Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihmeen keskikoulu?
Vierailija
11.02.2020 |
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kommentit (285)
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Totta vain osittain.
Oli vanhempien varallisuudesta ja halusta kiinni myös jatko-opinnot. Katselin kerran anoppini kansaloulutodistusta, kasia ja ysiä.
Juntit vanhemmat eivät kustantaneet keskikoulua. Antoivat 15- vuotiaana bussirahat kouraan ja sanoivat "äp#rän kanssa ei sitten kotiin ole tulemista!".Monessa perheessä ragaa ei ollut, vaikka halua ja älyä olisi ollut.
Juuri tämä on se keskeinen syy miksi peruskoulu-uudistus ylipäätään tehtiin. Kaikilla tuli olla samat mahdollisuudet kouluttautua taustasta ja etenkin varallisuudesta riippumatta, ainakin periaatteessa. Sen ajan demari-Suomen saavutuksia.
Tosin mielestäni tasa-arvoajattelussa on menty liian pitkälle.
Peruskoulussakin oli aluksi tasokursseja.
Nyt puolelle ikäluokasta halutaan korkeakoulututkinto ja ammattikoulujen rimaa on laskettu niin, että kuka tahansa puupää saa ammattitutkinnon suoritettua jos vaivautuu koulussa käymään.
Tasokurssit takaisin!
Nyt mennään sen tyhmimmän aineksen mukaan, koska enää ei ketään jätetä luokalle tai anneta edes ehtoja. Seurauksena lahjakkaille tulee tyhjäkäyntiä ja kykyjen hukkaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vielä 60- luvun alkuun saakka maata jäysi sellainen vitsaus kuin tuberkuloosi.
Monessa perheessä elättäjä menehtyi tai menetti suuren osan työkyvystään.
Parantuneetkin joutuivat viettämään vuosia parantolassa eristyksessä.Sairastumeen perheelle ei ollut toimeentulotukea.
Kuvitelkaa, pulla-ajan kasvatit, pienviljelystila,
Vaikka 6 lasta ja isä joutuu parantolaan vuosiksi, palaa yksikeuhkoisena.Tilan töistä vastuu lankesi päöosin lapsille, äiti joutui hankkimaan lisäansioita palkkatöistä, joita oli esimerkiksi postin kuljetus, maataloustyöt isommilla tiloilla jne.
Sotien jälkeen tärkeimpiä sosiaaliavun muotoja oli antaa vähävaraisille joutomaata raivattavaksi ja viljeltäväksi, kunnan lunastamia rappiotiloja myös jaettiin tarvitsijoille.
Tämä tarkoitti käytännössä näiden tilojen hoitoa lapsityövoimalla.Tätähän nykynuoriso kadehtii jatkuvilla solväusviesteillä, kun ennen oli niin helppoa.
Kai itsekin olen "nykynuorisoa", peruskoulun kasvatti, 48v...
Saattoi toki aika helpollakin joku jossain päästä, kävi kansakoulun, marssi tehtaan portille 15- vuotiaana kysymään töitä, teki samassa tehtaassa töitä eläkeikään asti.
Kummitätini teki tällaisen työuran.
En silti kadehdi, työnsä on ollut yksitoikkoista, lapsuus oli karu, useampi sisaruksensa kuoli lapsena.
Joku kirjoitti, etä kansalaiskoulu alkoi kansakoulun viidenneltä. Ei alkanut, vaan ns. kansakoulu käsitti luokat 1-6. Sen jälkeen oli kaksivuotinen kansalaiskoulu, eli jatkokoulu, siis luokat 7 ja kahdeksan. Kouluvelvollisuus oli kaikilla aina 16-vuotiaaksi asti, joten suurin osa jatkoi jatkokoulussa. Sieltä yleensä haettiin ammattikouluihin.
Keskikoulu ja lukio oli tavallaan kaksi eri koulua, mutta toimivat samoissa tiloissa ja oli samoja opettajiakin. Tätä kokonaisuutta sanottiin oppikouluksi. Oppikouluun siis pyrittiin erikseen, ja silloin 60-luvulla muistan kuinka kauhean paljon pyrkijöitä oli. Ja senkin muistan, että ne pääsykokeet oli hyvin helppoja. Mutta kaikki ei silti päässeet.
Keskikoulu taitaa olla nykyajan nuorille ihan yhtä tuntematon käsite, kuin oli meillä aikaoinaan sellaiset kuin gymnaasi ja kimnaasi, jopa lyseo -sana oli meille vieras. Tyttölyseo ja poikalyseo oli ihan outoja, mutta niitä oli vielä meidänkin aikana, yleensä oppikoulut oli kuitenkin ns. yhteiskouluja.
Mullakin melkein joka vuosi ehdot matikassa, keskikoulun aikaan. Matematiikka oli jaettu kahtia sillain, että oli algebraa ja geometriaa. Algebra oli laskuoppia ja geometria oli mittausoppia. Mulla oli aina jommasta kummasta ehdot. Kesäkuu meni ehtojen lukemiseen. Aina sain läpi kuitenkin ja pääsin luokalta. Sain aina ehtolaiskuulusteluissa ko. aineesta kympin ja opettaja sanoikin, että sulla laitaa vain olla se haitta, että tarvitsisit hitaampaa etenemistä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta. Varmaan totta, koska ehtolaiskurssit oli tosiaan sellaista yksilöopetusta.
Lukiossa meni paremmin, meille tuli aivan mahtavan hyvä matikanopettaja. Eli ainakin yhden opettajan siis tiedän, jolla oli oikeasti taito ja halu saada oppilaat ymmärtämään ja keinot miten se tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu oli hyvä koulu, paljon kieliä ja matikkaa, jotka oli ihan eri kuin kansakoulussa.
Ja sinne nimenomaan pyrittiin!
Kaikki eivät päässeet eivätkä kaikki halunneetkaan. He kävivät kansalaiskoulun.
Keskikoulun suoritettuaan oli mahdollisuus pyrkiä lukioon niin halutessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saanut ikinä ehtoja keskikoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
No saamari sentään kyllä pyrittiin, olin sisäänpäässeitten listalla kolmas, harmitti kun en ollut eka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu oli hyvä koulu, paljon kieliä ja matikkaa, jotka oli ihan eri kuin kansakoulussa.
Ja sinne nimenomaan pyrittiin!
Kaikki eivät päässeet eivätkä kaikki halunneetkaan. He kävivät kansalaiskoulun.
Keskikoulun suoritettuaan oli mahdollisuus pyrkiä lukioon niin halutessaan.
Meillä keskikouluun pääsi kaikki, oppikouluun vain parhaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Joku köyhän perheen hyvä oppilas saattoi saada vapaaoppilaspaikan. Myös sisarusalennuksia oli lukukausimaksuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia, pönttö
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käynyt keskikoulun (neljä vuotta kansakoulua, 5 vuotta keskikoulua).
Keskikouluun piti pyrkiä (kaikki eivät päässet) ja itse piti maksaa kaikki tarvikkeet ja erikseen oli lukukausimaksu.
Tämä.
Meidän perheestä oli 5 lasta yhtäaikaa keskikoulussa. Lukukausimaksusta saatiin sisaralennus. Vanhempi veljeni ei päässyt sisään ensimmäisellä yrityksellä, pyrki toisen kerran ja pääsi.
Vanhemmille lasten koulutus oli tärkeää, joten jatkoimme lukioon.
Tämä tapahtui 60-luvulla. Isä myi metsää, kun lähdimme yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Miksi sulla on tarve esittää tyhmää ja tietämätöntä?
Kaikki tieto löytyy netistä tai kysymällä henkilöltä, joka puhuu keskikokoista.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu oli oppikoulun luokat 1.-5. Eli nykyperuskoulun luokat 5. - 9. Oppikouluun pyrittiin, mutta siellä suoritettiin keskikoulu tai keskikoulu ja lukio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti, etä kansalaiskoulu alkoi kansakoulun viidenneltä. Ei alkanut, vaan ns. kansakoulu käsitti luokat 1-6. Sen jälkeen oli kaksivuotinen kansalaiskoulu, eli jatkokoulu, siis luokat 7 ja kahdeksan. Kouluvelvollisuus oli kaikilla aina 16-vuotiaaksi asti, joten suurin osa jatkoi jatkokoulussa. Sieltä yleensä haettiin ammattikouluihin.
Keskikoulu ja lukio oli tavallaan kaksi eri koulua, mutta toimivat samoissa tiloissa ja oli samoja opettajiakin. Tätä kokonaisuutta sanottiin oppikouluksi. Oppikouluun siis pyrittiin erikseen, ja silloin 60-luvulla muistan kuinka kauhean paljon pyrkijöitä oli. Ja senkin muistan, että ne pääsykokeet oli hyvin helppoja. Mutta kaikki ei silti päässeet.
Keskikoulu taitaa olla nykyajan nuorille ihan yhtä tuntematon käsite, kuin oli meillä aikaoinaan sellaiset kuin gymnaasi ja kimnaasi, jopa lyseo -sana oli meille vieras. Tyttölyseo ja poikalyseo oli ihan outoja, mutta niitä oli vielä meidänkin aikana, yleensä oppikoulut oli kuitenkin ns. yhteiskouluja.
Ei ole ollut kouluvelvollisuutta. Kansalaiskoulua loppui kahdeksannen luokan käytyä. Oppivelvollisuus oli täytetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia, pönttö
Eivät ole.
Ehdin käydä oppikoulua yhden vuoden ennen peruskoulun tuloa. Luokalla oli 40 oppilasta eikä mieleen ole jäänyt, että olisi ollut mitään työrauhaongelmia.
Meillä oli kansakoulun yhteydessä kansalaiskoulu, naapurikunnassa keskikoulu ja viereisessä kaupungissa oppikoulu.
Kaksi ekaa oli kunnallisia ja ilmaisia.
Oppikoulussa maksettiin matkat, ruoka ja kouluvälineet.
Kansalaiskouluun ei pyritty, eikä keskikouluun mutta oppikouluun oli pääsykoe.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kannataisko opetella käyttämään hakukoneita?
Siinä linkki mikä on hakukone.
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
Joo mun isä syntynyt 1959, ja ehti peruskoulua käydä vain 9.luokan. Keskikoulussa oli ennen sitä.
Minä sain englannista keskikoulun toisella luokalla ehdot. Kävin kesällä ns. ehtolaiskurssin (maksullisen) ja sain kertauskokeesta 7. Opettajana oli auskultantti, ja luokalla oli 42 oppilasta, hyvin saattoi ujo lapsi istua siellä tunneilla vuoden avaamatta suutaan.
Ja oikea muoto on yläsavolainen, ei Ylä-Savolainen.