Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihmeen keskikoulu?
Vierailija
11.02.2020 |
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.
Minun aikanani keskikoulusta ja lukiosta käytettiin yhteisnimitystä oppikoulu. Ja keskikouluun pyrittiin neljänneltä tai viidenneltä luokalta kansakoulusta. Pääsykokeen suorittamisen lisäksi opettaja kansakoulusta kirjoitti suosituksen ts hän arvioi, että ko oppilaalla on edellytykset selviytyä keskikoulun opinnoista.
Keskikoulusta oppilas sai päästötodistuksen, jolla saattoi pyrkiä esim erilaisiin opistoihin, ammattikouluihin tai siirtyä työelämään.
Samoin mulla. Opettaja antoi arvionsa pärstäkertoimen mukaan. Työläispennut saivat
aina kommentin, että ei tule pärjäämään koulussa.
Omalla kohdalla meni vähän pieleen: keskikoulun keskiarvo oli yli 9 ja l:n paperit kirjoitin.
Jotenkin se lausunto jäi kaivelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.
Pääsykokeet oli kyllä vaikka 10 keskarvolla. Olin itsekin sellainen.
Meillä ei kaikki olleet pääsykokeissa. Tämä oli 1970-luvulla. Minä en ollut pääsykokeissa, mutta pääsin oppikouluun.
Mikä koulu ja mikä paikkakunta? Ensimmäisen kerran kuulen, että jossakin olisi päässyt oppikouluun pelkällä todistuksella.
Minulla on edelleen arkistossa erivapaus ylioppilastodistuksesta Helsingin yliopistoon vuodelta 1982. Jo silloin saattoi hakea ja päästä pääsykokeella, jos oli suorittanut jonkun opiston. Uudemmissa yliopistoissa kuten Oulussa ja Joensuussa ei tarvinnut edes hakea erivapautta.
En ymmärrä mistä puhut. Oppikouluun pääsi pisteillä, ei kaikilla ollut pääsykokeita. Minä en ollut oppikoulun pääsykokeissa, mutta tiedän ihmisiä, jotka olivat.
Ja toisaalta puhut yliopistosta... Miten oppikouluun pääseminen ja yliopisto tässä liittyvät toisiinsa?
En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Tietämyksesu koulutusreiteistä on heikko ja vanhanaikainen. Papin tunnen teinistä lähtien. Molemmat poikani on amiksen käyneitä diplomi- insinöörejä, toisella on kaksoistutkintp amiksesta, toisella ei.[/quote
Opettele kirjoittamaan tai sitten kirjoita selvinpäin. Nyt puhuttiin Tohtoriväitöksestä, ei DI:stä tai papeista, joidenka tutkintoarvo on kaukana tohtoriväitöksestä.
Mitä oikein sekoilet? Ihan samalla tavalla diplomi-insinööriksi valmistutaan tai tohtoriksi väitellään, oli tullut yliopistoon lukion kautta tai ei. Siinä ei ole mitään eroa niille, jotka ei ole ylioppilaita.
Ei ihan samalla tavalla. Tohtorin väitös on aivan eri asia kuin diplomi-inssin tutkinto. Tohtorin väitöstyö kestää kokopäiväisesti tehtynä 4 vuotta ja osa-aikaisesti 8 vuotta.
Älä sotke asioita.Voi hyvä ihme sentään! Olen sama jolle vastailet.
Etkö oikeasti tajua nyt asioita. Myös diplomi-insinööri voi väitellä tohtoriksi.
Sulla on nyt jo lukemisen ymmärtämisessä heikkoutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hyvä kun on peruskoulu ja sitten amis tai lukio ja voi lukea niin pitkälle kun päätä riittää.
Ennen ei siis voinut lukea niin pitkälle kuin päätä riitti?
Ennen ei todellakaan pystynyt lukemaan niin pitkälle kuin päätä riitti, koska ei ollut esimerkiksi opintolainoja. Minä puolestaan en saanut opintolainaa, koska isäni oli kuollut ja oli osuus perikunnasta. Siis vaikka osuus oli metsää, eikä sieltä mitään tuloja. Tämä 1980-luvulla kun opiskelin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.
Pääsykokeet oli kyllä vaikka 10 keskarvolla. Olin itsekin sellainen.
Meillä ei kaikki olleet pääsykokeissa. Tämä oli 1970-luvulla. Minä en ollut pääsykokeissa, mutta pääsin oppikouluun.
Mikä koulu ja mikä paikkakunta? Ensimmäisen kerran kuulen, että jossakin olisi päässyt oppikouluun pelkällä todistuksella.
Minulla on edelleen arkistossa erivapaus ylioppilastodistuksesta Helsingin yliopistoon vuodelta 1982. Jo silloin saattoi hakea ja päästä pääsykokeella, jos oli suorittanut jonkun opiston. Uudemmissa yliopistoissa kuten Oulussa ja Joensuussa ei tarvinnut edes hakea erivapautta.
En ymmärrä mistä puhut. Oppikouluun pääsi pisteillä, ei kaikilla ollut pääsykokeita. Minä en ollut oppikoulun pääsykokeissa, mutta tiedän ihmisiä, jotka olivat.
Ja toisaalta puhut yliopistosta... Miten oppikouluun pääseminen ja yliopisto tässä liittyvät toisiinsa?
En ymmärrä.
Varmaankin jossain vaiheessa lähellä peruskouluun siirtymistä alkoi päästä oppikouluun, jota alettiin kutsua keskikouluksi, ilman pääsykoetta.
Nyt,m kun luen näitä juttuja, niin alkaa mijulla vanhuksella raksuttaa.
Minä elän ihan eri aikakautta kuin ne jotka menivät sinne oppikouluun 70-luvulla.
Asiat ovat varmaan muuttuneet 50-60 lukujen ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.
Pääsykokeet oli kyllä vaikka 10 keskarvolla. Olin itsekin sellainen.
Meillä ei kaikki olleet pääsykokeissa. Tämä oli 1970-luvulla. Minä en ollut pääsykokeissa, mutta pääsin oppikouluun.
Mikä koulu ja mikä paikkakunta? Ensimmäisen kerran kuulen, että jossakin olisi päässyt oppikouluun pelkällä todistuksella.
Minulla on edelleen arkistossa erivapaus ylioppilastodistuksesta Helsingin yliopistoon vuodelta 1982. Jo silloin saattoi hakea ja päästä pääsykokeella, jos oli suorittanut jonkun opiston. Uudemmissa yliopistoissa kuten Oulussa ja Joensuussa ei tarvinnut edes hakea erivapautta.
En ymmärrä mistä puhut. Oppikouluun pääsi pisteillä, ei kaikilla ollut pääsykokeita. Minä en ollut oppikoulun pääsykokeissa, mutta tiedän ihmisiä, jotka olivat.
Ja toisaalta puhut yliopistosta... Miten oppikouluun pääseminen ja yliopisto tässä liittyvät toisiinsa?
En ymmärrä.
Ymmärtäisit ehkä, jos olisit lukenut koko ketjun. Entiseen aikaan oppikouluun pääseminen oli ensimmäinen askel kohti yliopistoa. Ei siis voinut päästä yliopistoon , jos ei päässyt ensin oppikouluun.
Taidat olla niin nuori, että sinulle on itsestään selvää, että yliopistoon ja niin diplomi-insinööriksi kuin tohtoriksi voi valmistua, vaikka ei oli käynyt lukioa.
Enkä todella ole kuullut, että joskus olisi jossakin päässyt oppikouluun pelkillä pisteillä ilman pääsykoetta. Se oli minulle aivan yhtä uusi tieto kuin sinulle se, että muinoin polku kohti yliopistoa alkoi oppikoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Tietämyksesu koulutusreiteistä on heikko ja vanhanaikainen. Papin tunnen teinistä lähtien. Molemmat poikani on amiksen käyneitä diplomi- insinöörejä, toisella on kaksoistutkintp amiksesta, toisella ei.[/quote
Opettele kirjoittamaan tai sitten kirjoita selvinpäin. Nyt puhuttiin Tohtoriväitöksestä, ei DI:stä tai papeista, joidenka tutkintoarvo on kaukana tohtoriväitöksestä.
Mitä oikein sekoilet? Ihan samalla tavalla diplomi-insinööriksi valmistutaan tai tohtoriksi väitellään, oli tullut yliopistoon lukion kautta tai ei. Siinä ei ole mitään eroa niille, jotka ei ole ylioppilaita.
Ei ihan samalla tavalla. Tohtorin väitös on aivan eri asia kuin diplomi-inssin tutkinto. Tohtorin väitöstyö kestää kokopäiväisesti tehtynä 4 vuotta ja osa-aikaisesti 8 vuotta.
Älä sotke asioita.Itse väitelleenä en ole koskaan kuullut tällaisista vuosimääristä. Monella (kuten itselläni) väitöskirjaa valmistellaan toistakymmentä vuotta. Sitten on erikseen broilerit, jotka voivat saada (kehnon) väitöskirjansa aikaiseksi jopa neljässä vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.
Pääsykokeet oli kyllä vaikka 10 keskarvolla. Olin itsekin sellainen.
Meillä ei kaikki olleet pääsykokeissa. Tämä oli 1970-luvulla. Minä en ollut pääsykokeissa, mutta pääsin oppikouluun.
Mikä koulu ja mikä paikkakunta? Ensimmäisen kerran kuulen, että jossakin olisi päässyt oppikouluun pelkällä todistuksella.
Minulla on edelleen arkistossa erivapaus ylioppilastodistuksesta Helsingin yliopistoon vuodelta 1982. Jo silloin saattoi hakea ja päästä pääsykokeella, jos oli suorittanut jonkun opiston. Uudemmissa yliopistoissa kuten Oulussa ja Joensuussa ei tarvinnut edes hakea erivapautta.
En ymmärrä mistä puhut. Oppikouluun pääsi pisteillä, ei kaikilla ollut pääsykokeita. Minä en ollut oppikoulun pääsykokeissa, mutta tiedän ihmisiä, jotka olivat.
Ja toisaalta puhut yliopistosta... Miten oppikouluun pääseminen ja yliopisto tässä liittyvät toisiinsa?
En ymmärrä.Ymmärtäisit ehkä, jos olisit lukenut koko ketjun. Entiseen aikaan oppikouluun pääseminen oli ensimmäinen askel kohti yliopistoa. Ei siis voinut päästä yliopistoon , jos ei päässyt ensin oppikouluun.
Taidat olla niin nuori, että sinulle on itsestään selvää, että yliopistoon ja niin diplomi-insinööriksi kuin tohtoriksi voi valmistua, vaikka ei oli käynyt lukioa.
Enkä todella ole kuullut, että joskus olisi jossakin päässyt oppikouluun pelkillä pisteillä ilman pääsykoetta. Se oli minulle aivan yhtä uusi tieto kuin sinulle se, että muinoin polku kohti yliopistoa alkoi oppikoulusta.
Itse pääsin oppikouluun vuonna -72 pelkillä pisteillä ilman pääsykoetta. Taisi olla ensimmäinen vuosi, kun ei enää pidetty pääsykokeita. Tulipahan tuossa lopulta työn ohessa väiteltyäkin 6 vuotta sitten, korkeimmalla arvosanalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Lehti oli Eeva, luultavasti tai joku Kotiliesi.
Tohtorin sisarukset muut olivat ylioppilaita ja äitinsä valitti jonkun neljännen lyyran puuttumista. Tämä keski-ikäinen nainen sitten kirjoitti iltalukiosta, sai lakin ja osti vanhalle äidilleen sen lyyran.
Kälynikin on terveysalan maisteri reitillä keskikoulu/ amis/ aikuisena sairaanhoitajaksi, sitten 45 v yliopistoon.
En puhu maistereista, vaan tohtorinarvosta. Lääkärikin on lisensiaatti, joka on alempi opiskeluarvuo kuin tohtori. Kunniatohtorit ovat sitten erikseen, sen voi saada, vaikka ei olisi suorittanut ekaakaan luokkaa.
Niin, jopa kassatyttö Marinille myönnettiin vastikään jossain päin maailmaa kunniatohtorin arvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kyllä aika sekavalta tuo koulujärjestelmä ennen peruskoulua.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä aika sekavalta tuo koulujärjestelmä ennen peruskoulua.
Ei ollenkaan. Se oli ainoa järkevä järjestelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hyvä kun on peruskoulu ja sitten amis tai lukio ja voi lukea niin pitkälle kun päätä riittää.
Ennen ei siis voinut lukea niin pitkälle kuin päätä riitti?
Ennen ei todellakaan pystynyt lukemaan niin pitkälle kuin päätä riitti, koska ei ollut esimerkiksi opintolainoja. Minä puolestaan en saanut opintolainaa, koska isäni oli kuollut ja oli osuus perikunnasta. Siis vaikka osuus oli metsää, eikä sieltä mitään tuloja. Tämä 1980-luvulla kun opiskelin.
1980-luvulla sai opintolainaa, jos ei ollut järjettömästi muuta varallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä aika sekavalta tuo koulujärjestelmä ennen peruskoulua.
Mitä sekavaa siinä oli? Kansa- ja kansalaiskoulu oli se, joka oli avoin ja maksuton kaikille. Heikoimmille oli apukoulu, ja oppikouluun pyrittiin ja sieltä voitiin jatkaa lukioon tai opistoon, ja tietenkin myös ammattikouluun niin kuin kansakoulun käyneetkin.
Pitempi reitti tohtoriksi oli niillä, jotka kävivät ensin kansakoulun, sitten ammattikoulun, opiston ja sen jälkeen menivät yliopistoon. Lyhempi reitti oli oppikoulun ja lukion kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hyvä kun on peruskoulu ja sitten amis tai lukio ja voi lukea niin pitkälle kun päätä riittää.
Ennen ei siis voinut lukea niin pitkälle kuin päätä riitti?
Ennen ei todellakaan pystynyt lukemaan niin pitkälle kuin päätä riitti, koska ei ollut esimerkiksi opintolainoja. Minä puolestaan en saanut opintolainaa, koska isäni oli kuollut ja oli osuus perikunnasta. Siis vaikka osuus oli metsää, eikä sieltä mitään tuloja. Tämä 1980-luvulla kun opiskelin.
1980-luvulla sai opintolainaa, jos ei ollut järjettömästi muuta varallisuutta.
Tarkoittanet valtion takaamaa. Kai varakkaat olisivat saaneet opintolainaa, kun olisivat laittaneet omaisuuttaan vakuudeksi. Ei se vaan aina onnistunut, jos omaisuus oli perikunnan metsä. Toisaalta joku maajussi saattoi kouluttaa lapsensa myymällä metsää. Eräs silloinen opiskelija asui isänsä metsärahalla ostetussa yksiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keksikoulu oli koulu kansakoulun ja lukion/ammttikoulun välissä ennen peruskoulu-uudistusta 1970-luvulla. Keksikoulu kattoi nykyisestä peruskoulusta luokat 5-9. Ne jotka ei menneet keskikouluun kävi kansakoulussa 6 luokka-astetta, ja sen jälkeen kaksi vuotta kansalaiskoulua. Peruskoulun tultua tämäkin muuttui kolmivuotiseksi, eli kansalaiskouluissa ollelle tuli yksi oppivuosi lisää. Koski siis siirtymäaikaa, sittenhän kaikki oli peruskoulussa.
Peruskoulun tultua keskikoulun jo aloittaneet kävi koulunsa loppuun noudattaen keskikoulun opetussuunnitelmaa (kops) ja peruskoulussa 5. luokan aloittaneet siirtyi opiskelemaan peruskoulun opetusuunnitelman (pops) mukaan.
Vaikka siis peruskoulu tuli alueelleni kun olin ollut keskikoulussa kaksi vuotta, niin nimellisesti olin peruskoulussa luokalla 7. , mutta opetusuunnitelma oli keskikoulun. Eli olen käynyt keskikoulun.
"Peruskoulun tultua tämäkin muuttui kolmivuotiseksi, eli kansalaiskouluissa ollelle tuli yksi oppivuosi lisää. Koski siis siirtymäaikaa, sittenhän kaikki oli peruskoulussa."
Peruskoulun tultua ei kansalaiskoulussa tapahtunut mitään uudistusta, koska oppikoulun alasajaminen tarkoitti myös kansalaiskoulun lakkauttamista. Ei enää tarvittu kansalaiskouluja, kun peruskoulu kesti sen 9 vuotta.
Kansalaiskoulu oli kansakoulun jälkeen luokat 7-9, mutta 16 vuotta täyttänyt sai lopettaa oppivelvollisuuden. Esimerkiksi veljeni kävivät kansalaiskoulua, toinen lopetti 9. luokan jälkeen, toinen 8. jälkeen.
Minä hain oppikouluun, poikalyseoon 4. luokalta. "Yleensä" ei ollut mitään yhteiskouluja, koska oli pääosin tyttö- ja poikalyseot ja vasta sitten yhteiskoulu, kuten minun kotikaupungissani. Ja tuolloinen tyttölyseo oli evakuoitu Karjalasta.Oppikouluihin todellakin haettiin, poikalyseoon oli tytöillä korkeampi pistemäärä, pojat pääsivät käytännössä suoraan sisälle. Oli tosin poikia, jotka loikkasivat tyttölyseoon, kun sekaluokat tulivat mahdollisiksi 1973. Ainakin kotikaupungissani tämä tapahtui 1973, ei siis Pk-seudulla.
Oppikouluun pystyi hakemaan myös kansakoulun 5. luokalta. Monet tekivät niin, kun halusivat varmistaa pääsyn paremmalla todistuksella.Olin aloittanut oppikoulussa 1974, mutta 1975 tuli kouluuni lisää sekaluokkia, peruskoululaisia. Oppikoululaisilla oli loppuun asti eri opintosuunnitelma kuin peekoilla. Oppikoululaiset lukivat keskikoulun opintosuunnitelmaa, KOPS ja peekoolaiset lukivat peruskoulun opintosuunnitelmaa, POPS.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että peruskoulun tasokokeisiin verrattaessa, kaikki keskikoululaiset lukivat laajat tasot kaikissa aineissa.
Ero tiedoissa oli massiivinen verrattuna peekoiden suppeaan tasoon. Tämä tuli vastaan ammatillisessa oppilaitoksessa.
Itse kävin keskikoulun koulussa, jonka nimi oli yhteislyseo.
Omien peruskoulaisten kirjoja kun joskus tutkin niin hämmästyin suuresti, kun totesin, että monissa aineissa 9. luokan lopulla opetettiin asioita, jotka keskikoulussa käytiin jo neljännen luokan alkupuolella (omat kirjani olivat tallessa ja niistä tarkistin).
Nyt lastenlasten ollessa peruskoulun loppupuolella, näyttää että heidän oppimääräänsä ei sisälly senkään vertaa asioita kuin lasteni aikaan.
Huolestuttava kehitys.
Peruskoulun idea on hyvä, mutta käytännössä se ei näytä toimivan. Omassa suvussa tiedän pari nuorukaista, joiden lopputodistuksen keskiarvo on tasan viisi. Eivät osaa käytännössä lukea eivätkä laskea, ns. yleissivistävistä tiedoista puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Kyllä pyrittiin keskikoulun, joka oli sama kuin oppikoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Lehti oli Eeva, luultavasti tai joku Kotiliesi.
Tohtorin sisarukset muut olivat ylioppilaita ja äitinsä valitti jonkun neljännen lyyran puuttumista. Tämä keski-ikäinen nainen sitten kirjoitti iltalukiosta, sai lakin ja osti vanhalle äidilleen sen lyyran.
Kälynikin on terveysalan maisteri reitillä keskikoulu/ amis/ aikuisena sairaanhoitajaksi, sitten 45 v yliopistoon.
En puhu maistereista, vaan tohtorinarvosta. Lääkärikin on lisensiaatti, joka on alempi opiskeluarvuo kuin tohtori. Kunniatohtorit ovat sitten erikseen, sen voi saada, vaikka ei olisi suorittanut ekaakaan luokkaa.
Niin, jopa kassatyttö Marinille myönnettiin vastikään jossain päin maailmaa kunniatohtorin arvo.
Kassatyttö ei ole tutkintonimike. Hallintotieteiden maisteri on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä aika sekavalta tuo koulujärjestelmä ennen peruskoulua.
Mitä sekavaa siinä oli? Kansa- ja kansalaiskoulu oli se, joka oli avoin ja maksuton kaikille. Heikoimmille oli apukoulu, ja oppikouluun pyrittiin ja sieltä voitiin jatkaa lukioon tai opistoon, ja tietenkin myös ammattikouluun niin kuin kansakoulun käyneetkin.
Pitempi reitti tohtoriksi oli niillä, jotka kävivät ensin kansakoulun, sitten ammattikoulun, opiston ja sen jälkeen menivät yliopistoon. Lyhempi reitti oli oppikoulun ja lukion kautta.
Peruskoulu on selvempi, sama 9 vuotinen koulu kaikille varallisuudesta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä aika sekavalta tuo koulujärjestelmä ennen peruskoulua.
Mitä sekavaa siinä oli? Kansa- ja kansalaiskoulu oli se, joka oli avoin ja maksuton kaikille. Heikoimmille oli apukoulu, ja oppikouluun pyrittiin ja sieltä voitiin jatkaa lukioon tai opistoon, ja tietenkin myös ammattikouluun niin kuin kansakoulun käyneetkin.
Pitempi reitti tohtoriksi oli niillä, jotka kävivät ensin kansakoulun, sitten ammattikoulun, opiston ja sen jälkeen menivät yliopistoon. Lyhempi reitti oli oppikoulun ja lukion kautta.
Peruskoulu on selvempi, sama 9 vuotinen koulu kaikille varallisuudesta riippumatta.
Halvemmalla byrokratialla olisi päästy muuttamalla oppikolusysteemi ilmaiseksi ja säilytetty opistotasoinen koukutus esim sairaanhoitajilla ja ent. rakennusmestareilla/ insinööreillä.
Ihmiset pääsisivät nuorempina ammattiin ja pysyisivät työssään haahuilematta vale(amk) korkeakoulutuksesta.
Eikös 70-luvulla ollut jo peruskoulu? Eihän siihen tarvinnut mitenkään pyrkiä, sinnehän meni sitten jo kaikki
Minä pääsin ylioppilaaksi v. 71, ja silloin oli jo kunnallinen keskikoulu, tuli heti seuraavana vuonna, kun minä olin päässyt keskikoulusta, eli kuuluin siihen viimeiseen ikäluokkaan, joka joutui vielä maksamaan koulutuksestaan.
Muistelisin, että samoin kävi lukion kanssa. Olin taas niitä viimeisiä, jotka maksoi lukiokoulutuksesta.
Eli oli peruskoulu ja maksuton lukio. Tosin lukion kirjat taisi edelleen joutua itse maksamaan, mutta ei ollut niitä lukukausimaksuja enää.