Lue keskustelun säännöt.
Mitkä aterimet teillä on? Mitä aterimia et suostuisi ottamaan?
15.02.2020 |
Meillä on Sorsakosken Scandiat. Hackmanin Savonioita en suostuisi meille ottamaan mistään hinnasta.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan sama millaiset aterimet. Pääasia että on ruokaa, jota aterimilla voi syödä.
Tästä tulee mukavasti esiin Maslow'n tarvehierarkia.
Varmasti tulee niille, jotka ovat vasta lukeneet jotain itselleen ihan uutta ja mullistavaa :D Me vanheat ihmiset ei enää jakseta miettiä tuollaisia ikivanhoja hömpsötyksiä, ne on meille tuttuja jo vuosikymmenten takaa :D Mutta tottahan se on, jokaisen nuoren pitää äimistyä aina uudelleen, suloista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut vuosia sitten Ellokselta tilatut, korealaisvalmisteiset kammotukset. Ovat peruja lapsuuskodista.
Elegiaa tuli ostettua joskus vuosia sitten ja edelleen tykkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että, mä niin tykkään näistä astiaketjuista! Wn itse tiedä mistään mitään, ja näistä oppii aina uutta! Minulla on jos jonkinmoista aterinta, mutta näin nyt googlettelujen perusteella(kun en merkeistä mitään tiedä) niin nähtävästi tuo Savoina on käteeni ja suuhuni parhaiten sopiva. Kaikki muut, paitsi pikku lusikka, jossa ei ole tarpeeksi kuppia, joten pikkulusikoina suosin niitä lusikoita joita olen vuosien varrella kirppareilta haalinut. Myös mies ja lapsi ottaa kaikista haarukoista ja veistisitä juuri noita savonioita mieluiten, kävin kysymässä :D :D Luen myös aina kaikki muutkin astiaketjut, ja googlettelen. Tosin toivoisin että viitsisitte laittaa ihan linkkinä lempparinne, kun googlen kuvahaku voi antaa vääriäkin tuloksia, ja lisäksi linkkaaminen on nopeampi keino tutustua kuin kopioi/liitä /hae.
Noin muuten, haarukoissa tärkeintä on se että piikit eivät ole liian pitkät, ja lähellä toisiaan, koska tällainen haarukka vain katkaisee ruuan, eikä kapealle "kämmen"osalle mahdu ruokaa nimeksikään. Ettei haarukka ole liian painava, tai pyöreänmuotoinen kädensija. Kädensija ei saa myöskään olla tikkulaiha, joskaan ei massiivnienkaan. Ettei haarukassa ole muovia, tai muita liikkuvia osia. Etteivät piikit ole liian leveät, jolloin haarukassa ei pysy mikään, vaan ovat juuri kuten savonia!
Veitseen pätee sopivilta osin samat vaatimukset, lisäksi lapa ei saa olla liian leveä ja littana, kuin peltiä, tai liian käyrä. Leikkaamisasento ei saa olla huono, vaan veitsen pitää liukua nätisti tökkimättä.
Lusikoissa sopivilta osin samat vaateet, mutta kuppiosa ei saa olla liian leveä, pyöreä, syvä kuppimainen, tai matala, jolla ei keittoa saa roiskimatta suuhunsa, ja jukurttia pitää nostaa lusikalla satoja kertoja, jolloin helpommaksi tulee jo juoda suoraan purkista.
Jännä muuten tätä keskustelua seuranneena, kuinka jotkut ilmoittavat, ettei voisi vähempää kiinnostaa ja sama millä ruoan suuhunsa mättää ja toiset kuvailevat tarkasti mieltymyksiään. Sensomotorisesti herkempiä ihmisiä? Ja toki estetiikka joillekin tärkeämpää kuin toisille. Pienet asiat arjessa. Mielenkiintoista!
No ei se statushaarukoista intoilu vielä herkkää tee. Itse olen sensomotorisesti miltei yliherkkä ja estetiikka kiinnostaa, mutta suuntaan nämä ominaisuuteni asioihin jotka minua kiinnostavat enemmän kuin haarukat, kuten nyt vaikka seksiin, musiikkiin ja muihin taiteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan sama millaiset aterimet. Pääasia että on ruokaa, jota aterimilla voi syödä.
Tästä tulee mukavasti esiin Maslow'n tarvehierarkia.
...tai sitten se, että ihmisen näkemys- ja kokemushorisontti on vähän laajempi kuin oma keittiö. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Boch&Villeroy
Just joo 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotku 3Hackmanit ne on. Nimeä en ole saanut selvitettyä, kaiketi joku poistunut malli. Muistuttaa ulkonäöltään sitä Careliaa, mutta ei ole se.
Olisiko Fennica...? Itselläni on nämä aterimina.
Mulla taas on sellasia Festival-merkkisiä. Muistuttaa Savoniaa, mutta vähän enemmän kulmaa ja särmää. Tykkään niistä.
Tykkäsin kyllä vanhoista 70-luvulla ostetuista korealaisistakin, niissä oli kivaa kukkakuviota varsissa. Nykyään ihanaa retroa, mitä saa kirpputoreilta joskus. Mutta oli liikaa tavaraa ja hankkiuduin eroon noista vanhoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että, mä niin tykkään näistä astiaketjuista! Wn itse tiedä mistään mitään, ja näistä oppii aina uutta! Minulla on jos jonkinmoista aterinta, mutta näin nyt googlettelujen perusteella(kun en merkeistä mitään tiedä) niin nähtävästi tuo Savoina on käteeni ja suuhuni parhaiten sopiva. Kaikki muut, paitsi pikku lusikka, jossa ei ole tarpeeksi kuppia, joten pikkulusikoina suosin niitä lusikoita joita olen vuosien varrella kirppareilta haalinut. Myös mies ja lapsi ottaa kaikista haarukoista ja veistisitä juuri noita savonioita mieluiten, kävin kysymässä :D :D Luen myös aina kaikki muutkin astiaketjut, ja googlettelen. Tosin toivoisin että viitsisitte laittaa ihan linkkinä lempparinne, kun googlen kuvahaku voi antaa vääriäkin tuloksia, ja lisäksi linkkaaminen on nopeampi keino tutustua kuin kopioi/liitä /hae.
Noin muuten, haarukoissa tärkeintä on se että piikit eivät ole liian pitkät, ja lähellä toisiaan, koska tällainen haarukka vain katkaisee ruuan, eikä kapealle "kämmen"osalle mahdu ruokaa nimeksikään. Ettei haarukka ole liian painava, tai pyöreänmuotoinen kädensija. Kädensija ei saa myöskään olla tikkulaiha, joskaan ei massiivnienkaan. Ettei haarukassa ole muovia, tai muita liikkuvia osia. Etteivät piikit ole liian leveät, jolloin haarukassa ei pysy mikään, vaan ovat juuri kuten savonia!
Veitseen pätee sopivilta osin samat vaatimukset, lisäksi lapa ei saa olla liian leveä ja littana, kuin peltiä, tai liian käyrä. Leikkaamisasento ei saa olla huono, vaan veitsen pitää liukua nätisti tökkimättä.
Lusikoissa sopivilta osin samat vaateet, mutta kuppiosa ei saa olla liian leveä, pyöreä, syvä kuppimainen, tai matala, jolla ei keittoa saa roiskimatta suuhunsa, ja jukurttia pitää nostaa lusikalla satoja kertoja, jolloin helpommaksi tulee jo juoda suoraan purkista.
Jännä muuten tätä keskustelua seuranneena, kuinka jotkut ilmoittavat, ettei voisi vähempää kiinnostaa ja sama millä ruoan suuhunsa mättää ja toiset kuvailevat tarkasti mieltymyksiään. Sensomotorisesti herkempiä ihmisiä? Ja toki estetiikka joillekin tärkeämpää kuin toisille. Pienet asiat arjessa. Mielenkiintoista!
No ei se statushaarukoista intoilu vielä herkkää tee. Itse olen sensomotorisesti miltei yliherkkä ja estetiikka kiinnostaa, mutta suuntaan nämä ominaisuuteni asioihin jotka minua kiinnostavat enemmän kuin haarukat, kuten nyt vaikka seksiin, musiikkiin ja muihin taiteisiin.
Aaa, sori en ymmärtänytkään, että jos on kerta yliherkkä, niin mielummin sitten "syvällisellä", taiteellisella ja kulturellilla tavalla ja että nämä voi myös valita kiinnostuksien mukaan. Onhan se toki hienompaa miettiä ärsytyksellä jotain vinoa nuottia, kuin repiä hermonsa liian painavasta haarukan kahvasta, ymmärrän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurjakylän Kiira kirjoitti:
Jotkut Ikean. Lisäksi on joitain mitkä on ajautuneet tänne jostain. En suostuis ottamaan rumia enkä muovikahvallisia.
Muovivartiset Hackminnat olivat erittäin suosittuja ainakin vielä kymmenisen vuotta sitten. Paljon eri värejä varsissa. Kauppa kävi kohisten esim. Huuto.netissä, ostettiin ja myytiin käytettyjä aterimia joskus aika kovaankin hintaan.
Hackmannin Lionit. Löytyy myös alkuperäisiä hieman pienemmän kokoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hackmannin Lionit. Löytyy myös alkuperäisiä hieman pienemmän kokoisia.
Ja jatkan vielä...
En ottaisia aterimia, joiden varret ovat painavat tai kömpelöt käteen. Sellaisia on paljon, esim. maknitut Citteriot ja Mangot.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on savoniat. Niitä saa joka paikasta ja helppo ostaa lisää. Mitään muovikahvallisia en ottaisi. Oli semmoiset, kun muutin omilleni 18 vuotiaana.
Puukahvaiset on sitten vielä oma lukunsa hankaluuksineen. Savonian lusikka on lempi lusikkani. Sorsakosken lusikka huonoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muovikahvallinen on kyllä todella kiva, silloin kun se on hyvä. Siis tehty niin ettei heti hajoa. Muovi on lämmin ja tuollainen litteähkö on kivantuntuinen käteen.
Ja minun sarjani on juuri sopivan kokoinen, veitsi terävähkö, lähipiirissä ikean halvan sarjan esim. lusikka on pieni ja veitsi tylsä, ja taitaa siinäkin porukassa jokainen valita ensimmäisenä ne talossa olevan kodin ykkösen muovipäiset niin kauan kuin niitä riittää, muita vasta toisena.
Vierailija kirjoitti:
Ostin itselleni muistaakseni rippilahjaksi saaduilla rahoilla Functional Formia, tusina jokaista mattapintaisena. Myöhemmin olen täydentänyt sarjaa piirakkalapiolla (valitettavasti meni hukkaan pojan ristiäisissä), salaattiottimilla, annostelulusikoilla ja pienillä kaksipiikkisillä otinhaarukoilla. Harmi, ettei tuota sarjaa tahdo löytyä enää mistään. Tykkään juuri siitä, että aterimet ovat tanakampia ja raskaampia kuin Savoniat, sopivat käteen paljon mukavammin. Samalla ovat kuitenkin pelkistetyt ja selkeät, ilman ylimääräisiä koristeluja.
Ruokakutsuja meillä ei ole juurikaan vietetty mutta pikku hiljaa alkaa sellainenkin ajanviete kiinnostamaan ainaisen kahvittelun rinnalle. Tuolloin kaipaisin pöytään vähän sirompaa ja nätimpää aterinta, että kattauksessa silmiin osuisi muutakin kuin halon kokoinen veitsen varsi :D. Rahareikää löytyy kuitenkin sen verran monta, että juhla-aterinhankinnat saavat jäädä hamaan tulevaisuuteen.
Formia myy mm. Halpa halli, minimani yms, joten ei voi kovin vaikeaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Fiskarsin Nexus-sarjan aterimilla mennään.
Mihin menette?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lusikoota
Haarukoota
Veittiä
Ja pikkulusikoota!
Siinä taitaa jo ollakin kaikki kavittimet!
Tästä tulee mukavasti esiin Maslow'n tarvehierarkia.