Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät
Oma ykkönen on eräs virkistyspäivä, jossa piti osallistua naurujoogaan. Siinä sitten kuljettiin salia ympäri kädet vatsalla hokien "hoh-hoh hoh-hoh hoo".
Kommentit (1206)
Oltiin ringissä ja sitten olisi pitänyt kertoa joku sellainen asia työkavereille, jota ei omalle puolisolleenkaan kertoisi. Ja jotkut vielä alkoi ihan oikeasti sepustamaan salaisuuksiaan - no en kertonut ja kehoitin muitakin olemaan kertomatta. Puiden halailua ja muita naurettavuuksia on myös ollut. Herää kyllä.kysymys, että kuinka tyhmiä voivat tällaisten aktiviteettien tyrkyttäjät olla.
Mulla on ollut menkat viimeiset 30 vuotta aina kun on pitänyt ottaa vaatteet jossain seurueessa pois ja mennä saunaan. Ei kiitos. Mikä siinä on että suomalaiset haluaa nähdä työkaverinsa ilman vaatteita?? Pian pitää keksiä uusi tekosyy kun menopaussi on ovella kääk!
En voi olla lukematta ja ihmettelemättä kuinka moni virkistyspäivä on seksuaalista ahdistelua ja seksuaalista ylipäätänsä ihan pitäisi saunoa ja leikkiä haaroissa kurkkua kuka syö nopeimmin leikkejä:/
Virkistyspäivä sapettaa jo ihan lähtökohtaisestikin siksi, että sen jälkeen on kokonaisen päivän tekemättömät työt odottamassa ja sitten saa hiki hatussa ekstrapitkiä päiviä tekemällä yrittää päästä ajan tasalle. Jee. Kyllä kannatti viettää työpäivä jossain tontunperseessä leikkimässä hippaa kollegoiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka koronasta ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin sellaisen hyvän muutoksen se on tehnyt työpaikoilla, että kaikki paskantärkeät ja turhat kokoukset ja typerät tyky päivät ovat jääneet pois.
Samaa mieltä.
Ikävä kyllä niitä viritellään taas uudestaan.
Tämä ihan oikeasti tapahtui pikkujouluissa 2016;
Kaikki paikan miesoletetut oli kutsuttu lavalle, jossa heille annettiin erilaisia tehtäviä. Viimeiseksi heidän piti näyttää millaiset bokserit heillä oli päällään. En saattanut katsoa sellaista nöyryyttämistä, jälkikäteen harmittelin miksi en vain poistunut mielenosoituksellisesti paikalta.
Meillä on työpaikalla paljon nuoria ja melko tasainen sukupuolijakauma. Pitkiä parisuhteita on syntynyt tämän vuoksi ymmärrettävästi paljon. Illanvietoissa kuitenkin känniset pariskunnat saattavat alkaa tappelemaan keskenään keskiyön korvilla. Kaikki järkevät lähtevät tämän vuoksi kotiin viimeistään 11.30. Ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa, kun on riitoja ja itkukohtauksia sattunut.
Kohtuu helposti joutuu myös suhdehuhujen pyöritykseen, koska niitä helkutin pariskuntia on syntynyt niin paljon. Perheellisenä ihmisenä sitä sitten yrittää vetää hommat mahdollisimman neutraalisti ja olla vetämättä minkäänlaista seksuaalista huomiota itseensä. Arvostin tämän vuoksi erityisesti virkistyspäivää, jossa sai valita joko joogan tai pilateksen. Naiset eturiviin pyllistelemään trikoissa, tietysti. Mulla oli "jalka kipeä" ja istuin lueskelemassa kirjaa. Huoh.
Ja ennen kuin joku ehtii sanoa jotain muuta: mä en pelkää sitä, että joku yrittää iskeä, vaan niitä pahuksen juoruämmiä, jotka keksii pienestäkin asiasta suhdehuhun ja syyttää muita naisia tyrkyiksi. En myöskään arvosta näitten pariskuntien keskinäisiä välienselvittelyjä.
Mehiläinen kirjoitti:
Tämä ihan oikeasti tapahtui pikkujouluissa 2016;
Kaikki paikan miesoletetut oli kutsuttu lavalle, jossa heille annettiin erilaisia tehtäviä. Viimeiseksi heidän piti näyttää millaiset bokserit heillä oli päällään. En saattanut katsoa sellaista nöyryyttämistä, jälkikäteen harmittelin miksi en vain poistunut mielenosoituksellisesti paikalta.
Huh huh. Tässä ketjussa on niin monia esimerkkejä ihan hemmetin häiriintyneistä ohjelmanumeroista. Ei voi kuin ihmetellä millaiset pannupäät näitä ideoivat ja mikä pannupää esimies tällaisen hyväksyy??
Se on minusta todella noloa että kun firman tilaisuuksiin otetaan jokin kiva ravintola, mutta ruokaa tilataan vain sen verran että se loppuu buffetista kesken, ja kun jokainen saa vain kaksi puolikasta lasillista viiniä jolloin henkilökunnalla menee aikaa kun mittaavat sitä jokaisen lasiin eli käyvät läpi noin sata henkilöä, minkä seurauksena kaikki lähtevät baariin jonottamaan ja hakemaan lisää viiniä omilla rahoillaan, kun se ei riitä edes sen vajaan ruokalautasellisen kanssa nautittavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä suoraan nöyryyttävää eikä virkistyspäivä mutta edesllisessä työpaikassani meillä oli pakollisia tietokilpailuja kerran viikossa. Ja nämä tietokilpailut järjestettiin vain jotta meidän besserwisser-toimitusjohtaja saisi mahdollisuuden päteä ja osoittaa kaikille miten älykäs hän on. Hän kysyi kysymykset ja hän myöskin vastasi niihin. Muiden tehtävä oli seurata hiljaa vierestä kun maailman ylivoimaiseti älykkäin ihminen osoitti kaikille miten paljon hän tietää kaikesta. Vieläkin tunnen suurta myötähäpeää tästä.
Siis oikeesti, v*ttu miten hirveissä työpaikoissa ihmiset on. Ei ihme että masennus on meidän kansansairaus ja huumeita käytetään kuin viimeistä päivää! Eihän tollasta kestä muuten.
Suomessa on liikaa narsisti-pikkupomoja joilla on pakkomielle päteä, saada oma äänensä kuuluviin ja omat bonuksensa taattua. Kellään muilla ei ole mitään väliä, heitä kohdellaan kuin sontaa, vihjaillaan yt:illä ja potkuilla jos et tee kuten tahtovat, eikä ihme että monet joutuu sairaseläkkeelle töistään. Olen ollut töissä kuudessa muussa maassa, eikä missään ole näin hirveitä ihmisiä työpaikoilla kuin Suomessa, etenkin keskijohtoporras on täynnä omahyväisiä turhia virtsapäitä, ihan suoraan sanottuna! Ihmettelen että mistä hitosta tulee se lausunto tuonne maailmalle että tässä maassa olisi maailman onnellisimmat ihmiset?!
Osallistumiseni Kiky-päivään päättyi siihen kun työnantaja käskytti meidät Lauantaiksi (vapaapäivä !) Kiky-päivään, jossa sitten mentiin junalla muka tuntemattomaan paikkaan. Sen piti oleman muka jännää. Perillä odotti savinen pelto jossa oli teltta. Teltassa tarjottiin makkaraa ja mehua. -Eikä sieltä päässyt pois, koska juna oli ainoa kulkuväline "keskeltä ei mitään"...
Oli kurjaa nähdä kun ihmiset pikkukengissään ja ohuissa vaatteissaan kävelivät savisella pellolla tihkusateessa. Eikä kaikki mahtuneet sateensuojaan telttaankaan. Osa seisoi avoimella pellolla, sateessa.
Ja sitten ajettiin junalla takaisin Helsinkiin.
Tämän "retken" piti olla mukamas hauska, mutta ainoa asia minkä se jätti jälkeensä oli se, että Maanantaina moni oli töistä poissa flunssan takia.
Enkä minä kykene ymmärtämään vielä tänä päivänäkään sitä, että mitä hauskaa oli muka ajaa junalla pellonlaitaan syömään makkaraa ilman, että kohteessa oli tarjolla mitään ohjelmaa, ei edes puheita, saati tanssimahdollisuutta tai bändiäkään.
Viimeksi ei ollut muuta ohjelmaa kuin ryyppäys, paljussa oleminen ja pari lastentarhatasoista leikkiä, kuten että yksi piirtää hassun kuvan ja toiset arvaa mikä se on.
Itseäni ei laisinkaan huvittaisi käyttää vapaa-aikaani tällaisiin "virkistyksiin". Ymmärtääkseni pakko ei olisikaan elleivät ole työaikaa.
Sain loppuelämäkseni vinkuvan tinnituksen pakollisesta ohjelmasta, joka huipentui ryyppykiertueeseen meluisiin musiikkibaareihin. Pyysin pariin otteeseen lähimmältä esimieheltä lupaa poistua, se evättiin. Olin jo aiemmin joutunut hänen kiusaamakseen, joten en uskaltanut häipyä.
Vierailija kirjoitti:
Osallistumiseni Kiky-päivään päättyi siihen kun työnantaja käskytti meidät Lauantaiksi (vapaapäivä !) Kiky-päivään, jossa sitten mentiin junalla muka tuntemattomaan paikkaan. Sen piti oleman muka jännää. Perillä odotti savinen pelto jossa oli teltta. Teltassa tarjottiin makkaraa ja mehua. -Eikä sieltä päässyt pois, koska juna oli ainoa kulkuväline "keskeltä ei mitään"...
Oli kurjaa nähdä kun ihmiset pikkukengissään ja ohuissa vaatteissaan kävelivät savisella pellolla tihkusateessa. Eikä kaikki mahtuneet sateensuojaan telttaankaan. Osa seisoi avoimella pellolla, sateessa.
Ja sitten ajettiin junalla takaisin Helsinkiin.
Tämän "retken" piti olla mukamas hauska, mutta ainoa asia minkä se jätti jälkeensä oli se, että Maanantaina moni oli töistä poissa flunssan takia.
Enkä minä kykene ymmärtämään vielä tänä päivänäkään sitä, että mitä hauskaa oli muka ajaa junalla pellonlaitaan syömään makkaraa ilman, että kohteessa oli tarjolla mitään ohjelmaa, ei edes puheita, saati tanssimahdollisuutta tai bändiäkään.
Ja vielä tahallaan pimitetään päämäärä ettei ihmiset tietenkään osaa pukeutua tarvittavalla tavalla. Huisin hauskaa tosiaankin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistumiseni Kiky-päivään päättyi siihen kun työnantaja käskytti meidät Lauantaiksi (vapaapäivä !) Kiky-päivään, jossa sitten mentiin junalla muka tuntemattomaan paikkaan. Sen piti oleman muka jännää. Perillä odotti savinen pelto jossa oli teltta. Teltassa tarjottiin makkaraa ja mehua. -Eikä sieltä päässyt pois, koska juna oli ainoa kulkuväline "keskeltä ei mitään"...
Oli kurjaa nähdä kun ihmiset pikkukengissään ja ohuissa vaatteissaan kävelivät savisella pellolla tihkusateessa. Eikä kaikki mahtuneet sateensuojaan telttaankaan. Osa seisoi avoimella pellolla, sateessa.
Ja sitten ajettiin junalla takaisin Helsinkiin.
Tämän "retken" piti olla mukamas hauska, mutta ainoa asia minkä se jätti jälkeensä oli se, että Maanantaina moni oli töistä poissa flunssan takia.
Enkä minä kykene ymmärtämään vielä tänä päivänäkään sitä, että mitä hauskaa oli muka ajaa junalla pellonlaitaan syömään makkaraa ilman, että kohteessa oli tarjolla mitään ohjelmaa, ei edes puheita, saati tanssimahdollisuutta tai bändiäkään.Ja vielä tahallaan pimitetään päämäärä ettei ihmiset tietenkään osaa pukeutua tarvittavalla tavalla. Huisin hauskaa tosiaankin!
Ihan samaa mäkin ajattelin. Yllätysjutuissa pitäisi AINA kertoa yllättävälle miten tulisi pukeutua. Toihan on ihan vastuutonta sairastuttaa ihmisiä.
Työpaikan koulutuspäivässä tehtiin tietoisen läsnäolon harjoituksia joiden oli tarkoitus olla viihteellinen ja rentouttava ohjelmanumero ennen kuin jatketaan töihin liittyvien asioiden työstöä. Tämä toteutettiin rusinan avulla. Kyllä, luit oikein: rusinan. Rusinaa fiilisteltiin lukuisin tavoin, ensin sitä tunnusteltiin, haisteltiin, KUUNNELTIIN ja lopulta maistettiin, ainoo että kukaan ei enää oikein innostunut sitä hikisissä käsissä pyöriteltyä rusinaa suuhunsa laittamaan. Pomo itse oli ilmeisesti innokas mindfulnessin ja tietoisen läsnäolon harjoitusten harjoittaja ja kuvitteli että moisesta jaksaa kaikki innostua työpäivän päätteeksi. No, ei jaksanut. Myötähäpeä, ihmetys ja osalla totaalinen repeäminen hihitykseen oli päälimmäiset tunteet eikä seestynyt zen mitä kai tavoiteltiin. Tämä ei ollut onneksi ainoa ohjelmanumero, loput olivat lähinnä kuolettavan tylsiä. Tiedän että tuota rusinaharjoitusta käytetään ja periaatteessa se on ihan ok sellaiselle jolla on vähän läsnäolo hukassa ja joka on vapaaehtoisesti moiseen lähtenyt. Pakotettuna se on yksi ala-arvoisimmista tyhy-jutuista missä olen ollut mukana.
Spicata kirjoitti:
Työpaikan koulutuspäivässä tehtiin tietoisen läsnäolon harjoituksia joiden oli tarkoitus olla viihteellinen ja rentouttava ohjelmanumero ennen kuin jatketaan töihin liittyvien asioiden työstöä. Tämä toteutettiin rusinan avulla. Kyllä, luit oikein: rusinan. Rusinaa fiilisteltiin lukuisin tavoin, ensin sitä tunnusteltiin, haisteltiin, KUUNNELTIIN ja lopulta maistettiin, ainoo että kukaan ei enää oikein innostunut sitä hikisissä käsissä pyöriteltyä rusinaa suuhunsa laittamaan. Pomo itse oli ilmeisesti innokas mindfulnessin ja tietoisen läsnäolon harjoitusten harjoittaja ja kuvitteli että moisesta jaksaa kaikki innostua työpäivän päätteeksi. No, ei jaksanut. Myötähäpeä, ihmetys ja osalla totaalinen repeäminen hihitykseen oli päälimmäiset tunteet eikä seestynyt zen mitä kai tavoiteltiin. Tämä ei ollut onneksi ainoa ohjelmanumero, loput olivat lähinnä kuolettavan tylsiä. Tiedän että tuota rusinaharjoitusta käytetään ja periaatteessa se on ihan ok sellaiselle jolla on vähän läsnäolo hukassa ja joka on vapaaehtoisesti moiseen lähtenyt. Pakotettuna se on yksi ala-arvoisimmista tyhy-jutuista missä olen ollut mukana.
Ihka oikeita rusinannuuhkijoita siis ihan kirjaimellisesti. 😀
On ollut mahdollisuus kieltäytyä pari kertaa. Toinen oli jotain hohtominigolffia, joka olisi voinut menetellä muttei jaksanut juuru silloin, toisella kerralla olisi ollut jotain seikkailuhommaa jossain sisäpaikassa, ohjelmassa mm. Polkuautoilua, ajoin silloin taksia työkseni, ei oikein huvittanut polkuautoilut kymppitunnin työpäivän päätteeksi. Sitten oli yksi tapahtuma jossain lintsillä eri työpaikassa kylläkin, joku esitys ja safkat siinä sitten tuli oltua aika kaasuissa. Ruokapöydässä oksesin tyhjän tuopin täyteen pahan olon vuoksi. Ja eräs tapaus oli joku yhteissafka ja siihen päälle jotain tietovisailua yms. Mutta oli jäätävä tunnelma jotenkin ja myötähäpeäkin sitä henkilöä kohtaan joka piti sitä tietovisaa, niin jäykkä tunnelma. No joo eli aika vähällä päässyt itse siis. Mutta ei noita kyllä millään jaksaisi normiduunin päälle se on liikaa vaadittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok ravntolaruokailu ja alkoholia vapaasti. Sitten Linnanmäelle johon kaikille oli varattu yksi laitelippu Kingiin. Yhdellä tuli paskat housuun kun maha täynnä ruokaa ja kännissä meni sinne. Itse lähdin tuossa kohtaa kotiin. Terveydenhuollossa tuollainen virkistyspäivä siis.
Tämä nousee kyllä top kolmoseen tämän ketjun tarinoista. 😂 Oli varmasti elämys!
Kakkahuumori on kaikkein parasta!
Tämän ketjun pitäisi olla pakollista luettavaa kaikille virkistyspäiviä järjestäville kokoonpanoille ja pomoille ennenkuin keksivät taas jonkun nakupussihyppelyn saunan lauteille sekatiimissä. Herran pieksut millaista suoranaista kyykytystä ja kiusaamista jotkut on saaneet kokea. Ja niin hiton lapsellista aikuisille ihmisille!!!