Eksän kanssa yllättäen samassa kaveriporukassa - neuvoja kaivataan!
Erosimme eksäni kanssa noin kaksi vuotta sitten, emmekä ole juurikaan olleet tekemisissä sen jälkeen (lukuun ottamatta yllättäviä kohtaamisia baareissa tai tapahtumissa, silloin olemme saattaneet vaihtaa pari sanaa kohteliaasti). Eron aikaan ja jälkeen eksäni käyttäytyi epätasapainoisesti ja lähetteli mm. ahdistavia viestejä, painosti seksiin, jäljitti uusia deittejäni, sekä esim varasti pyöräni pihastani ja rikkoi sen lähetellen siitä samalla kuvia minulle. Erossa eksälleni jäi yhteiset ystävämme ja minä vaihdoin ympyröitä, sillä en halunnut erityisesti olla eksän kanssa läheisissä tekemisissä. Löysin ilokseni uudet ihmiset ja yhteisön. Nyt eksäni on päätynyt samoihin porukoihin, mikä ei tietenkään ole niin kummallista, kun eletään Tampereen kokoisessa kaupungissa. Kaipaisin kokemuksianne ja neuvojanne tilanteen sietämiseen, sillä eihän tälle toki mitään voi. Eksäni seura ahdistaa lähinnä sen takia, että hän käyttäytyi minua kohtaan niin painostavasti ja ahdistavasti, joten vaikea olla rennosti samassa seurassa hänen kanssaan. Vai mahtaako tämä helpottaa yhteisen ajanvieton myötä? Onko hölmöä kahden vuoden jälkeen tuntea antipatiaa häntä kohtaan? Millaisia kokemuksia muilta löytyy tilanteista, kun on eksän kanssa samoissa porukoissa?
Kommentit (27)
Itse vaihtaisin varmaan porukkaa tossa tilanteessa, jos eksä ois kohdellu noin mulkusti
Mitäs jos avoimesti kertoisit kaveriporukallesi eksäsi kolttosista ja pyytäisitm ettei exäö oteta mukaan?
Mietin tuota, mutta olisiko epäkunnioittavaa eksääni kohtaan paljastaa muille asioita hänen hankalasta elämänvaiheestaan? Ikään kuin juoruilemalla sulkea hänet ryhmästä pois. -aloittaja
En hylkäisi kaveriporukkaa mutta kohtelisin eksää kuin ilmaa. Korkeintaan tervehtisin viileästi nähdessä.
Vierailija kirjoitti:
Mietin tuota, mutta olisiko epäkunnioittavaa eksääni kohtaan paljastaa muille asioita hänen hankalasta elämänvaiheestaan? Ikään kuin juoruilemalla sulkea hänet ryhmästä pois. -aloittaja
Milläköhän lailla exäsi on sinua kunnioittanut? Kukaan ei halua kaverikseen exäsi kaltaista kusipäätä. Sitä paitsi saat vapaasti puhua kohtaamastasi vainoamisesta.
Kerro kaveriporukalle tilanne. Ehkä exä tahallaan hakeutuu samaan porukkaan ellei tosiaan vahingossa. Et voi olla kaveri henkilön kanssa joka kaveeraa exäsi kanssa, koska et ole täysin turvassa silloin ja hän voi udella heiltä vaikka mitä sinusta. Älä mene paikkoihin joissa exä kyläilee.
Erossa jotkut voivat olla fanaattisia ja outoja, mutta joku raja ylittyi noissa kuvaamissasi asioissa mitä hän teki ja aikaa siitä on vähän kun erositte. Useimmiten exät eivät muutu vuosienkaan kuluttua, sitä ei voi tietää, eikä kannata jäädä arvailemaan. Joskus toinen paikkakunta ratkaisee asian jos on sitkeä stalkkeri tai pienet piirit, kaverien ymmärrys tai laadukkaampia ystäviä ja vähemmän
Juu, näin olen tähän mennessä aika lailla tehnytkin. Lähinnä kai harmittaa kun yhtäkkiä ei olekaan enää niin mukava ja luonteva olla tutussa porukassa.
Odottaisin aitoa anteeksipyyntöä. Sitten yrittäisin jatkaa, vaikka samassakin porukassa. Mutta pitää olla kypsynyt ja muuttunut, muuten en alkaisi.
Jos tampereen kokoisessa kaupungissa päädyt samaan kaveriporukkaan niin kannattaa miettiä missä piireissä liikut. Sinä voit pitää pienenä kaupunkina, mutta kyllä se suuri on. Voi jopa olla, että käytöksestä päätellen eksäsi on oikein yrittämällä yrittänyt päästä samoihin piireihin kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Kerro kaveriporukalle tilanne. Ehkä exä tahallaan hakeutuu samaan porukkaan ellei tosiaan vahingossa. Et voi olla kaveri henkilön kanssa joka kaveeraa exäsi kanssa, koska et ole täysin turvassa silloin ja hän voi udella heiltä vaikka mitä sinusta. Älä mene paikkoihin joissa exä kyläilee.
Erossa jotkut voivat olla fanaattisia ja outoja, mutta joku raja ylittyi noissa kuvaamissasi asioissa mitä hän teki ja aikaa siitä on vähän kun erositte. Useimmiten exät eivät muutu vuosienkaan kuluttua, sitä ei voi tietää, eikä kannata jäädä arvailemaan. Joskus toinen paikkakunta ratkaisee asian jos on sitkeä stalkkeri tai pienet piirit, kaverien ymmärrys tai laadukkaampia ystäviä ja vähemmän
Kiitos näkemyksestä, itse olen kelaillut ihan samoja juttuja. Hieman pelännyt myös tätä stalkkaamista...
Vierailija kirjoitti:
Odottaisin aitoa anteeksipyyntöä. Sitten yrittäisin jatkaa, vaikka samassakin porukassa. Mutta pitää olla kypsynyt ja muuttunut, muuten en alkaisi.
Samoilla linjoilla, jos osoittaa fiksuja ja pahoittelevia merkkejä, niin ehkä sitten.
Voisit ehkä jutella eksäsi kanssa kahden? Ja vaikka hän olisi pahoillaan ja vaikuttaisi kypsyneen (oletan ettette ole ainakaan yli 50v), niin auttaako se silti sinun oloasi? Sinua joka tapauksessa on kohdeltu ikävästi. Uskallan veikata, ettet noin vain pysty yhtäkkiä suhtautumaan eksääsi rennommin.
Kerro sun kavereille!! Voivat itse sitten myös päättää haluavatko hengata tollasen tyypin kanssa
Sama oikeus exälläsi on olla porukassa kuin sinullakin. Lähes kaikki käyttäytyvät eron aikaan vähän eri tavalla kun normaalisti, ei silti ole huono ihminen.
No naukaa nyt vielä kuintenkin salaa kerran. Muistoja muistoja :P ;P ;)
Vierailija kirjoitti:
Sama oikeus exälläsi on olla porukassa kuin sinullakin. Lähes kaikki käyttäytyvät eron aikaan vähän eri tavalla kun normaalisti, ei silti ole huono ihminen.
Tätä mietin myös. Ehkä minulle on vähän epäselvää, mikä on kohtuullista käytöstä eron aikaan, ja mikä sopimatonta.
Mikä on tämä "porukka" johon olet "päätynyt"?
- työyhteisö, harrastus, naapurusto, kaverit, ystävät? Raskasta tulee, jos joudut alkaa selostamaan entistä suhdettanne saadaksesi ihmiset puolellesi.
Ensinnäkään sitä ei jakseta kuunnella, toiseksi sua ei ehkä ymmärretä eikä uskota.
Sinuna sanoisin lyhyesti (jos on pakko sanoa mitään) että olin x:n kanssa naimisissa, ero oli raskas enkä halua palata asiaan sen kummemmin.
En olisi exän kanssa missään tekemisissä kertomasi perusteella. Toisaalta minulla on vain sinun versiosi erosta, exäsi versio on varmasti eri.
Hmm. Haastava tilanne, Olen varmaan onnekkaampi, mitä aina tajuankaan, koska olen kaikkien eksien kanssa hyvissä tai ainakin asiallisissa väleissä. Ei heitä toki montaa ole. - Ja toki pölyn on (yleensä) arvinnut ensin hieman laskeutua...
Ymmärrän ettei tällainen (väleissä oleminen) aina ole mahdollsita. Aikaa myöten kuitenkin toivoisi, että itse kukin voisi olla ainaki asiallisissa väleissä ex-kumppaninsa kanssa, jos se suinkin vain on mahdllista. - Kaikkea ei pidä sietää kumppanila ja vielä vähemmän ex-kumppanilta.
Nyt kysytäänkin kylmähermoisuutta jja kykyä itsehillintään.
Itse etenisin askel kerrallaan. Eli jos ex-tulis vastaan, niin yrittäisin käyttäytyä ns. ihmisiksi. Yrittäen välttää provosoitumista tai provosoimasta. En pidä ajatuksesta, että alkaisin puhumaan yhdesäkään exästäni enää sontaa. Mieluiten sanon heistä jotain neutraalia, jos siis olisi ylipäätään vältämätöntä sanoa/ kertoa heistä mitään.
Mut ainakin aluksin yritn jo etukäteen kartoittaa tilanteita niin, että harkitsin kannattaako minun mennä, jos oli olemassa mahd. että joutuisin exäni kanssa tilnaeeseen, jossa se olisi syystä tai toisesta eriyisen tukalaa.
Toisaalta en itse muista (toisin kuin mahd. joku toinen) halunneeni tai osannut ajatella, että antaisin exän varjon tai olemassa olon rajoittaa omaa eloani. Toisilla tällaseen on varmasti syytäkin.
Toisinaan voi olla, että antaa menneisyydelle liian ison painon. Paljon saattoi toki olla kiinni siitäkin, miten muu suhtautuvat tai usjoin suhautuvan häneen (/heihin). - Ehkä tämä viimeinen on merkki omasta heikkoudestani, sillä itselleneni minä olen kumppanini "valinnut" en, en ainakaan ensi-sijaisesti aatellen, mitä joku tai jotkut muut ovat hänestä mieltä.
Mutta, mutta itse on vain yritettävä tehdä valintoja, vaikka se tai ne ei aina helppoa olekaan ja kannettava niistä sitten vastuu. (Ota kaikesta tästä ny selvää...)
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tämä "porukka" johon olet "päätynyt"?
- työyhteisö, harrastus, naapurusto, kaverit, ystävät? Raskasta tulee, jos joudut alkaa selostamaan entistä suhdettanne saadaksesi ihmiset puolellesi.
Ensinnäkään sitä ei jakseta kuunnella, toiseksi sua ei ehkä ymmärretä eikä uskota.Sinuna sanoisin lyhyesti (jos on pakko sanoa mitään) että olin x:n kanssa naimisissa, ero oli raskas enkä halua palata asiaan sen kummemmin.
En olisi exän kanssa missään tekemisissä kertomasi perusteella. Toisaalta minulla on vain sinun versiosi erosta, exäsi versio on varmasti eri.
Kyseessä on harrastusporukka. Hakeuduin kyseiseen yhteisöön ollessani yksinäinen eron jäljiltä.
Ja emme siis olleet naimisissa, seurustelimme 3 vuotta. Eksääni ei vaikuta lainkaan haittaavan minun ja uuden kumppanini läsnäolo.
En ymmärrä miksi kukaan viettäisi aikaa exänsä kanssa