Mitä tehdä naapurin kanssa, käyttää meidän 9 vuotiasta "lapsenvahtina"

Ettekö osaa sanoa ei ja suorat sanat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä, että jaksat aikuisena ihmisenä kitistä tollasesta. Eiköhän se naapurin 4v. ole ihan niiden vastuulla. Sinuna antaisin asian olla ja sanoisin omalle koululaiselleni ettei ole hänen vastuullaan vahtia naapurin kersaa. Tuskin naapurit ovat "velvoittaneet" vierasta lasta tähän vaan hän on itse ottanut sen "velvollisuudekseen".

Sekö kuulostaa sinusta ihan normaalille aikuisten asenteelle, että kun meidän 9v menee naapuriin sanomaan (kävelee sen 40 metriä sinne), että heidän 4v ei suostu lähtemään kotiin metsä leikeistä ja riehuu vaan. Niin tämän 4 vuotiaan äiti sanoo, että ei hän nyt ehdi tulla hakeaan, yrittäkää viihdyttä häntä tai tuoda jotenkin kotiin.

Ap

Ihan sairasta. Itse en päästäisi omaa lastani tollasessa porukassa enää metsään tai minnekään. Lapselle voi tulla tollasesta vastuusta traumat. Jos jotain sattuu niin lapsesi syyllistää itseään loppuikänsä, vaikka ei olekaan oikea syyllinen. Nyt vähän ryhtiä ja pidät lapsesi puolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sellainen aavistus, et tossa on monta muutakin puolta mitä tässä ei nyt avata, mutta nelivuotias kuullostaa siltä että reagoi kiusaamiseen tai paha uhmakausi menossa. Me tulimme kaikki toimeen pienenä keskenämme, paitsi sisareni kanssa, joka oli ottanut elämäntehtäväkseni ulossavustamiseni leikeistä siitäkin huolimatta, että olin vanhempi kuin hän. Muistan monet kerrat, kun yritin saada apaattiseen ja välinpitämättömään äitiin liikettä, mutta ei, vaan hän vetosi siihen ettei ehdi ja ei ole aikaa ja tapelkaa keskenänne. Kun sitten tappelimme, niin hän oli seuraavaksi minun kimpussani siitä että olin taas l y ö n y t pikkusiskoa, vaikka koko piha oli todistanut tuntikausien lällättelyä, hiustenrepimistä, pään auontaa yms. Joka lopulta kärjistyi pahasti. Tämän vuoksi tuon nelivuotiaan äiti kuullostaa kammottavalta tapaukselta! Sen vuoksi ehdottaisinkin, että seuraavan kerran kun yhdeksänvuotias tulee sisälle sanomaan, niin menet ja nappaat sen uhmakallen kainaloon ja viet sisälle äidilleen ja pidät palopuheen lastenkasvatuksesta ja siitä, et seuraavasta kerrasta tulee lasu. Ei nimittäin oo tervettä, että äiti suhtautuu noin lapseensa.

Juu kyllä alkaa entistä enemmän sille tuntua, että seuraavalla kerralla itse vien lapsen kotiin kun ei muu näytä auttavan. Ja tämä 4 vuotias ihan mahdoton, huutaa, kiljuu, karjuu, potkii, hyppii toisten selän päälle täydellä voimalla kun toinen makaa maassa, yrittää "kuristaa" ym ym.

Ennen oli paljon rauhallisempi, nyt alkanut ihan mahdottomaksi. Valitettavan harvoin enää niitä leikki hetkiä millon pärjäävät keskenään joko meillä sisällä, heillä sisällä tai jossakin ulkona.

Ap

Miksi otat tollaisen kauhukersan omaan kotiisi? Tai annat lapsesi viettää aikaa hänen seurassaan? Eikö sulla oo selkärankaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tämä tuon pienen 4-vuotiaan vipeltäjän syytä ole. Hän ajaa omaa asiaansa, eikä häntä kukaan voi poistaa yhteseltä pihalta, vain sen takia että joku ottaa epänormaalin paljon vastuuta.

Ei omalta pihaltaan kukaan olekaan ajamassa pois eikä yhteisistä leikeistä lähistöllä omaa kotia jos osaa olla nätisti. Mutta äitinsä olisi joka paikkaan päästämässä mukaan ja minun mielestä ihan vastuuntunnollista 9 vuotiaalta se, että mielummin vie lapsen kotiin sen 300/400 metriä tai pyytää aikuisen avuksi hommaan, mitä jättää yksin keskelle metsälänttiä huutamaan ja itkemään. Mutta se ei ole vastuuntuntoa että äitinsä sanoo siinä vaiheessa kun 9 v menee pyytämään apua, että yritä saada se kotiin/yritä keksiä jotain leikkimistä sen kanssa että rauhottus tmv.

Isosisaruksensa on sen valmis tekemään että jättää lapsen yksin ja tämä 4v lapsi on kerran ollut jo hetken hukassa.

Ap

Kyllä se muksun oma sisarus on siitä vastuussa eikä naapurin lapsi. Jos ei sisarusta kiinnosta niin sen mukaan sitte muutkin.

Sun lapses ottaa liikaa vastuuta, ei sitä kukaan pakota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä, että jaksat aikuisena ihmisenä kitistä tollasesta. Eiköhän se naapurin 4v. ole ihan niiden vastuulla. Sinuna antaisin asian olla ja sanoisin omalle koululaiselleni ettei ole hänen vastuullaan vahtia naapurin kersaa. Tuskin naapurit ovat "velvoittaneet" vierasta lasta tähän vaan hän on itse ottanut sen "velvollisuudekseen".

Sekö kuulostaa sinusta ihan normaalille aikuisten asenteelle, että kun meidän 9v menee naapuriin sanomaan (kävelee sen 40 metriä sinne), että heidän 4v ei suostu lähtemään kotiin metsä leikeistä ja riehuu vaan. Niin tämän 4 vuotiaan äiti sanoo, että ei hän nyt ehdi tulla hakeaan, yrittäkää viihdyttä häntä tai tuoda jotenkin kotiin.

Ap

Millä oikeudella naapurin nainen komentelee sun lastasi? Ja sinä vain katsot vierestä ja hymistelet? Aika moni sanoisi suorat sanat tälle naiselle. Haluatko kasvattaa tytöstäsi jalkarättiä jota jokainen saa komennella miten lystää ja hän vaan tottelee?

Minä näkisin niin, että vastuu 4vstä on hänen vanhemmillaan (vaikkeivät sitä niin kannakaan). Mutta vastuu teidän 9veestä on teillä. Jos koette, että hän stressaantuu tuossa seurassa, ohjaatte hänet muuhun seuraan tai annatte hänelle sellaiset toimintaohjeet, että hän selviytyy tilanteista kunnialla.

En oikein näkisi, että teidän perhe voi sanella 4vn perheelle ulkoiluvuoroja yhteiseen pihaan. Te voitte miettiä omia aikataulujanne, seurapiiriänne ja leikkipaikkojanne.

Jos sitten tuntuu, että 4v on aidosti vaarassa, hänestä voi tehdä lasun. Jos on epävarma vaaran tasosta, voi soittaa sossuille ja kysyä neuvoa.

Opeta omat lapsesi pitämään puolensa ja vetämään rajoja. Siis sanomaan "ei". Siitä on paljon hyötyä elämässä :).

Miten ihmeessä jengi täällä yrittää puolustella sitä, etyä 4v jatkuvasti pihalla ilman aikuisia?! Itse muistan lapsuudesta tällaisen perheen, jossa vanhin mimun ikäiseni, lisäksi kolme nuorempaa sisarusta. Oltaisko oltu 10v, 9v, 7v ja 4v. Perheen äiti aina laittoi tuon nuorimmaisenkin meidän vahdittavaksi. Aina. Tuli kiukuttelukohtauksia, varsinkin siinä pahimmas uhmisvaiheessa, muttei se äiti vaan ikinä jaksanut ite olla lapsensa kanssa. Annettiin sen siis hengata mukana pihalla, usein myös leikki omia leikkejään hiekkalaatikolla eikä aina tarttenut "viihdyttäjää", eikä me todellakaan mitenkään aktiivisesti vahdittu mitä se tekee ja missä menee! No Kerran sitten kävi onnettomuus, pelattiin polttopalloa keinuissa me isommat, ja tää 4v sattui juoksemaan keinun takaa, sai täydessä vauhdissa kovan tällin naamaan, joku aivotärähdys ja leuka sijoiltaan...

Että joo. Arvatkaa ketä syytettiin tosta. Lapset on lapsia, ei voi tuntikausiksi päivittäin jättää 10veetä huolehtimaan 4veestä omien leikkiensä lomassa.

meidän 6v ulkoilee kanssa kahden rivitalon välisellä alueella toisen 6v ja kahden 5v kanssa. nyt tuon toisen 5v 2.5v sisarus on alettu laittamaan mukaan ulos. meidän 6v on porukan ainoa tyttö ja kokee asian kovin vaikeaksi kun leikki aika menee huolehtiessa.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä jengi täällä yrittää puolustella sitä, etyä 4v jatkuvasti pihalla ilman aikuisia?! Itse muistan lapsuudesta tällaisen perheen, jossa vanhin mimun ikäiseni, lisäksi kolme nuorempaa sisarusta. Oltaisko oltu 10v, 9v, 7v ja 4v. Perheen äiti aina laittoi tuon nuorimmaisenkin meidän vahdittavaksi. Aina. Tuli kiukuttelukohtauksia, varsinkin siinä pahimmas uhmisvaiheessa, muttei se äiti vaan ikinä jaksanut ite olla lapsensa kanssa. Annettiin sen siis hengata mukana pihalla, usein myös leikki omia leikkejään hiekkalaatikolla eikä aina tarttenut "viihdyttäjää", eikä me todellakaan mitenkään aktiivisesti vahdittu mitä se tekee ja missä menee! No Kerran sitten kävi onnettomuus, pelattiin polttopalloa keinuissa me isommat, ja tää 4v sattui juoksemaan keinun takaa, sai täydessä vauhdissa kovan tällin naamaan, joku aivotärähdys ja leuka sijoiltaan...

Että joo. Arvatkaa ketä syytettiin tosta. Lapset on lapsia, ei voi tuntikausiksi päivittäin jättää 10veetä huolehtimaan 4veestä omien leikkiensä lomassa.

Juurikin näin! Itellä samoja kokemuksia, kaikki pihan lapset 3v-12v palloili pihalla ilman aikuisia. Ei mitenkään leikitetty pienempiä, tai muutenkaan hoivattu niitä, saati alistuttu niiden tahtoon jos meinasivat väkisin tunkea mukaan isompien leikkeihin. Lähinnä muka katottiin niiden perään... No jälkeenpäin ihmettelen ettei mitään isompaa ikinä sattunut! Kerranki yks 3v oli kadonnut, kun havahduttiin että pitäis lähtee syömään mut missäs se naapurin pikku - Jarno on... 😳 Löytyi lopulta, muttakun ei ne lapset vahdi toisiaan samoin ku aikuiset lastenvahdit, niin tossa Ap: tapauksessakin jotain voi oikeesti sattua joskus.

Tottakai lapset voi joskus jättää keskenään, mutta siitä pitää sopia että kaikille ookoo. Eikä joka päivä tehdä noin, että 9v naapurin kakara on ns ilmainen lapsenlikka.

Vierailija kirjoitti:

meidän 6v ulkoilee kanssa kahden rivitalon välisellä alueella toisen 6v ja kahden 5v kanssa. nyt tuon toisen 5v 2.5v sisarus on alettu laittamaan mukaan ulos. meidän 6v on porukan ainoa tyttö ja kokee asian kovin vaikeaksi kun leikki aika menee huolehtiessa.

No mitä ootte tehnyt asialle? Sun tehtävä huolehtia sun 6v lapsesta ettei hän "koe asiaa kovin vaikeaksi". Mistä hän on saanut päähänsä että hänen tyttönä kuuluu huolehtia jostain vieraasta pienestä lapsesta?

Tuolla tyylillä saa sotkettua lastensa välit lopulta aikuisuuteen asti. Miehen sisaruksilla on vain 2 vuoden ikäerovälit toisiinsa. Silti mies vanhimpana lapsena pistettiin vastuuseen nuoremmistaan, aina piti katsoa pienempien perään. Äiti valitteli pojalleen nuorempien sisarusten touhuista vielä pitkälle aikuisuuteen. Mies ei juuri kotiin soittele, koska ei voisi vähempää kiinnostaa sisarustensa toilailut. Jotenkin on heillä jäänyt aikuistuminen kesken.

Vierailija kirjoitti:

meidän 6v ulkoilee kanssa kahden rivitalon välisellä alueella toisen 6v ja kahden 5v kanssa. nyt tuon toisen 5v 2.5v sisarus on alettu laittamaan mukaan ulos. meidän 6v on porukan ainoa tyttö ja kokee asian kovin vaikeaksi kun leikki aika menee huolehtiessa.

Sano että ei tarvii huolehtia, antaa sen 5-vuotiaan veljen huolehtia.

Vierailija kirjoitti:

Sekä minä että lapseni sanottu, että ei ole vastuussa pienimmästä ja haluavat leikkiä rauhassa, ei auta.

Toki osaltaan ymmärrän että pienin kaipaa kavereita, mutta ei tää näin voi mennä. Sitten menee leikit ja suunnitelmat pilalle kun pienin ei jaksa/ ei pysy perässä, alkaa kiukuta eikä liiku mihinkään ym.

Leikkivät välillä meillä, yleensä laittaa tämän 4v myös mukaan koska sekin haluaa tulla.

Ap

Missä itse siis olet silloin kun tämä 4-vuotias tulee kotiisi?

Meillä 6 vuoden ikäero lapsilla ja hyvin ymmärretään, että isompi ei halua koko aikaa leikkiä pienemmän kanssa. Kun ei olla pakotettu, isoveli ottaakin usein vapaaehtoisesti pikkusiskon mukaan.

Lainkaan mukaan vastuu pienestä ei voi olla toisella pienellä.

Tuossa polyamorisessa seurustelusuhteessa on kyllä aika iso ikäero. Kuinka 9-vuotias voi muka olla suhteessa aikuisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sellainen aavistus, et tossa on monta muutakin puolta mitä tässä ei nyt avata, mutta nelivuotias kuullostaa siltä että reagoi kiusaamiseen tai paha uhmakausi menossa. Me tulimme kaikki toimeen pienenä keskenämme, paitsi sisareni kanssa, joka oli ottanut elämäntehtäväkseni ulossavustamiseni leikeistä siitäkin huolimatta, että olin vanhempi kuin hän. Muistan monet kerrat, kun yritin saada apaattiseen ja välinpitämättömään äitiin liikettä, mutta ei, vaan hän vetosi siihen ettei ehdi ja ei ole aikaa ja tapelkaa keskenänne. Kun sitten tappelimme, niin hän oli seuraavaksi minun kimpussani siitä että olin taas l y ö n y t pikkusiskoa, vaikka koko piha oli todistanut tuntikausien lällättelyä, hiustenrepimistä, pään auontaa yms. Joka lopulta kärjistyi pahasti. Tämän vuoksi tuon nelivuotiaan äiti kuullostaa kammottavalta tapaukselta! Sen vuoksi ehdottaisinkin, että seuraavan kerran kun yhdeksänvuotias tulee sisälle sanomaan, niin menet ja nappaat sen uhmakallen kainaloon ja viet sisälle äidilleen ja pidät palopuheen lastenkasvatuksesta ja siitä, et seuraavasta kerrasta tulee lasu. Ei nimittäin oo tervettä, että äiti suhtautuu noin lapseensa.

Juu kyllä alkaa entistä enemmän sille tuntua, että seuraavalla kerralla itse vien lapsen kotiin kun ei muu näytä auttavan. Ja tämä 4 vuotias ihan mahdoton, huutaa, kiljuu, karjuu, potkii, hyppii toisten selän päälle täydellä voimalla kun toinen makaa maassa, yrittää "kuristaa" ym ym.

Ennen oli paljon rauhallisempi, nyt alkanut ihan mahdottomaksi. Valitettavan harvoin enää niitä leikki hetkiä millon pärjäävät keskenään joko meillä sisällä, heillä sisällä tai jossakin ulkona.

Ap

Miksi otat tollaisen kauhukersan omaan kotiisi? Tai annat lapsesi viettää aikaa hänen seurassaan? Eikö sulla oo selkärankaa?

Et vissiin lukenut aloitusta ajatuksen kanssa,siellä asia selviää oikein hyvin!

Et varmaankaan pysty vaikuttamaan naapuriperheen valintoihin. Jos he haluavat päästää nelivuotiaan pihalle, he voivat niin tehdä. Jos he haluavat, etteivät heidän isommat lapset lähde pihalta ilman pienintä, he voivat niin tehdä. Tai voit toki tehdä lasun, jos arvelet, että lapset ovat sellaisen tarpeessa. Perhetyötähän sieltä varmasti tarjotaan, eikä se yleensä kovin kamalaa kellekään ole, ja varmasti voisivatkin auttaa jos nelivuotias on noin hankalassa vaiheessa.

Vaikuta omaan lapseesi. Vahvista ainakin sitä, että hän ei mitenkään porukan vanhimpana joudu lopettamaan leikkejään pienimmän takia. Anna hänelle ihan suoria toimintamalleja, niihin tilanteisiin, jotka hän kokee rankimmiksi. Ei siis nimenomaan sellaista, missä hän lopettaisi leikkimisen ja alkaisi vahtia ja ohjailla pienintä, vaan pohdittu yhdessä hänelle luontevimmalta sanat, joilla hän voi asettaa omat rajansa. Eikä se ole yhtään huono juttu, että hän soittaa liian hankalassa tilanteessa sinulle tai lähtee pois, mutta ensisijaisesti hänellä pitäisi olla tunne, että hänellä on oikeus siihen omaan leikkinsä. Jos siis nelivuotiaan isommat sisarukset ja muutkin paikalla olevat lapset voivat jättää pienimmän vahtimatta, sinun lapsesi voi myös. On siis peräänkatsomista ja peräänkatsomista, eikä tämä tietenkään tarkoita sitä, että pienimmän pitäisi antaa juosta auton alle tai hukkua ojaan, jos tilanne on siinä lasten kesken estettävissä, mutta ei yhden ison lapsen tarvitse tulla muiden leikkijöiden ja yhden raivopäisen lapsen väliin kilveksi. On myös tärkeä erottaa, mitkä tilanteet ovat vain rasittavia ja ärsyttäviä, ja mitkä taas niitä, joissa lapsesi on todellakin toisen lapsen vahtina. Älä siis vahvista sitä tunnetta, että lapsesi on vastuussa naapurin vahtimisesta, jos kyse on tilanteesta, jossa se nelivuotias on lähinnä vain haitaksi ja häiriöksi. Opeta oma lapsesi erottamaan nämä tilanteet, ja kannusta jatkamaan omaa leikkiään silloin, kun ne sisaruksetkaan eivät ole pienimmän temppuilusta moksiskaan. Yhdeksänvuotiaalla ei todellakaan ole mitään luontaista hoivaviettiä, jonka perusteella sinun lapsesi lakkaisi leikkimästä ja alkaisi paimentaa jotain toisen perheen lasta, älä ainakaan tällaista puhu oman lapsesi kuullen. Hänen ei tarvitse kasvaa luulemaan, että olisi jotenkin hänen geneettinen taipumuksensa oll vastuussa muista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekä minä että lapseni sanottu, että ei ole vastuussa pienimmästä ja haluavat leikkiä rauhassa, ei auta.

Toki osaltaan ymmärrän että pienin kaipaa kavereita, mutta ei tää näin voi mennä. Sitten menee leikit ja suunnitelmat pilalle kun pienin ei jaksa/ ei pysy perässä, alkaa kiukuta eikä liiku mihinkään ym.

Leikkivät välillä meillä, yleensä laittaa tämän 4v myös mukaan koska sekin haluaa tulla.

Ap

Missä itse siis olet silloin kun tämä 4-vuotias tulee kotiisi?

Niin juuri. Tässä vaan syytät naapurin äitiä kun hän " laittaa" 4v teille. Ei kukaan väkisin lasta voi toisen kotiin tuoda jos vanhemmat sanoo ettei sovi että tulee. Katso peiliin, miksi sinä hyväksyt tämän lapsesi "hyväksikäytön", opettele laittamaan rajat.

Vierailija kirjoitti:

Peukutan sitä, joka kehotti vanhempia juttelemaan ystävälliseen sävyyn keskenään. Mielestäni mainitun yhdeksänvuotiaan käyttäminen lapsenvahtina on aika liiotellusti sanottu. Oikeasti ongelma on siis että kaikilla lapsilla on oikeus olla pihalla, mutta että joku tai jotkut lapsista kokevat perässä pyörivän nelivuotiaan rasittavaksi. Voi olla, että naapurin vanhemmat ovat käskeneet lapsiaan pysymään pihalla ja yhdessä, ihan turvallisuussyistäkin.

Varmaan kun suunnilleen näin selittää, voitaisiin ehkä keksiä yhdessä jotain.

Eli sinun  mielestäsi 9v ja 7v eivät saa koskaan leikkiä ikätasoisiaan leikkejä. He eivät koskaan saa olla ilman 4 vuotiasta roikkumassa mukana?!?

Miksi sinun mielestäsi 9v ja 7v pitäisi keksiä 4v:n kanssa aina jotakin yhdessä. Eikö tämä ole juuri sitä, että isompia käytetään lapsenvahteina?