Lue keskustelun säännöt.
Olen tehnyt palstalla sosiaalisen kokeen yhteiskuntakritiikistä ja tulokset huolestuttavat
14.02.2020 |
Olen aloittanut ketjuja joissa kritisoin lastensuojelun ja huostaanottojen epäkohtia. Ketjut lähes poikkeuksetta täyttyvät kommenteilla jotka ovat luokkaa "taas yksi narkkari kitisee kun ei kiinnostanut hoitaa lapsiaan"
Minulla ei siis ole lapsia. Tutkin eriarvoistumista yliopistossa.
Kuvitelkaa että esimerkiksi vanhustenhoidon kritiikkiin suhtauduttaisiin samalla tavalla "taas siellä joku luuserimummo kitisee, mitäs kakkasit housuihin, opettele olemaan kohteliaampi hoitajille"
Todella huolestuttavaa miten asialliseen lastensuojelujärjestelmän kritiikkiin suhtaudutaan. Etenkin kun ko. järjestelmässä on aikaisemmin ollut valtavia virheitä ja Suomen valtio on pyytänyt virallisesti anteeksi lastenkoteihin sijoitetuilta lapsilta heidän epäinhimillistä kohteluaan. Jota siis edelleen tänä päivänä näissä laitoksissa paljastuu.
Kommentit (149)
Tämä on kiva provo!
Hyviä vastauksia paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Anonyymi kysely on eri asia kuin anonyymi ketju vauva-palstalla. Täällä voi olla paljon ihmisiä, jotka kirjoittelevat toistoisia kommentteja ketjuihin. Jos joku on vaikka lastensuojelusta saanut oikein huonoja kokemuksia, hän sattaa puolustella asiaa kymmenillä kommenteilla.
Ja voin hyvin kuvitella, että on myös sellaisia jotka esittävät jotain roolia esim. "Olen kolmen lapsen äiti ja minun mielestäni..." Ei voi mitenkään todentaa, onko tällä ihmisellä oikeasti lapsia ollenkaan, vai esittääkö hän vain, että mielipidettä pidettäisiin uskottavana.
Voin omalta kohdaltani myöntää, että olen joskus jakanut täällä keskusteluissa omana kokemuksenani asioita, joita on tapahtunut oikeasti jollekin kaverille. Kuulostaa vaan niin hölmöltä sanoa "tämä sattui kaverille", varsinkin noloissa asioissa, joissa ihmiset aina olettavat että se tapahtui oikeasti itselle.
Totta kai. Kommentoin vain tuossa puhelinkyselyitä. Olet aivan oikeassa, että someketju on vielä huomattavasti ja tolkuttomasti paljon heikompo lähde yhtään mihinkään. Usein äänessä on pari kolme riitapukaria, jotka saattavat laittaa jopa itselleen komppikommentteja. Ei voi mitenkään tietää, mitä mieltä ihmiset ovat ja montako ja millä taustalla kommentoijia on mukana.
YTM
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kiva provo!
Hyviä vastauksia paljon.
😜Miten sen nyt ottaa... prokrastinoin tässä siivoamaan ryhtymistä, mutta ap on niin kehno vastus, että en taida enempää nyt lykätä, vaan tartun imurin varteen.
Hyvää viikonloppua kaikille yhteiskuntatieteilijöille ja alan tutkimuksista oikeasti kiinnostuneille!
T. YTM
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Höpsis. Terveydenhoidon kyselyt eivät ole sosiologiaa. Ja siinä ainakin tiedetään, että vastauksen takana on yksi, olemassaoleva yksilö per vastaus. Täällä teitä puupääjankkaajia on per ketju pari kolme, eikä voi yhtään tietää, onko samalla tyypillä useampia "alter egoja".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Some nimenomaan on se alusta jossa ihmiset nykyään tuovat kokemiaan epäkohtia esiin joten somessa tapahtuva reagointi on myös se vastaanotto jonka saavat.
Ihmiset kyllä kertovat yhä ensisijaisesti asioista ystävilleen ja perheenjäsenilleen. Kenties somessa ystävilleen. Harvemmin kukaan kuvittelee, että anonyymi trollipalsta tarjoaa "aidon" kannan mihinkään ongelmaan.
Ja tämän pitäisi kyllä sosiologin tietää.
Lisäksi täällä on hyvin pieni osa suomalaisista. Nuoret äidit ylikorostuvat otannassa, eli ei voi millään mittarilla sanoa, että tämä olisi jotenkin edustava otos.
Lisäksi koska kuten sanoin trollaaminen ja aggrssiiviset kommentit ovat leimallisia, sekään ei anna mitään todellista kuvaa siitä, miten ihmiset suhtautuvat lastensuojeluun.
Sitä paitsi ap:n asenne on täysin epätieteellisen tunteellinen. Hänestä lastensuojeluun ei voi suhtautua puolustaen, koska se on hänestä väärä mielipide. Tutkija ei arvota keskustelua tuolla lailla.
Eikä ala kiukutella jälkikäteen palstalla, että "jos ootte tota mieltä, ette ymmärrä mitään mistään ja ootte sitä mieltä, että vanhustenhoitokin on ihan ok ja vanhuksia pitää rääkätä!"
Say whaaaaat??? Miten helketissä nuo ovat rinnasteisia? Joku on ollut kriittinen hänen muotoilemaansa, lastensuojelua yksipuolisesti syyttävään aloitukseen, ja siitä seuraa, että VANHUKSIEN vaippoja ei tarvitse vaihtaa??
Ihan oikeasti ap, lopeta jo.
YTM
Ystävälle ja sukulaisille kerrotaan usein valikoidusti. Eli mistä tiedät, että juuri heille kerrottaisiin se totuus? Ja yleisesti sosiologin on aivan turha päteä tutkimusasetelmilla, sillä sosiologian menetelmät ovat jo vääjäämättä hyvin kyseenalaisia.
Totta kai, ihan kuten tännekin. Ihmisillä on kova tarve esittää itsensä paremmassa valossa varsinkin paljon tunteita herättävässä asiassa kuten omassa vanhemmuudessaan.
Mutta kysehän ei ollutkaan siitä, että se ulos kerrottu versio olisi fakta. Vaan kyse oli siitä, että lastensuojelun kohteeksi joutuneet vanhemmat peilaavat kokemuksiaan ennen kaikkea lähipiirinsä kanssa. Sinä väitit, että some on se alusta, jossa he valittavat huonoista kokemuksistaan. Koeta nyt muistaa, mistä keskusteltiin...
Sosiologian tutkimusasetelmia on monenlaisia, jonka ap tietäisi jos oikeasti olisi alan tutkija. Ne eivät ole mitenkään erityisen "kyseenalaisia" ammattilaisen käytössä. Mitään luonnontieteellistä eksaktia tutkimusta ei tietenkään mikään yhteiskuntatieteellinen tiede ole, koska kyse on ihmisyksilöistä. Silti voidaan tutkia ja havainnoida trendejä ja kulttuurisia asenteita.
YTM
Koska kyseessä epäeksakti ala, niin kyllä palstakommentit ovat aivan kuranttia lähdeaineistoa. Kyllä niiden avulla on mahdollista tutkia ja havannoida trendejä ja asenteita.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kiva provo!
Hyviä vastauksia paljon.
Tämä on se vauvapalstan suola. Sen lisäksi, että paikka on täynnä näitä "yliopistotutkijoita", "lääkäreitä" ja "joka-alanasiantuntijoita", jossain random-provoketjussa sitten yht'äkkiä käykin ilmi, että täällä on myös oikeasti niitä asioista jotain tietäviä, jotka vielä jaksavat myös perustella ja selittää asioita. Kiitos siis ap:lle hassusta provosta, jonka seurauksena moni sai lisätietoa erilaisten tutkimusten suorittamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kiva provo!
Hyviä vastauksia paljon.😜Miten sen nyt ottaa... prokrastinoin tässä siivoamaan ryhtymistä, mutta ap on niin kehno vastus, että en taida enempää nyt lykätä, vaan tartun imurin varteen.
Hyvää viikonloppua kaikille yhteiskuntatieteilijöille ja alan tutkimuksista oikeasti kiinnostuneille!
T. YTM
Joo. Mutta kerrankin jotain mielenkiintoista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kiva provo!
Hyviä vastauksia paljon.😜Miten sen nyt ottaa... prokrastinoin tässä siivoamaan ryhtymistä, mutta ap on niin kehno vastus, että en taida enempää nyt lykätä, vaan tartun imurin varteen.
Hyvää viikonloppua kaikille yhteiskuntatieteilijöille ja alan tutkimuksista oikeasti kiinnostuneille!
T. YTM
Joo kannattaa alkaa siivoamaan ja jättää tiede niille, jotka sitä osaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Sä nyt taas unohdat sen, että esim terveydenhuollossa tai sossussa asiakkaalta kysytään asia vain kerran tai ainakin tiedetään, kuka asiakas on vastannut, jos kysytään useamman kerran. Siellä ei ole mitään epäselvyyttä siitä, kuka vastauksen on antanut. Tällä palstalla taas yksi ihminen voi vastata samaan asiaan niin monta kertaa kuin ikinä haluaa. Ja kuten tuo YTM jo kirjoitti, komppailla jopa omia kommenttejaan. Jossain ketjussa voi olla esim 50 kommenttia. Niistä 30 on yhden ja saman henkilön kommentteja. 20 muuta on muiden, niissäkin muutama, jotka on kirjoittanut sama ihminen. On siis väärin kuvitella, että ketjussa olisi 50 henkilön mielipiteet ja että 30 henkilöä olisi mieltä A ja 20 henkilöä mieltä B. Ketjussa on ollut ehkä vain 10 asiasta kiinnostunutta, joista vain yksi on ollut mieltä A ja 9 mieltä B. En tiedä, ymmärsitkö mitä tarkoitin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Höpsis. Terveydenhoidon kyselyt eivät ole sosiologiaa. Ja siinä ainakin tiedetään, että vastauksen takana on yksi, olemassaoleva yksilö per vastaus. Täällä teitä puupääjankkaajia on per ketju pari kolme, eikä voi yhtään tietää, onko samalla tyypillä useampia "alter egoja".
Se nyt ei ole mitenkään ratkaisevan olennaista, vaikka ketjussa olisi useita kommentteja samalta henkilöltä. Yritä jo päästä yli siitä luulosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Sä nyt taas unohdat sen, että esim terveydenhuollossa tai sossussa asiakkaalta kysytään asia vain kerran tai ainakin tiedetään, kuka asiakas on vastannut, jos kysytään useamman kerran. Siellä ei ole mitään epäselvyyttä siitä, kuka vastauksen on antanut. Tällä palstalla taas yksi ihminen voi vastata samaan asiaan niin monta kertaa kuin ikinä haluaa. Ja kuten tuo YTM jo kirjoitti, komppailla jopa omia kommenttejaan. Jossain ketjussa voi olla esim 50 kommenttia. Niistä 30 on yhden ja saman henkilön kommentteja. 20 muuta on muiden, niissäkin muutama, jotka on kirjoittanut sama ihminen. On siis väärin kuvitella, että ketjussa olisi 50 henkilön mielipiteet ja että 30 henkilöä olisi mieltä A ja 20 henkilöä mieltä B. Ketjussa on ollut ehkä vain 10 asiasta kiinnostunutta, joista vain yksi on ollut mieltä A ja 9 mieltä B. En tiedä, ymmärsitkö mitä tarkoitin?
Miksi oletat, että tutkimuksessa laskettaisiin juuri ja vain kommenttien määrät ja että johtopäätökset perustuisivat juuri kommenttien määrään. Jos esim. kommentti "Pidän lastensuojelua epäluotettavana" saa 200 alapeukkua ja 5 yläpeukkua, niin kyllähän tämä jo jostakin kertoo.
Provohan tämäkin avaus on. Sen kertoo jo ap:n täysin idioottimainen rinnastus lastensuojelun ja vanhustenhoidon välillä. Laitoksiin voivat päätyä kaikki vanhukset ihan omista valinnoistaan riippumatta, mutta laitoksiin ei laiteta lapsia ellei vanhemmilla ole elämänhallinta täysin hukassa.
Parempi olisi verrata esim. vankiloissa olevia vanhuksia ja laitoksissa olevia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Sä nyt taas unohdat sen, että esim terveydenhuollossa tai sossussa asiakkaalta kysytään asia vain kerran tai ainakin tiedetään, kuka asiakas on vastannut, jos kysytään useamman kerran. Siellä ei ole mitään epäselvyyttä siitä, kuka vastauksen on antanut. Tällä palstalla taas yksi ihminen voi vastata samaan asiaan niin monta kertaa kuin ikinä haluaa. Ja kuten tuo YTM jo kirjoitti, komppailla jopa omia kommenttejaan. Jossain ketjussa voi olla esim 50 kommenttia. Niistä 30 on yhden ja saman henkilön kommentteja. 20 muuta on muiden, niissäkin muutama, jotka on kirjoittanut sama ihminen. On siis väärin kuvitella, että ketjussa olisi 50 henkilön mielipiteet ja että 30 henkilöä olisi mieltä A ja 20 henkilöä mieltä B. Ketjussa on ollut ehkä vain 10 asiasta kiinnostunutta, joista vain yksi on ollut mieltä A ja 9 mieltä B. En tiedä, ymmärsitkö mitä tarkoitin?
Miksi oletat, että tutkimuksessa laskettaisiin juuri ja vain kommenttien määrät ja että johtopäätökset perustuisivat juuri kommenttien määrään. Jos esim. kommentti "Pidän lastensuojelua epäluotettavana" saa 200 alapeukkua ja 5 yläpeukkua, niin kyllähän tämä jo jostakin kertoo.
Ei se kerro. Minä kerron sinulle nyt suuren ja tarkkaan varjellun salaisuuden. Jopa minä, täysin tietotekniikkanoviisi, jota ei kiinnosta pätkääkään selvittää, miten voisin kikkailla peukutusten määrillä, pystyisin tältä istumalta antamaan ainakin neljä yläpeukkua omalle, säkenöivän loistavalle kommentilleni, koska käytettävissäni on tällä hetkellä läppäri nettiyhteydellä, oma kännykkä, työkännykkä ja tabletti, jossa on liittymä. Minua huomattavasti lahjakkaammat ja asiaan paneutuneet sekä omaa asiaansa fanaattisesti ajavat ihmiset täällä palstalla pystyvät kikkailemaan itsensä vielä paljon näppärämmin ja tehokkaammin noiden peukutusrajoitusten ympäri ja peukuttamaan sitä omaa, säkenöivää mielipidettään halutessaan vaikka sen 200 kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Sä nyt taas unohdat sen, että esim terveydenhuollossa tai sossussa asiakkaalta kysytään asia vain kerran tai ainakin tiedetään, kuka asiakas on vastannut, jos kysytään useamman kerran. Siellä ei ole mitään epäselvyyttä siitä, kuka vastauksen on antanut. Tällä palstalla taas yksi ihminen voi vastata samaan asiaan niin monta kertaa kuin ikinä haluaa. Ja kuten tuo YTM jo kirjoitti, komppailla jopa omia kommenttejaan. Jossain ketjussa voi olla esim 50 kommenttia. Niistä 30 on yhden ja saman henkilön kommentteja. 20 muuta on muiden, niissäkin muutama, jotka on kirjoittanut sama ihminen. On siis väärin kuvitella, että ketjussa olisi 50 henkilön mielipiteet ja että 30 henkilöä olisi mieltä A ja 20 henkilöä mieltä B. Ketjussa on ollut ehkä vain 10 asiasta kiinnostunutta, joista vain yksi on ollut mieltä A ja 9 mieltä B. En tiedä, ymmärsitkö mitä tarkoitin?
Miksi oletat, että tutkimuksessa laskettaisiin juuri ja vain kommenttien määrät ja että johtopäätökset perustuisivat juuri kommenttien määrään. Jos esim. kommentti "Pidän lastensuojelua epäluotettavana" saa 200 alapeukkua ja 5 yläpeukkua, niin kyllähän tämä jo jostakin kertoo.
Ei se kerro. Minä kerron sinulle nyt suuren ja tarkkaan varjellun salaisuuden. Jopa minä, täysin tietotekniikkanoviisi, jota ei kiinnosta pätkääkään selvittää, miten voisin kikkailla peukutusten määrillä, pystyisin tältä istumalta antamaan ainakin neljä yläpeukkua omalle, säkenöivän loistavalle kommentilleni, koska käytettävissäni on tällä hetkellä läppäri nettiyhteydellä, oma kännykkä, työkännykkä ja tabletti, jossa on liittymä. Minua huomattavasti lahjakkaammat ja asiaan paneutuneet sekä omaa asiaansa fanaattisesti ajavat ihmiset täällä palstalla pystyvät kikkailemaan itsensä vielä paljon näppärämmin ja tehokkaammin noiden peukutusrajoitusten ympäri ja peukuttamaan sitä omaa, säkenöivää mielipidettään halutessaan vaikka sen 200 kertaa.
Juuri näin. Asiaa ei auttaisi edes rekisteröintipakko. Jokunen vuosi sitten yhtenä iltana palstalle tuli kokeiluun ko pakko. Tein sinä iltana yli 30 rekisteröityä käyttäjää itsestäni. Googlella löytyi nopeasti generaattori, jolla sai parissa sekunnissa luotua uuden toimivan sähköpostiosoitteen. Uuden rekisteröidyn nikin tekemiseen meni ehkä noin 15 sekuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Sä nyt taas unohdat sen, että esim terveydenhuollossa tai sossussa asiakkaalta kysytään asia vain kerran tai ainakin tiedetään, kuka asiakas on vastannut, jos kysytään useamman kerran. Siellä ei ole mitään epäselvyyttä siitä, kuka vastauksen on antanut. Tällä palstalla taas yksi ihminen voi vastata samaan asiaan niin monta kertaa kuin ikinä haluaa. Ja kuten tuo YTM jo kirjoitti, komppailla jopa omia kommenttejaan. Jossain ketjussa voi olla esim 50 kommenttia. Niistä 30 on yhden ja saman henkilön kommentteja. 20 muuta on muiden, niissäkin muutama, jotka on kirjoittanut sama ihminen. On siis väärin kuvitella, että ketjussa olisi 50 henkilön mielipiteet ja että 30 henkilöä olisi mieltä A ja 20 henkilöä mieltä B. Ketjussa on ollut ehkä vain 10 asiasta kiinnostunutta, joista vain yksi on ollut mieltä A ja 9 mieltä B. En tiedä, ymmärsitkö mitä tarkoitin?
Miksi oletat, että tutkimuksessa laskettaisiin juuri ja vain kommenttien määrät ja että johtopäätökset perustuisivat juuri kommenttien määrään. Jos esim. kommentti "Pidän lastensuojelua epäluotettavana" saa 200 alapeukkua ja 5 yläpeukkua, niin kyllähän tämä jo jostakin kertoo.
Ei se kerro. Minä kerron sinulle nyt suuren ja tarkkaan varjellun salaisuuden. Jopa minä, täysin tietotekniikkanoviisi, jota ei kiinnosta pätkääkään selvittää, miten voisin kikkailla peukutusten määrillä, pystyisin tältä istumalta antamaan ainakin neljä yläpeukkua omalle, säkenöivän loistavalle kommentilleni, koska käytettävissäni on tällä hetkellä läppäri nettiyhteydellä, oma kännykkä, työkännykkä ja tabletti, jossa on liittymä. Minua huomattavasti lahjakkaammat ja asiaan paneutuneet sekä omaa asiaansa fanaattisesti ajavat ihmiset täällä palstalla pystyvät kikkailemaan itsensä vielä paljon näppärämmin ja tehokkaammin noiden peukutusrajoitusten ympäri ja peukuttamaan sitä omaa, säkenöivää mielipidettään halutessaan vaikka sen 200 kertaa.
Lahjakkaat saavat kyllä selvitettyä jos massaääniä on annettu eli eivät nui maalailut tee dataa täysin käyttökelvottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Sä nyt taas unohdat sen, että esim terveydenhuollossa tai sossussa asiakkaalta kysytään asia vain kerran tai ainakin tiedetään, kuka asiakas on vastannut, jos kysytään useamman kerran. Siellä ei ole mitään epäselvyyttä siitä, kuka vastauksen on antanut. Tällä palstalla taas yksi ihminen voi vastata samaan asiaan niin monta kertaa kuin ikinä haluaa. Ja kuten tuo YTM jo kirjoitti, komppailla jopa omia kommenttejaan. Jossain ketjussa voi olla esim 50 kommenttia. Niistä 30 on yhden ja saman henkilön kommentteja. 20 muuta on muiden, niissäkin muutama, jotka on kirjoittanut sama ihminen. On siis väärin kuvitella, että ketjussa olisi 50 henkilön mielipiteet ja että 30 henkilöä olisi mieltä A ja 20 henkilöä mieltä B. Ketjussa on ollut ehkä vain 10 asiasta kiinnostunutta, joista vain yksi on ollut mieltä A ja 9 mieltä B. En tiedä, ymmärsitkö mitä tarkoitin?
Miksi oletat, että tutkimuksessa laskettaisiin juuri ja vain kommenttien määrät ja että johtopäätökset perustuisivat juuri kommenttien määrään. Jos esim. kommentti "Pidän lastensuojelua epäluotettavana" saa 200 alapeukkua ja 5 yläpeukkua, niin kyllähän tämä jo jostakin kertoo.
Ei se kerro. Minä kerron sinulle nyt suuren ja tarkkaan varjellun salaisuuden. Jopa minä, täysin tietotekniikkanoviisi, jota ei kiinnosta pätkääkään selvittää, miten voisin kikkailla peukutusten määrillä, pystyisin tältä istumalta antamaan ainakin neljä yläpeukkua omalle, säkenöivän loistavalle kommentilleni, koska käytettävissäni on tällä hetkellä läppäri nettiyhteydellä, oma kännykkä, työkännykkä ja tabletti, jossa on liittymä. Minua huomattavasti lahjakkaammat ja asiaan paneutuneet sekä omaa asiaansa fanaattisesti ajavat ihmiset täällä palstalla pystyvät kikkailemaan itsensä vielä paljon näppärämmin ja tehokkaammin noiden peukutusrajoitusten ympäri ja peukuttamaan sitä omaa, säkenöivää mielipidettään halutessaan vaikka sen 200 kertaa.
Juuri näin. Asiaa ei auttaisi edes rekisteröintipakko. Jokunen vuosi sitten yhtenä iltana palstalle tuli kokeiluun ko pakko. Tein sinä iltana yli 30 rekisteröityä käyttäjää itsestäni. Googlella löytyi nopeasti generaattori, jolla sai parissa sekunnissa luotua uuden toimivan sähköpostiosoitteen. Uuden rekisteröidyn nikin tekemiseen meni ehkä noin 15 sekuntia.
Ongelma on tässä juurikin samatyyppinen kuin valehtelu haastatteluissa. Eli kyllä niitä käytetään, vaikka tiedetään joidenkin valehtelevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Juu. Se, että meiltä kysytään alkoholunkäytöstä, esim audit kyselyllä, ei ole tutkimus. Eikä hauttaa, vaikka joku valentelee. Kyse on neutraalista puheeksiotosta. Ihminen voi valehdella, mutta hän itse näkee mitkä asiat ovat huolestuttavua, voi ehkä jäädä jokin tiedonjyvä kytemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buahahaha... joopa joo.
Ap, ensinnäkin. Kukaan tuskin on sitä mieltä, että lastensuojelussa ei olisi ongelmia. Olemme ehkä sen sijaan sitä mieltä, että ongelmana ei olisi vanhempien oikeuksien polkeminen ja turhan huostaanotot, vaan se, että niitä ei tehdä aina silloinkaan, kun olisi syytä. Lastensuojelun työntekijöiden vähyys, kuormittuminen ja resursoinnin puuteet ovat ne oikeat ongelmat.
Jos olet johonkin aloitukseesi saanut kommentteja tuohon tyyliin, että "siellä taas joku äiti puolustelee lastensa laiminlyöntejä", olet selvästikin yrittänyt virittää keskustelua ihan eri näkökulmasta eli väittänyt, että lastensuojelu kohtelee perheitä liian ankarasti.
Siitä sopiikin olla eri mieltä.
Joka tapauksessa joltisenkin verran yhteiskuntatieteellisistä tutkimusmenetelmistä tieätävänä voin heti sanoa, että somen anonyymin keskustelupalstan pohjalta ei tehdä sosiologista tutkimusta. Täällä kommentit ovat kärjistyneitä ja trollien osuus aloituksista on huomattava. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että lastensuojelun työntekijöillä on liikaa valtaa ja he saattavat käyttää sitä väärin, he eivät ota sellaiseen kantaa yksittäisten aloitusten kohdalla, koska olettavat aloitusten suurella todennäköisyydellä olevan trolleja.
Toisin sanoen he eivät ota samanalaista kantaa kuin IRL ehkä olisivatkin mieltä. Aihe vapaa on kettuilua, ei aitoa mielipiteenvaihtoa!
Jos oikeasti joku haluaisi testata ihmisten reagointia lastensuojelun ERI ongelmiin, hän esittäisi oikeille ihmisryhmille, siis IRL hypoteettisia ongelmia ja observoisi keskustelua ryhmätilanteessa. Ei somessa, jossa ei voi edes tietää, mikä kommentti on jonkun aiemmin kommentoivan ja mikä aivan uuden kommentoijan.
Lisäksi aitoon tutkimustilanteeseen kuuluisi muunlaisiakin hypoteettisia ongelmia, kuin pelkästään lastensuojelun väärinkäytöksien ongelmat.
Joten ap, hyvä yritys, muttei mene nyt läpi.
YTM
Ei kyllä ole noin yksinkertaista. Nykyään monet eivät todellakaan kasvotusten kerro mitä oikeasti asioista ajattelevat, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Samoin mikään ei estä vastaamasta anonyymeihin kyselyihinkään vastoin sitä mitä oikeasti ajattelee. Lisäksi sillä miten kysymys on muotoiltu on huomattava vaikutus saatuihiin vastauksiin. Eli turha yrittää päteä jollakin aidolla tutkimustilanteella kun yhteiskuntatieteissä käytännössä miltei kaikki tutkimustilanteet ovat joltain kantilta ongelmallisia.
Kyllä, mutta tämä ei silti ole oikea ja luotettava tapa.
Eri
Miksi ei voisi käyttää muiden tapojen rinnalla? Keskustelupalstojen ja somekommenttien analyysit ovat nykypäivää.
Keskustelupalstojen kommenteista voi tottakai tehdä erilaisia analyysejä, mutta ne eivät kuitenkaan kerro mitään muuta kuin sen, mitä keskustelupalstoille kommentoidaan. Niistä ei pysty päättelemään, onko joku kommentoija ihan tosissaan ja jopa tietää jotain asiasta, trollaileeko joku ihan huvikseen tai onko jollain vaan ollut huono päivä ja sen vuoksi vastaa mitä sattuu.
No mistä tiedät, että esim. haastateltava on ihan tosissaan? Niin et mistään. Usein ihmiset vastaavat siten, että vastaus hyödyttäisi vastaajaa. Se mitä vastaaja oikeasti ajattelee onkin sitten jo toinen juttu.
Haastateltavakaan ei välttämättä ole ihan tosissaan, mutta yksi haastateltava ei kuitenkaan voi esiintyä monena eri haastateltavana ja siten antaa monia erilaisia vastauksia samaan asiaan. Tällaisella palstalla kuin av joku voi halutessaan tehdä vaikka kuinka pitkän ketjun ihan vain vastaillen itse itselleen, mutta esiintyen eri henkilöinä. Sama henkilö voi siis kirjoittaa vaikka 10 keskenään täysin ristiriitaista kommenttia ja ehkä yksi tai ei yksikään ole hänen todellinen mielipiteensä. Kuitenkin syntyy kuva, että kyseessä olisi kymmenen ihmisen mielipiteet, vaikka todellisuudessa vain yksi trollailee.
Tuskin sillä on juuri merkitystä jos palstan 100 000 kommentista 100 olisi saman kirjoittajan. Yliliioittelet ongelmaa, joka katoaa kun vastauksia otetaan mukaan riittävästi. Jos esim 98% vastauksista on samaa mieltä jostakin ja vastauksia on tuhansia, niin kyllä tästä voi jo alkaa johtopäätöksiä vetämään.
Totta toki, mutta harvassa ketjussa on tuhansia vastauksia. Siinä lastensuojelua kritisoivassa mahtoiko olla edes sataa?
Jos on 100 ketjua, joissa 100 vastausta, niin siitä tulee jo 10 000. Ja 10 000 vastauksen pohjalta voi jo alkaa tekemään johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä mistä?
No mistähän niitä johtopäätöksiä yleensä tehdään? No siitä asiasta, jota halutaan selvittää.
Pelottavaa, että joku ajattelee näin. Lukemalla palstaa voin tehdä "johtopäätöksiä asiasta, jota hakuan selvittää".
Yleensä se asia liittyy niihin ketjuihin. Esim. 10 000 lastensuojelua koskevan vastauksen perusteella saadaan jonkinlainen kuva siitä kuinka lastensuojeluun suhtaudutaan.
Juu. Saadaan kuva kuinka juuri tänään tällä palstalla siihen suhtauduttiin. Siinä kaikki.
Niin ja onko myös niin, että satunnaisessa puhelinhaastattelussa saadaan kuva vain siitä miten juuri kyseiset haastateltavat sattuivat vastaamaan ilman, että tuloksia voisi mitenkään yleistää?
Kyllä, jos puhelinhaastattelu on huonosti toteutettu, ei jos se on hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu. Vaikka otanta on satunnaistettu, hyvin toteutetussa tutkimuksessa otannan tasapaino ja otannan riittävä koko on varmistettu, jolloin tuloksista pystytään tekemään johtopäätöksiä kokonaisia väestönryhmiä ajatellen. Esim. haastatteluun otetaan vain tietty määrä tietyn ikäryhmän, puoluekannan, asuinpaikan, koulutustason jne. edustajia, ja kun kyseisen ryhmän vastaajamäärä on täynnä, ei ryhmään kuuluvia uusia osallistujia enää haastatella. Tätä varten jokaisen puhelintutkimuksen aluksi on ensin ne peruskysymykset, joiden avulla rajataan otanta: ikä, asuinpaikka, koulutus, sukupuoli jne. Lisäksi tilastollisesti on laskettu tarvittava vastausten määrä, että tuloksista voidaan tehdä mitään edes suuntaa-antavia päätelmiä. Kyselyä siis jatketaan niin pitkään, että vähimmäismäärä osallistujia on kasassa ja jokainen ryhmä on riittävän kattavasti edustettuna, ettei synny vinoumia.
Esimerkiksi Iltapäivälehden sivuillaan tekemän kyselyn tulokset eivät kerro tuon taivaallista siitä, mitä mieltä suomalaiset keskimäärin ovat mistään asiasta, sillä tutkimukseen ovat vastanneet vain ne kyseisen iltapäivälehden tietyn päivän nettisivun lukijat (jo tässä tulee vinouma, koska vastaajaryhmä ei ole satunnainen), joita asia on koskettanut riittävän voimakkaasti suuntaan tai toiseen (toinen vinouman aiheuttaja, koska 1) negatiiviset tunteet aiheuttavat varmemmin vastaamisen ihan tutkitusti ja 2) koska kaikki neutraalit tai lähes neutraalit mielipiteet ovat jääneet käytännössä pois).
Sen sijaan Taloustutkimuksen toteuttama puhelin/sähköposti/nettikysely, jossa kysely on lähetetty jo valmiiksi satunnaistetulle vataajajoukolle ja jossa esikysymyksillä huolehditaan siitä, että vinoumaa iän, asuinpaikan tai esim. tulotason mukaan ei pääse syntymään, ja jossa otannan koko on riittävä, kertoo jo huomattavasti tarkemmin sen, mitä mieltä suomalaiset jostain asiasta ovat, vaikkei se kenenkään yksittäisen suomalaisen mielipidettä vastaisikaan.
Nämä ovat toki asioita, jotka ap yliopistotukijana tietää, joten siksi hämmästyttääkin, miten hän ei omassa tutkimuksessaan osannut niistä yhtäkään ottaa huomioon.
Minulle on monesti soittanut tilastokeskuksen puhelinhaastattelija. Olen antanut tällä ihan väärät tiedot sekä vastannut aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti ajattelen.
Voidaanko siis edes olettaa, että haastatteluihin vastataan lainkaan rehellisesti? Tämä on nimittäin aika suuri oletus. Tämä puolestaan vääristää tulokset eli johtopäätöksenä on se, että mihinkään haastattelututkimukseen ei voi luottaa jos tarkkoja ollaan.
Tämäkin virhelähde on huomioitu otannan kokoa suunniteltaessa. Kuten todella moni muukin virhelähde. Mutta mikään kyselytutkimus ei ole absoluuttista tiedettä, minkä takia tuloksissa aina kerrotaan myös virhemarginaali.
Miten voidaan huomioida se, että kukaan ei välttämättä puhu totta? Eihän edes tiedetä kuinka moni valehtelee. Virhemarginaali tulee suoraan tilastomatematiikasta ja riippuu erityisesti otoksen koosta eikä siinä huomioida sitä, että vastaajat voivat valehdella, jolloin tulokset ovat vääristyneitä. Virhamarginaali ei tätä vääristymää korjaa.
Olet oikeassa, virhemarginaali on tilastomatematiikkaa.
Määrällisissä tutkimuksissa kuitenkin huomioidaan aiheen sensitiivisyys. Jos esimerkiksi puhelimitse kysytään ihmisiltä heidän alkoholinkäyttöään, on jo lähtökohtaisesti selvää, että ihmiset kaunistelevat suurella todennäköisyydellä asiaa. Sen takia puhelinhaastatteluja ei juurikaan tuollaisissa tutkimuskohteissa ei käytetä.
Sen sijaan hyvin harvoin vaikkapa vanhustenhoitoa tai lastensuojelua koskevissa MIELIPITEISSÄ on tilanne se, että "kukaan ei puhu totta". He eivät välttämättä myönnä olleensa itse lastensuojelun toimenpiteiden kohteena, mutta mikä olisi normaalin ja mieleltään terveen ihmisen motiivi valehdella yleisesti lastensuojelua koskevia mielipiteitä anonyymissä kyselyssä?
YTM
Niin no alkoholinkäytön osalta esim. terveydenhuollossa ja sossussa kysytään suoraan asiakkaalta lomakkeella. Kyllä ihmiset tietävät, että ei tosiaan kannata vastata rehellisesti. Jos joku erehtyy rehelliseksi, niin voi joutua syyniin. Kuitenkin näitä todella epätieteellisiä menetelmiä käytetään laajalta mm. viranomasten toimesta.
Ja jos tämmöinen on ok, niin aivan yhtä luotettavia ovat vauvapalstalta tehdyt analyysit eli turha niitä vastaan on älähtää. Koko pointti on se, että kaikki sosiologiset tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia, minkä vuoksi kova ja kategorinen kritiikki vauvapalstan käyttämiseen lähteeni ei vaikuta kovinkaan perustellulta. On aivan mahdollista, että sieltä voi saada ongittua hyödyllistäkin tietoa.
Juu. Se, että meiltä kysytään alkoholunkäytöstä, esim audit kyselyllä, ei ole tutkimus. Eikä hauttaa, vaikka joku valentelee. Kyse on neutraalista puheeksiotosta. Ihminen voi valehdella, mutta hän itse näkee mitkä asiat ovat huolestuttavua, voi ehkä jäädä jokin tiedonjyvä kytemään.
Kyllä sen kyselyn tarkoitus on tutkia kyseisen henkilön käyttöä ja niiden pohjalta myös voidaan ryhtyä toimenpiteisiin.
Totta kai, ihan kuten tännekin. Ihmisillä on kova tarve esittää itsensä paremmassa valossa varsinkin paljon tunteita herättävässä asiassa kuten omassa vanhemmuudessaan.
Mutta kysehän ei ollutkaan siitä, että se ulos kerrottu versio olisi fakta. Vaan kyse oli siitä, että lastensuojelun kohteeksi joutuneet vanhemmat peilaavat kokemuksiaan ennen kaikkea lähipiirinsä kanssa. Sinä väitit, että some on se alusta, jossa he valittavat huonoista kokemuksistaan. Koeta nyt muistaa, mistä keskusteltiin...
Sosiologian tutkimusasetelmia on monenlaisia, jonka ap tietäisi jos oikeasti olisi alan tutkija. Ne eivät ole mitenkään erityisen "kyseenalaisia" ammattilaisen käytössä. Mitään luonnontieteellistä eksaktia tutkimusta ei tietenkään mikään yhteiskuntatieteellinen tiede ole, koska kyse on ihmisyksilöistä. Silti voidaan tutkia ja havainnoida trendejä ja kulttuurisia asenteita.
YTM