Mikä ihmeen keskikoulu?

Kaupungissa oli useampi keskikoulu.

Vanhempani olivat ilmeisesti koulushoppailijoita, koska valitsivat koulun jossa lukukausimaksu oli 120 mk.

Muissa kouluissa oli 60 mk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

. . .ja esim. ukkini synt. 1924 eteni isossa yrityksessä keskijohtotyyppisiin tehtäviin koulutuksena vain keskikoulu. Sitten siinä vaiheessa kun peruskoulukin oli jo tulossa, oli kouluttautuneisuus jo yleisempää ja esim. 50-luvulla syntyneistä en ihan tällaisia uratarinoita tiedä.

Olen syntynyt 50-luvulla. Kun 70-luvulla yliopiston kesälomien aikaan olin isossa pankissa pääkaupungissa kesäloma-apulaisena, tutustuin moniin keskikoulusta pankkiin töihin tulleisiin, joita pankki koulutti mielellään siitä eteenpäin. Enemmän ja enemmän olivat kyllä jo silloin osastopomojen lähimmät alaiset, n.k. ryhmäpomotkin, merkonomeja tai yo-sellaisia, mutta oli hyvässä asemissa vielä paljon porukkaa, joka keskikoulusta oli tullut ja pankissa koulutettu edelleen.

1950-luvulla keskikoulun käyneelle nuorelle oli tarjottu pankista vakituista työpaikkaa. Se vastasi siihen aikaa vähintään kauppakoulua.

Ei pienillä paikkakunnilla ollut erikseen tyttö- ja poikakouluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.

Keskikoulu oli hyvä koulu, paljon kieliä ja matikkaa, jotka oli ihan eri kuin kansakoulussa.

Ja sinne nimenomaan pyrittiin!

Kaikki eivät päässeet eivätkä kaikki halunneetkaan. He kävivät kansalaiskoulun.

Keskikoulun suoritettuaan oli mahdollisuus pyrkiä lukioon niin halutessaan.

Meillä keskikouluun pääsi kaikki, oppikouluun vain parhaat.

Sitähän se on nykyäänkin suurimmilla paikkakunnilla, joilla on useampia kouluja.

Nyt on hyvä kun on peruskoulu ja sitten amis tai lukio ja voi lukea niin pitkälle kun päätä riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.

Keskikoulu oli hyvä koulu, paljon kieliä ja matikkaa, jotka oli ihan eri kuin kansakoulussa.

Ja sinne nimenomaan pyrittiin!

Kaikki eivät päässeet eivätkä kaikki halunneetkaan. He kävivät kansalaiskoulun.

Keskikoulun suoritettuaan oli mahdollisuus pyrkiä lukioon niin halutessaan.

Meillä keskikouluun pääsi kaikki, oppikouluun vain parhaat.

Sitähän se on nykyäänkin suurimmilla paikkakunnilla, joilla on useampia kouluja.

Hgissä o n monentasoista lukiota, yli 9 lukioita muutamia, alle 8 lukioita muutamia 

Kansakoulun jälkeen toiset menivät / joutuivat kansalaiskouluun.

Toiset joutuivat/ saivat pyrkiä keskikouluun. Ne jotka eivät päässeet keskikouluun pyrkimisestä huolimatta, joutuivat tyytymään kansalaiskouluun.

Keskikoulun jälkeen pystyi jatkamaan lukioon, mikäli keski- arvo siihen riitti.

Lyseo tarkoitti alunperin oppikoulua, jonka käynyt pystyi hakemaan yliopistoon. Tämä käsitti luokat 5-12. Lyseoita oli tyttölyseo, poikalyseo ja yhteislyseo.

Kymnaasi oli lainasana saksasta, ruotsista, venäjältä... joka tarkoitti juuri lyseota tai oppikoulua.

Oli tarpeen tehdä ero siinä kävikö nuori lyseon vai kansakoulun. Koulunkäynti tausta kertoi valmiudesta ja oppimisen tasosta, koska oppikoulun eli lyseon käyneet olivat lukeneet vaativamman tason.

Jo itsessään se, että lyseoon oli pääsyvaatimuksena tietty kansakoulutodistuksen keskiarvo, myös joidenkin kohdalla oli pääsykokeet.

Muistan omalta kohdaltani sen, että pääsin poikalyseoon suoraan todistuksella, mutta paras kaverini joutui käymään pääsykokeet. Näin kävi rajatapauksissa, jos pisteet eivät ihan riittäneet suoraan sisäänpääsyyn. Onneksi kaverini pääsi sisään ja yhteinen matkamme jatkui.

Nykyään voi peekoo pohjalta lukea iltalukiossa ylioppilaaksi ja jatkaa yliopistoon, jos haluaa. Enää opiskelu ei pysähdy joko-tai tilanteisiin.

Itse opiskelin aikuisena 1990-luvulla ylioppilaaksi TYK:ssä ja sain yo-paperit. Minulla oli jo keskiasteen tutkinto takana, mutta lukio auttoi edelleen, kun lähdin opiskelemaan puutarhuriksi opistotasolle.

Hyötyä oli jo siitä, että minulla oli keskiasteen tutkinto taskussa 1980-luvulta ja lisänä vielä yo-paperit.

Muistan puutarha-opistosta luokkakavereita, jotka olivat kyllä ylioppilaita, mutta joutuivat käymään koululla opiskelemassa matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa, koska eivät olleet kirjoittaneet näitä lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

AP:n olisi kannattanyt käydä edes jotain koulua, niin oli paremmin kartalla asioista.

Se sai ehdot elämänkoulussakin.

Ei tyttöjen muodot poikenneet siitä olivatko he oppikoulussa vai kansalaiskoulussa. =D

Veljieni kansalaiskoulun luokkakuvissa, kuten myös minun oppikoulun luokkakuvissa on 12-13 ikävuoden jälkeen yhtä reheviä tai yhtä lättänöitä tyttöjä.

Meillä oli oppikoulussa consut, konserttitanssiaiset, tarkoittaen, että koulun bileissä soitti bändejä. Niihin bileisiin eivät päässeet kuin oman koulun oppilaat.

Heikompi aine tavallaan, koska oli niitäkin jotka eivät menneet oppikouluun, vaikka vanhemmilla oli varaa maksaa siitä. Näin tehtiin ystävieni kotona. Vanhin lapsi, poika, oli poikalyseossa, mutta tytöt kävivät kansakoulun. Toisella heistä oli kiire päästä töihin, mutta ihan saman verran olisi kulunut aikaa, jos olisivat käyneet oppikoulun.

Tätä en ymmärtänyt, mikä järki oli olla hakematta oppikouluun. Tosin he molemmat kävivät kauppakoulun ja varmistuivat merkanteiksi. Monet ylioppilaat taas kävivät kauppaopiston ja valmistuivat yo-merkonomeiksi.

Merkantin tutkinto riitti ystävieni kohdalla lähetin hommiin sairaalalla. Merkonomit taas saivat ihan kirjanpitohommia, vakituisia virkoja.

Meillä taas ei ollut varaa laittaa minua oppikouluun, äitini oli yksinhuoltaja, mutta niin vain menin sinne, koska silloin kansakoulun neljänneltä luokalta kaikki luokkakaverini hakivat oppikouluun. Se oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja he kaikki myös pääsivät tyttölyseoon, poikalyseoon tai yhteiskouluun.

Muistan, että olisin ollut vapaaoppilas, äitini ei maksanut minusta lukukausimaksuja.

Tuohon aikaan myös koulukirjoja pystyi kierrättämään päin vastoin kuin viime vuosina. Koulukirjoja ei muuteltu joka vuosi ja näin käytetyt kirjat toimivat hyvin.

Erona opiskelussa oli myös se, että oppikoulussa oli aineopettajat. Kansakoulussa oli totuttu siihen, että oma luokanopettaja opetti lapsille kaikki aineet. Voimistelu-, käsityö- ja englannintunteja lukuunottamatta olimme aina omassa luokassa. Oppikoulussa emme enää olleet samassa luokassa, vaan liikuimme aineiden mukana luokasta toiseen ja myös opettajat vaihtuivat. Meillä ruotsia ja englantia opetti yksi opettaja, oma opettaja eli luokanvalvoja opetti maantietoa ja biologiaa ja piti myös infotunnit. Jumppamaikka opetti myös terveysoppia, kemian ja fysiikanmaikka matematiikkaa.

Merkittävää oli, että joka ikinen opettaja kirjoitti jokaisella tunnilla kaikki asiat taululle ja ne kopioitiin vihkoon. Siinä kohtaa, kun tästä käytännöstä on luovuttu, on tyhmentyminen lisääntynyt.

Olisi ollut tärkeää jatkaa tätä oppimisen metodia myös nykymuotoisessa koulussa. Monien kohdalla riitti oppimiseen se, että kuunteli tunnilla, toiset taas oppivat paremmin, kun itse kirjoittivat jutut vihkoon. Sitten se, että kuunteli tunnilla ja kirjoitti vihkoon oli jo aika varma nakki saada edes jotain tietoa päähän.

Koulussa käyminen oli aktiivista toimintaa, koska tunnilla ei voinut pyöritellä peukaloita. Opettaja huomautti, jos ei ollut edes kirjoittavinaan juttuja ylös.

Olen todella kiitollinen, että kävin oppikoulun. Asiaoiden kirjoittaminen vihkoon, auttoi muistamaan asioita. Tätä ei olisi koskaan saanut jättää pois. On hirveä virhe, ettei koululaiset enää käytä kynää ja päätä. Yhteys on ikävästi katkaistu ja sen huomas kaikessa tekemisessä. Luurin räplääminen on korvannut käsin kirjoittamisen. Siinä ei kuitenkaan asiat ja tieto kulje kuten pitäisi.

Ei aikanaan mitään "ihmeen keskikoulua" käyty.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on hyvä kun on peruskoulu ja sitten amis tai lukio ja voi lukea niin pitkälle kun päätä riittää. 

Ennen ei siis voinut lukea niin pitkälle kuin päätä riitti?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käynyt keskikoulun (neljä vuotta kansakoulua, 5 vuotta keskikoulua).

Keskikouluun piti pyrkiä (kaikki eivät päässet) ja itse piti maksaa kaikki tarvikkeet ja erikseen oli lukukausimaksu.  

Kaikki eivät päässeet ja joillekin se ei ollut realistinen vaihtoehto, kun varaa opintoihin ei ollut.

Isäni kävi minimikoulut, eli kansakoulun jälkeen luokat kansakoulua (vastaa yläastetta). Parin vuoden hanttihommien jälkeen armeija koulutti mekaanikoksi ja kolmekymppisenä Valmet työteknikoksi. Eläkkeelle jäädessä tittelin loppu oli erikoisasiantuntija ja hänen seuraajakseen valittiin DI. Ennen pääsi kiipeämään tyvestä puuhun siis.

Puutteellinen kielitaito isää harmitti, vaikkakin teknisellä englannilla pärjäsi töissään hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käynyt keskikoulun (neljä vuotta kansakoulua, 5 vuotta keskikoulua).

Keskikouluun piti pyrkiä (kaikki eivät päässet) ja itse piti maksaa kaikki tarvikkeet ja erikseen oli lukukausimaksu.  

Kaikki eivät päässeet ja joillekin se ei ollut realistinen vaihtoehto, kun varaa opintoihin ei ollut.

Isäni kävi minimikoulut, eli kansakoulun jälkeen luokat kansakoulua (vastaa yläastetta). Parin vuoden hanttihommien jälkeen armeija koulutti mekaanikoksi ja kolmekymppisenä Valmet työteknikoksi. Eläkkeelle jäädessä tittelin loppu oli erikoisasiantuntija ja hänen seuraajakseen valittiin DI. Ennen pääsi kiipeämään tyvestä puuhun siis.

Puutteellinen kielitaito isää harmitti, vaikkakin teknisellä englannilla pärjäsi töissään hyvin.

Korjaus: kansakoulun jälkeiset luokat kansalaiskoulua. Se oli virallinen nimitys siis, puhekielessä sitä ei käytetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on hyvä kun on peruskoulu ja sitten amis tai lukio ja voi lukea niin pitkälle kun päätä riittää. 

Ennen ei siis voinut lukea niin pitkälle kuin päätä riitti?

Ennen oli huomattavasti enemmän kiinni perheen varakkuudesta, koska kaikki maksoi.

Nythän oppilaitoksesta saa kaiken ensimmäiseen tutkintoon saakka.

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

Keskikouluun saattoi pyrkiä myös kansakoulun 5. ja 6.- luokilta. Keskikoulussa saattoi olla samalla luokalla hyvin eri ikäisiä oppilaita, koska mukana oli usein myös luokalleen jääneitä.

Kansalaiskouluun menivät usein myös lahjakkaat oppilaat, joilla ei ollut varaa maksaa keskikoulua.

yksityiset  keski oppikoulut tulevat takaisin  tämä peruskoulu kokeilu on tullut tiensä päähän.

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.

Mutta kun se keskikoulu oli OPPIKOULU ja tottakai sinne pyrittiin. Pistesysteemi oli ja jotka eivät saaneet tarpeeksi pisteitä, eivät päässeet oppikouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on hyvä kun on peruskoulu ja sitten amis tai lukio ja voi lukea niin pitkälle kun päätä riittää. 

Ennen ei siis voinut lukea niin pitkälle kuin päätä riitti?

Kyllä voi kun otti opintolainaa ja kävi osittain töissä opiskelun aikana, varsinkin kesätöissä tienasi opiskelija suhteellisen hyvin, ei ollut aikaa matkusteluun ja lomiin opiskeluvuosina.