Mikä ihmeen keskikoulu?

Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.

Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.

Ns.valtion kouluissa lukukausimaksu oli huomattavasti pienempi kuin muissa.

Itse pyrin /vaihdoin parempi tasoiseen ja halvempaan valtion kouluun lukioon.

Tiedoksi, keskikoulussa annettiin ehtoja ja jäätiin luokalle jopa 2x toisin kuin nykyään.

Se oli hyvä jako se kansalaiskoulu - keskikoulu (oppikoulu) sitten kun koulutus oli ilmaista ja mahdollista kaikille.

Jos oli lukupäätä mentiin oppikouluun ja käytännöntyypit kävi kansalaiskoulun. Kaikki oppi jotain.

Nyt kaikki paukapäät on samassa luokassa eikä kellään ole rauhaa opiskella.

Tai viidenneltä luokalta, molemmilta pystyi hakemaan oppikouluun.

Oppikoulussa sai tuplata myös "vapaaehtoisesti" ja parantaa todistustaan käymällä 2 kertaa saman luokan. Tai joutui tuplaamaan, jos ei selvinnyt ehdoista.

Dannyn biisissä 7x7 sanotaan "...meni kaksi vuotta luokkaa kohden mutta aikanaan hyvän viran sai ja akan oppineen..." =)

Olisi toivottavaa, että teinit edelleen joutuisivat vastaamaan omasta koulunkäymisestään ehdoilla. Kun joutuu käyttämään kesänsä lukemiseen ja uhkana on luokalle jääminen, voisi motivaatio koulua kohtaan kasvaa.

Nykyään koulusta päästetään ulos luku- ja kirjoitustaidottomia lapsia, puhumattakaan, että he osaosivat suorittaa yksinkertaisia päässälaskuja.

Mikään yhteiskunta ei kestä tällaista perusasioiden dissaamista. On asioita, joita ei vaan voi jättää tekemättä. Minusta nykyään katsotaan läpi sormien liian monia asioita. Jotain pitää vaatia kaikilta ja erityisesti vanhempien pitää vaatia itseltään parempaa vanhemmuutta eikä ojentaa jo taaperoille älylaitteita räplättäväksi.

Ihmisillä on velvollisuuksia itseään ja yhteiskuntaa kohtaan. Sen rinnalla saa nauttia vapaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.

Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.

Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.

Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on hyvä kun on peruskoulu ja sitten amis tai lukio ja voi lukea niin pitkälle kun päätä riittää. 

Ennen ei siis voinut lukea niin pitkälle kuin päätä riitti?

Kyllä voi kun otti opintolainaa ja kävi osittain töissä opiskelun aikana, varsinkin kesätöissä tienasi opiskelija suhteellisen hyvin, ei ollut aikaa matkusteluun ja lomiin opiskeluvuosina.

Kuulehan ja täsmennä vastaustasi tämän luettuasi.

Olet 10-11 vuotias, kun pyrit oppi-/keskikouluun. Opintolainaa ei ollut olemassakaan tuon ikäiselle, eikä ole vieläkään.

Vasta toiselle asteelle (esim. ammattioppilaitos) pystyi lainaa hakemaan, jos vanhempien tulot antoivat myöten. Jos asuit kotona, sait puolet myönnetyistä. Laina oli max 70 markkaa/kk, sillä ostettiin kirjat ja muut tarvikkeet, maksettiin lukukausimaksu, itselläni oli 175 mk/lukukausi.

Töitä ei ollut 10-15 vuotiaille tarjolla.

Pohja jatko-opinnoille luotiin siis jo tuossa vaiheessa.

Aivan. Valtaosa keskikoulun käyneistä kyllä jatkoivat lukioon myös minun muistini mukaan. Siinähän oppikoulun/keskikoulun idea juuri oli. Ne, jotka jaksoivat ja pystyivät pänttäämään valitsivat jo lapsena pidemmän opiskelureitin.

Vierailija kirjoitti:

Lyseo tarkoitti alunperin oppikoulua, jonka käynyt pystyi hakemaan yliopistoon. Tämä käsitti luokat 5-12. Lyseoita oli tyttölyseo, poikalyseo ja yhteislyseo.

Kymnaasi oli lainasana saksasta, ruotsista, venäjältä... joka tarkoitti juuri lyseota tai oppikoulua.

Oli tarpeen tehdä ero siinä kävikö nuori lyseon vai kansakoulun. Koulunkäynti tausta kertoi valmiudesta ja oppimisen tasosta, koska oppikoulun eli lyseon käyneet olivat lukeneet vaativamman tason.

Jo itsessään se, että lyseoon oli pääsyvaatimuksena tietty kansakoulutodistuksen keskiarvo, myös joidenkin kohdalla oli pääsykokeet.

Muistan omalta kohdaltani sen, että pääsin poikalyseoon suoraan todistuksella, mutta paras kaverini joutui käymään pääsykokeet. Näin kävi rajatapauksissa, jos pisteet eivät ihan riittäneet suoraan sisäänpääsyyn. Onneksi kaverini pääsi sisään ja yhteinen matkamme jatkui.

Tarkoitan, että oppikoulu, silloinen poikalyseo, käsitti luokat 1-8. Koska oppikouluhan kesti luokat 1-5 ja lukio 6-8 eli jossain vaiheessa lukioluokat ilmoitettiin 1-3. Vai miten se nyt onkaan?

En tunne tällä hetkellä yhtään alle 23 vuotiasta, joten en tiedä miten lukion luokat sanotaan. Pahoittelut mokastani.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käynyt keskikoulun (neljä vuotta kansakoulua, 5 vuotta keskikoulua).

Keskikouluun piti pyrkiä (kaikki eivät päässet) ja itse piti maksaa kaikki tarvikkeet ja erikseen oli lukukausimaksu.  

Tämän minäkin olen käynyt. Kirjakaupassa oli tili johon ostin tarvikkeita. Linja-autolipun ja aterialiput ostivat vanhempani. Nykyajan kitisijät eivät olisi moiseen suostuneet.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

Heikompi aines?

Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.

Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?

Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.

Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.

Totta vain osittain.

Oli vanhempien varallisuudesta ja halusta kiinni myös jatko-opinnot. Katselin kerran anoppini kansaloulutodistusta, kasia ja ysiä.

Juntit vanhemmat eivät kustantaneet keskikoulua. Antoivat 15- vuotiaana bussirahat kouraan ja sanoivat "äp#rän kanssa ei sitten kotiin ole tulemista!".

Monessa perheessä ragaa ei ollut, vaikka halua ja älyä olisi ollut.

Juuri tämä on se keskeinen syy miksi peruskoulu-uudistus ylipäätään tehtiin. Kaikilla tuli olla samat mahdollisuudet kouluttautua taustasta ja etenkin varallisuudesta riippumatta, ainakin periaatteessa. Sen ajan demari-Suomen saavutuksia.

Tosin mielestäni tasa-arvoajattelussa on menty liian pitkälle.

Peruskoulussakin oli aluksi tasokursseja.

Nyt puolelle ikäluokasta halutaan korkeakoulututkinto ja ammattikoulujen rimaa on laskettu niin, että kuka tahansa puupää saa ammattitutkinnon suoritettua jos vaivautuu koulussa käymään.

Tästä olen täysin samaa mieltä. Tasokursseja ei koskaan olisi pitänyt poistaa. Kyvykkyyden tulee ratkaista opiskelupaikan saaminen, ei missään tapauksessa (vanhempien) varallisuuden.

Tasokursseja ei olisi koskaan pitänyt keksiä. Jouduin oppikoulun käyneenä opiskelemaan itseäni nuorempien kanssa käsi- ja taideteollisuus oppilaitoksessa. Oli kestämätöntä opiskella luokkakavereiden kanssa, jotka eivät osanneet englannintunnilla edes artikkeleja, saatikka, että olisivat oppineet ammattisanastoa.

Ei voi olla niin, että itse lainarahalla maksettu opiskelu etenee ammattioppilaitoksessa heikoimpien tahtiin. Kyllä rasitti, kun sekä englannin että kemian, matematiikan ja fysiikan tunneilla jauhettiin peruskoulun asioita. Tässä kohtaa kyllä huomasi, että osa oli päässyt peruskoulusta ulos rimaa hipoen. Oli nimittäin vissi ero siinä oliko nämä tytöt käyneet suppeat vai laajat tasot. Osaaminen oli laajoilla tasoilla paljon parempaa.

Nyt tehdään koululaisten kanssa samoja virheitä, mutta sillä erolla, että koulusta pääsee ulos luku- ja kirjoitustaidottomina.

Poliitikot ja vanhemmat paapovat lapsia ymmärtämättä, että juuri näistä lapsista tulee pudokkaita ja syrjäytyneitä. Se on karhunpalvelus, ettei lapsilta vaadita perustaitoja. He joutuvat myöhemmin kärsimään siitä, etteivät pysy yhteiskunnassa mukana. Kenen etu tämä on?

Jos halutaan tasapäistää lapsia, kannattaa se tehdä tasa-arvoisilla tiedoilla ja taidoilla, ei niin, että hyväksyisi heidän tyhmyytensä ja antaisi olla. Kukaan ei ole niin tyhmä, etteikö oppisi kirjoittamaan ja lukemaan. Lapsille pitää antas mahdollisuus oppia nämä taidot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.

Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.

Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.

Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.

Pääsykokeet oli kyllä vaikka 10 keskarvolla. Olin itsekin sellainen.

Lapsenlapseni esiteinit kyselivät kouluajoistai ja olivat ihan kauhuissaan, kun kerroin 40 oppilaan luokista ja kurista ja vaatimustasosta ja ehdoista ja luokalle jäämisestä. Kolun maksullisuudesta ja siitä, että en olisi voinut mennä oppikouluun, jos en olisi ollut joka kesä töissä hankkimassa koulurahoja 12 vuotiaasta eteenpäin ja ylemmillä luokilla myös kouluaikana.

Sanoivat, että nyt loppui valittaminen heidän kohdaltaan🤓

Vierailija kirjoitti:

Mullakin melkein joka vuosi ehdot matikassa, keskikoulun aikaan.  Matematiikka oli jaettu kahtia sillain, että oli algebraa ja geometriaa.  Algebra oli laskuoppia ja geometria oli mittausoppia.  Mulla oli aina jommasta kummasta ehdot.  Kesäkuu meni ehtojen lukemiseen.  Aina sain läpi kuitenkin ja pääsin luokalta.  Sain aina ehtolaiskuulusteluissa ko. aineesta kympin ja opettaja sanoikin, että sulla laitaa vain olla se haitta, että tarvitsisit hitaampaa etenemistä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta.  Varmaan totta, koska ehtolaiskurssit oli tosiaan sellaista yksilöopetusta.  

Lukiossa meni paremmin, meille tuli aivan mahtavan hyvä matikanopettaja.  Eli ainakin yhden opettajan siis tiedän, jolla oli oikeasti taito ja halu saada oppilaat ymmärtämään ja keinot miten se tehdään. 

Totta. Vain harvat saivat ajoissa tukiopetusta. Mulla takkusi englanti, vaikka kuuntelin sujuvasti englantia, en pärjänyt kokeissa kovinkaan hyvin. Osasin englantia monista yhteyksistä, mutta en osannut soveltaa osaamistani englannin kokeissa. Ärsytti, kun tajusin asioita, mutta en vaan saanut oikeassa tilanteessa oikeita juttuja osumaan. Oppikoulun viimeisellä luokalla menin niin lähellä nelosta englannin kokeissa, että äitini kysyi kansakoulun enkunmaikkaa avukseni. Kävin hänen luonaan tunneilla ja sain arvosanani nousemaan.

Kansakoulun englannin maikka oli sanonut minulle jo muutaman enkun tunnin jälkeen, että olin lahjakas, mutta oppikoulun englanti tuntui tosi vaikealta. Kun hän antoi minulle tukiopetusta, muistin taas miksi enkku oli ollut kivaa ja miksi osasin sitä hyvin. Onneksi Seija auttoi minut jaloilleni, etten ryssinyt oppikoulun päättötodistusta.

Hyvät ja sopivat opettajat ovat taivaanlahjoja lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

Ei se ihan näin mennyt.

Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.

Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!

Onhan se sikäli heikompaa ainesta että rahkeet ei riittänyt korkeampaan koulutukseen.

Kirjoittavat lienevät sen verran nuorempia, että he eivät tiedä, että jossain vaiheessa kansakoulu kesti seitsemän vuotta ja sen jälkeen oli ns. jatkokoulu, jota ei ainakaan kaikilla paikkakunnilla käyty läpi talven, vaan jaksoittain syksyllä ja keväällä. Opetus oli aika lailla eriytynyt tytöille ja pojille sopivaksi. Tytöillä oli runsaasti kotitaloutta ja käsitöitä muutamien lukuaineiden lisäksi. Pojilla oli myös runsaasti käsitöitä eli veistoa. Äitini ja hänen sisarensa kävivät jatkokoulun, jota he nimittivät soppakouluksi runsaan kotitalousopetuksen takia. Tästä jatkokoulusta kehittyi sitten kansalaiskoulu, joka sekin oli ensin yksivuotinen (kun toinen vuosi lisättiin, oli se aluksi vapaaehtoinen ja siihen sisältyi mm. työelämään tutustumista). Veljeni esim. kävi vain vuoden kansalaiskoulua ja pääsi sitten ammattikouluun, joka kesti siihen aikaan kaksi vuotta.

Oma koulupolkuni oli toisenlainen. Ensin kävin neljä vuotta kansakoulua ja pyrin sitten oppikouluun. Pääsykokeet kestivät kaksi päivää. Niissä oli erilaisia kirjoitustehtäviä ja laskukokeita. Selvisin kunnialla pääsykokeista ja jatkoin  viisivuotiseen keskikoulu. Lukiota alettiin paikkakunnalle puuhata, kun olin neljännellä luokalla keskikoulussa. Koska olin menestynyt aika mukavasti keskikoulussa, suosittelivat vanhemmat jatkamista lukiossa. Itse olisin mieluummin jatkanut kauppaopistoon. No kävin lukion ja jatkoin sitten yliopistossa kieltenopettajaksi. Perhe ja suku olisivat halunneet minun pyrkivän sairaanhoitajaksi, mutta kieltäydyin ehdottomasti. Minulta on aina puuttunut alalle tarvittava hoivavietti.

Keskikoulussa ja lukiossa piti itse kustantaa kaikki opiskeluvälineet ja kirjat sekä maksaa lukukausimaksu, josta muutamat vähävaraiset menestyvät oppilaat saivat alennusta tai kokonaan vapautuksen. Kouluruokailua (maksullista) ei ollut järjestetty joka vuosi, vaan oppilaat kulkivat eväiden kanssa. Tosin koulu pyrki siihen, että lähellä koulua asuvat saivat pitemmän ruokatunnin käydäkseen kotona syömässä. Noin puolet oppilaista asui viikot kirkonkylällä alivuokralaisasunnoissa ja lauantaina he pääsivät käymään kotona. Joko sunnuntai-iltana tai maanantaiaamuna sitten he taas tulivat kortteeriinsa puhtaiden vaatteiden ja ruokakassin kanssa.   

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.

Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.

Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.

Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.

Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.

Tietämyksesu koulutusreiteistä on heikko ja vanhanaikainen. Papin tunnen teinistä lähtien. Molemmat poikani on amiksen käyneitä diplomi- insinöörejä, toisella on kaksoistutkintp amiksesta, toisella ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

Ei se ihan näin mennyt.

Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.

Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!

Onhan se sikäli heikompaa ainesta että rahkeet ei riittänyt korkeampaan koulutukseen.

Olet joku liian nuori ettet tiedä asioita tai sitten se pikkasen nokkava keskikoulussa joka ylenkatsoi yhdeksikön luokkakavereitaan kotikylällä kun kovalla reppauksella pääsi 7, 5 keskiarvolla keskikouluun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

Ei se ihan näin mennyt.

Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.

Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!

Onhan se sikäli heikompaa ainesta että rahkeet ei riittänyt korkeampaan koulutukseen.

Juurikin näin. Itse olen tätä heikompaa ainesta, joka en päässyt oppikouluun. Nykyään olen Myyntijohtaja ja kuukausituloni ovat 10000/kk. Pk-seudulla okt ja pari hintavaa saksalaisautoa tallissa/pihassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.

Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.

Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.

Ihan varmasti on. Yliopistoon päästäkseen ei tartte käydä lukiota. Amis riittää.