Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät
Oma ykkönen on eräs virkistyspäivä, jossa piti osallistua naurujoogaan. Siinä sitten kuljettiin salia ympäri kädet vatsalla hokien "hoh-hoh hoh-hoh hoo".
Kommentit (1207)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut menkat viimeiset 30 vuotta aina kun on pitänyt ottaa vaatteet jossain seurueessa pois ja mennä saunaan. Ei kiitos. Mikä siinä on että suomalaiset haluaa nähdä työkaverinsa ilman vaatteita?? Pian pitää keksiä uusi tekosyy kun menopaussi on ovella kääk!
Tai sitten vaan sanot ettei kiinnosta ja jätän väliin. Jos pomosi on aikuinen, hän tajuaa kyllä.
Mä olin niin onnellinen kun korona-aikana ei tarvinnut palaveerata kasvotusten eikä ängätä jonnekin väkipakolla virkistäytymään ja "heittäytymään".
Kyllä kai niistä jokunen aina tykkäsikin ja nautti ilmasista illallisista ja alkoholeista ja ehkä pikkutunneilla sekoilusta mutta jotenkin aistin että osalle ne oli välttämätön pakko ja yritetään suorittaa päivä ja ilta väkinäinesti naureskellen jotta päästään pois ja osalle ne oli kiusallisia jopa niin että hakivat saikkua ettei tarvitse lähteä.
Muistinpa vielä yhden tarinan minkä tuttava kertoi: heille oli tilattu esiintymään stripparit. Tai sellaiset burleski-tytöt. Siinä virkistäytymisporukka, iältään 20-65 seisoo drinksut käsissä loisteputkivalaisinten alla hotellin epäseksikkäässä tilassa missä muutama esiintyjä tepastelee korkkareissa ja heiluttelee niitä nännitasseleita.
Tässä vaiheessa olisi meikä lähtenyt jo sinne naistenhuoneeseen pistäytymään.. vaivaannuttavaa. Paitsi niistä parikymppisistä miehistä, jotka olivat kai päättäneet ohjelmasta.
En ole koskaan osallistunut noihin jonnin joutavuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Olin tulossa sanomaan tuon naurujoogan :D
Olen ollut virkistyspäivillä metsässä, jossa halattiin puita. Oli sitten viimein kerta, kun osallistuin.
Virkistyspäivä virkistää useimpia.
Jos se on vielä työajalla ja täydellä palkalla niinkuin meilä niin useimmille se on hauska tapahtuma.
Ymmärrän kyllä niitä muutamia joilla on muutenkin vaikeaa työyhteisöissä sekä niiltä joilla jo kävely aiheittaa voimakasta hikoilua ja puuskuttamista. Tiedän että sellaisia on ja myötätuntoni on heidän puolellaan - mutta ongelma ei silloin ole virkistyspäivässä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisellä Pro Agrialla vuosia sitten Pohjois-Suomen retki. Meitä sivistettiin tylsällä oopperalla. Tms. Olisivat ennen maksaneet kunnon palkkaa. .
Ooppera Pohjois-Suomessa?
Kuulin yhden porukan töistä virkkareilla aina dokaavan ja siellä naimisissa olevat vaan vehtaa keskenään. Nytkin oli naimisissa oleva manageri tason ihminen vehdannut puolta nuoremman kesätyöntekijän kanssa.
Tämä ei ole vitsi tai provo. Valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut menkat viimeiset 30 vuotta aina kun on pitänyt ottaa vaatteet jossain seurueessa pois ja mennä saunaan. Ei kiitos. Mikä siinä on että suomalaiset haluaa nähdä työkaverinsa ilman vaatteita?? Pian pitää keksiä uusi tekosyy kun menopaussi on ovella kääk!
Tai sitten vaan sanot ettei kiinnosta ja jätän väliin. Jos pomosi on aikuinen, hän tajuaa kyllä.
Sun mielestä nää 48 sivua näitä tarinoita tukee tätä teoriaa?
Vierailija kirjoitti:
Virkistyspäivä virkistää useimpia.
Jos se on vielä työajalla ja täydellä palkalla niinkuin meilä niin useimmille se on hauska tapahtuma.
Ymmärrän kyllä niitä muutamia joilla on muutenkin vaikeaa työyhteisöissä sekä niiltä joilla jo kävely aiheittaa voimakasta hikoilua ja puuskuttamista. Tiedän että sellaisia on ja myötätuntoni on heidän puolellaan - mutta ongelma ei silloin ole virkistyspäivässä.
Minulla ei ole ongelmia työyhteisössä ja teen säännöllisesti yli sadan kilometrin pyörälenkkejä. Virkistyspäiviin en osallistu, koska ne on tarkoitettu lapsen tasolle jääneille.
Vierailija kirjoitti:
Virkistyspäivä virkistää useimpia.
Jos se on vielä työajalla ja täydellä palkalla niinkuin meilä niin useimmille se on hauska tapahtuma.
Ymmärrän kyllä niitä muutamia joilla on muutenkin vaikeaa työyhteisöissä sekä niiltä joilla jo kävely aiheittaa voimakasta hikoilua ja puuskuttamista. Tiedän että sellaisia on ja myötätuntoni on heidän puolellaan - mutta ongelma ei silloin ole virkistyspäivässä.
Höpö höpö. Me urheilullista elämäntapaa noudattavat osataan hoitaa urheilu ihan omalla ajalla. Toki on kiva, jos ta järjestää jotain kivaa sporttitoimintaa tai hyvinvointiin liittyvää toimintaa ja vaikkapa päivällisen työajalla. Mutta kun useimmiten nämä virkistyspäivät sisältävät jotain toisten nolaamiseen johtavaa pelleilyä tai typeriä leikkejä, joita kukaan täysjärkinen ei vaan jaksa. Tai ryyppäämistä ja saunomista, tms, enkä minä halua olla työkavereiden kanssa ilkosillaan tai uikkaireissa jossain kämäsessä paljussa kun joku toimiston Vesku alkaa kertoa kuinka on mua katellut ja kun oon niin ihana. Terve. Äärettömän vaivannuttavaa ja noloa.
Meillä on AINA joku saunominen virkistyspäivän ohjelmana. En ole vielä ikinä mennyt. En halua istua alasti saunassa työkavereideni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 15v sitten oli virkistäytymispäivässä ryhmien välillä "viestijuoksu" jossa kapulana oli tuorekurkku (isokokoiset), jota oli pidettävä jalkojen välissä ja kapulan vaihto oli tietenkin tehtävä ilman käsien käyttöä.
Joukkueissa oli miehiä ja naisia. "Kapulan" sai tyrkätä seuraavalle edestä tai takaa...kisaan sai osallistua housuissa tai hameessa/mekossa.
En tiedä söimmekö "kapulat" salaatin mukana ruokailussa.
Ei voi olla totta. 🙈 Ihan karseaa. Kenen loistava keksintö tämä mahtoi olla? Pomon, hr-väen, virkistyspäivätoimikunnan?
Aivan varmasti jonkun setämiehen, joka ei ole saanut pillua 30 vuoteen ja keksi että "hei tää on kiva piristys päivään, röh röh". Ei niillä muilla niin väliä.
Ne, jotka tuon tyyppisiä "leikkejä" keksivät, saavat kyllä pilluakin.
Missä ihmeessä te ootte töissä!? :D Siis ihan pimeitä nää jutut eikä varmasti ole totta!
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tämmöstä sontaa myös ulkomailla? Vai onko suomen kiusaamis/nöyryytys kulttuuri totta?
Oon asunut Ruotsissa melkein 10 vuotta eikä mulle tule mieleen yhtään ikävää virkistyspäivää vaan kaikki on olleet tosi hauskoja ja firma on panostanut niihin. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tämmöstä sontaa myös ulkomailla? Vai onko suomen kiusaamis/nöyryytys kulttuuri totta?
Oon asunut Ruotsissa melkein 10 vuotta eikä mulle tule mieleen yhtään ikävää virkistyspäivää vaan kaikki on olleet tosi hauskoja ja firma on panostanut niihin. :D
Ruotsi on kuitenkin _länsi_maa Suomesta nähden. Kaikin tavoin. Olen kuullut, miten siellä eräs suomalainen aikoinaan kävi ison osan peruskoulustaan ja tykkäs kovin mm. liikuntatunneista. Järkytys oli hitonmoinen Suomeen ja täkäläiseen peruskouluun palattua.
Mulla on toista vuosikymmentä kestänyt syömishäiriöhistoria. Julkiruokaileminen on mulle ihan täyskatastrofi ja en kestä myöskään vahvoja mausteita.
No, työpaikan "virkistys"iltamat pidettiin sitten tulisesta ruoastaan tunnetussa ravintolassa. Kaikki muut tilailivat vesi kielellä, mutta mä en löytänyt listalta mitään sopivaa. Lopulta tarjoilija pelasti sanomalla, että pyytää kokkia tekemään pienen mausteettoman annoksen.
Ja sitten alkoi se varsinainen kauhunäytelmä. Vastapäätä istuva esimies otti kuvan mun annoksesta, nauroi ja nälvi kun yritin syödä. Muutkin alkoivat kommentoida ja lopulta kaikkien huomio oli minussa ja annoksessani. Muistan, että olin niin ahdistunut että sydän hakkasi ja kuumat kyyneleet nousi silmiin.
Samassa työpaikassa kiusattiin estoitta kaikkia, jotka eivät kuuluneet tähän esimiehen Mean Girls -rinkiin. Painostamista, pahan puhumista selän takana, teennäisiä kohteliaisuuksia vaatteista ja kropasta ja sitten mennään nurkan taakse hihittelemään "tyhmälle läskille". Onneksi en ole siellä ollut töissä enää vuosiin.
eegeg kirjoitti:
Köydenvetoa, pussihyppelyä, pallopelejä... hohhoijakkaa
Taskubiljardia
Tuossa hauska kolumni työpaikan virkistyspäivistä:
https://www.apu.fi/artikkelit/anna-leena-harkonen-tyopaikan-virkistyspa…
Nykyisellä Pro Agrialla vuosia sitten Pohjois-Suomen retki. Meitä sivistettiin tylsällä oopperalla. Tms. Olisivat ennen maksaneet kunnon palkkaa. .