Lue keskustelun säännöt.
Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät
Oma ykkönen on eräs virkistyspäivä, jossa piti osallistua naurujoogaan. Siinä sitten kuljettiin salia ympäri kädet vatsalla hokien "hoh-hoh hoh-hoh hoo".
Kommentit (1207)
Vihaan näitä pakkohauskoja urheilullisia tuokioita ja väkinäisiä ohjelmanumeroita. Siis eikö voi virkistäytyä vaikkapa syömällä hyvin, mikä näitä hr-ihmisiä vaivaa että keksivät nämä typerät kuviot, joita KAIKKI vihaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sujuvasti aina kieltäydyn osallistumasta. Pari kertaa mut on saatu nakitettua jonnekin virkistykseen. Kerran oli picknic-risteilyllä. Kuusi tuntia pienessä kokoushuoneessa kuuntelemassa, kun sairaalapappi kertoi itsestään. Lopuksi oli "kivoja" leikkejä. "Ottakaa itsellenne pari. Toinen on ovi ja toinen on ikkuna.." Väliajalla haettiin parin muun duunarin kanssa itsellemme baarista kaljat. Tästä myöhemmin puhuteltiin, niitä muita, ei minua. Mun nimeä ei mainittu, vaikka varmaan ensimmäisenä olin siellä tiskillä. Taisi se pappi pelästyä mua. Istuin kuin tuonelan tienviitta siellä ovena ja ikkunana.
Toinen kerta oli pakollinen osallistuminen johonkin body pump-tuntiin. Inhoan ryhmäliikuntaa. Kiitos peruskoulun ja kamalien muistojen sieltä. Toisena vaihtoehtona oli "pieni kävelylenkki" sairaalan ympäristössä. Se lenkki oli 10 KILOMETRIÄ pitkä. Olisin ottanut paremmat kengät, jos olisin tiennyt. Mulle pieni kävelylenkki on muutama kilsa.
Me ollaan toivottu sellaista tilaisuutta jossa mentäisi kokkauskurssille, olemme ehdottaneet sellaista kohta 10 vuoden ajan, mutta koska esimies ei pidä ruuanlaitosta niin ei ota kuuleviin korviinsa, kun saa niin hyvin palkkaa että syö ulkona monta kertaa viikossa. Käy itse usein umpimetsissä koiralaumansa kanssa kun on maalaishenkinen ja esittää aina ylireipasta meille, niin siksi aina täytyy mennä johonkin rämpimään ja lopputuloksena on flunssaista, eksynyttä tai koipensa loukannutta porukkaa! Olemme kaikki muut kaupunkilaisia eikä meillä ole koiria.
Piknik-risteily. Pakko osallistua, menomatka on pakollista työaikaa ja jotain noloa ryhmätyötä. Takaisin tullessa nautitaan risteilyltä: joku yrjöää, parisuhdedraamaa, pomon pakottaa kaikki salaamaan ja puhuu läpiä päähänsä. Suurin osa istuu tanssiravintolassa myötähäpeässä vettä juoden ja välillä aina katoaa taxfree-myymälään. Vai pomo ja pahimmat tenuttajat jatkavat jatkoille, kun on niin kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Ok boomer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei kiinnosta työporukan kanssa pitää hauskaa. On muutakin elämää.
Toiseksi, ei ne päivät hauskoja ole, kun koko työporukkaa vituttaa ne pelleilyt. Kaikki on pahalla päälläJep! Päivä tai kaksi vuodessa työporukalla viettämässä iltaa = ei muuta elämää...
Ihan v'tun väsynyttä :D
Ja jos kaikkia työpaikalla v'tuttaa ne tyhy-päivät niin oisko vaikka aiheellista suunnitella jotain sellaista tekemistä mikä sit ihan oikeasti on sitä työhyvinvointia edistävää toimintaa ja kivaa kaikkien mielestä?
Niin. Mulla ei ole aikaa edes omien rakkaiden ystävien kanssa lähteä viettämään iltaa kuin pari kertaa vuodessa, joten en todellakaan haluaisi viettää yhtään ylimääräistä aikaa työporukan kanssa. Mulla on erittäin paljon töitä iltaisin, viikonloppuisin ja myös yövuoroja, vapaa-ajalla täytyy yrittää ehtiä tehdä jotain kivaa myös lasten ja miehen kanssa. Ei, yhtään vapaailtaa en halua uhrata työpaikan takia, joka muutenkin vie kaikki mehut.
Tyhy-päivä on ihan ok, jos se on päiväsaikaan työajalla ja sisältää jotain rentoa. Ei todellakaan mitään kilpailua tai pingottamista, sellainen ei työstressiä missään nimessä helpota. Meillä on ihan hitokseen paineita töissä muutenkin, en hitossa haluaisi tyhy-päivänä mitään mikä sisältää suorituspaineita. Tai haluaisi olla sillä vähällä vapaa-ajalla illalla tai viikonloppuna tekemisissä minkään sellaisen kanssa, mikä liittyy työkuvioihin. Koska mulla on sitä "muuta elämää " jolle aikaa riittää muutenkin aivan liian vähän.
Onko muille taas tulossa tyhypäiviä? Meillä eläkeikää lähestyvät hykertelevät innoissaan kun suunnittelevat yöreissua työporukan kanssa. Anna mun kaikki kestää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteissaunomiset ja paljuilut - mulle ihan no go. Kouluaikojen pukuhuonekiusaamisesta johtuen en pysty menemään muiden naisten kanssa saunaan tai pukuhuoneeseen saatikka sitten paljuun.
Työkaverit ei ymmärrä tätä. Parin viikon päästä olis yhden tyypin läksiäiset, saunaa ja paljua akkaporukalla.
Ei pysty, ei kykene, anteeksi.
Nää milleniaalit saa ihan kauhusta sekaisin kun tulee työpaikan illanvietossa sekasaunan vuoro. Kuitenkin ysärillä oli sekasaunat joka työpaikan illanistujaisissa.
Vedä pervo tumppuus!
S-ryhmän inexin juhlat messukeskuksessa ysärin lopulla, pari taisi kuolla, useita loukkaantui ja suuret omaisuusvahingot ja toki porttikiellot sun muut :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erityinen päivällinen esittelyineen tai jotain muuta tyylikästä.
Siis mitä tuolla päivällisellä olisi tarkoitus esitellä? Se mikä ekana tuli mieleen ei taida olla kovin tyylikästä.
Kerran viikossa on työkaverin kanssa tyky iltapäivä, joka sujuu
naimisen merkeissä. Torstaisin yleensä, kun työkaverin mies on silloin toisella paikkakunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin kuunneltiin luentoa, miten tulee omasta jaksamisesta pitää huolta, sen jälkeen sai valita mihin jumppaan osallistuu. Jossain toisessa yhteydessä olisi voinut olla ihan ok, mutta kun kysessä oli härskisti työntekijöitä riistävä firma, saivat "jaksaminen on vain asennekysymys" ja "vapaa-ajalla pitää urheilla ja levätä jotta jaksaa tehdä enemmän töitä" hieman erilaisen sävyn.
Päivä oli siis vain nöyryyttävää alleviivausta sille, että työntekijöitä pidettiin ihan pelleinä.
Samaa kuin Kuntouttavan työ töiminnas eli pupuleikkii, matoleikkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
S-ryhmän inexin juhlat messukeskuksessa ysärin lopulla, pari taisi kuolla, useita loukkaantui ja suuret omaisuusvahingot ja toki porttikiellot sun muut :)
Linkkiä uutiseen? Koska en ole tällaisesta koskaan kuullut ja perheessäni on inexin työntekijöitä kaksin kappalein.
Olin pääkaupungin työväenopistossa hommissa ja p-reikäpomo kyttäsi lapsellisella patikkaretkellä, että varmasti osallistuisin. Jalka oli kipeä ja lähdin kotiin. P-reikäpomolle sai asiaa selvittää perin juurin. Voi vee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräässä ex - työpaikassani oli vihamielinen ilmapiiri - ja se kohdistui minuun monin eri tavoin.
Kun pomo ehdotti virkistyspäivää, kukaan ei ehdottanut ensin mitään. Sitten rohkaistuin ja ehdotin lähistöllä sijaitsevaa ulkoilureittiä pitkospuineen vesistön rannalla.
Olin käynyt siellä usein perheeni kanssa, ja nytkin mielessäni oli rentouttava ja rauhallinen kävely luonnon helmassa lintuja kiikaroiden.
Kuinka väärässä olinkaan!
Minulle selkeintä vihamielisyyttä osoittanut kolleganainen otti johdon, ja hän käveli niin kovaa ettei siinä ehtinyt pysähtyä sekunniksikaan - hyvä kun perässä pysyi! Lintutornillakin pysähdyttiin ruhtinaalliset viisi minuuttia.
Tämä yllä mainittu kolleganainen katsoi minua hyvin ilkeä ilme kasvoillaan kun pääsimme takaisin parkkipaikalle: "Olipa se virkistävää, ja kuntokin kasvoi!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin ringissä ja sitten olisi pitänyt kertoa joku sellainen asia työkavereille, jota ei omalle puolisolleenkaan kertoisi. Ja jotkut vielä alkoi ihan oikeasti sepustamaan salaisuuksiaan - no en kertonut ja kehoitin muitakin olemaan kertomatta. Puiden halailua ja muita naurettavuuksia on myös ollut. Herää kyllä.kysymys, että kuinka tyhmiä voivat tällaisten aktiviteettien tyrkyttäjät olla.
Fiksut keksivät salaisuuksia ja kertovat niitä..
Minulla on Euroopan suurin yksityisen omistama WW-II:n aikainen keski-eurooppalainen sotilas muistoesine kokoelma.
Paljonko maksaa aito Pour le merite -mitali?
Kuntotestit ja jokaisen tulosten ruotiminen powerpoint-esityksessä. Mm. painoindeksi julkisesti ääneen sanottuna ei ollut kauhean mukavaa. Ja tämä tapahtui neljänä vuotena peräkkäin "kun on niin palkitsevaa nähdä miten kunto kasvaa".
Jossain vaiheessa joku rohkelikko kyseenalaisti tämän henkilökohtaisten tietojen ääneen sanomisen ja pomokin vaihtui, joten virkistyspäivien ohjelma muuttui kuntoilusta Tallinnan päiväristeilyihin. Mikäs siinä, ihan mukavaa käydä Tallinnassa mutta alkoholi näytteli turhan suurta osaa päivän ohjelmassa
Taas pomo vaihtui ja virkistyspäivät muuttuivat aamu- tai iltapäiviksi omalla työpaikalla ja lähinnä terveysaiheisiksi luennoiksi ja näiksi typeriksi "ryhmähaleiksi" ja muiksi leikeiksi. Kiitos korona ja etätyöt! Nyt näitä luentoja on voinut kuunnella etänä vaikka kotisohvalta tai ulkona lenkkeillessä.
Meidän työpaikalla on ollut ihan kivoja virkistyspäiviä/liikuntapäiviä.
Nyt jätän väliin ensimmäistä kertaa, koska pitäisi raahautua naapuripaikkakunnalle, jonne kaikki toiminta on viimeisen vuoden aikana keskitetty. Läheisimmät työkaverit ovat joko eläköityneet, kuolleet tai käyvät toimistolla vain pakollisen määrän päiviä kuukaudesta. Olen melko yksin nykyisin.
Sote alalla oli eräänä TODELLA kuumana kesäpäivänä tehtävänä kävellä metsässä lenkki ja suorittaa siellä jotain tehtäviä. Metsä täynnä itikoita ja aivan järkyttävä hikihelle!
Ei juotavaa tai muutakaan tarjolla, lopuksi olisi saanut lenkkeillä kahville omalle työpaikalle.
Esimiehet ei osallistunut. Jätin minäkin tuon kidutuksen väliin.
2 tuntia kävelyä kaupungilla "nähtävyyksiä" katsellen.
Lounas
2 tuntia kävelyä kaupungilla "nähtävyyksiä" katsellen.
Kahvi
2 tuntia puistossa ohjattua jumppaa ja ryhmäytymisleikkejä.
Eikö virkistys voi olla jotain muuta kuin biletystä.
Työpaikalle tullaan tekemään työt, asiallisina, ja tyhyn tulisi olla linjassa.
Erityinen päivällinen esittelyineen tai jotain muuta tyylikästä.