Tiedätkö kumppanisi puhelimen avauskoodin? Entä sähköpostin salasanan?
Itse tiedämme mieheni kanssa kumpikin toistemme puhelimen avauskoodit, mutta ilmeisesti tämä on nykyään joku suurikin luottamuksen osoitus. Itse ajattelen, että luottamusta on se, että vaikka tiedämme koodit, emme käytä niitä toisen viestien lukemiseen tai muuhun urkkimiseen, vaan ainoastaan, jos täytyy vaikka soittaa tarpeellinen puhelu eikä omasta puhelimesta voi.
Sähköpostin salasanaa en tiedä, mieheni luultavasti muistaa omani, eikä se minua haittaa. Onko tämä kovinkin outoa siis parisuhteessa olevilla?
Kommentit (91)
Meillä on kaikilla perheenjäsenillä tiedossa kaikkien puhelimien koodit. Sähköpostien salasanat on vai kunkin omassa tiedossa. Ei tulis mieleenkään koskea kenenkään puhelimeen tai tietokoneeseen (jokaisella omat), jos ei olisi aivan pakko esim. hälyttää apua.
Emme tietenkään tiedä, en ymmärrä miksi pitäisi tietää. Itselläni on privapuhelin, jossa on koodi (tosin se taitaa kotona mennä pois päältä) sekä työpuhelin, jonka koodia en missään tapauksessa saisi kenellekään edes antaa. Puolisolla on yksi luuri, joka on sekä hänen työ- että privapuhelimensa enkä ymmärrä, miksi minun pitäisi päästä käyttämään sitä.
Samaten minulla on privaläppäri, jossa on koodi, ja usein mukana työläppäri, joka on velvollisuus suojata koodilla. Puolisolla on ainakin läppäri + tabletti, joista tabletin osalta tiedän, että siinä on koodi, koska se on meillä matkoilla mukana. Uskoisin, että läppärissäkin on koodi.
Sähköpostin salasanan vaihdan säännöllisesti, mutta enpä sitä useinkaan tarvitse, koska kirjaudun siihen vain näiltä omilta laitteilta. Puolison sähköpostikäytäntöä en edes tiedä.
Mikä on sellainen tarpeellinen puhelu, mitä ei voi soittaa omasta puhelimesta?
Puhelimen avauskoodit tiedetään, samoin henkilökohtaisten tietokoneiden. Sähköpostiohjelman salasanaa en tiedä, puolisokin käyttää jotain salasananhallintaohjelmaa ja tuskin muistaa sitä itsekään ulkoa. Käytännössä sitä on muutenkin kirjautuneena sisään koko ajan, joten ei sitä salasanaa tule koskaan kirjoitettua.
Puhelimia tulee käytettyä ristiin esimerkiksi googletetaan sillä, mikä sattuu olemaan käden ulottuvilla. Samoin tietokonetta lainaillaan aina sen mukaan mitä ollaan tekemässä.
Ei tiedetä.
Lapseni sen sijaan tietävät puhelimeni koodin, kun ovat niin usein auttaneet puhelinongelmissa.
Siitä pääsee sähköpostiin ilman salasanoja.
Miehelläni on työkänny kotikännynä. Ei saa päästää ketään näprlöimään sitä. Minun työkännykkäni salasanoja ei muut tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaikilla perheenjäsenillä tiedossa kaikkien puhelimien koodit. Sähköpostien salasanat on vai kunkin omassa tiedossa. Ei tulis mieleenkään koskea kenenkään puhelimeen tai tietokoneeseen (jokaisella omat), jos ei olisi aivan pakko esim. hälyttää apua.
Tiedäthän, että 112:een voi soittaa ilman koodia?
Puoliso on ne kyllä joskus kertonut en jaksa pitää niitä mielessä. Jos ja kun joskus tarvitsen kysyn tai pyydän häntä itseään avaamaan puhelimen tai sähköpostin.
Meillä on kännyissä ja padeissä sama avauskoodi.
Miehen sähköposti on koko ajan auki siellä padissa. Ja minunkin meilit omassa padissani. Eipä ole tullut tarvetta tutkia, puolin eikä toisin.
Minulla on takana pitkä avioliitto, joss lopussa miehen känny meni salasanan taakse. Se oli aikamoisen stressaava tilanne, kun intuitio huusi, mutta kaikki kiellettiin.
Kannatan ehdottomasti avoimuutta parisuhteessa. Mitään sellaista ei kannata tehdä, mitä puoliso ei hyväksyisi.
Meillä on toistemme koodit, mielestäni itsestäänselvyys.
Tiedämme puhelinten koodit ja jos pääsee puhelimelle, niin pääsee myös sähköpostiin. En ainakaan itse tiedä puolisoni sähköpostin salasanaa.
Emme vakoile toistemme tietoja (tai minä en niin tee, puolisosta en voi tietenkään olla 100% varma), mutta kummallakaan ei näköjään ole syytä salata mitään. Käytämme toistemme puhelimia lähinnä jos toinen puhelin ei ole käsillä tai siitä on akku lopussa.
En, koska miehellä on vain työpuhelin, jossa esim. luottamukselliset sähköpostit luettavissa tuon puhelimen lukituksen takana. Oma puhelimeni aukeaa sormenjälkitunnistuksella, joten mies ei vastaavasti tätä pääse lukemaan (tosin jos haluaisi, niin siitä vaan). Minun työpuhelimeni koodia ei tietenkään myöskään tiedä.
Sen sijaan henk. koht. tietokoneiden salasanat tiedetään puolin ja toisin, käytetään välillä koneita ristiin, niin tämä toimii parhaiten.
Tiedän puhelimen avauskoodin ja mies tietää minun. Tiedetään myös toistemme läppärien salasanat. Sähköpostien salasanoja ei tiedetä, mutta osaisin 99% varmuudella arvata sen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kännyissä ja padeissä sama avauskoodi.
Miehen sähköposti on koko ajan auki siellä padissa. Ja minunkin meilit omassa padissani. Eipä ole tullut tarvetta tutkia, puolin eikä toisin.Minulla on takana pitkä avioliitto, joss lopussa miehen känny meni salasanan taakse. Se oli aikamoisen stressaava tilanne, kun intuitio huusi, mutta kaikki kiellettiin.
Kannatan ehdottomasti avoimuutta parisuhteessa. Mitään sellaista ei kannata tehdä, mitä puoliso ei hyväksyisi.
Minäkin kannatan sitä, ettei tee mitään sellaista, mitä puoliso ei hyväksyisi. Ja sitä, että säilyttää myös parisuhteessa yksityisyytensä. Työnantajanikaan ei kannattaisi sitä, että antaisin ulkopuolisille pääsyn laitteelleni. Itse asiassa hän pahastuisi siitä niin paljon, että saisin vähintäänkin varoituksen.
Jos intuitioni joskus alkaa huutaa eikä keskusteleminen sitä rauhoita, ja parisuhde tekee minut onnettomaksi eikä onnelliseksi, ymmärrän erota ihan ilman kyyläämistäkin.
En tiedä puolison salasanoja/koodeja eikä puoliso tiedä minun.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on toistemme koodit, mielestäni itsestäänselvyys.
Miksi?
On tiedossa. Mieheni käyttää välillä mun sähköpostia, mä en käytä sen. Ihan hyvä kun tietää puhelimen koodin, mä saan välillä oikosulkuja niin kysyn sitten siltä. Sama koskee pankkikortin pin-koodia ja mobiilipankkia.
Tiedän lukituskoodin, sähköpostin salasanaa en, mutta saisin helposti luettua miehen sähköpostit vain avaamalla koneen ja siellä sähköpostiohjelman.
En ole tarvinnut näitä vielä mihinkään. Joskus mies on pyytänyt vaikka lukemaan hänelle tulleen viestin puhelimesta, jos hänellä esim. ei ole sattunut olemaan rillejä päässä tai esim. ajaa autoa.
Meillä EI KYYLÄTÄ,toistemme puh.juttuja ,eikä s-postia.Luottamus toisiimme !!!
Minulla on työpaikan känny, joten sen koodi ei edes kuulu vaimolle millään tavalla. Eikä myöskään sähköpostin salasanat. Periaatteessa henk.koht. sähköpostiin voisi olla, mutta ei ole siihenkään tarvetta.
Eikä minulla ole hajuakaan mikä on vaimon kännykän koodi. Tai sähköpostin salasana. En ole vielä tullut tarvetta tietää niitä.
Ei tiedetä koodeja eikä salasanoja, kun ei niitä tarvita. Jos tarvii toisen puhelinta/konetta käyttää, pyydetään se avaamaan. Mulla on niin hatara muisti, että mulla on omissakin salasanoissa ihan tarpeeksi muistettavaa.