Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opettajat! Onko ihan pakko nöyryyttää oppilaita ystävänpäivänä?!
Taas oli lapsen luokassa järjestetty tempaus, jossa oppilaat saivat lähettää toisilleen ystävänpäiväkortteja. Ja jaettiin luokan edessä. Kotiin tulee surullinen tyttö, joka oli saanut tasan yhden kortin. Toiselta tytöltä, joka oli tehnyt kortin kaikille. Kertoi, että muut saivat paljon, hän sen yhden kortin.
Niin minkä takia tämä pitää järjestää luokassa? Miksi oppilaat eivät voi antaa korttejaan ihan itsenäisesti? ”No mutta kun ne haluaa” ei riitä syyksi. Miettikää vähän miltä ei-suosituista tuntuu!
Itse olin koulussa kiusattu ja meillä oli vuosia luokassa tällainen postilaatikko, johon sai laittaa viestejä muille oppilaille. Perjantaisin aina jaettiin viestit. Oli kyllä niin kiva aina aloittaa viikonloppu kun sai nimettömiä haukkumisviestejä. (Onneksi myös välillä viestejä parilta ystävältäkin)
Mutta voisitteko millään lopettaa tämän ystävänpäiväviestiperinteen? Varmasti joka luokalla on se oppilas, joka ei saa viestejä/kortteja ja katsoo sivusta kun muut iloitsevat omistaan. Voin kuulkaa kertoa, että tästä oppilaasta tuntuu todella pahalta.
Kommentit (399)
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussa jos tämmöisiä huutoäänestyksiä järjestetty, valitsijat menevät silmät kiinni selkä toisia päin ja rivi josta valitaan joukkueen jäsenet ”sekoitetaan” ja huutavat sitten ”toinen vasemmalta” ym.
- liikanope
Vaikuttaa mahtavalta systeemiltä! 💖t.varhaiskasvatuksen ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin monet luokanopettajat tuntuu olevan niitä jotka itse tykkäsi koulusta, ja jotka on aina olleet suosittuja ja kovaäänisiä ja sosiaalisia ja puheliaita. Eivät kaikki varmaan edes huomaa ettei kaikilla olekaan asiat niin? Tai eivät ymmärrä miksi joku on ujo ja ei-suosittu?
Joillakin opettajille se itsetuomisen määrä tuntuu olevan suorastaan patologista.
En ole koskaan tavannut opettajaa, joka vastaa siitä luokasta jossa lapsenk on (nyt 4. lk) mutta hänen joukkoviestinsä Wilmaan ovat aina niin pitkiä, kimurantteja ja tekopirteitä, etten lue niitä. Haluan informaation, en lässytystä kuten "koittakaa vanhemmat kestää näitä säitä!! 🙃"
Vierailija kirjoitti:
No omassa luokassani jokainen teki yhden ystävänpäiväkortin ja minä arvoin saajat. Jokainen sai siis yhden kortin. Muut kortit pyysin jakamaan omalla ajalla.
t. ope
Meidän luokassa aikoinaan kiusaajat kieltäytyivät ottamaan vastaan kiusattujen tekemiä kortteja, jos arpaonni niin suosi.
Hyvä pointti ap!!!
Mielestäni luokanopettajilla on AIVAN LIIAN SUURI valta päättää, miten toisia käskyttää. Tämä ulottuu jopa vapaa-aikaan. Opettajan oikeuksia pitäisi lailla rajouttaa, koska suunta näyttää olevan mielivaltainen alistaminen.
Useimmat opettajat ovat olleet koulussa niitä suosittuja, eivätkä he osaa niihin yksinäisiin ja toisenlaisiin lapsiin edes ottaa kontaktia, eivät he ymmärrä mitään mitä he kokevat. Meillä yläasteella eräs tyttö kovaan ääneen jauhoi miten muka on mahdollista ettei vanhemmat anna lapsilleen ruokaa (oli jossain tunnilla just puhuttu kouluruokailusta ja kuinka maanantaisin menee hirveitä määriä). Toinen tyttö otti paljon ruokaa ja vastasi, no kaikilla ei ole vanhemmat olleet kotona viikonloppua selvinpäin.
Opettajat ovat myös niitä jotka tykkää näistä järkyttävän hirveistä tutustumisleikeistä sun muusta, he luulevat että kaikkien mielestä on kivaa olla esillä, esiintyä ja tuoda koko ajan omia juttuja muille tiedoksi. Opettajakoulutus on yhtä villasukkatamburiinikerhoa. Ehkä nykyään kun alkaa nämä kympin tytöt hoksaamaan, että yhyy oppilailla voi olla rankkaa kotona ja ne ongelmat näkyy koulussa, eivät enää hakeudu alalle ja sinne hakeutuu sellaisia jotka tietävät vähän enemmän millaisia ongelmia oppilailla voi olla ja ovat itsekin kokeneet yksinäisyyttä, niin ehkä saamme parempien opettajien kautta hyvinvoivia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko kortti-idea on ä lytön, eikä voi perustua 0petus suu nnitelmaan. Tehkää vanhemmat add ressi, jolla moinen touhu päättyy.
Sori viestin 188 kummallisuudet, mutta sama normaalissa muodossa oli kielletty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päällikkö kirjoitti:
Voi herramunvereni. Tämä juuri on nykypäivässä mukana, pitää kaikki tehdä sen yhden, anteeksi nyt vain, heikoimmanlenkin mukaan. Jos 99% oppilaista tykkää tehdä kortteja niin sitten yhden takia ei enää kukaan tee? Mieluummin pitäisi yrittää saada tälle yhdelle kavereita tai ymmärtää tosiasia että toisilla on paljon kavereita ja toisilla vähän, näin on aina ollut.
Ei se aina ole kiva päivä näille suosituille oppilaille, jotka saavat paljon kortteja ja halauksia.
Olin itse se suosittu oppilas ja muistan edelleen, vaikka tapahtui 90-luvulla, kuinka suru tuli puseroon, näiden ei niin suosittujen puolesta, enkä voinut antaa omia kortteja muille, kun niissä oli nimeni ja tuli pahamieli.
Jos ystävänpäivästä kärsivät ja tuntevat nöyryytystä ei suositut oppilaat, niin samaa kokemat monet suositut oppilaat, kun sisimmissään tietävät oikean ja väärän eron ja pitävät kohtelua eriarvoisena.
Teitkö itse kortit noille ei suosituille?
Vaikka opettajalla olisi kuinka hyvä koulutus, jos hän on naiivi / itsekeskeinen persoonallusuus, hän tosiaan uskoo että hänen maailmankuvansa on ainoa oikea. Hän saa palon työhönsä siitä ajatuksesta, että saa takoa ideologioitansa lasten päähän. Esim. jos hän rakastaa runoja, teatteria ja kierrätystä, kaikkien muidenkin on PAKKO se ihanuus vielä ymmärtää, ainakin hän pakottaa toteuttamaan aatteitaan minkä voi ja arvostelee ihmisiä sen mukaan, miten hänen ideologiansa heissä toteutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa päivän tapahtumia koordinoi oppilaskunta ja tukioppilaat. Jokainen saa ison sydämen, johon nimmareita ja haleja kerätään. Toisille saa kirjoittaa tervehdyksiä, jotka toimitetaan oppilaille luokkiin. Kaiken huippuna hyvissä ajoin ennen ystävänpäivää saa tilata suklaasuukkoja, toki maksua vastaan, viestien kanssa toimitettavaksi. Punainen rakkaalle ja vihreä ystävälle.
Kun viestit toimitetaan, toisten pöytä notkuu suklaasuukkoja ja tervehdyksiä, toiset eivät saa mitään. Olen yrittänyt esittää vastalauseita opekokouksissa, mutta en saa kannatusta. Yksittäinen yläkoulun aineenope kun ei paljonkaan tällaiselle hullutukselle voi tehdä.
Ostankin aina ystävänpäivänä mehukattia ja keksejä tarjottavaksi. Luokkaani tulevat välituntisin ne, jotka eivät suklaata ja viestejä saa. Muut halailevat toisiaan käytävillä ja syövät suklaitaan, meillä on mehukestit ja hyvää aikaa jutella mukavia. Voisinpa tehdä enemmän.
T. Yläkoulun ope, joka ei nuorena saanut halipassiinsa yhtään nimeä
Ihanaa, että olet yrittänyt puhua tällaista vastaan ja järjestät vaihtoehtoisen ystävänpäivätempauksen! Näin luulisi reilun, oikeasti lapsista välittävän opettajan tekevän.
Tuntuu että nuo tukioppilaiden koordinoimat tapahtumat ovat järjestään eriarvoistavia, ainakin omana kouluaikanani tukioppilaiksi hakeutui pahimpia kiusaajia ja muita omahyväisiä oman edun tavoittelijoita. Positioon tahdottiin lähinnä sen antaman vallan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Muistan elävästi ystävänpäivän, kun olin kuudennella luokalla. Meillä myöskin sydämet kaulassa ja halia vastaan sai nimmarin korttiin. Luokallamme oli yksi tyttö joka oli välillä yhden kiusatun tytön "kaveri" silloin kun tästä oli hänelle jotain hyötyä. Teetätti esim. läksyjään tällä tytöllä ja kiusattu oli iloinen tästä huomiosta, muut kun suunnilleen sylkivät päin näköä.
No, sitten pihalla tämä hyväksikäyttäjä-tyttö lähestyi kiusattua halaus-asennossa. Kiusattu lähestyi samassa asennossa. Tässä kohtaa olennaista oli se, että paikalla oli mahdollisimman paljon yleisöä. Viime hetkellä kiusaaja laski kätensä ja huusi "hyi v*ttu kuka nyt muka SUA halais, mä vaan venyttelin" Kiusattu lähti itkien kotiin. En kuullut hänen sanovan loppuvuonna sanaakaan. Että hyvää ystävänpäivää vaan.
Hyvä, että ystävänpäivästä on jotain hyötyäkin. Luuseri putosi pilvilinnoistaan. The sooner the better!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
V*ttuaks se toisten ystävyys näille kuuluu?
Ei kukaan tuu sullekkaan komentelemaan, mitä sun pitää ystävies kaa tak aviovuoteessa tehdä, koska päivämäärä on 14.2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luusereiden yritys luoda jotain illuusiota ystävyydestä - vaikka pakotettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alkuopettaja ja omaan rankan koulukiusaamistaustan. En ollut koskaan suosittu, päinvastoin. Haukkumista, ulos sulkemista ja jopa fyysistä kiusaamista jatkui koko peruskoulun ajan. En saanut omina kouluaikoinani 80-90-luvuilla opettajien tukea omiin ongelmiini, mutta en syytä opettajia vaan aikaa, silloin kaikki oli raaempaa ja suoraviivaisempaa, eikä kiusaamisen pitkäaikaisia vaikutuksia tiedetty.
Tänä päivänä en tiedä yhtään kollegaa, joka suhtautuisi oppilaidensa kaveriasioihin tai kiusaamiseen samoin. Omat tuntosarveni ovat oman taustani vuoksi herkillä tämän asian suhteen, joten tarkkailen näitä juttuja luontaisesti.
Kaveritaidot ja koko luokan ryhmäyttäminen ovat yksiä tärkeimpiä juttuja erityisesti alkuopetuksessa ja alakoulussa ylipäätään. Huutosakit ovat todellakin pelkkää (hirveää) historiaa ja kiusaamiseen puututaan ihan varmasti aina, kun siitä saadaan tieto.
Se työ, mitä koulussa näiden asioiden eteen tehdään saattaa jäädä kodeissa näkemättä. Kaveritaitoja tuetaan monin keinoin, niin itseään tarkastelemalla kuin myös toisten kanssa toimimista opetellen. Molemmat palat kuuluvat kuvioon. Kiusaaminen on aina 100% väärin, mutta moni kiusaamiseksi tulkittu tilanne koostuu itse asiassa molemminpuolisista kaveritaitojen puutteista.
Kiusaaminen saattaa myös jäädä piiloon. Opettaja ei ole ajatustenlukija, ja vaikka itse olen näissä asioissa erityisen herkkä, en voi tietää mitä esim. välituntisin tapahtuu, jos asia kaikin keinoin minulta salataan.
Aloituksessa kuvattu julkinen korttien jako ei kuulosta hyvältä. Jos ope olisi tiennyt luokassa olevan kaveripulmaa, hän ei varmaankaan olisi toiminut noin. Mutta tiesikö ope? Jos taas luokassa on kaikki kunnossa, voi ystävänpäivää viettää ilman tiukkaa organisointia. Harva luokka toimii niin hyvin, mutta niitäkin varmasti on.
Meillä ystävänpäivän ohjelma oli oppilaskunnan hallituksen suunnittelemaa eli lasten käsialaa. Osa asioista onnistui, osa ei ehkä niinkään. Koko koulu kuitenkin toimi yhdessä saman teeman ympärillä. Kun, AP, olet opettajaan yhteydessä, ota huomioon, ettei hän ehkä itse ole voinut vaikuttaa päivän ohjelmaan, etenkin ilman tietoa jonkin oppilaan hankalasta tilanteesta. En millään voi uskoa, että kukaan tällä hetkellä koulussa oleva opettaja tahallaan aiheuttaa pahaa mieltä kenellekään.
Joka tapauksessa tsemppihaleja tyttärellesi! Koulutovereille syrjään jäämisestä on varmasti vaikeaa puhua, onneksi hän uskalsi kertoa siitä sinulle! Kerätkää yhdessä rohkeutta kertoa myös opelle ja tehkää se rakentavalla tavalla. Silloin teillä on parhaat mahdolliset eväät lähteä yhdessä tilannetta korjaamaan. <3
Siitä olen samaa mieltä että koulukiusaamisessa on kyse molemminpuolisesta kaveritaitojen puutteesta, kiusaava osapuoli ei osaa tunnetilojensa hillintää ja räjähtää ulkopuolisesti toisen niskaan sosiaalisten taitojen puutteesta, toinen taas ei osaa reagoida tilannetta rakentavalla tavalla mutta eipä lapsilta voi oikein muuta odottaa. Ei tosin mielestäni päde tilanteessa jossa lapsi on kiusattu esimerkiksi vaatteiden tai ulkonäön takia, siinä on kiusaaja tasan itse syypää huonoon käytökseensä ja tarvitsee aikuisen apua käytöshäiriönsä korjaamiseen.
Mutta en jaksa tätä opettajien "ei opettaja voi kaikkea nähdä"-jankutusta. Lähtökohtaisesti tällaisia tilanteita joissa on edes mahdollisuus jäädä yksin ei kannata luoda. Juuri sen takia että et voi mitenkään tietää millaista kismaa luokan sisällä saattaa olla ja keiden kesken. Eli ryhmätyöskentelyn kuuluisi olla mahdollisimman tasapuolista. Ryhmät jaetaan arvalla, ei mitään ystävänpäiväkorttikisailua. Ja opettajan tehtävä pedagogian ammattilaisena on kieltäytyä tilanteista joissa joku voi jäädä yksin. En usko että missään opetussuunnitelmassa on kiveen hakattu että tällä tunnilla oppilaiden pitää antaa toisilleen ystävänpäiväkortteja sellaisella menetelmällä että joku voi jäädä ilman.
Lasten suunnittelemissa ohjelmissa taas tarvitaan aina valvojaa. Lapsilla on tunnetusti empatia, kompromisseihin kykeneminen ja kaukonäköisyys vielä harjoitteluvaiheessa, miten he voisivat luoda tasapuolisen ja reilun ohjelman ilman aikuisen valvontaa? Ainakin omassa koulussani lasten suunnittelemat tilanteet olivat hyvin kapeakatseisesti suunnittelijan mieleisiä, ei sellaisia joihin kaikki voivat osallistua.
Rehellisesti sanottuna kuulostat juuri sellaiselta tossukkaopettajalta joka menee lukkoon konfliktitilanteissa ja yrittää vältellä niitä parhaansa mukaan ja haluaa miellyttää kaikkia, ehkä juuri koulukiusaustaustan vuoksi. Harmi ettei sellaisesta persoonasta ole minkäänlaista apua kiusaamistilanteiden ratkomisessa, koska interventio vaatii aloitekykyä ja ei-niin-miellyttävien asioiden tunnustamista.
Ihanko oikeasti olet opettaja? Kun luokassa 25 oppilasta, joilla jokaisella on keskinäiset suhteet, erilaisia rooleja, erilaisia ryhmiä, rooli vaihtelee jopa saman päivän aikana, riippuen kenen kanssa viettää aikaa. Suurin osa kiusaamisesta on kuitenkin hyvin hienovaraista, sanatonta, äänensävyjä ja takuulla mahdollisimman kaukana opettajan korvilta. Opettajan pitäisi olla joku kaikkivaltias, jolla on korvat joka välitunti pihalla.
Öö, eikö tuossa juuri sanottu että koska opettaja ei voi tietää oppilaiden keskeisistä suhteista, niin eriarvoistavia tilanteita pitäisi nimenomaan sen vuoksi välttää?
Entiset koulukiusatut eivät valitettavasti ole automaattisesti hyviä ja reiluja opettajia juuri sen vuoksi, että tulevat kouluun paikkaamaan omia traumojaan. Haluavat olla kaikille mieliksi ja jokaisen siisti lemppariope, jolloin vaikeat tilanteet pyritään ohittamaan hinnalla millä hyvänsä. Haetaan hyväksyntää lapsilta, koska jäi itse ilman omassa lapsuudessaan. Tämä on valitettava fakta. Jotkut jopa suhtautuvat vihamielisesti koulukiusattuihin, koska kokevat kilpailevansa näiden kanssa tai hakevat sitä vallan tunnetta jota lapsena ei saanut, niin sairaalta kuin se kuulostaakin. Ja nämä ovat ihan ymmärrettäviä psykologisia reaktioita joita ei itse välttämättä edes tiedosta. Jos on käsittelemättömiä koulukiusaustraumoja ja kova hinku opettajanvirkaan, niin kannattaa miettiä hetken että mikä unelmaa motivoi.
T. Itsekin koko peruskoulun ajan koulukiusattu ja ilman ystävänpäiväkortteja jäänyt
Kaikki komennettu "ystävän muistamisen konkretia" on pölöä. Pönkittää vain komentajan egoa: "minä pakotin ystävyyden ilmenemistä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa päivän tapahtumia koordinoi oppilaskunta ja tukioppilaat. Jokainen saa ison sydämen, johon nimmareita ja haleja kerätään. Toisille saa kirjoittaa tervehdyksiä, jotka toimitetaan oppilaille luokkiin. Kaiken huippuna hyvissä ajoin ennen ystävänpäivää saa tilata suklaasuukkoja, toki maksua vastaan, viestien kanssa toimitettavaksi. Punainen rakkaalle ja vihreä ystävälle.
Kun viestit toimitetaan, toisten pöytä notkuu suklaasuukkoja ja tervehdyksiä, toiset eivät saa mitään. Olen yrittänyt esittää vastalauseita opekokouksissa, mutta en saa kannatusta. Yksittäinen yläkoulun aineenope kun ei paljonkaan tällaiselle hullutukselle voi tehdä.
Ostankin aina ystävänpäivänä mehukattia ja keksejä tarjottavaksi. Luokkaani tulevat välituntisin ne, jotka eivät suklaata ja viestejä saa. Muut halailevat toisiaan käytävillä ja syövät suklaitaan, meillä on mehukestit ja hyvää aikaa jutella mukavia. Voisinpa tehdä enemmän.
T. Yläkoulun ope, joka ei nuorena saanut halipassiinsa yhtään nimeä
Ihanaa, että olet yrittänyt puhua tällaista vastaan ja järjestät vaihtoehtoisen ystävänpäivätempauksen! Näin luulisi reilun, oikeasti lapsista välittävän opettajan tekevän.
Tuntuu että nuo tukioppilaiden koordinoimat tapahtumat ovat järjestään eriarvoistavia, ainakin omana kouluaikanani tukioppilaiksi hakeutui pahimpia kiusaajia ja muita omahyväisiä oman edun tavoittelijoita. Positioon tahdottiin lähinnä sen antaman vallan vuoksi.
Tukioppilaiksi yleensä (hakevat ja) pääsevät ne luokan suosituimmat oppilaat, joiden mielestä nämä ystävänpäivätempaukset ovat tosi kivoja, koska ovat itse saaneet aina paljon kortteja, haleja jne. Eivät joko tajua tai välitä, että nämä päivät eivät ole kivoja ei-suosituille oppilaille. Nämä suositut tukioppilaat sitten järjestävät ”tosi hauskoja” tempauksia koululla. Saattaa olla takana vain ihan vilpitön halu tehdä hyvää, mutta kun he eivät vaan ymmärrä, että kaikilla ei ole hauskaa.
Uskontoon liittyvät kortit? OK, koska ne eivät ole niin kokonaisvaltaisesti henkilökohtaisia.
Tuo open touminta loukkaa periaatteessa jo yksityisyyden suojaa tai kunniaa. Menee liian pitkälle.
Ok. Opettajat ovat pahoja, ilkeitä ja ajattelemattomia lasten nöyryyttäjiä.
Nyt ideoita kehiin. Jätetäänkö isän/äitienpäivät, joulut, ystävänpäivät kokonaan viettämättä? Vai onko parempia ideoita?
Alue: Aihe vapaa
Muistan elävästi ystävänpäivän, kun olin kuudennella luokalla. Meillä myöskin sydämet kaulassa ja halia vastaan sai nimmarin korttiin. Luokallamme oli yksi tyttö joka oli välillä yhden kiusatun tytön "kaveri" silloin kun tästä oli hänelle jotain hyötyä. Teetätti esim. läksyjään tällä tytöllä ja kiusattu oli iloinen tästä huomiosta, muut kun suunnilleen sylkivät päin näköä.
No, sitten pihalla tämä hyväksikäyttäjä-tyttö lähestyi kiusattua halaus-asennossa. Kiusattu lähestyi samassa asennossa. Tässä kohtaa olennaista oli se, että paikalla oli mahdollisimman paljon yleisöä. Viime hetkellä kiusaaja laski kätensä ja huusi "hyi v*ttu kuka nyt muka SUA halais, mä vaan venyttelin" Kiusattu lähti itkien kotiin. En kuullut hänen sanovan loppuvuonna sanaakaan. Että hyvää ystävänpäivää vaan.