Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opettajat! Onko ihan pakko nöyryyttää oppilaita ystävänpäivänä?!
Taas oli lapsen luokassa järjestetty tempaus, jossa oppilaat saivat lähettää toisilleen ystävänpäiväkortteja. Ja jaettiin luokan edessä. Kotiin tulee surullinen tyttö, joka oli saanut tasan yhden kortin. Toiselta tytöltä, joka oli tehnyt kortin kaikille. Kertoi, että muut saivat paljon, hän sen yhden kortin.
Niin minkä takia tämä pitää järjestää luokassa? Miksi oppilaat eivät voi antaa korttejaan ihan itsenäisesti? ”No mutta kun ne haluaa” ei riitä syyksi. Miettikää vähän miltä ei-suosituista tuntuu!
Itse olin koulussa kiusattu ja meillä oli vuosia luokassa tällainen postilaatikko, johon sai laittaa viestejä muille oppilaille. Perjantaisin aina jaettiin viestit. Oli kyllä niin kiva aina aloittaa viikonloppu kun sai nimettömiä haukkumisviestejä. (Onneksi myös välillä viestejä parilta ystävältäkin)
Mutta voisitteko millään lopettaa tämän ystävänpäiväviestiperinteen? Varmasti joka luokalla on se oppilas, joka ei saa viestejä/kortteja ja katsoo sivusta kun muut iloitsevat omistaan. Voin kuulkaa kertoa, että tästä oppilaasta tuntuu todella pahalta.
Kommentit (399)
Kyllä nämä ystävänpäivän "tiimiytymisleikit" on vain tilaisuus palauttaa hiljainen oppilas maanpinnalle ja näyttää, kuinka häntä ei kukaan todellisuudessa edes noteeraa. Monelle nämä korttienlähettelyt on näköjään ollut myös tapa näpäyttää bestistä ja sanattomasti kertoa, että tämä ei oikeastaan olekaan niin tärkeä ihminen ja kortit annetaan niille coolimmille tyypeille, joiden kaveri mieluummin olisi.
Muistan, että säilytin luokkani syrjityimmältä pojalta saamaani korttia pulpetissani koko kuudennen luokan loppukevään. "*Nimeni* on kiva kaveri", siinä luki ja se oli ainoa kortti, jonka sain. Harmitti pitkään, kun en ollut kirjoittanut hänelle takaisin, emme olleet juurikaan tekemisissä, niin ei juolahtanut mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan, että säilytin luokkani syrjityimmältä pojalta saamaani korttia pulpetissani koko kuudennen luokan loppukevään. "*Nimeni* on kiva kaveri", siinä luki ja se oli ainoa kortti, jonka sain. Harmitti pitkään, kun en ollut kirjoittanut hänelle takaisin, emme olleet juurikaan tekemisissä, niin ei juolahtanut mieleen.
Tämä! Itselle ”ei juolahda mieleen” mutta sitten suututtaa, jos muille ei juolahda sama asia. Sinänsait yhden kortin, mutta tuo poika ei saanut ehkä yhtään? Aina syytellään muita välinpitämättömyydestä, vaikka muiden syyt toimia saattavat olla ihan samat kuin sinullakin: ei vain juolahda mieleen!
En ole opettaja, mutta tätä aina ihmettelen näissä ketjuissa: onko se siis todella opettajan syy, että teidän lapsenne ovat toisiaan kohtaan niin inhottavia?
Opettajan syy ? Ei kaikissa asioissa , mutta tässäkin tapauksessa olisi voinut opettaja miettii asian toisella tapaa. Myös tuota tapahtuu myös liikuntatunneiila. On myös opettajia jotka vetää herneen nenään kun vanhempi rupee selvittää miksi kiusaamista ei ruveta hoitamaan ja selvittämään kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta käy ilmi se, että VANHEMMAT ei pärjää lastensa kanssa, kaikki nyyhkii ja opettajia syytellään. Ei ihme, että Suomeen on tulossa opettajapula! Kuka hullu tollaista hommaa jaksais! Kotikouluun kaikki!
Eikö tässä kysymys ole koulussa tapahtuvasta lapsen nöyryyttämisestä, kiusaamista ja lapsen eriarvoistamisesta. Miten tämä voi olla vanhempien syy?
Ja mikä ihmeen opettajapula? Ja milloin tämä on tulossa Suomeen? Kun syntyvyys laskee samaan aikaan voimakkaasti. Meillä aloitettiin 5v sitten uuden koulun suunnittelu ja oppilaspaikkoja piti tulla yli 700 ja nyt tuleekin reilut 400 kun oppilaita ei ole riittäjästä. Ja tämä tietenkin vähentää opettajia virkojen määrää.
Samaan aikaa viime syksynä eräs opettaja eläköityi ja hänen virkaansa tavoitteli yli 40 hakijaa eli opettajapula ei ainakaan täällä maalla ole.
Sama opettejakoulussa, hakijoita on pilvin pimein ja kaikki jopa pätkätyöt ja tuntiopetettajan virat on täytetty ja moni ope jää valitsematta.
Jostakin syystå, vaikka opettajan työ on raskasta ja inhottua, halu tehdä sitä kuitenkin on kova.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsethan tässä aloituksessa toimivat loukkaavasti ja nöyryyttävästi - ei opettaja! Jos ette edes kotona pysy opettamaan lapsianne ottamaan muita huomioon ja olemaan tasapuolisia ja kohteliaita, vaikka tunnette lapsenne perinpohjaisesti ja olette viettäneet vuosia heidän seurassaan, miten joku opettaja, jolle lapsenne ei mitenkään voi olla niin tuttu ja jolla voi viikossa olla satoja eri oppilaita luokassaan, yhtäkkiä pystyisi vaikuttamaan hänen käytökseensä niin paljon tehokkaammin?
Koko termi ”koulukiusaaminen” on todella typerä. Koulu ei kiusaa. Teidän lapsenne kiusaavat toinen toisiaan. He eivät voi hyvin. Katsokaa peiliin ja tehkää kasvatustyönne vanhempina!
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja, mutta tätä aina ihmettelen näissä ketjuissa: onko se siis todella opettajan syy, että teidän lapsenne ovat toisiaan kohtaan niin inhottavia?
Miten sun omassa työyhteisössä? Onko teilläkin työssä kuppikuntia ja yrityksen johtoryhmä kohtee alaisia eriarvoisesti ja omat suosikkinsa.
Miten asiaan suhtautuisit, jos pomo jättäisi sinut ilman ja muille osoittaisi suosiota ja toivottelisi esim. hyvän joulun toivotukset joulukinkkujen kera. Ja sinä katsot vierestä onnellisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja, mutta tätä aina ihmettelen näissä ketjuissa: onko se siis todella opettajan syy, että teidän lapsenne ovat toisiaan kohtaan niin inhottavia?
Vanhempien mahdollisuuden vaikuttaa koulukiusaamiseen, eriarvoiseen kohteluun, nöyryyttämiseen jne. on todella rajalliset ja opettajat ja koulun rehtori on avainasemassa, millainen ilmapiiri koulussa on.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/132035-kun-lapsi-kertoo-kiusa…
Oman luokkani kanssa tehtiin kummioppilaille ystävänpäiväkortit ja käskin hoitamaan keskinäiset ystävänpäivä korttinsa/lahjansa kouluajan ulkopuolella. Muiden luokkien kanssa, joita opetin ystävänpäivänä, emme tehneet mitään ystävänpäivään liittyviä töitä ja pyysin heitä myös hoitamaan ystävänpäiväjuttunsa muualla kuin luokassani.
Kuulin toki muminaa ja valitusta muutamilta, miten olen "negis" ja tylsä, kun en vietä luokassa ystävänpäivää, kuten monet muut opettajat. Monet oppilaat pettyivät, kun ei ollutkaan mitään erikoista näin "erikoispäivänä" minun tunneillani, mutta olen myös itsekkin ollut aikoinaan yksi näistä oppilaista kuka ei juuri ystävänpäivä kortteja saanut. Haluan, että oma luokkani on vapaa kaikesta tälläisestä, missä muilla oppilailla voi tulla huono mieli ja eriarvoisuuden tunne. Omalla luokallanikin on muutama tälläinen oppilas ja haluan suojella heitä.
T. Kuvaamataidon opettaja yläkoulussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman luokkani kanssa tehtiin kummioppilaille ystävänpäiväkortit ja käskin hoitamaan keskinäiset ystävänpäivä korttinsa/lahjansa kouluajan ulkopuolella. Muiden luokkien kanssa, joita opetin ystävänpäivänä, emme tehneet mitään ystävänpäivään liittyviä töitä ja pyysin heitä myös hoitamaan ystävänpäiväjuttunsa muualla kuin luokassani.
Kuulin toki muminaa ja valitusta muutamilta, miten olen "negis" ja tylsä, kun en vietä luokassa ystävänpäivää, kuten monet muut opettajat. Monet oppilaat pettyivät, kun ei ollutkaan mitään erikoista näin "erikoispäivänä" minun tunneillani, mutta olen myös itsekkin ollut aikoinaan yksi näistä oppilaista kuka ei juuri ystävänpäivä kortteja saanut. Haluan, että oma luokkani on vapaa kaikesta tälläisestä, missä muilla oppilailla voi tulla huono mieli ja eriarvoisuuden tunne. Omalla luokallanikin on muutama tälläinen oppilas ja haluan suojella heitä.
T. Kuvaamataidon opettaja yläkoulussa
Hienoa! Luokassa on varmasti oppilaita, jotka olivat sinulle kiitollisia, mutta he ovat useimmiten niitä hiljaisia eivätkä uskalla sanoa mitään kun äänekkäämmät protestoivat.
Meillä pojan (tokaluokalla) koulussa järjestettiin joulun aikaan joulupostilaatikko, jonka kautta koululaiset lähettelivät kortteja toisilleen ja luokista valitut tontut ne sitten jakoivat ennen lomaa. Poika tuli itkien koulusta kotiin: Hän ja yksi toinen poika samalta luokalta ei ollut saanut yhtä ainutta korttia. Oli todella pahoillaan ja varmasti muistaa ikuisesti hetken, kun kortteja luokassa jaetaan, mutta itse ei saa ainoatakaan. Monet muut saivat ison kasan. Ihmettelin myös, miten hemmetissä tällainen voi olla mahdollista nykypäivänä? Eikö tuollaista voi järjestää niin, että ope järjestää esim. pienryhmät, joissa kaikki lähettävät toisilleen kortit tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä pojan (tokaluokalla) koulussa järjestettiin joulun aikaan joulupostilaatikko, jonka kautta koululaiset lähettelivät kortteja toisilleen ja luokista valitut tontut ne sitten jakoivat ennen lomaa. Poika tuli itkien koulusta kotiin: Hän ja yksi toinen poika samalta luokalta ei ollut saanut yhtä ainutta korttia. Oli todella pahoillaan ja varmasti muistaa ikuisesti hetken, kun kortteja luokassa jaetaan, mutta itse ei saa ainoatakaan. Monet muut saivat ison kasan. Ihmettelin myös, miten hemmetissä tällainen voi olla mahdollista nykypäivänä? Eikö tuollaista voi järjestää niin, että ope järjestää esim. pienryhmät, joissa kaikki lähettävät toisilleen kortit tms.
Voi raasua :( Valitettavasti tiedän hyvin miltä pojastasi tuntuu... Pääasia, että sinä kerrot hänelle, että rakastat ja että hän on tärkeä sinulle. Näin olet varmasti tehnytkin. Itse en kertonut samoista kokemuksistani vanhemmilleni vaikka olisi kannattanut. Jotenkin koin, että olen sitten heidän silmissään huonompi, koska muut lapset eivät tykänneet minusta.
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja, mutta tätä aina ihmettelen näissä ketjuissa: onko se siis todella opettajan syy, että teidän lapsenne ovat toisiaan kohtaan niin inhottavia?
Mikä logiikka tässä nyt on taustalla? Ei ole kenenkään syy että nuoret lapset ovat monesti melko itsekeskeisiä ja harjoittelevat vasta muiden huomioonottamista. Ei se ole päiväkotityöntekijänkään vika, että taaperot ovat monesti fyysisesti väkivaltaisia tietyssä iässä. Nämä kaikki kuuluvat luonnoliseen kehityskaareen.
Sen sijaan se on päiväkotityöntekijöiden syy jos jättävät taaperot yksin hiekkalaatikolle mukiloimaan toisiaan. Ihan samalla tavalla se on opettajan syy jos luo riskitilanteita, missä lapset voivat olla inhottavia toisilleen. Sen sijaan tuonkin ajan voisi käyttää vaikka siihen, että harjoiteltaisiin sitä muiden huomioonottamista. Ketjun alkupuolelle joku opettaja oli kirjoittanut hyvän esimerkin, missä hänen tunnillaan jokainen oli kirjoittanut yhden positiivisen ystävänpäiväkortin, jotka jaettiin luokan kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisi koulutetulla pedagogilla olevan sen verran pelisilmää, että osaisi ennaltaehkäistä tällaiset tilanteet, kun varmasti tietää etteivät kaikki oppilaat ole sosiaalisesti samalla askelmalla. Noinkin pienestä asiasta voi saada sellaisen harmin jonka muistaa vielä aikuisenakin.
Ottamatta juuri tähän keissiin kantaa niin juuri tälläinen ajatusmaailma aiheuttaa niitä massiivisia tulevia mielenterveysongelmia. Kun näitä meidän "lumihiutaleita" yritetään suojella jo ihan taaperosta asti kaikilta elämän pettymyksiltä, siitäkin huolimatta että niitä pettymyksiä kokee elämässään AIVAN JOKAINEN. Joku enemmän, joku vähemmän. Elämä ei ole koskaan 100% reilua vaikka niin toivoisi.
Sitten teini-iässä ja aikuisiän kynnyksellä kaikki kaatuu päälle kun kukaan ei olekaan enää pitämässä peliä tasaväkisenä.
Kannustakaa näitä yksinäisiä vaikka verkostumaan keskenään, tai rohkaisemaaa mielensä muuten. Suunnataan siihen resursseja eikä kaiken kivan kieltämiseen. Me tehdään karhunpalvelus lapsillemme tälläisellä väärin suunnatulla ylisuojelimisella.
90 luvulla kyläkoulussa Oli käytössä tälläinen postilaatikko systeemi, jokainen sai kirjeitä, meillä ei kukaan haukkunut ketään, kysyttiin vaan kuulumisia yms.
Mut sit nää ystävänpäivä riehat yms syrjittynä tuntui pahalle. Miten voi olla että opettajat ei huomaa mitään? Ei huomaa sitä yksinäistä kun muut ympärillä nauraa keskenään ja on iloisia?
Miksi opettajat järjestää tälläisiä mukamas piristäviä ja hauskoja päiviä kun jollain tapaa tiedostavat et esim se yksinäinen saattaa jäädä ilman korttia tai lahjaa
Tuollaisiin typeriin ameriikkalaishömpötyksiin käytetyn ajan voisi käyttää kouluasioihin liittyvien asiallisten asioiden oppimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja, mutta tätä aina ihmettelen näissä ketjuissa: onko se siis todella opettajan syy, että teidän lapsenne ovat toisiaan kohtaan niin inhottavia?
Vanhempien mahdollisuuden vaikuttaa koulukiusaamiseen, eriarvoiseen kohteluun, nöyryyttämiseen jne. on todella rajalliset ja opettajat ja koulun rehtori on avainasemassa, millainen ilmapiiri koulussa on.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/132035-kun-lapsi-kertoo-kiusa…
Mä olen eri mieltä. Minusta koko sanasta koulukiusaaminen pitäisi päästä eroon. Yläkouluikäinen lapsikin on suurimman osan päivästä kodin vastuulla, ja kiusaaminen tuskin tapahtuu tällaisena someaikana vain koulun välitunneilla. Itse olen ainakin ymmärtänyt, että sitä tapahtuu paljon somessa, harrastuksissa, vapaa-aikana jne.
Minulla on useampi lapsi ja kerran olen ollut tilanteessa, että oma lapsi kiusasi ja siitä otettiin meille koulusta yhteyttä. Kiusaaminen todellakin loppui siihen paikkaan, sen verran kovat seuraamukset ja seurannat otettiin lapsen suhteen käyttöön. Omat lapset ovat olleet kaikki noin tuhannen oppilaan peruskouluissa. En usko, että rehtori pystyy vaikuttamaan juurikaan ilmapiiriin noin valtavassa massalaitoksessa, eikö se paremminkin muodosti oppilaista ja opettajista.
Onko nämä ystävänpäiväkorttien saamattomuudesta loukkaantujat samaa porukkaa, joka työelämässäkin vetää herneet nenään kaikesta? Niitä jotka jäävät saikulle, jos työkaveri saa bonuksen hyvästä suorituksesta ja hän ei saa, koska ei tehnyt mitään?
Alue: Aihe vapaa
Olipa törkeä vastaus. Vaikka opetustyö on myös kasvatusta, niin kyllä pääpaino on kuitenkin pitää koululaiset työn touhussa. Kaikenlaisia humputuksia on nykyään muutenkin liikaa, vaikka opetussuunnitelmien sisällöt on laajoja ja vaativia.
En ole tuo, jolle vastasit, vaan aineenopettaja. En ole myöskään koko ketjua lukenut, niin en tiedä miten emotionaalisesti virittyneitä keskustelijat jo tässä vaiheessa ketjua ovat. Minä joka tapauksessa pidän kiinni opettamisesta, enkä lähde hömppäpäiviä koordinoimaan tai huomioimaan.