Mikä ihmeen keskikoulu?
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Ehdin käydä oppikoulua yhden vuoden ennen peruskoulun tuloa. Luokalla oli 40 oppilasta eikä mieleen ole jäänyt, että olisi ollut mitään työrauhaongelmia.
Meillä oli 32 oppilasta, mutta totta, ei ollut rauhatonta luokassa, koska lapset kunnioittivat vanhempia ihmisillä ja siten opettajilla oli auktoriteettia.
Minun käy sääliksi opettajia tämä päivänä. Hirveästi koulutunnista menee aikaa järjestyksen ylläpitoon, ja muut oppilaat kärsivät siitä, kun muutamien häiriköiden takia pitää tuhlata hyvää kouluaikaa säätämiseen.
Kaikissa tilanteissa mihin joudun vieraiden teinien kanssa, ärsyttää jatkuva pään aukominen. Jos näille kaupassa meikkejä pölliville tytöille sanoo jotain, ne haistattavat päin naamaa.
Myyjät kertovat, että iltapäivisin ja iltaisin heidän työajastaan menee iso osa siihen, että he joutuvat vahtimaan ja puuttumaan teinien häiriköintiin kaupassa, kauppias taas sanoo, että tällä kyseisellä alueella asuu paljon nuoria aikuisia, jotka eivät ole koskaan kasvaneet aikuisiksi.
Nykyään liian monet kuvittelevat, että myytävänä olevat tuotteet ja tavarat ovat kaikkien käytettävissä eikä niistä tarvitsisi maksaa mitään.
Vanhemmilta on karannut mopo käsistä, kun eivät ole vaatineet kullannupuiltaan edes alkeellisia käytöstapoja.
Ja tämä kaikki heijastuu muihin ihmisiin.
Miksi muiden pitää sietää sitä, että teinit hilluvat jopa ruokakaupassa. Ja miksi myyjien ja kauppiaiden pitää tehdä vanhempien ja vartijoiden hommia omalla työajallaan.
Tämä ei ole sitä höpötystä, että ainahan nuorisosta on valitettu, ei. Tämä liittyy siihen, että liian monet nuoret elävät kuin pellossa. Mitään ei saa sanoa, mitään ei saa vaatia eikä ketään tarvitse kuunnella, saatikka kunnioittaa, mutta kaikkien muiden pitää sopeutua. Tämä ei ole yhteiskunnallinen murros, tämä on puhtaasti itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä. Vanhemmat eivät välitä, eikä siten lapsetkaan. Kodin malli siirtyy eteenpäin.
Lapset ja koirat eivät juurikaan eroa toisistaan. Molemmat tarvitsevat vahvan laumanjohtajan, rajoja ja rakkautta. Molemmat ovat tapaeläimiä, elävät parhaiten rutiineissa eli säännöllisessä päivärytmissä, josta turvallisuus muodostuu. Kaaos sekoittaa sekä koiran että ihmislapsen pään.
Näin yksinkertaista se olisi, jos haluaisi kasvattaa tyytyväistä koiraa ja tasapainoista ihmislasta. Mutta ei, ei saa sanoa mitään, ei saa puuttua mihinkään.
Kyllä oppikouluaikana oli myös koulussa työrauha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Lehti oli Eeva, luultavasti tai joku Kotiliesi.
Tohtorin sisarukset muut olivat ylioppilaita ja äitinsä valitti jonkun neljännen lyyran puuttumista. Tämä keski-ikäinen nainen sitten kirjoitti iltalukiosta, sai lakin ja osti vanhalle äidilleen sen lyyran.
Kälynikin on terveysalan maisteri reitillä keskikoulu/ amis/ aikuisena sairaanhoitajaksi, sitten 45 v yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Onhan se sikäli heikompaa ainesta että rahkeet ei riittänyt korkeampaan koulutukseen.
Juurikin näin. Itse olen tätä heikompaa ainesta, joka en päässyt oppikouluun. Nykyään olen Myyntijohtaja ja kuukausituloni ovat 10000/kk. Pk-seudulla okt ja pari hintavaa saksalaisautoa tallissa/pihassa.
Vielä lisäys, kaikki velattomia. Rahastoissa 400 teur. Eli eläkkeelle jään reilusti alle 6-kymppisenä. Mutta hei, pätekää te tutkinnoillanne ja olkaa työttömiä, minä nautin elämästä ja käyn purjehtimassa ja matkustelen ympäri tellusta.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei pelkästään heikompi aines, vaan oli erilaisia syitä, miksei oppilas pyrkinyt oppikouluun.
Ammattisuunnitelma oli selvä, esim ammattikouluun hakeutuminen.
Oppikoulu saattoi olla myös kaukana ja koulun aloittaminen tarkoitti monelle "koulukortteeriin" lähtemistä.
Oppikoulu oli maksullinen ts lukukausimaksu, kirjat, ruokailu ja koulukyydit ja mahd "kortteeri" piti maksaa omasta pussista ja siihen ei ollut kaikilla varaa. Onhan se aikamoinen askel 11-12 vuotiaalle lähteä yksin kouluviikoiksi toiselle paikkakunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Tietämyksesu koulutusreiteistä on heikko ja vanhanaikainen. Papin tunnen teinistä lähtien. Molemmat poikani on amiksen käyneitä diplomi- insinöörejä, toisella on kaksoistutkintp amiksesta, toisella ei.[/quote
Opettele kirjoittamaan tai sitten kirjoita selvinpäin. Nyt puhuttiin Tohtoriväitöksestä, ei DI:stä tai papeista, joidenka tutkintoarvo on kaukana tohtoriväitöksestä.
Seka dippi-inssit että papit voivat tehdä väitöskirjan ja valmistua tohtoriksi ( jos pääsevät jatko-opintoihin). Tausta ei enää vaikuta kun maisteritutkinto valmis.
Tarko oikeesti tietojasi erilaisista opintopoluista.
Vastasitbkommenttiin jossa kirjoitin henkilöistä jotka ilman yo-tutkintoa ovat olleet yliopistossa. Lue kommenttini, omasi ja ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Tietämyksesu koulutusreiteistä on heikko ja vanhanaikainen. Papin tunnen teinistä lähtien. Molemmat poikani on amiksen käyneitä diplomi- insinöörejä, toisella on kaksoistutkintp amiksesta, toisella ei.[/quote
Opettele kirjoittamaan tai sitten kirjoita selvinpäin. Nyt puhuttiin Tohtoriväitöksestä, ei DI:stä tai papeista, joidenka tutkintoarvo on kaukana tohtoriväitöksestä.
Mitä oikein sekoilet? Ihan samalla tavalla diplomi-insinööriksi valmistutaan tai tohtoriksi väitellään, oli tullut yliopistoon lukion kautta tai ei. Siinä ei ole mitään eroa niille, jotka ei ole ylioppilaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Lehti oli Eeva, luultavasti tai joku Kotiliesi.
Tohtorin sisarukset muut olivat ylioppilaita ja äitinsä valitti jonkun neljännen lyyran puuttumista. Tämä keski-ikäinen nainen sitten kirjoitti iltalukiosta, sai lakin ja osti vanhalle äidilleen sen lyyran.
Kälynikin on terveysalan maisteri reitillä keskikoulu/ amis/ aikuisena sairaanhoitajaksi, sitten 45 v yliopistoon.
Poikani lapsuuden ystävä on väitellyt tohtoriksi ja opettaa yliopistossa, mutta ei ole lukiota käynyt.
Minä itse sain yliopiston kanslerilta kirjallisen luvan pyrkiä ko yliopistoon lukion toiselta luokalta omien opettajien suosituksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Tietämyksesu koulutusreiteistä on heikko ja vanhanaikainen. Papin tunnen teinistä lähtien. Molemmat poikani on amiksen käyneitä diplomi- insinöörejä, toisella on kaksoistutkintp amiksesta, toisella ei.[/quote
Opettele kirjoittamaan tai sitten kirjoita selvinpäin. Nyt puhuttiin Tohtoriväitöksestä, ei DI:stä tai papeista, joidenka tutkintoarvo on kaukana tohtoriväitöksestä.
Mitä oikein sekoilet? Ihan samalla tavalla diplomi-insinööriksi valmistutaan tai tohtoriksi väitellään, oli tullut yliopistoon lukion kautta tai ei. Siinä ei ole mitään eroa niille, jotka ei ole ylioppilaita.
Jotkut eivät oikein enää pysy kärryillä kun ei ole niin yksiviivaista että herroja tuli vain kun kesä on kävelty ylioppilaslakki päässä.
On hienoa että nykyisin voi eri reittejä opiskella niin pitkälle kuin halua riittää. Ojentaa vaikka tohtorinhattu päässä äidille lyyran kun on ylioppilaskirjoituksetkin kirjoittanut jo tohtorin hattu päässä
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Valtaosa keskikoulun käyneistä kyllä jatkoivat lukioon myös minun muistini mukaan. Siinähän oppikoulun/keskikoulun idea juuri oli. Ne, jotka jaksoivat ja pystyivät pänttäämään valitsivat jo lapsena pidemmän opiskelureitin.
Ei ollut jaksamisesta kiinni. Meillä ei ollut varaa kouluttautua kuin se keskikoulu ja sekin koko ajan töitä tehden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Onhan se sikäli heikompaa ainesta että rahkeet ei riittänyt korkeampaan koulutukseen.
Idiootti, rahan puute ja köyhyys oli usein syynä. Joillakin ei äly riitä tätä ymmärtämään.🤯
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu oli hyvä koulu, paljon kieliä ja matikkaa, jotka oli ihan eri kuin kansakoulussa.
Ja sinne nimenomaan pyrittiin!
Kaikki eivät päässeet eivätkä kaikki halunneetkaan. He kävivät kansalaiskoulun.
Keskikoulun suoritettuaan oli mahdollisuus pyrkiä lukioon niin halutessaan.
Meillä keskikouluun pääsi kaikki, oppikouluun vain parhaat.
Sitähän se on nykyäänkin suurimmilla paikkakunnilla, joilla on useampia kouluja.
Käsittääkseni hän puhui oppikoulusta vs kansakoulu/kansalaiskoulu, ei nykyisestä peruskoulusta.
Se ero tosiaan oli oppi-/keskikoulussa, että siellä sai valita lisäkieliä, monet valitsivat 1970-luvulla saksan ja ranskan. Kansa- ja kansalaiskoulussa ei sitä mahdollisuutta ollut.
Täsdä oppikoulu/ kansakoulu aikaan yhteiskunnalliset erot olivat suuret.
Monet siihen aikaan oppikoulun käyneet ovat jumittuneet ajatukseen että he olivat erityisen älykkäitä, koska lisäksi olivat varakkaista kodeista ja köyhät kansakouluun jääneet tyhmiä.
Omalta luokaltani aikoinaan lähti kylän kahden suurimman talon lapsi oppikouluun ( heistä tuli pappi ja kaksi di) ja yksi tyttö köyhemmästä talosta. Hän kävi vain keskikoulun.
Meitä jäi paljon paremmilla keskiarvoilla käymään kansakoulu loppuun.
Oppikoulun käyminen edellytti viikkojen asumista lähempänä koulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Onhan se sikäli heikompaa ainesta että rahkeet ei riittänyt korkeampaan koulutukseen.
Juurikin näin. Itse olen tätä heikompaa ainesta, joka en päässyt oppikouluun. Nykyään olen Myyntijohtaja ja kuukausituloni ovat 10000/kk. Pk-seudulla okt ja pari hintavaa saksalaisautoa tallissa/pihassa.
Vielä lisäys, kaikki velattomia. Rahastoissa 400 teur. Eli eläkkeelle jään reilusti alle 6-kymppisenä. Mutta hei, pätekää te tutkinnoillanne ja olkaa työttömiä, minä nautin elämästä ja käyn purjehtimassa ja matkustelen ympäri tellusta.
Et kerro, minkä ikäinen olet, mutta ilmeisesti vielä reilusti alle 6-kymppinen ts. olet mennyt kouluun ehkä 70-luvun alussa. Viimeiset kunnat siirtyivät peruskoulusysteemiin 1977, tuo siirtymävaiheessa ollut rinnakkain kahta koulujärjestelmää. Lapin läänissä ja Koillismaalla uudistus alkoi jo 1972.
Jostain syystä sinulla nyt oli tarve rehennellä omaisuudellasi. Minullakin on tuttu sukulaismies, joka ei mennyt oppikouluun ja hänellä oli paljon aiemmin tiilitalo, auto ja neljä lasta kuin minulla ja miehelläni. Hänelle ei kertynyt ollenkaan opintolainaa, jota me sen sijaan makseltiin pitkälle -80 luvulle asti ja omistusasuntoon kiinni pääsimme tätä ammattimiestä paljon myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hyvä kun on peruskoulu ja sitten amis tai lukio ja voi lukea niin pitkälle kun päätä riittää.
Ennen ei siis voinut lukea niin pitkälle kuin päätä riitti?
Kyllä voi kun otti opintolainaa ja kävi osittain töissä opiskelun aikana, varsinkin kesätöissä tienasi opiskelija suhteellisen hyvin, ei ollut aikaa matkusteluun ja lomiin opiskeluvuosina.
Opintolainaan piti olla takaaja. Valtio ei ollut takaajana. Meidän persaukiselle perheelle ei kukaan ruvennut takaajaksi ja sitä edes vonut ventovierailta kyselläkään.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
No ei se nyt ihan näinkään ollut. Keskikouluun eivät pyrkineet kaikki, joiden älynlahjat olisivat hyvin riittäneet siellä menestymiseen. Itse siirryin keskikouluun vasta kansakoulun viidenneltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Onhan se sikäli heikompaa ainesta että rahkeet ei riittänyt korkeampaan koulutukseen.
Juurikin näin. Itse olen tätä heikompaa ainesta, joka en päässyt oppikouluun. Nykyään olen Myyntijohtaja ja kuukausituloni ovat 10000/kk. Pk-seudulla okt ja pari hintavaa saksalaisautoa tallissa/pihassa.
Vielä lisäys, kaikki velattomia. Rahastoissa 400 teur. Eli eläkkeelle jään reilusti alle 6-kymppisenä. Mutta hei, pätekää te tutkinnoillanne ja olkaa työttömiä, minä nautin elämästä ja käyn purjehtimassa ja matkustelen ympäri tellusta.
Et kerro, minkä ikäinen olet, mutta ilmeisesti vielä reilusti alle 6-kymppinen ts. olet mennyt kouluun ehkä 70-luvun alussa. Viimeiset kunnat siirtyivät peruskoulusysteemiin 1977, tuo siirtymävaiheessa ollut rinnakkain kahta koulujärjestelmää. Lapin läänissä ja Koillismaalla uudistus alkoi jo 1972.
Jostain syystä sinulla nyt oli tarve rehennellä omaisuudellasi. Minullakin on tuttu sukulaismies, joka ei mennyt oppikouluun ja hänellä oli paljon aiemmin tiilitalo, auto ja neljä lasta kuin minulla ja miehelläni. Hänelle ei kertynyt ollenkaan opintolainaa, jota me sen sijaan makseltiin pitkälle -80 luvulle asti ja omistusasuntoon kiinni pääsimme tätä ammattimiestä paljon myöhemmin.
Itselläni kävi niin, että ehdin käydä keskikoulua 4 vuotta, minkä jälkeen koulu muuttui peruskouluksi - siirryin siis keskikoulun neljänneltä peruskoulun yhdeksännelle. Vaikka koulun nimi muuttui, oma ikäluokkani kävi kuitenkin koulun loppuun keskikoulun opetussuunnitelman mukaan. Olen aika ylpeä siitä, etten siis varsinaisesti ole käynyt päivääkään peruskoulua.
Ja moni tyhmä kävi keskikoulun iltakouluna kun meni töihin "maalikylille" opiskelumahdollisuuksien lähelle. Ja päälle vielä lukionkin iltakouluna.
Vierailija kirjoitti:
Se oli hyvä jako se kansalaiskoulu - keskikoulu (oppikoulu) sitten kun koulutus oli ilmaista ja mahdollista kaikille.
Jos oli lukupäätä mentiin oppikouluun ja käytännöntyypit kävi kansalaiskoulun. Kaikki oppi jotain.
Nyt kaikki paukapäät on samassa luokassa eikä kellään ole rauhaa opiskella.
On järjetön ajatus, että koko ikäluokka voitaisiin kouluttaa samassa paikassa - sekä lahjakkaimmat että heikoimmat kärsivät. Ei ihme, että demarit toivat peruskoulun Suomeen DDR:stä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli hyvä jako se kansalaiskoulu - keskikoulu (oppikoulu) sitten kun koulutus oli ilmaista ja mahdollista kaikille.
Jos oli lukupäätä mentiin oppikouluun ja käytännöntyypit kävi kansalaiskoulun. Kaikki oppi jotain.
Nyt kaikki paukapäät on samassa luokassa eikä kellään ole rauhaa opiskella.
On järjetön ajatus, että koko ikäluokka voitaisiin kouluttaa samassa paikassa - sekä lahjakkaimmat että heikoimmat kärsivät. Ei ihme, että demarit toivat peruskoulun Suomeen DDR:stä.
Ainoastaan kokoomuslainen voi kannattaa koulua, jossa oppilaita jaotellaan vanhempien lompakon paksuuden perusteella.