Mikä ihmeen keskikoulu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti, etä kansalaiskoulu alkoi kansakoulun viidenneltä.  Ei alkanut, vaan ns. kansakoulu käsitti luokat 1-6.  Sen jälkeen oli kaksivuotinen kansalaiskoulu, eli jatkokoulu, siis luokat 7 ja kahdeksan.  Kouluvelvollisuus oli kaikilla aina 16-vuotiaaksi asti, joten suurin osa jatkoi jatkokoulussa.  Sieltä yleensä haettiin ammattikouluihin.

Keskikoulu ja lukio oli tavallaan kaksi eri koulua, mutta toimivat samoissa tiloissa ja oli samoja opettajiakin.   Tätä kokonaisuutta sanottiin oppikouluksi. Oppikouluun siis pyrittiin erikseen, ja silloin 60-luvulla muistan kuinka kauhean paljon pyrkijöitä oli.  Ja senkin muistan, että ne pääsykokeet oli hyvin helppoja.  Mutta kaikki ei silti päässeet.  

Keskikoulu taitaa olla nykyajan nuorille ihan yhtä tuntematon käsite, kuin oli meillä aikaoinaan sellaiset kuin gymnaasi ja kimnaasi, jopa lyseo -sana oli meille vieras.  Tyttölyseo ja poikalyseo oli ihan outoja, mutta niitä oli vielä meidänkin aikana, yleensä oppikoulut oli kuitenkin ns. yhteiskouluja.

Ei ole ollut kouluvelvollisuutta. Kansalaiskoulua loppui kahdeksannen luokan käytyä. Oppivelvollisuus oli täytetty.

Jossakin vaiheessa sen kansalaiskoulun viimeisen luokan eli peruskoulun 9. luokkaa vastaavan saattoi jättää väliin, jos meni ammattikouluun jo kahdeksannelta. Olikohan tämä joku välivaihe juuri ennen peruskoulua, kun oppivelvollisuus oli 16-vuotiaaksi.

Fakta on, että sekä oppikouluun että keskikouluun pyrittiin. Nehän ovat aivan sama asia, vaikka nimi saattoi olla kunnallinen kokeilukeskikoulu, lyseo, kymnaasi tai mitä kaikkia nimiä niitä olikaan.

Pääsykokeissa oli aika yksinkertaisia laskutehtäviä (minun mielestäni todella helppoja) ja äidinkielen koe, jossa piti kokonaan pienillä kirjaimilla kirjoitettuun tekstiin merkitä välimerkit, isot kirjaimet ja yhdyssanat. Oliko myös ainekirjoitus? Tuota en enää muista, kun on yli puoli vuosisataa niistä kokeista aikaa. Epäilen kyllä, että aniharva nykyisistä peruskoulun 4-luokkalaisista selvittäisi ne kokeet.

1940-luvulla syntyneelle tarjottiin työpaikkaa pankissa heti keskikoulun jälkeen, joskus 1950-luvulla. Kyllä hän sitten eläkeiässä vähän harmitteli, kun ei silloin pankkineidiksi lähtenyt.

viime vuoden puolella katsoin yhdestä palvelusta railgun nimisen piirretyn kummankin kauden. ellen väärin muista niin päähenkilön koulu oli suomennettu keskikouluksi tai jotain vastaavaa. kääntäjänä varmaan ollut joku vanha ihminen tai joku ulkomailla asuva.

Aikoinaan koulukeskuksessa keskikoululaisen tunnisti siitä, että kannettavana oli keinonahkainen koululaissalkku, täynnä oppikirjoja.

Kansalaiskoululaisilla  oli muovikassi tai ei koulukirjoja ollenkaan.

Koulun discohipoissa ei haettu koskaan kansalaiskoulun tyttöjä tanssimaan. Keskikoulun /Oppikoulun tyttöjä haettiin, mutta ei niitä priimuksia, vaan niitä, joilla oli isoimmat tissit.

Kansalaiskoulun tytöillä oli monellakin isot tissit, mutta niiden tanssittamista olisi pidetty epäurheiliamaisena käyttäytymisenä.

Sitten menin lukioon, kirjoitin ylioppilaaksi ja luin itseni herraksi hyväpalkkaiseen ammattiin ja odottelen eläkepäiviä nuoruutta muistellen.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan koulukeskuksessa keskikoululaisen tunnisti siitä, että kannettavana oli keinonahkainen koululaissalkku, täynnä oppikirjoja.

Kansalaiskoululaisilla  oli muovikassi tai ei koulukirjoja ollenkaan.

Koulun discohipoissa ei haettu koskaan kansalaiskoulun tyttöjä tanssimaan. Keskikoulun /Oppikoulun tyttöjä haettiin, mutta ei niitä priimuksia, vaan niitä, joilla oli isoimmat tissit.

Kansalaiskoulun tytöillä oli monellakin isot tissit, mutta niiden tanssittamista olisi pidetty epäurheiliamaisena käyttäytymisenä.

Sitten menin lukioon, kirjoitin ylioppilaaksi ja luin itseni herraksi hyväpalkkaiseen ammattiin ja odottelen eläkepäiviä nuoruutta muistellen.

Sytkyttelitkö?

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan koulukeskuksessa keskikoululaisen tunnisti siitä, että kannettavana oli keinonahkainen koululaissalkku, täynnä oppikirjoja.

Kansalaiskoululaisilla  oli muovikassi tai ei koulukirjoja ollenkaan.

Koulun discohipoissa ei haettu koskaan kansalaiskoulun tyttöjä tanssimaan. Keskikoulun /Oppikoulun tyttöjä haettiin, mutta ei niitä priimuksia, vaan niitä, joilla oli isoimmat tissit.

Kansalaiskoulun tytöillä oli monellakin isot tissit, mutta niiden tanssittamista olisi pidetty epäurheiliamaisena käyttäytymisenä.

Sitten menin lukioon, kirjoitin ylioppilaaksi ja luin itseni herraksi hyväpalkkaiseen ammattiin ja odottelen eläkepäiviä nuoruutta muistellen.

Ei me kansalaiskoulun tytöt suostuttu oppimilleen kanssa tanssimaan. :)

Piki-koera kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan koulukeskuksessa keskikoululaisen tunnisti siitä, että kannettavana oli keinonahkainen koululaissalkku, täynnä oppikirjoja.

Kansalaiskoululaisilla  oli muovikassi tai ei koulukirjoja ollenkaan.

Koulun discohipoissa ei haettu koskaan kansalaiskoulun tyttöjä tanssimaan. Keskikoulun /Oppikoulun tyttöjä haettiin, mutta ei niitä priimuksia, vaan niitä, joilla oli isoimmat tissit.

Kansalaiskoulun tytöillä oli monellakin isot tissit, mutta niiden tanssittamista olisi pidetty epäurheiliamaisena käyttäytymisenä.

Sitten menin lukioon, kirjoitin ylioppilaaksi ja luin itseni herraksi hyväpalkkaiseen ammattiin ja odottelen eläkepäiviä nuoruutta muistellen.

Sytkyttelitkö?

Sipertelin ja jaoin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käynyt keskikoulun (neljä vuotta kansakoulua, 5 vuotta keskikoulua).

Keskikouluun piti pyrkiä (kaikki eivät päässet) ja itse piti maksaa kaikki tarvikkeet ja erikseen oli lukukausimaksu.  

Siis itse kävin viiden luokan kestävän oppikoulun eli keskikoulun ja vanhempani maksoivat lukukausimaksujen lisäksi kirjat, muut tarvikkeet, koulumatkakustannukset, sillä oma koulumatkani oli maaseudulta kaupunkiin, jonne oli suuntaansa noin 30 km:n matka, jonka kuljin linja-autolla.  Myös koulussa tarjottava lounasruoka oli maksullinen. 

Kansakoulun neljännen jälkeen piti siis hakea oppikouluun ja sinne oli pääsykokeet, jotka olivat matematiikasta ja äidinkielestä.  Kaikki pyrkijät eivät tosiaan oppikouluun päässeetkään omalta kylältäkään, ja toisilla vanhemmilla ei ollut varaa laittaa lastaan oppikouluun, vaan he kävivät sitten muutaman vuoden kunnallista siihen aikaan niin kutsuttua kansalaiskoulua kansakoulun jälkeen.

Oman oppikoulun viimeisen lukukauden aikana muuttui  käymäni samainen oppikoulu peruskouluksi. Elin ja asuin lapsuuteni perheeni kanssa niihin aikoihin 70-luvun puoliväliä itäisessä Suomen kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

Ei se ihan näin mennyt.

Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.

Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!

Tämä on totta. Oli perheitä, joista ilman muuta mentiin keskikouluun, vaikka koulumenestys ei olisi kummoinen ollut ja sitten saattoi olla niitä, joita ei kotoa keskikouluun päästetty pyrkimään, vaikka olisi ollut miten vahvaa ainesta.

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

Ei 70-luvulla kaikki oppikoulun viisi luokkaa käytyään jatkaneet lukioon, vaan toiset lähtivät kauppaopistoon, ja valmistuivat merkonomeiksi.  Toiset lähtivät oppikoulun jälkeen myös teknilliseen opistoon  (insinööri)tai -kouluun (teknikko) kuin myös ammattikouluun eri ammattialan linjoille jne.  

Se oli vain vielä 70-luvun lopullakin niin, että itse ainakin jouduin ottamaan opintolainan pankista opistotason kolmivuotiseen opiskeluuni, ja kesäthän kuluivatkin sitten kesäduuneissa.  Ei lorvailtu kesälomia ei siihen maailman aikaan, ja aikoinaan sitten sain maksettua opintolainanikin takaisin korkojen kera pankille ja ihan omista tienaamistani palkoistani makselin.  Pakkohan se opintolaina oli pankista pyytää, koska siihen aikaan ei valtio tukenut opintotuella kuin pienellä nyrsyopintoraha-avustuksella, joka oli niin pieni summa markkojen aikaan kun elettiin, ettei sillä saanut edes yhtä opiskelukirjaa ostettua saatika lämmintä lounasta koulun ruokalassa ostettua.  Matkatkin kun piti kotoa käsin maksaa opiskelupaikkakunnalle.

Tosiasia kuitenkin on, että kansakoulu-keskikoulu-lukio-systeemin tehokkaalla karsimisella

saatiin oppilaat varsin hyvin kanavoitua ruumillisen työn tekijöihin ja

korkeampaa älykkyyttä vaativiin toimihenkilötehtäviin.

Voipa jopa sanoa, että tämä koulujärjestelmä loi Suomen teollisuuden menestyksen

1990 - 2020 luvuilla.

Nyt kun keskikoulun käyneet ovat siirtymässä eläkkeelle, ovat vaihtovuorossa alkeellisen

peruskoulun käyneet. Siis ne ikäluokat, joissa ketään ei saanut erottaa, kukaan ei jäänyt luokalle

Ja kaikki oppivat pelkästään samat asiat. 

Alennustilan alkamisen on voinut jo aistia esim kielitaidottomuudessa

Kaikki osaavat vain rallienglantia. Muut kielet saksa, ruotsi, venäjä, ranska on vain harvoilla hallussa

Joka kesä tuli ehdot kun ei kiinnostanut läksyjen tekeminen eikä kotona valvottu sitä ollenkaan. Neljännellä luokalla keskikoulussa kahdet ehdot. Kaikki suoritin. Viidennen luokan keskikoulussa tuplasin. Hanttihommia keskikoulun jälkeen kolme vuotta niin ryhtyi ajattelemaan mitä olisi hyvä tehdä lopun elämäänsä. Lopulta kauppaopiston jälkeen kauppakorkeakouluun. Motivaatiosta ja ahkerasta lukemisesta se menestys eli itsestä oli kaikki lopulta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.

Keskikoulu on yleisnimitys oppi- ja kansalaiskoululle eli nykyisille luokille 5-9.

Oppikouluun pyrittiin ja päästiin sen sijaan kansalaiskouluun jouduttiin, silloisen tulkinnan mukaan.

Kansakoulu oli kansakoulu.

Oppikoulun luokat 1-5 olivat keskikoulua.

Kävin keskikoulun iltakouluna kaupunkiin muutettuani, se ei sisältänyt tietenkään liikuntaa, taideaineita.

Kansakoulujakin oli myös supistettuja maaseudulla. Yksiopettajaisia kouluja. Kansalaiskoulu oli kotikunnassan vuonna 1960 puolen vuoden kotitalousaineita sisältänyt koulutus ( 8. lk ) kirkonkylässä, kaikki 7 v siellä kyläkoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia kuitenkin on, että kansakoulu-keskikoulu-lukio-systeemin tehokkaalla karsimisella

saatiin oppilaat varsin hyvin kanavoitua ruumillisen työn tekijöihin ja

korkeampaa älykkyyttä vaativiin toimihenkilötehtäviin.

Voipa jopa sanoa, että tämä koulujärjestelmä loi Suomen teollisuuden menestyksen

1990 - 2020 luvuilla.

Nyt kun keskikoulun käyneet ovat siirtymässä eläkkeelle, ovat vaihtovuorossa alkeellisen

peruskoulun käyneet. Siis ne ikäluokat, joissa ketään ei saanut erottaa, kukaan ei jäänyt luokalle

Ja kaikki oppivat pelkästään samat asiat. 

Alennustilan alkamisen on voinut jo aistia esim kielitaidottomuudessa

Kaikki osaavat vain rallienglantia. Muut kielet saksa, ruotsi, venäjä, ranska on vain harvoilla hallussa

Kävin kansakoulun yhdeksän keskiarvolla.

Sitten kävin kauppakoulun ja etenin "suuta älykkyyttä vaativiin tehtäviin" palkanlaskijana ja laskuttajana.

Sittemmin kävin aikuisena kauppaopiston ja valmistuin "erittäin suurta älykkyyttä vaativiin" tehtäviin kuin keskikoulunkin käyneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia kuitenkin on, että kansakoulu-keskikoulu-lukio-systeemin tehokkaalla karsimisella

saatiin oppilaat varsin hyvin kanavoitua ruumillisen työn tekijöihin ja

korkeampaa älykkyyttä vaativiin toimihenkilötehtäviin.

Voipa jopa sanoa, että tämä koulujärjestelmä loi Suomen teollisuuden menestyksen

1990 - 2020 luvuilla.

Nyt kun keskikoulun käyneet ovat siirtymässä eläkkeelle, ovat vaihtovuorossa alkeellisen

peruskoulun käyneet. Siis ne ikäluokat, joissa ketään ei saanut erottaa, kukaan ei jäänyt luokalle

Ja kaikki oppivat pelkästään samat asiat. 

Alennustilan alkamisen on voinut jo aistia esim kielitaidottomuudessa

Kaikki osaavat vain rallienglantia. Muut kielet saksa, ruotsi, venäjä, ranska on vain harvoilla hallussa

Kävin kansakoulun yhdeksän keskiarvolla.

Sitten kävin kauppakoulun ja etenin "suuta älykkyyttä vaativiin tehtäviin" palkanlaskijana ja laskuttajana.

Sittemmin kävin aikuisena kauppaopiston ja valmistuin "erittäin suurta älykkyyttä vaativiin" tehtäviin kuin keskikoulunkin käyneet.

Kyllä siinä kuitenkin pieni totuus on tuossa älykkyyttä vaativissa tehtävissä...

Olen itsekin tehnyt työurani taloushallinnon eri tehtävissä ja opastanut useita vasta valmistuneita kaupallisen koulutuksen saaneita. Heillä on jopa peruslaskutavat/-kaavat täyttä hepreaa, prosenttilaskut esim. päässä saavat heidät kauhun valtaan.

Kyllä se kirjanpidon opetus vihkoon ristikkona (debet-kredit) vain opetti kirjanpidostakin sen vahvan perustan. Nykyiset valmistuneet naputtelevat kaiken suoraan ohjelmaan, ajattelematta suuremmin, onko se oikein. Konehan sen tilinpäätöksen ja palkkalaskennan tekee. Just. Sarastialla lienee näitä tyyppejä paljon.

Ja niin tuli miljoona ihmistä selittämään ao-tollolle asiaa, jonka hän olisi voinut googlettaa?

Oletteko te kaikki persuja, kun olette noin tyhmiä?

Vierailija kirjoitti:

Ja niin tuli miljoona ihmistä selittämään ao-tollolle asiaa, jonka hän olisi voinut googlettaa?

Oletteko te kaikki persuja, kun olette noin tyhmiä?

Vastauksia oli 95, ei miljoona.

Taidat olla peruskoulun kasvatti, matematiikan taidoista päätellen.

Miksi itse muuten vastailet?

Vierailija kirjoitti:

Keksikoulu oli koulu kansakoulun ja lukion/ammttikoulun välissä ennen peruskoulu-uudistusta 1970-luvulla. Keksikoulu kattoi nykyisestä peruskoulusta luokat 5-9. Ne jotka ei menneet keskikouluun kävi kansakoulussa 6 luokka-astetta, ja sen jälkeen kaksi vuotta kansalaiskoulua. Peruskoulun tultua tämäkin muuttui kolmivuotiseksi, eli kansalaiskouluissa ollelle tuli yksi oppivuosi lisää. Koski siis siirtymäaikaa, sittenhän kaikki oli peruskoulussa.

Peruskoulun tultua keskikoulun jo aloittaneet kävi koulunsa loppuun noudattaen keskikoulun opetussuunnitelmaa (kops) ja peruskoulussa 5. luokan aloittaneet siirtyi opiskelemaan peruskoulun opetusuunnitelman (pops) mukaan.

Vaikka siis peruskoulu tuli alueelleni kun olin ollut keskikoulussa kaksi vuotta, niin nimellisesti olin peruskoulussa luokalla 7. , mutta opetusuunnitelma oli keskikoulun. Eli olen käynyt keskikoulun.

"Peruskoulun tultua tämäkin muuttui kolmivuotiseksi, eli kansalaiskouluissa ollelle tuli yksi oppivuosi lisää. Koski siis siirtymäaikaa, sittenhän kaikki oli peruskoulussa."

Peruskoulun tultua ei kansalaiskoulussa tapahtunut mitään uudistusta, koska oppikoulun alasajaminen tarkoitti myös kansalaiskoulun lakkauttamista. Ei enää tarvittu kansalaiskouluja, kun peruskoulu kesti sen 9 vuotta.

Kansalaiskoulu oli kansakoulun jälkeen luokat 7-9, mutta 16 vuotta täyttänyt sai lopettaa oppivelvollisuuden. Esimerkiksi veljeni kävivät kansalaiskoulua, toinen lopetti 9. luokan jälkeen, toinen 8. jälkeen.

Minä hain oppikouluun, poikalyseoon 4. luokalta. "Yleensä" ei ollut mitään yhteiskouluja, koska oli pääosin tyttö- ja poikalyseot ja vasta sitten yhteiskoulu, kuten minun kotikaupungissani. Ja tuolloinen tyttölyseo oli evakuoitu Karjalasta.

Oppikouluihin todellakin haettiin, poikalyseoon oli tytöillä korkeampi pistemäärä, pojat pääsivät käytännössä suoraan sisälle. Oli tosin poikia, jotka loikkasivat tyttölyseoon, kun sekaluokat tulivat mahdollisiksi 1973. Ainakin kotikaupungissani tämä tapahtui 1973, ei siis Pk-seudulla.

Oppikouluun pystyi hakemaan myös kansakoulun 5. luokalta. Monet tekivät niin, kun halusivat varmistaa pääsyn paremmalla todistuksella.

Olin aloittanut oppikoulussa 1974, mutta 1975 tuli kouluuni lisää sekaluokkia, peruskoululaisia. Oppikoululaisilla oli loppuun asti eri opintosuunnitelma kuin peekoilla. Oppikoululaiset lukivat keskikoulun opintosuunnitelmaa, KOPS ja peekoolaiset lukivat peruskoulun opintosuunnitelmaa, POPS.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että peruskoulun tasokokeisiin verrattaessa, kaikki keskikoululaiset lukivat laajat tasot kaikissa aineissa.

Ero tiedoissa oli massiivinen verrattuna peekoiden suppeaan tasoon. Tämä tuli vastaan ammatillisessa oppilaitoksessa.

itäkeskuksessa on koulu ja länsikeskuksessa on koulu ja keskustassa on keskikoulu

Kansakoulun käyneissä on paljon akateemisiakin jotka aikuisina kävivät iltakouluna keskikoulun ja lukion ja pyrkivöt sitten yliopistoon tms. Lukiota vaativiin opintoihin.

Kansakouluun jäi lapsia jotks menestyivöt koulussa paremmin kuin ne keskikouluun pyrkivät.

Ja turha puhua vapaaoppilaspaikoista, koulut olivat yksityisiä, ei niitä paikkoja jaettu mielinmäärin.

Maaseudulla 11-vuotiaalle piti maksaa koulukortteeri koulun lähelle jos matka olisi ollut hankala ja pitkä.

Mutta se, vaikka 60- luku, oli vielä isojen luokkaerojen aikaa. Oli työläisten tanssipaikat ja oppikoululaisten tanssipaikat.

Itsestäni, 9 keskiarvo kansakoulusta, sitten iltakeskikoulu ja merkonomiksi, pitemmälle en jaksanut.

Vierailija kirjoitti:

. . .ja esim. ukkini synt. 1924 eteni isossa yrityksessä keskijohtotyyppisiin tehtäviin koulutuksena vain keskikoulu. Sitten siinä vaiheessa kun peruskoulukin oli jo tulossa, oli kouluttautuneisuus jo yleisempää ja esim. 50-luvulla syntyneistä en ihan tällaisia uratarinoita tiedä.

Olen syntynyt 50-luvulla. Kun 70-luvulla yliopiston kesälomien aikaan olin isossa pankissa pääkaupungissa kesäloma-apulaisena, tutustuin moniin keskikoulusta pankkiin töihin tulleisiin, joita pankki koulutti mielellään siitä eteenpäin. Enemmän ja enemmän olivat kyllä jo silloin osastopomojen lähimmät alaiset, n.k. ryhmäpomotkin, merkonomeja tai yo-sellaisia, mutta oli hyvässä asemissa vielä paljon porukkaa, joka keskikoulusta oli tullut ja pankissa koulutettu edelleen.