Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihmeen keskikoulu?
Vierailija
11.02.2020 |
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kommentit (285)
Olen syntynyt v 68 ja kävin vuoden kansakoulua, toka luokka oli jo peruskoulu-nimellä. Tämä Turussa, eli v 69 synytyneet aloitti peruskoulun jo ykköseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon sotien jäljeiseen sosiaalipolitiikkaan jakaa maata tarvitsijoille liittyy lisäkiemuraa:
Perustettiin paljon asutustiloja, jotka osoittautuivat 60- luvulle tultaessa elinkelvottomiksi.
Tiloilla oli paljon työtä, mutta ne eivät tarjonneet elatusta täysin, vaan piti käydä ulkopuolella töissä myös.
Ulkomaankauppasuhteiden muutos leikkasi mm.voin vientiä, jolloin syntyivät voivuoret, näiden ryysyrantatilojen päätuotteesta, maidosta oli nyt ylitarjontaa ja tiloja houkuteltiin paketoimaan pellot.
Tässä yksi tausta 60- luvun siirtotyöläisaallolle Ruotsiin.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Totta vain osittain.
Oli vanhempien varallisuudesta ja halusta kiinni myös jatko-opinnot. Katselin kerran anoppini kansaloulutodistusta, kasia ja ysiä.
Juntit vanhemmat eivät kustantaneet keskikoulua. Antoivat 15- vuotiaana bussirahat kouraan ja sanoivat "äp#rän kanssa ei sitten kotiin ole tulemista!".Monessa perheessä ragaa ei ollut, vaikka halua ja älyä olisi ollut.
Juuri tämä on se keskeinen syy miksi peruskoulu-uudistus ylipäätään tehtiin. Kaikilla tuli olla samat mahdollisuudet kouluttautua taustasta ja etenkin varallisuudesta riippumatta, ainakin periaatteessa. Sen ajan demari-Suomen saavutuksia.
Tosin mielestäni tasa-arvoajattelussa on menty liian pitkälle.
Peruskoulussakin oli aluksi tasokursseja.
Nyt puolelle ikäluokasta halutaan korkeakoulututkinto ja ammattikoulujen rimaa on laskettu niin, että kuka tahansa puupää saa ammattitutkinnon suoritettua jos vaivautuu koulussa käymään.
Juu, - 1965 keskikoulun käytyämme menimme lukioon, joka oli pohjoisessa, siis kotipaikkakunnalla. Sieltä jatkoimme yliopistoon , joko Helsinkiin tai Ouluun. Osa jatkoi ammattiin valmistaviin opistoihin tai muihin kouluihin. Lähes kaikkien ajatuksena oli saada hyvä ammatti ja toimeentulo, missä myös onnistuttiin.
No , nyt nautitaan jo lokoisista eläkepäivistä.
Peruskouluunhan ei siirrytty koko maassa yhtä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt -66 ja kotikuntani ensimmäisiä, jotka kävivät kokonaan peruskoulun. Sattumalta myös viimeisiä, joilla oli tasokurssit englannissa, ruotsissa ja matematiikassa. Ynnä ensimmäisiä oltiin myös kurssimuotoisessa lukiossa, joka tosin ei vielä silloin ollut luokaton.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Valtaosa keskikoulun käyneistä ei jatkanut lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Totta vain osittain.
Oli vanhempien varallisuudesta ja halusta kiinni myös jatko-opinnot. Katselin kerran anoppini kansaloulutodistusta, kasia ja ysiä.
Juntit vanhemmat eivät kustantaneet keskikoulua. Antoivat 15- vuotiaana bussirahat kouraan ja sanoivat "äp#rän kanssa ei sitten kotiin ole tulemista!".Monessa perheessä ragaa ei ollut, vaikka halua ja älyä olisi ollut.
Juuri tämä on se keskeinen syy miksi peruskoulu-uudistus ylipäätään tehtiin. Kaikilla tuli olla samat mahdollisuudet kouluttautua taustasta ja etenkin varallisuudesta riippumatta, ainakin periaatteessa. Sen ajan demari-Suomen saavutuksia.
Tosin mielestäni tasa-arvoajattelussa on menty liian pitkälle.
Peruskoulussakin oli aluksi tasokursseja.
Nyt puolelle ikäluokasta halutaan korkeakoulututkinto ja ammattikoulujen rimaa on laskettu niin, että kuka tahansa puupää saa ammattitutkinnon suoritettua jos vaivautuu koulussa käymään.
Tästä olen täysin samaa mieltä. Tasokursseja ei koskaan olisi pitänyt poistaa. Kyvykkyyden tulee ratkaista opiskelupaikan saaminen, ei missään tapauksessa (vanhempien) varallisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Valtaosa keskikoulun käyneistä ei jatkanut lukioon.
Meillä nimenomaan valtaosa jatkoi lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Silloin kun viimeksi tarkistin, raha ja äly ei ole sama asia. Oppikoulu oli maksullinen ja sinne ei juurikaan köyhien lapsia mennyt, oli älyä tai ei.
Ei ollut. Matkat sinne maksoi ja ruoka. Ei muu. Stipendejä sai.
Ja yleensä köyhiä on ne tyhmät eli rahan puute yleensä kertoo myös älynpuutteesta.
Juuri siksi tein töitä 12 v lähtien kaikki loma@ajat, ettei olisi leimattu tyhmäksi.
Keskiarvoni oli päälle 9 koko itsekustantamani koulun ajan.
Ne stipendit sai joka vuosi, mutta olivat niin pieniä, että uudet kengät saattoi saada.
Ekat työt oli lastenpiikana ja 13 v ja 14 v lähikioskin myyjänä. Seur vuosina ihan kaupassa myyjänä.
Meidän kaupungissa oli kaksi keskikoulua, valtion lyseo ja kaupungin keskikoulu. Molempiin pyrittiin, tosin mun aikanani ihan 1970-luvun alussa ei ollut pääsykokeita, vaan sinne pääsi todistuksen perusteella. Valtion oppikouluun piti keskiarvon olla yli 8,2, kaupungin 7 oli alin (mun aikanani). Kaupungin keskikoulussa saivat ruuan, eikä ollut lukukausimaksua. Oppimateriaalit piti ostaa sielläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jäi keskikoulussa kaksi kertaa samalle luokalle, joutui lähtemään maitojunalla takaisin kansakouluun tai siirtymään kansalaiskouluun.
Tai kolmas vaihtoehto oli ns. "maaseutukierros" Kuten esim. Spedellä.
Spede jäi Kuopion lyskassa kaksi kertaa saksasta luokalleen, siirtyi Iisalmen poikalyskaan ja kirjoitti sieltä ylioppilaaksi.
Assburger kirjoitti:
Vielä 60- luvun alkuun saakka maata jäysi sellainen vitsaus kuin tuberkuloosi.
Monessa perheessä elättäjä menehtyi tai menetti suuren osan työkyvystään.
Parantuneetkin joutuivat viettämään vuosia parantolassa eristyksessä.Sairastumeen perheelle ei ollut toimeentulotukea.
Kuvitelkaa, pulla-ajan kasvatit, pienviljelystila,
Vaikka 6 lasta ja isä joutuu parantolaan vuosiksi, palaa yksikeuhkoisena.Tilan töistä vastuu lankesi päöosin lapsille, äiti joutui hankkimaan lisäansioita palkkatöistä, joita oli esimerkiksi postin kuljetus, maataloustyöt isommilla tiloilla jne.
Sotien jälkeen tärkeimpiä sosiaaliavun muotoja oli antaa vähävaraisille joutomaata raivattavaksi ja viljeltäväksi, kunnan lunastamia rappiotiloja myös jaettiin tarvitsijoille.
Tämä tarkoitti käytännössä näiden tilojen hoitoa lapsityövoimalla.
Tätähän nykynuoriso kadehtii jatkuvilla solväusviesteillä, kun ennen oli niin helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni syntyi köyhään evakkoperheeseen vuonna 48. Oli hyvä koulussa, mutta oppikoulu olisi jäänyt käyttämättä ellei perhettä olisi kohdannut onnenpotku ison vakioveikkaus-voiton muodossa. Sen rahan turvin isä ja sisarukset pääsivät oppikouluun ja myöhemmin lukioon. Isän tie vei yliopistoon asti, mikä oli melkoinen saavutus orvon huutolaiskakaran pojalle.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Totta vain osittain.
Oli vanhempien varallisuudesta ja halusta kiinni myös jatko-opinnot. Katselin kerran anoppini kansaloulutodistusta, kasia ja ysiä.
Juntit vanhemmat eivät kustantaneet keskikoulua. Antoivat 15- vuotiaana bussirahat kouraan ja sanoivat "äp#rän kanssa ei sitten kotiin ole tulemista!".Monessa perheessä ragaa ei ollut, vaikka halua ja älyä olisi ollut.
Juuri tämä on se keskeinen syy miksi peruskoulu-uudistus ylipäätään tehtiin. Kaikilla tuli olla samat mahdollisuudet kouluttautua taustasta ja etenkin varallisuudesta riippumatta, ainakin periaatteessa. Sen ajan demari-Suomen saavutuksia.
Kyllä peruskoulun takana oli demarien lisäksi silloinen opetusministeri keskustan Johannes Virolainen, joka tiesi omasta kokemuksestaan, miten vaikeaa syrjäkylän lapsen oli päästä oppikouluun. Virolainen kertoi olleensa kotikylänsä ikäluokasta ainoa, joka pääsi oppikouluun. Muiden lasten perheille oli ylivoimaista se, että oppikoulua varten lapsen piti muuttaa viikoiksi toiselle paikkakunnalle.
Keskikoulussa ehtojen saaminen oli varsinkin eloisammille pojille tavallista. Ehdot piti suorittaa hyväksytysti. Siinä oli "laiskoille" kesätekemistä. Parit ehdot pystyi muistaakseni kesän aikana suorittamaan ja useammat merkitsivät luokalle jäämistä.
Demarit olivat ainakin ns. Pirkkalan peruskoulukokeilun takana:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/30/uusi-tutkimus-osoitti-pirkkala…
He olivat entinen kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho, entinen opetusministeri Ulf Sundqvist ja opetusministeriössä kokeilun rahoituksesta vastannut virkamies Pentti Arajärvi.
Kokoomushan vastusti peruskoulua?
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulussa ehtojen saaminen oli varsinkin eloisammille pojille tavallista. Ehdot piti suorittaa hyväksytysti. Siinä oli "laiskoille" kesätekemistä. Parit ehdot pystyi muistaakseni kesän aikana suorittamaan ja useammat merkitsivät luokalle jäämistä.
Kahden ehtolaiskuulusteltavan kohtaaminen erään Ylä-Savolaisen keskikoulun käytävällä:
"Ai äm englannista ehot. Aa juu?"
Kuusi vuotta kansakoulua ja kaksi vuotta kansalaiskoulua. Ja luokilta 4-6 pyrittiin oppikouluun.