Lue keskustelun säännöt.
Sinä, joka kouluaikana olit kovin ujo - mitä sinusta tuli?
Kommentit (48)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kouluaikana hirveän ujo, mutta tätä kesti yli kolmikymppikseksi. Siirryin asiantuntijatehtäviin ja kauhistukseni siihen kuului esiintymistä. Siihen tottui ja nykyään en jännitä enää. Pystyn esiintymään sujuvasti isollekin yleisölle. Tätä en olisi ikinä uskonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin kouluaikana hirveän ujo, mutta tätä kesti yli kolmikymppikseksi. Siirryin asiantuntijatehtäviin ja kauhistukseni siihen kuului esiintymistä. Siihen tottui ja nykyään en jännitä enää. Pystyn esiintymään sujuvasti isollekin yleisölle. Tätä en olisi ikinä uskonut.
Sama. Projektipäällikkö olen sote-puolella ja työhön kuuluu esiintymistäkin. Myös englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä ujompi.
Tämä juuri. 20v. tuntui paremalta mutta 40v olen erakko. Pelko työttömyydestä.
IT-asiantuntija. Olin vielä 20 v:nä suorastaan sosiaalisten tilanteiden kammoinen, 30 v:nä vähän vaan arka, nyt yli 40 v enkä kyllä pelkää minkäänlaisia sosiaalisia tilanteita, esiintymisiä tms. Ujoa minusta ei saa tekemälläkään enää. Erakkoluonne kyllä olen eli vältän ihmisiä aina kun mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin kouluaikana hirveän ujo, mutta tätä kesti yli kolmikymppikseksi. Siirryin asiantuntijatehtäviin ja kauhistukseni siihen kuului esiintymistä. Siihen tottui ja nykyään en jännitä enää. Pystyn esiintymään sujuvasti isollekin yleisölle. Tätä en olisi ikinä uskonut.
wau, kade oon.
Toimistotyöläinen, laadunvalvoja. Perus tiimiläinen olen, en vieläkään tykkää olla äänessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkilöstöpäällikkö.
Olin koulussa ujo, kiusattu ja sosiaalisesti ahdistunut. Pitkä matka kuljettu.
Perhepäivähoitaja. Koulutusta on kyllä huomattavasti enemmän kuin mitä työ vaatii, mutta ujouden takia en pystynyt "parempaan". Olen lisäksi introvertti. Kotona työskentely on mulle lopulta paras ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vedän suvereenisti esitelmiä ja koulutuksia sadoilla ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kouluaikana hirveän ujo, mutta tätä kesti yli kolmikymppikseksi. Siirryin asiantuntijatehtäviin ja kauhistukseni siihen kuului esiintymistä. Siihen tottui ja nykyään en jännitä enää. Pystyn esiintymään sujuvasti isollekin yleisölle. Tätä en olisi ikinä uskonut.
Sama. Projektipäällikkö olen sote-puolella ja työhön kuuluu esiintymistäkin. Myös englanniksi.
Miten olette päässeet näihin tehtäviin? Minä olen ujo ja tuntuu, ettei minua valita mihinkään sellaiseen työhön, johon kuuluu vähänkään esiintymistä tai asiakkaiden tapaamista.
Kotiäiti ja työtön, nyt opiskelija (opiskelen vartijaksi).
Minusta tuli merkonomi, myyjän töitä tehny. Lisäksi toiminu eri alalla työpaikkakouluttajana ja esimiehenä.
Talousalan vaativassa asiantuntijatehtävässä, viime vuodet pyörittänyt omaa menestyvää yritystä. En tiedä miten paljon lapsuus/nuoruusaikojen ujous oli luontaista temperamentia, kuinka paljon äidiltä opittua ihmisten pelkoa, alemmuudentunnetta ja epäluuloisuutta, mutta kotoa muutettua se pikkuhiljaa karisi. Nykyään olen puhelias ja sosiaalinen tilanteessa kuin tilanteessa. Voi miten vapauttavaa olikaan tajuta että ihmiset onkin pääsääntöisesti hyviä ja kivoja 😊
N41
Teen myyjän/kassan hommia, heitän asiakkaille sitä smalltalkkia päivät pitkät. Vapaalla en osaa, enkä välitä. Ehkä ujous on kuitenkin estänyt pyrkimästä pidemmälle.
Työtön