Piilaakson suomalaiset teknovaimot elävät tyytyväisenä miestensä tuloilla – Kotirouvat lyttäävät Suomen naisihanteen: "Hirvittävän kapea tasa-arvohössötyksessään"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että sukupuolesta riippumatta aika monelle ihmiselle maistuisi tuollainen elämä, jos olisi taloudellisesti mahdollista. Mitä kävisi, jos teknovaimon puoliso jossain vaiheessa päättäisi, että nyt on hänen vuoro lokoilla ja hoitaa lapsia?

Meille tämä tuli ajankohtaiseksi. Seuraavana vuonna me elellään mun tuloilla. Aloitin työt muutama vuosi sitten ja nyt on vakituinen työ. Kannattaa varautua siihen ettei kotona olon jälkeen heti saa oman alan töitä mutta parin vuoden sisällä pääsee jo omalle tasolle. Säästöjä on ja mies ollut samassa työpaikassa yli 20v työnantaja myönsi sapattivuoden. Meidän lapset on sen verran vanhoja ettei enää tarvitse hoitaa niitä mutta viedä harrastuksiin ja osallistua koulun ilmaishommiin. Ne kuuluvat kaikille perheille. 

Ottaa yleisesti ottaen päähän miten Piilaaksosta yleensä julkisuuteen kertoo joku tallukka joka ei todellakaan ole tutustunut alueeseen vaan on alusta asti elänyt kotipallossa. Jos täällä on asunut kaksi vuotta niin ei todellakaan voi kertoa että tietää miten asiat menevät. Voi vaan sanoa miten asiat ovat menneet omalta osalta. Tunnen monta suomalaista naista täällä jotka ovat töissä. Perspektiivi on heti eri perheellisellä naisella joka käy töissä ja sellaisella jolle se on jo ajatuksena mahdotonta. 

Sapattivuosi, Piilaksossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahaha. totuushan sieltä iski. Jos osaa enkkua niin kannattaa lukea mitä alueesta kirjoitetaan. Naiset käyvät töissä siellä ihan samalla tavalla kuin miehet:) Pikkulapsiaika ollaan kotona ja jos mies tienaa tarpeeksi niin on mahdollisuus jäädä kotiin. 

Käsittääkseni lastenhoito tulee kalliiksi.

Ei niin kalliiksi kuin työttömyys. Tietty voi itse aloittaa lastenhoidon. Asiakkaita löytyy heti. Hyvä palkka. Kertoo siitä että naiset menevät töihin. 

Vastauksia ei tullut joten kalliiksi taitaa tulla.

Lastenhoitoa tarvitsee vain alle kouluikäiselle ja se riippuu paikasta. Moni tekee puolittaista viikkoa tai muutamaa tuntia päivä kun lapset on alle kouluikäisiä. Mun ystävä maksaa n. 1500 kuukaudessa kokopäivähoidosta alle kouluikäiselle mutta insinöörinä tienaa 10 000 käteen kuukaudessa ja miehensä enempi joten ei ole kova hinta. Jos on huonopalkkaisella alalla niin Piilaakso ei oo sun paikka sitten. Pienempipalkkaiset tulevat tänne töihin Piilaakson ulkopuolelta ja siellä lastenhoito ja yleensäkin kaikki on myös huomattavasti halvempaa. Monet insinöörit asuvat myös Piilaakson ulkopuolella. Kaikki eivät saa samaa palkkaa. Jos kumpikin käy töissä niin 200 000 per henkilö riittää mutta jos vaan toinen tienaa sen 200 000 niin kannattaa melkein muuttaa Piilaakson ulkopuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että sukupuolesta riippumatta aika monelle ihmiselle maistuisi tuollainen elämä, jos olisi taloudellisesti mahdollista. Mitä kävisi, jos teknovaimon puoliso jossain vaiheessa päättäisi, että nyt on hänen vuoro lokoilla ja hoitaa lapsia?

Meille tämä tuli ajankohtaiseksi. Seuraavana vuonna me elellään mun tuloilla. Aloitin työt muutama vuosi sitten ja nyt on vakituinen työ. Kannattaa varautua siihen ettei kotona olon jälkeen heti saa oman alan töitä mutta parin vuoden sisällä pääsee jo omalle tasolle. Säästöjä on ja mies ollut samassa työpaikassa yli 20v työnantaja myönsi sapattivuoden. Meidän lapset on sen verran vanhoja ettei enää tarvitse hoitaa niitä mutta viedä harrastuksiin ja osallistua koulun ilmaishommiin. Ne kuuluvat kaikille perheille. 

Ottaa yleisesti ottaen päähän miten Piilaaksosta yleensä julkisuuteen kertoo joku tallukka joka ei todellakaan ole tutustunut alueeseen vaan on alusta asti elänyt kotipallossa. Jos täällä on asunut kaksi vuotta niin ei todellakaan voi kertoa että tietää miten asiat menevät. Voi vaan sanoa miten asiat ovat menneet omalta osalta. Tunnen monta suomalaista naista täällä jotka ovat töissä. Perspektiivi on heti eri perheellisellä naisella joka käy töissä ja sellaisella jolle se on jo ajatuksena mahdotonta. 

Sapattivuosi, Piilaksossa?

Hän tekee sinä aikana PhD joten kyllä sitä voi sapattivuodeksi kutsua. Moni tekee mutta sitä varten täytyy olla vähän säästöjä ja työpaikka joka tukee. Tietenkin. Mun miehellä on myös viiden viikon kesäloma niinkuin monella muulla mutta viikkoja kerääntyy työvuosien myötä. Ne valittajat joilla ei ole lomia ovat yleensä olleet samassa työssä pari vuotta. Ei silloin vielä mitään pitkiä lomia ole. Tänne täytyy ensin asettua aloilleen että pääsee elämän makuun kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että sukupuolesta riippumatta aika monelle ihmiselle maistuisi tuollainen elämä, jos olisi taloudellisesti mahdollista. Mitä kävisi, jos teknovaimon puoliso jossain vaiheessa päättäisi, että nyt on hänen vuoro lokoilla ja hoitaa lapsia?

Meille tämä tuli ajankohtaiseksi. Seuraavana vuonna me elellään mun tuloilla. Aloitin työt muutama vuosi sitten ja nyt on vakituinen työ. Kannattaa varautua siihen ettei kotona olon jälkeen heti saa oman alan töitä mutta parin vuoden sisällä pääsee jo omalle tasolle. Säästöjä on ja mies ollut samassa työpaikassa yli 20v työnantaja myönsi sapattivuoden. Meidän lapset on sen verran vanhoja ettei enää tarvitse hoitaa niitä mutta viedä harrastuksiin ja osallistua koulun ilmaishommiin. Ne kuuluvat kaikille perheille. 

Ottaa yleisesti ottaen päähän miten Piilaaksosta yleensä julkisuuteen kertoo joku tallukka joka ei todellakaan ole tutustunut alueeseen vaan on alusta asti elänyt kotipallossa. Jos täällä on asunut kaksi vuotta niin ei todellakaan voi kertoa että tietää miten asiat menevät. Voi vaan sanoa miten asiat ovat menneet omalta osalta. Tunnen monta suomalaista naista täällä jotka ovat töissä. Perspektiivi on heti eri perheellisellä naisella joka käy töissä ja sellaisella jolle se on jo ajatuksena mahdotonta. 

Sapattivuosi, Piilaksossa?

Hän tekee sinä aikana PhD joten kyllä sitä voi sapattivuodeksi kutsua. Moni tekee mutta sitä varten täytyy olla vähän säästöjä ja työpaikka joka tukee. Tietenkin. Mun miehellä on myös viiden viikon kesäloma niinkuin monella muulla mutta viikkoja kerääntyy työvuosien myötä. Ne valittajat joilla ei ole lomia ovat yleensä olleet samassa työssä pari vuotta. Ei silloin vielä mitään pitkiä lomia ole. Tänne täytyy ensin asettua aloilleen että pääsee elämän makuun kiinni.

Panen vähän paremmaksi 😁, sillä minun miehelläni on lomaa kuusi viikkoa vuodessa, ja työvuosiakin takana paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vapaana syntynyt kirjoitti:

Heidän tilanteessa ei tarvitse ajatella kuin normaali suominainen. Itsenäisyys ja tasa-arvo asiat eivät kuulu näiden elitistinaisten ajatusmaailmaan. Mikäli he asuvat porttien takana, ylellisessä asuinlähiössä, oikea kysymys kuuluu: "Miltä tuntuu elää vangittuna häkissä?" Vaikka häkki on hieno ja ylellinen, se on silti vankila. Henkisesti ja fyysisesti.

Mieluummin eläisin tuollaisessa varakkaassa vankilassa, kuin tässä pätkätöiden kiristyksessä vuokraslummissa

Jos menettää vapauden, menettää myos itsensä kunnioittamisen ja itseisarvon.

Mitä vapautta on juossa tässä työkkärin ja pätkätöiden kurimuksessa 67v3kk ikäiseksi ja toivoa, että vuokranantaja ei myy asuntoa alta ja ole taas asunnon etsiminen edessä. En koe tätä mitenkään vapaaksi ja koe kunnioittavani itseäni enempää ja itseisarvoa.

Voisin aivan hyvin elellä rikkaana ja vapaana rahahuolista ja asumishuolista ja terveydestä

Silloin sinun kannattaa etsiä puoliso, joka elättää. Kukaan ei sitä kiellä, emme edes me pahat feministit. Itse en voisi kuvitella heittäytyväni sirpaselänteeksi, joka hyväksyy miehen pettämisen ja muun nöyryytyksen vain saadakseen elää tuollaista elämää.

Kukaan ei oo sanonut että pitäisi hyväksyä noista mitään. Aina on vapaus lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että sukupuolesta riippumatta aika monelle ihmiselle maistuisi tuollainen elämä, jos olisi taloudellisesti mahdollista. Mitä kävisi, jos teknovaimon puoliso jossain vaiheessa päättäisi, että nyt on hänen vuoro lokoilla ja hoitaa lapsia?

Meille tämä tuli ajankohtaiseksi. Seuraavana vuonna me elellään mun tuloilla. Aloitin työt muutama vuosi sitten ja nyt on vakituinen työ. Kannattaa varautua siihen ettei kotona olon jälkeen heti saa oman alan töitä mutta parin vuoden sisällä pääsee jo omalle tasolle. Säästöjä on ja mies ollut samassa työpaikassa yli 20v työnantaja myönsi sapattivuoden. Meidän lapset on sen verran vanhoja ettei enää tarvitse hoitaa niitä mutta viedä harrastuksiin ja osallistua koulun ilmaishommiin. Ne kuuluvat kaikille perheille. 

Ottaa yleisesti ottaen päähän miten Piilaaksosta yleensä julkisuuteen kertoo joku tallukka joka ei todellakaan ole tutustunut alueeseen vaan on alusta asti elänyt kotipallossa. Jos täällä on asunut kaksi vuotta niin ei todellakaan voi kertoa että tietää miten asiat menevät. Voi vaan sanoa miten asiat ovat menneet omalta osalta. Tunnen monta suomalaista naista täällä jotka ovat töissä. Perspektiivi on heti eri perheellisellä naisella joka käy töissä ja sellaisella jolle se on jo ajatuksena mahdotonta. 

Sapattivuosi, Piilaksossa?

Hän tekee sinä aikana PhD joten kyllä sitä voi sapattivuodeksi kutsua. Moni tekee mutta sitä varten täytyy olla vähän säästöjä ja työpaikka joka tukee. Tietenkin. Mun miehellä on myös viiden viikon kesäloma niinkuin monella muulla mutta viikkoja kerääntyy työvuosien myötä. Ne valittajat joilla ei ole lomia ovat yleensä olleet samassa työssä pari vuotta. Ei silloin vielä mitään pitkiä lomia ole. Tänne täytyy ensin asettua aloilleen että pääsee elämän makuun kiinni.

On aika supermies kun tekee väitöskirjan täysipäiväisen lastenhoidon ohessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ei , suominainen keksii ettei se voi olla TOSI rakkautta. Sinähän puhut kuin nTOSI  uskovaiset. Onko se ihan oikeasti  kateus, mikä tuota kotiäitivihaa ruokkii.  Miksei voi hyväksyä erilaisia parisuhteita. Köyhät käyvät pakosta töissä   vaikka se työpaikka  olisi kuinka  kamala.

Niinpä ja aina tämä ”mitäs sitten kun se ottaa nuoremman kauniimman” päläpälä. Ottaahan ne tavallisetkin miehet sellaisia toisinaan ja jättää. Ja miksi on jotenkin vieras ajatus että tälläinen pariskunta voisi olla yhdessä rakkaudesta eikä jostain ihme sopimuksesta.

Jos minun puolisoni ihastuu nuorempaan/kauniimpaan/päläpälään, niin elintasoni ei muutu millään tavalla. Asumiskulut nousevat, mutta eivät niin paljon ettenkö voisi ylläpitää ihan samaa elintasoa kuin tähänkin saakka.

Mieluummin päivä leijonana kuin kymmenen lampaana.

Vielä sanon sen että täällä Piilaaksossa seurataan Suomen tilannetta ja ihaillaan kuinka Suomella on nyt  naisvalta. Eilen juuri mulle hehkutettiin sitä muiden naisten puolesta. Kyseltiin että mites me saataisiin sama juttu tänne. Ei täällä todellakaan ihailla mitään kotirouvakulttuuria vaan naiset haluavat valtaa työelämässä! Tottakai kaikki haluavat olla lapsen kanssa kotona ne ekat vuodet mutta täällä lapsi suunnitellaan ja säästetään sitä varten että toinen vanhemmista voi olla kotona muutaman vuoden. Nainen ei ole miehen elättinä. Se voi olla mies myös joka on kotona ja tunnen myös pariskunnan jossa mies on kotona neljän lapsen kanssa. Mies on entinen huippu-urheilija ja vaimo erään firman johtajistoa. Muuttivat tänne New Yorkista.  On absurdia lukea täältä Piilaakson kotirouvista. Ne on muut paikat ne jos kotirouvuus kiinnostaa. kahden vuoden työkomennukset ja paluu Suomeen on eri asia. Se ei kerro mistään muusta kuin expat-elämästä. Toivon että perheet nauttivat siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vielä sanon sen että täällä Piilaaksossa seurataan Suomen tilannetta ja ihaillaan kuinka Suomella on nyt  naisvalta. Eilen juuri mulle hehkutettiin sitä muiden naisten puolesta. Kyseltiin että mites me saataisiin sama juttu tänne. Ei täällä todellakaan ihailla mitään kotirouvakulttuuria vaan naiset haluavat valtaa työelämässä! Tottakai kaikki haluavat olla lapsen kanssa kotona ne ekat vuodet mutta täällä lapsi suunnitellaan ja säästetään sitä varten että toinen vanhemmista voi olla kotona muutaman vuoden. Nainen ei ole miehen elättinä. Se voi olla mies myös joka on kotona ja tunnen myös pariskunnan jossa mies on kotona neljän lapsen kanssa. Mies on entinen huippu-urheilija ja vaimo erään firman johtajistoa. Muuttivat tänne New Yorkista.  On absurdia lukea täältä Piilaakson kotirouvista. Ne on muut paikat ne jos kotirouvuus kiinnostaa. kahden vuoden työkomennukset ja paluu Suomeen on eri asia. Se ei kerro mistään muusta kuin expat-elämästä. Toivon että perheet nauttivat siitä. 

Mitään työpaikkaa ei ole, jos jää kotiin. Äitiysloma kestää pari kuukautta ja jos sen jälkeen haluaa olla kotona, pitää irtisanoutua työstä.

Koulu vaatii paljon vanhemmilta ja lapsia kuskataan joka paikkaan, joten kahden ihmisen on haastavaa tehdä uraa samassa perheessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että sukupuolesta riippumatta aika monelle ihmiselle maistuisi tuollainen elämä, jos olisi taloudellisesti mahdollista. Mitä kävisi, jos teknovaimon puoliso jossain vaiheessa päättäisi, että nyt on hänen vuoro lokoilla ja hoitaa lapsia?

Meille tämä tuli ajankohtaiseksi. Seuraavana vuonna me elellään mun tuloilla. Aloitin työt muutama vuosi sitten ja nyt on vakituinen työ. Kannattaa varautua siihen ettei kotona olon jälkeen heti saa oman alan töitä mutta parin vuoden sisällä pääsee jo omalle tasolle. Säästöjä on ja mies ollut samassa työpaikassa yli 20v työnantaja myönsi sapattivuoden. Meidän lapset on sen verran vanhoja ettei enää tarvitse hoitaa niitä mutta viedä harrastuksiin ja osallistua koulun ilmaishommiin. Ne kuuluvat kaikille perheille. 

Ottaa yleisesti ottaen päähän miten Piilaaksosta yleensä julkisuuteen kertoo joku tallukka joka ei todellakaan ole tutustunut alueeseen vaan on alusta asti elänyt kotipallossa. Jos täällä on asunut kaksi vuotta niin ei todellakaan voi kertoa että tietää miten asiat menevät. Voi vaan sanoa miten asiat ovat menneet omalta osalta. Tunnen monta suomalaista naista täällä jotka ovat töissä. Perspektiivi on heti eri perheellisellä naisella joka käy töissä ja sellaisella jolle se on jo ajatuksena mahdotonta. 

Sapattivuosi, Piilaksossa?

Hän tekee sinä aikana PhD joten kyllä sitä voi sapattivuodeksi kutsua. Moni tekee mutta sitä varten täytyy olla vähän säästöjä ja työpaikka joka tukee. Tietenkin. Mun miehellä on myös viiden viikon kesäloma niinkuin monella muulla mutta viikkoja kerääntyy työvuosien myötä. Ne valittajat joilla ei ole lomia ovat yleensä olleet samassa työssä pari vuotta. Ei silloin vielä mitään pitkiä lomia ole. Tänne täytyy ensin asettua aloilleen että pääsee elämän makuun kiinni.

On aika supermies kun tekee väitöskirjan täysipäiväisen lastenhoidon ohessa.

Meidän lapset on koulussa ja teini-ikäisiä. Mies on aiemmin ollut välillä kuukauden aikoja yksin lasten kanssa täällä kun olen käynyt Suomessa. Hyvin ehti viedä aamulla kouluun ja pois koulusta hakea. Osaahan se tehdä ruokaa, pyykätä, siivota ja tiskata myös. Nythän lapset kulkee itse kouluun.ja harrastusjuttuihin on rinki muiden vanhempien kanssa kuka vie ja milloin. Ei kai Suomessa yli kymmenen vuotiaat tarvitse enää lastenhoitoa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

. Ja miksi on jotenkin vieras ajatus että tälläinen pariskunta voisi olla yhdessä rakkaudesta eikä jostain ihme sopimuksesta.

Niin, miksiköhän ajatus korkeasti koulutetusta, Kaliforniassa mukavasti elävästä, elämäänsä tyytyväisestä kotiäidistä on joillekin vieras? Äkkiseltään tulee mieleen kateus..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että sukupuolesta riippumatta aika monelle ihmiselle maistuisi tuollainen elämä, jos olisi taloudellisesti mahdollista. Mitä kävisi, jos teknovaimon puoliso jossain vaiheessa päättäisi, että nyt on hänen vuoro lokoilla ja hoitaa lapsia?

Meille tämä tuli ajankohtaiseksi. Seuraavana vuonna me elellään mun tuloilla. Aloitin työt muutama vuosi sitten ja nyt on vakituinen työ. Kannattaa varautua siihen ettei kotona olon jälkeen heti saa oman alan töitä mutta parin vuoden sisällä pääsee jo omalle tasolle. Säästöjä on ja mies ollut samassa työpaikassa yli 20v työnantaja myönsi sapattivuoden. Meidän lapset on sen verran vanhoja ettei enää tarvitse hoitaa niitä mutta viedä harrastuksiin ja osallistua koulun ilmaishommiin. Ne kuuluvat kaikille perheille. 

Ottaa yleisesti ottaen päähän miten Piilaaksosta yleensä julkisuuteen kertoo joku tallukka joka ei todellakaan ole tutustunut alueeseen vaan on alusta asti elänyt kotipallossa. Jos täällä on asunut kaksi vuotta niin ei todellakaan voi kertoa että tietää miten asiat menevät. Voi vaan sanoa miten asiat ovat menneet omalta osalta. Tunnen monta suomalaista naista täällä jotka ovat töissä. Perspektiivi on heti eri perheellisellä naisella joka käy töissä ja sellaisella jolle se on jo ajatuksena mahdotonta. 

Sapattivuosi, Piilaksossa?

Hän tekee sinä aikana PhD joten kyllä sitä voi sapattivuodeksi kutsua. Moni tekee mutta sitä varten täytyy olla vähän säästöjä ja työpaikka joka tukee. Tietenkin. Mun miehellä on myös viiden viikon kesäloma niinkuin monella muulla mutta viikkoja kerääntyy työvuosien myötä. Ne valittajat joilla ei ole lomia ovat yleensä olleet samassa työssä pari vuotta. Ei silloin vielä mitään pitkiä lomia ole. Tänne täytyy ensin asettua aloilleen että pääsee elämän makuun kiinni.

On aika supermies kun tekee väitöskirjan täysipäiväisen lastenhoidon ohessa.

Meidän lapset on koulussa ja teini-ikäisiä. Mies on aiemmin ollut välillä kuukauden aikoja yksin lasten kanssa täällä kun olen käynyt Suomessa. Hyvin ehti viedä aamulla kouluun ja pois koulusta hakea. Osaahan se tehdä ruokaa, pyykätä, siivota ja tiskata myös. Nythän lapset kulkee itse kouluun.ja harrastusjuttuihin on rinki muiden vanhempien kanssa kuka vie ja milloin. Ei kai Suomessa yli kymmenen vuotiaat tarvitse enää lastenhoitoa? 

Eihän sen pitäisi olla miehelle saavutus, kun hoitaa omia lapsiaan. Varmasti on ihan luonnollinen asia Piilaksossakin.

Kukin tehköön, miten haluaa. Kiva kun ovat onnellisia noin. Kenenkään ei tarvitse arvostella toisten elämäntapaa. Siinä he ovat oikeassa, että suomalaiset ovat hyvin kapeakatseisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että sukupuolesta riippumatta aika monelle ihmiselle maistuisi tuollainen elämä, jos olisi taloudellisesti mahdollista. Mitä kävisi, jos teknovaimon puoliso jossain vaiheessa päättäisi, että nyt on hänen vuoro lokoilla ja hoitaa lapsia?

Meille tämä tuli ajankohtaiseksi. Seuraavana vuonna me elellään mun tuloilla. Aloitin työt muutama vuosi sitten ja nyt on vakituinen työ. Kannattaa varautua siihen ettei kotona olon jälkeen heti saa oman alan töitä mutta parin vuoden sisällä pääsee jo omalle tasolle. Säästöjä on ja mies ollut samassa työpaikassa yli 20v työnantaja myönsi sapattivuoden. Meidän lapset on sen verran vanhoja ettei enää tarvitse hoitaa niitä mutta viedä harrastuksiin ja osallistua koulun ilmaishommiin. Ne kuuluvat kaikille perheille. 

Ottaa yleisesti ottaen päähän miten Piilaaksosta yleensä julkisuuteen kertoo joku tallukka joka ei todellakaan ole tutustunut alueeseen vaan on alusta asti elänyt kotipallossa. Jos täällä on asunut kaksi vuotta niin ei todellakaan voi kertoa että tietää miten asiat menevät. Voi vaan sanoa miten asiat ovat menneet omalta osalta. Tunnen monta suomalaista naista täällä jotka ovat töissä. Perspektiivi on heti eri perheellisellä naisella joka käy töissä ja sellaisella jolle se on jo ajatuksena mahdotonta. 

Sapattivuosi, Piilaksossa?

Hän tekee sinä aikana PhD joten kyllä sitä voi sapattivuodeksi kutsua. Moni tekee mutta sitä varten täytyy olla vähän säästöjä ja työpaikka joka tukee. Tietenkin. Mun miehellä on myös viiden viikon kesäloma niinkuin monella muulla mutta viikkoja kerääntyy työvuosien myötä. Ne valittajat joilla ei ole lomia ovat yleensä olleet samassa työssä pari vuotta. Ei silloin vielä mitään pitkiä lomia ole. Tänne täytyy ensin asettua aloilleen että pääsee elämän makuun kiinni.

Panen vähän paremmaksi 😁, sillä minun miehelläni on lomaa kuusi viikkoa vuodessa, ja työvuosiakin takana paljon.

Vau! Olen vähän kade:) 

Vierailija kirjoitti:

vapaana syntynyt kirjoitti:

Heidän tilanteessa ei tarvitse ajatella kuin normaali suominainen. Itsenäisyys ja tasa-arvo asiat eivät kuulu näiden elitistinaisten ajatusmaailmaan. Mikäli he asuvat porttien takana, ylellisessä asuinlähiössä, oikea kysymys kuuluu: "Miltä tuntuu elää vangittuna häkissä?" Vaikka häkki on hieno ja ylellinen, se on silti vankila. Henkisesti ja fyysisesti.

Mieluummin eläisin tuollaisessa varakkaassa vankilassa, kuin tässä pätkätöiden kiristyksessä vuokraslummissa

Hyvin sanottu.

Kumpaakin kokeilleena pakko sanoa, että enemmän koin olevani vankilassa silloin kun tein pätkätöitä ja asuin vuokraslummissa.

Ei se varakas vankila tuntunut yhtään vankilalta. Pahin ongelma oli se, että joskus oli tylsää. Siihen auttoi matkalle lähteminen tai uusi harrastus tai opiskelu. Se oli satunnaisesta tylsyydestä huolimatta kivaa aikaa.

Nyt teen taas pätkätöitä Suomessa. Sama mies on edelleen vierellä, mutta rahaa on vähemmän kuin ulkomaan vuosina. Suomessa kun on pienemmät palkat, suurempi verotus ja eläminen kalliimpaa. Oma valinta oli kuitenkin tulla tänne.

Ihan hyvää elämää tämäkin on. Ja ihan yhtä tylsää kuin se rikkaan kotirouvan elämä vaikka omaa aikaa on paljon vähemmän.

Loppujen lopuksi arki tuntuu samalta riippumatta asuinpaikasta, ainakin jos elintaso on siedettävällä tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että sukupuolesta riippumatta aika monelle ihmiselle maistuisi tuollainen elämä, jos olisi taloudellisesti mahdollista. Mitä kävisi, jos teknovaimon puoliso jossain vaiheessa päättäisi, että nyt on hänen vuoro lokoilla ja hoitaa lapsia?

Meille tämä tuli ajankohtaiseksi. Seuraavana vuonna me elellään mun tuloilla. Aloitin työt muutama vuosi sitten ja nyt on vakituinen työ. Kannattaa varautua siihen ettei kotona olon jälkeen heti saa oman alan töitä mutta parin vuoden sisällä pääsee jo omalle tasolle. Säästöjä on ja mies ollut samassa työpaikassa yli 20v työnantaja myönsi sapattivuoden. Meidän lapset on sen verran vanhoja ettei enää tarvitse hoitaa niitä mutta viedä harrastuksiin ja osallistua koulun ilmaishommiin. Ne kuuluvat kaikille perheille. 

Ottaa yleisesti ottaen päähän miten Piilaaksosta yleensä julkisuuteen kertoo joku tallukka joka ei todellakaan ole tutustunut alueeseen vaan on alusta asti elänyt kotipallossa. Jos täällä on asunut kaksi vuotta niin ei todellakaan voi kertoa että tietää miten asiat menevät. Voi vaan sanoa miten asiat ovat menneet omalta osalta. Tunnen monta suomalaista naista täällä jotka ovat töissä. Perspektiivi on heti eri perheellisellä naisella joka käy töissä ja sellaisella jolle se on jo ajatuksena mahdotonta. 

Sapattivuosi, Piilaksossa?

Hän tekee sinä aikana PhD joten kyllä sitä voi sapattivuodeksi kutsua. Moni tekee mutta sitä varten täytyy olla vähän säästöjä ja työpaikka joka tukee. Tietenkin. Mun miehellä on myös viiden viikon kesäloma niinkuin monella muulla mutta viikkoja kerääntyy työvuosien myötä. Ne valittajat joilla ei ole lomia ovat yleensä olleet samassa työssä pari vuotta. Ei silloin vielä mitään pitkiä lomia ole. Tänne täytyy ensin asettua aloilleen että pääsee elämän makuun kiinni.

On aika supermies kun tekee väitöskirjan täysipäiväisen lastenhoidon ohessa.

Meidän lapset on koulussa ja teini-ikäisiä. Mies on aiemmin ollut välillä kuukauden aikoja yksin lasten kanssa täällä kun olen käynyt Suomessa. Hyvin ehti viedä aamulla kouluun ja pois koulusta hakea. Osaahan se tehdä ruokaa, pyykätä, siivota ja tiskata myös. Nythän lapset kulkee itse kouluun.ja harrastusjuttuihin on rinki muiden vanhempien kanssa kuka vie ja milloin. Ei kai Suomessa yli kymmenen vuotiaat tarvitse enää lastenhoitoa? 

Eihän sen pitäisi olla miehelle saavutus, kun hoitaa omia lapsiaan. Varmasti on ihan luonnollinen asia Piilaksossakin.

Tästä foorumista ja ketjusta saa sen kuvan ettei suomalainen mies tee kotona mitään jos käyvät töissä. Taitaa olla luonnollisempi asia Piilaaksossa kuin Suomessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vapaana syntynyt kirjoitti:

Heidän tilanteessa ei tarvitse ajatella kuin normaali suominainen. Itsenäisyys ja tasa-arvo asiat eivät kuulu näiden elitistinaisten ajatusmaailmaan. Mikäli he asuvat porttien takana, ylellisessä asuinlähiössä, oikea kysymys kuuluu: "Miltä tuntuu elää vangittuna häkissä?" Vaikka häkki on hieno ja ylellinen, se on silti vankila. Henkisesti ja fyysisesti.

Mieluummin eläisin tuollaisessa varakkaassa vankilassa, kuin tässä pätkätöiden kiristyksessä vuokraslummissa

Hyvin sanottu.

Kumpaakin kokeilleena pakko sanoa, että enemmän koin olevani vankilassa silloin kun tein pätkätöitä ja asuin vuokraslummissa.

Ei se varakas vankila tuntunut yhtään vankilalta. Pahin ongelma oli se, että joskus oli tylsää. Siihen auttoi matkalle lähteminen tai uusi harrastus tai opiskelu. Se oli satunnaisesta tylsyydestä huolimatta kivaa aikaa.

Nyt teen taas pätkätöitä Suomessa. Sama mies on edelleen vierellä, mutta rahaa on vähemmän kuin ulkomaan vuosina. Suomessa kun on pienemmät palkat, suurempi verotus ja eläminen kalliimpaa. Oma valinta oli kuitenkin tulla tänne.

Ihan hyvää elämää tämäkin on. Ja ihan yhtä tylsää kuin se rikkaan kotirouvan elämä vaikka omaa aikaa on paljon vähemmän.

Loppujen lopuksi arki tuntuu samalta riippumatta asuinpaikasta, ainakin jos elintaso on siedettävällä tasolla.

Sama koettu, enkä ikinä enää haluaisi pätkätöihin ja vuokraslummiin asumaan. Elämähän ei joka päivä ole juhlaa, mutta ne ikävätkin päivät kestää, kun saa itse valita mitä sellaisina päivinä tekee.

Minua vähän pelottaa miten suurta huomiota Suomen nuoret naisministerit ovat saaneet sekä kotimaassa ja ulkomailla. Minua pelottaa näiden naisten vuoksi, koska heidät on nyt asetettu tarkkailun alaisiksi, ja odotukset ovat kovat, koska epäonnistuminen olisi kaikista pahin vaihtoehto. Kyllä miehillä on tässäkin asemassa helpompaa, ja voi vähän töppäilläkin, eikä se vie uskottavuutta.