumalla tai kirkumalla pelottavilla ilmeillä ja eleillä. Alkaa nauramaan, kun saa toisen itkemään. Myös tykkää nipistellä, purra ja töniä kun silmä välttää. On käynyt puremassa vauvaa. 1- vuotiaana meni te pperamentin piikkiin ja myöhemmin uhman. Nyt päiväkodista ollaan otettu puheeksi käytös.
Ok, täytyy kyllä sanoa monia tuon ikäisiä nähneenä, että käytös poikkeaa normaalista 3,5-vuotiaan käytöksestä. Tönimisiä ja lyöntejä näkee päiväkodilla 3-5-vuotiaiden ryhmässä aina välillä, eikö se ole vielä sellainen mistä 3-vuotiaan kohdalla ollaan huolissaan vaan enemmänkin sellainen mihin puututaan vahvemmin jos tuossa iässä on ks. käytöstä. Tämän ketjun luettuani haluan siis mainita, että tönimiset yms. lievät aggression purkaukset ovat kyllä vielä ihan yleisiä käytösmalleja 3-4-vuotiailla, mutta 5-vuotiailla pitäisi jo olla itsehillintää ja taitoja sen verran ettei niihin turvauduta koskaan.
Mutta mitä ap sinun lapseen tulee, niin pureminen ja nipistely liittyy paljon pienempien lasten aggression purkuun. Hyvin harvoin näkyy purevaa yli 3-vuotiasta. Se on 2-vuotiaille yleisempää ja "normaalimpaa". Tuo toisten lasten pelottelu ei myöskään kuulosta normaalilta. Mitäpä jos ottaisit neuvolaan yhteyttä jo ennen 4v neuvolaa neuvolan hoitajaanne ja kävisitte ylimääräisen käynnin? Neuvolan täti voisi tietää paremmin mihin ottaa yhteyttä ja muutenkin olisi ihan hyvä että neuvolan hoitaja myös tietäisi tästä käytöksestä ennen sitä 4v neuvolaa.
Oletko lukenut lapsen aggressiosta? Esimeriksi Väestöliiton sivuilta löytyy Kiukkukirja-niminen teos, josta voisi olla hyötyä. Lapsi on vasta kolmevuotias. Hän tarvitsee oikeanlaista tukea ja ohjausta. Hän ei ole paha tai vielä menetetty tapaus. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi luoja.. 3,5 vuotiaasta kyllä jo huomaa miten on kasvatettu eli olet liian tossu vanhempi. Itselläni on erittäin temperamenttinen tyttö ja sai pienempänä kauheita raivareita ja yritti määräillä aikuisia. Tytön kanssa piti olla todella tiukkana ja tehdä jatkuvasti selväksi että aikuiset määräävät. Nyt tyttö on 5 v ja on todella empaattinen ja suorastaan kiltti. Ei kuulosta normaalilta käytökseltä tuollainen empatian puute. Jos lapsi käyttäytyy huonosti niin ei silloin oteta syliin vaan viedään lapsi vaikka korvasta omaan huoneeseen huutamaan. Meillä saa tulla huoneesta pois kun on rauhoittunut ja pyytää anteeksi käytöstään. Suututko koskaan sille lapselle niin että lapsi näkisi selkeästi että on tehnyt väärin?
Lapsen isä on ollut hyvin tempperamenttinen ja haastava lapsi, josta tuli kuitenkin ihan normaali empaattinen ihminen. Paljon vanhemmat sukulaiset ovat verranneet lastamme häneen pienenä, kun ollaan jouduttu esim sukujuhlissa raivaritilanteisiin. Tai ehkä jotenkin koeteltu hyssytellä, että ihan normaaliahan tuo on. Anoppi yrittää ymmärtää lastamme, mutta hänkin välttelee hoitoon ottamista nykyään. Ja myöntää, ettei mieheni ollut näin vaikea lapsena. Heitetään sitten vitsiä, että meidän x laittaa isäänsää paremmaksi. En haluaisi myöntää koko totuutta. Haluaisin tuudittautua normaalia voimakkaampaan uhmaikään, mikä menee kyllä ohi ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja.. 3,5 vuotiaasta kyllä jo huomaa miten on kasvatettu eli olet liian tossu vanhempi. Itselläni on erittäin temperamenttinen tyttö ja sai pienempänä kauheita raivareita ja yritti määräillä aikuisia. Tytön kanssa piti olla todella tiukkana ja tehdä jatkuvasti selväksi että aikuiset määräävät. Nyt tyttö on 5 v ja on todella empaattinen ja suorastaan kiltti. Ei kuulosta normaalilta käytökseltä tuollainen empatian puute. Jos lapsi käyttäytyy huonosti niin ei silloin oteta syliin vaan viedään lapsi vaikka korvasta omaan huoneeseen huutamaan. Meillä saa tulla huoneesta pois kun on rauhoittunut ja pyytää anteeksi käytöstään. Suututko koskaan sille lapselle niin että lapsi näkisi selkeästi että on tehnyt väärin?
Tuo on väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja.. 3,5 vuotiaasta kyllä jo huomaa miten on kasvatettu eli olet liian tossu vanhempi. Itselläni on erittäin temperamenttinen tyttö ja sai pienempänä kauheita raivareita ja yritti määräillä aikuisia. Tytön kanssa piti olla todella tiukkana ja tehdä jatkuvasti selväksi että aikuiset määräävät. Nyt tyttö on 5 v ja on todella empaattinen ja suorastaan kiltti. Ei kuulosta normaalilta käytökseltä tuollainen empatian puute. Jos lapsi käyttäytyy huonosti niin ei silloin oteta syliin vaan viedään lapsi vaikka korvasta omaan huoneeseen huutamaan. Meillä saa tulla huoneesta pois kun on rauhoittunut ja pyytää anteeksi käytöstään. Suututko koskaan sille lapselle niin että lapsi näkisi selkeästi että on tehnyt väärin?
Tuo on väkivaltaa.
Snif.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen isä on ollut hyvin tempperamenttinen ja haastava lapsi, josta tuli kuitenkin ihan normaali empaattinen ihminen. Paljon vanhemmat sukulaiset ovat verranneet lastamme häneen pienenä, kun ollaan jouduttu esim sukujuhlissa raivaritilanteisiin. Tai ehkä jotenkin koeteltu hyssytellä, että ihan normaaliahan tuo on. Anoppi yrittää ymmärtää lastamme, mutta hänkin välttelee hoitoon ottamista nykyään. Ja myöntää, ettei mieheni ollut näin vaikea lapsena. Heitetään sitten vitsiä, että meidän x laittaa isäänsää paremmaksi. En haluaisi myöntää koko totuutta. Haluaisin tuudittautua normaalia voimakkaampaan uhmaikään, mikä menee kyllä ohi ajan kanssa.
Nämä kertomasi jutut (väkivalta, pureminen, tahallinen todella inhottava ilkeys) eivät ole normaalia käytöstä eikä mitään "normaalia voimakkaampaa uhmaikää". Nyt kyllä ammattilaisen puheille ja äkkiä, neuvolasta voi varmaan aloittaa.
Meillä tuttu lapsi, joka ei ole väkivaltainen tai raju, mutta aina vaikuttanut tavattoman itsekeskeiseltä ja vaativalta. Ihmisiin ei ota kontaktia erityisemmin, paitsi on käsi ojossa ovella ottamassa lahjat/tuliaiset mummuilta. Saa raivareita jos ei saa tahtoaan läpi, nyt jo kouluiässä eli uhman pitäisi olla ohi. Vaatii erittäin paljon huomiota vanhemmiltaan, vaatii saada syödä ja tehdä mitä vaan ja pyörittää kaikkea oman päänsä mukaan. Hänen ympärillään hissutellaan ettei vaan menisi kaikkien päivä pilalle, jos lapsi suuttuu.
Mikä hänellä voisi olla?
Lastenkodit ovat täynnä sellaisia lapsia jotka ajattelevat asioita vain oman hyödyn kautta. Se, miten niitä siellä käsitellään on nollatoleranssi kielletyn tekemisen suhteen ja kovat rangaistukset joiden määrääminen tapahtuu automaattisella sapluunalla. Tavoitteena on saada lapsi tajuamaan, että toisten kohtelu huonosti ja sääntöjen rikkominen sattuu omaan nilkkaan ja pahasti.